Capricorn. Avatangiisinik Nalilersuineq, 3D-mik assitalinnik sajupillatsitsilluni misissuineq Pitumut pilersaarut, Kalaallit Nunaata Kitaata Avataani

Transcription

1 Capricorn Avatangiisinik Nalilersuineq, 3D-mik assitalinnik sajupillatsitsilluni misissuineq Pitumut pilersaarut, Kalaallit Nunaata Kitaata Avataani 07/2011 Immikkoortoq 2 Delivering sustainable solutions in a more competitive world

2 IMARISAI 1 AALLAQQAASIUT TUNULIAQUTAT ANGUNIAGAQ SIUNNERSUUTEQARTOQ SULINIUTIP PILERSAARUSIORNERA PAASISSUTISSAT AALLAAVII NAALAKKERSUINERMUT INATSISILIORNERMUT ALLAFFISSORNIKKULLU SINAAKKUTIT INATSISIT MALERUAGASSALLU NUNAT AKORNANNI AALAJANGERSAKKAT ISUMAQATIGIISSUTILLU UJARLERNERMUT TUNISASSIORNERMULLU TUNNGATILLUGU NUNARSUARMIOQATIGIIT NAJOQQUTASSIAT ATUGAAT NALUNAARUSIORIAASEQ TAMAKKIISUMIK SUNNIUTISSANUT TUNNGATILLUGU NALUNAARUSIORNERMI INGERLARNGANIK EQIKKAANEQ MISISSUEQQISSAARNEQ KILLILIINEQ TUNNGAVIUSUMIK NALUNAARSUUTINIK KATERSINEQ SULIAP PILERSAARUSIORNERATA ILUSILERSORNERATALU ATTUUMAFFII KINGUNISSANUT TUNNGATILLUGU NALUNAARUSIORNEQ AQUTSINEQ NAKKUTILLIINERLU NALUNAARUTIGINNINNEQ ILIUUSISSALLU TULLIIT AVATAGIISIT ALLAASERINERAT AVATAGIISIT ANNERTUSSUSAATA KILLILERNERA PINNGORTITAMI AVATAGIISIT AVATAGIISINI UUMASSUSILLIT PIFFIIT ILLERSORNEQARTUT UUMASULLU NUNGUTAARATARSINNAASUT ISUMALLUUTINIK ATUINEQ IMAANIK ATUISUT ALLAT INOOQATIGIINNERMI ANINGAASARSIORNERMILU AVATAGIISIT SULINIUTIP ALLAASERINERA ANNERTUSIA ANGUNIAKKALLU PITU-MI 3D-MIK NUNAMIK SAJUPPILLATSITSINEQ MISISSUINERMI ANGALLAT 5-6

3 5.4 ANGALLANNEQ ANIATITSINERIT EQQAGASSALLU MISISSUIFFIMMIT NAAMMASSINERMI QIMAGUNNEQ PERIARFISSAT AALLAQQAASIUT TEKNOLOGI PERIARFISSAQ PILERSAARUSIORNEQ INERNILIINEQ SUNNIUTAASINNAASUT OQALLISIGINERAT AALLAQQAASUIT SUNNIUTAASINNAASUT PILERSAARUTAASUMIK PISUSSANIT SUNNIUTAASINNAASUT PILERSAARUTAANNGITSUMIK PISORQARNERANI SUNNIUTIT ATAATSIMOORTUMIK SUNNIUTIT SUNNIUTAASUNIK EQIKKAANEQ AVATAGIISINIK ILLERSUINISSAMUT PILERSAARUT AALLAQQAASIUT MISISSUINERUP SIORNANI SULIAT MISISSUINERUP INGERLANNEQARNERA MISISSUEREERNERUP KINGORNA ISUMANNAALLISAANERMI PERIUSISSAT INGERLANNEQARNERI INERNILIINEQ 9-1 Ilanngussaq A: Aalisakkat assigiinngitsut allatorsimaffiat Ilanngussaq B: Uumasut assigiinngitsut peqqissaartumik allaatigineri Ilanngussaq C: Angallatip/umiarsuup immikkoortitaakkamik nalunaarsuiffia Ilanngussaq D: Immap iluani nipiliornermi paasissutissat

4 1 AALLAQQAASIUT 1.1 TUNULIAQUTAT Misissuinermi uani sammineqarput Avatangiisinik Sunniutaasinnaasunik Nalilersuineq (ASN) Kalaallit Nunaata kitaani aggustip qeqqata missaani 2011 nunamik sajuppillatsitsilluni 3D-mik misissuinissami ingerlanneqartussami (Suliniut). ASN-i una Avatangiisit Pisuussutaannik Aqutsinermit (ERM) suliarineqarsimavoq Capricorn Kalaallit Nunaat sinnerlugu. Capricornip pilersaarutigaa Kalaallit Nutaata avannaani Akuersissuteqarfimmi Pitumi kiisalu Kalaallit Nunaata kujataani Akuersissuteqarfimmi Saqqarmiuni, taassumalu eqqaani Aatsitassaqarfimmi nunamik sajuppillatsitsilluni 3D-mik misissuissalluni. ASN-imi uani Akuersissuteqarfimmi Pitumi ingerlanneqartussat sammineqarput. Akuersissuteqarfimmi Saqqarmiuni taassumalu eqqaani Aatsitassaqarfimmi sammineqartussanut tunngasut ASN-imi allami allaaserineqassapput. Capricorni Kalaallit Nunaata avataani akuersissuteqarfinni arlalinni misissuinermik ingerlatsivoq, ataanilu takussutissiami 1.1-mi takutinneqarput Capricornip Kalaallit Nunaanni iluanaaruteqarfissatut misissuiffiisa inissisimaffii novemberimi 2010-mi, taakkunani ilanngullugu Akuersissuteqarfik Pitu. Nunamik sajuppillatsitsilluni 3D-mik misissuinermi Akuersissuteqarfimmi Pitumi nunap iluata (geologisk) aaqqissuunneqarnera immikkuussusaalu misissorneqassaaq. Misissuinissami siunnersuummi nunamik sajuppillatsitsilluni 3D-mik immap naqqata ataani nunap sannaata assinganik pissarsinissaq anguniarneqassaaq. 3D-mik nunap iluata assingata takutissavaa geologiskimik aaqqissuussaanermi hydrocarbonimik katersuuffigineqarsinnaasut immikkoortut. 1.2 ANGUNIAGAQ ASN-ip uuma siunertaraa: Avatagiisini uumassuseqanngitsunut, uumassusilinnut kiisalu inunnut tunngasut misissuiffigisap iluaniittut allaaserineqassapput, nunamillu sajuppillatsitsilluni misissuinissami 3D-mi sunniiffigineqarsinnaassusaat nalilerneqassalluni. Suliniut peqqissaarullugu uani allaaserineqarpoq. Nunamik sajutsitsilluni misissuinissamik siunnersuutip avatagiisinut inooqatigiinnermullu sunniutigisinnaasai nalunaarsorneqassapput. 1-1

5 Avatagiisini inooqatigiinnermi, uumassusillillu sunniiffigineqarsinnaasut pissusaat, pingaassusaat sunnertissinnaanerallu nalilerneqassapput. Ingerlatsinermi nakkutilliinermilu sunniisinnaanerit minnerpaanngortinniarlugit millisarniarlugillu pinaveersaartitsinermut periaatsit tulluartut suliarineqarput. Nalunaarut manna pilersinneqarsimavoq Kalaallit Nunaata inatsisai malittarisassaalu, internationalimik siunnersuutit kiisalu Capricornimi suliniaqatigiit ingerlatseriaasii naatsorsuutaallu najoqqutaralugit piumasaqaatit atorsinnaasut anguniarlugit. Inatsisit, periaatsit siunnersuutillu Suliniummut tulluarnerpaat immikkoortoq 2-mi allaaserineqarput. ASN-ip piareersarnerani, tunngaviusumik avatagiisit pillugit immikkoortumi paasissutissatut qarasaasiami misissuineq atorneqarpoq. Allaaserisat tunngavigalugit paasiniaasoqarpoq Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni suliniaqatigiiffiit nalunaarusiaat atorlugit, kiisalu internetikkut paasissutissat aamma atorneqarput. ASN-imi matumani nunap ilanngunneqartup annertussuseraa Akuersissuteqarfik Pitu (kingorna Akuersissuteqarfimmik taaneqartartussaq), ilanngullugit imartani avataaniittuni kiisalu sineriammi avatagiisit, Suliniummit sunniifigineqarsinnaasut (Ilutsimut 5.1-mut innersuineq; nunamik sajutsitsinerup 3D p inissisimaffissaa). ASN-imut ilanngunneqarpoq Eqikkaanermik Teknikkimut Tunngassuteqanngitsumik (NTS) taassumunngalu immikkoortumut 1-mut ilanngullugu makku sammineqarput: Immikkoortoq 2-mi allaaserineqarput aqutseriaatsit, malittarisassat kiisalu ingerlatsinerup aaqqissuussaanera, nassuiarneqarlutillu periaatsit siunnersuutillu tulluartut. Immikkoortoq 3-mi allaaserineqarput periaatsit periaatsillu nalilerneri. Immikkoortoq 4 mi allaaserineqarput tunngaviusumik avatagiisit inuiaqatigiinnilu aningaasanik kaaviiaartitsinermi paasissutissat misissuiffigisamut Suliniutillu pilersaarutaanut attuumassuteqartut. Immikkoortoq 5-mi Suliniut allaaserineqarpoq. Immikkoortoq 6 mi isummersorfigineqarput qinigassat eqqarsaatigineqartut assigiinngitsut suliniummut tunngasut. Immikkoortoq 7 mi sunniutaasinnaasut nalilersorneqarput, pinavveersaartitsinermi periaasissat allaaserineqarput, sunniutaasinnaasullu ataavartussat eqikkarneqarput, soorlu pinaveersaartitsinermi sunniutissat minnerpaaffii atortillugit sunniutit peerneqarsinnaanngitsut. 1-2

6 Immikkoortoq 8-mi saqqummiunneqarpoq Avatagiisinik illersuinissamut pilersaarut Capricornip Suliniummut atortissallugu siunnersuutaa. Immikkoortoq 9-mi paasisat pingaarnerit eqikkarneqarput ASN-imilu inerniliineq saqqummiunneqarluni. Ilanngunneqarput aamma, Tapiliussat paasissutissanik ASN-imut tunngasunik imallit, soorlu artit allattorsimaffii, angallatit teknikkikkut nalunaarsorneri, allaaserisap iluani innersuunneqartut. Takussutissiaq 1.1 Capricornip Kalaallit Nunaanni suliniutai (November 2010) 1-3

7 1.3 SIUNNERSUUTEQARTOQ Capricorn Kalaallit Nunaanni ( Capricorn ) Misissuinera-1 Cairn Energy PLC ( Cairn ) ataaniippoq. Cairn suliniaqatigiiffiuvoq, tamanut aammasutut uuliamik gassimillu misissuillunilu tunisassiortoq namminersortoq, Edinburgimi Skotlandimiippoq, London Stock Exchangemilu nalunaarsugaalluni. Cairn Energy, Capricorn piginneqatigiiffik allanit aqutaq aqqutigalugu Kalaallit Nunaata kitaata tunuatalu sineriaani misissuinissamut akuersissutit katillugit 11-t qulakkeersimavai suliqatigiiffiginiarlugit (takuuk Takussutissiaq 1.1). Akuersissuteqarfiit arlallit suliniaqatigiiffimmit Avatagiisinik Suniisinnaanermut Naliliigallarnerni, Avatagiisinik suniisinnaanermut naliliinerni, nunamik sajuppillatsitsilluni misissuinerni, misissuillunilu qillerinerni eqqartorneqareerput. 1.4 SULINIUTIP PILERSAARUSIORNERA Nunamik sajuppillatsitsilluni 3D-mik misissuinermi pisariaqarpoq misissuinerup aallartinnerani naammassineranilu immap sikoqanngilluinnarnissaa. Sikup silallu naliginnaasumik pisarneri malillugit misissuinissaq pilersaarutigineqarpoq aallartissasoq aggustimi 2011-imi, sikup silallu qanoq inneri apeqqutaallutik. Nunamik sajuppillatsitsilluni 3D-mik misissuinissami angallat misissuut atorneqassaaq, angallatillu piniariutit marluk. Misissuineq naliginnaasumik ulloq unnuarlu 24-it ingerlanneqartassaaq, sapaatip akunnerani ullut arfineq marluk, ataatsimullu Pitumi misissuinissaq naatsorsuutigineqarpoq ullut 35-t missaanni ingerlanneqassasoq. Misissuinerup sukkassusaa siuariartorneralu silap immallu (metocean) sunniinerisa kiisalu misissuiffimmi sikoqarsinnaanerata aalajagissavaat. 1.5 PAASISSUTISSAT AALLAAVII ASN-ip massuma suliarinerani paasissutissat pingaarnerit makkuninnga aallaaveqarput: Pinngortitaleriffik (GINR); Avatangiisinik Misissuisoqarfik (NERI), Aarhus Universitet, Danmark; Danmarkimi Silasiorfik (DMI), Danmark; aamma Aatsitassanut Ikummatissanullu Allattoqarfik (BMP), Kalaallit Nunaat. Paasissutissanik aaqqissuineq ingerlatsinerlu sulissussisumit ingerlanneqarput. 1-4

8 2 NAALAKKERSUINERMUT INATSISILIORNERMUT ALLAFFISSORNIKKULLU SINAAKKUTIT 2.1 INATSISIT MALERUAGASSALLU Takussutissiami ataaniittumi (Takussutissiaq 2.1) nunami inatsisit maleruagassiallu atuuttut eqikkarneqarput, taakkunani amerlanerit imaani qillerilluni misissuinissatut siunnersuutigineqartumi atuupput, nalilersuinernilu eqqumaffigineqarlutik. Takussutissiaq 2.2 Nunami namminermi inatsisit maleruagassiallu suliniummi atuuttut eqikkarneri Qulequtaq Eqikkarnera attuumassutaalu Ukioq BMP Maleruagassiai avatangiisinut kinguneqaatit nalilersorneqarnerisa pitsanngorsarnissaat pillugit (VVM) Kalaallit Nunaata imartaani uuliasiornermik uuliamillu piiaanermik suliaqarneq pillugu nalunaarusiaq Kalaallit Nunaata imartaani uuliasiorneq, uuliamik piiaaneq, tunisassiorneq, assartuineq aammalu qillerivimmik matusinermik suliaqarneq pillugu avatangiisitigut kinguneqaatissamik naliliinerit pillugit suliaqarnerit nassitsinerillu qanoq ingerlasarneri pillugit nalunaarusiaq (sajuppillatsitsilluni aammalu piffimmi misissuinerit pinnagit). VVMimik nalunaarusiat ilusaat imarisaallu, innersuussutit, nalinginnaasumik attuuttut paasissutissallu naleqquttut allat 2011 BMP Kalaallit Nunaata imartaani uuliasiornermik ingerlatsinermik suliaqarnermilu nalunaarusiortarnermut maleruagassiat (qillerineq ilanngunnagu) nalunaarusiortarnernik ingerlatsinermi, suliaqarnermilu Kalaallit Nunnaata imartaani sajuppillatsitsilluni suliaqarnernut atatillugu avatangiisinut naliliilnerni malittarisassat. Saqqummersitat aappaat. (DMU-mit nalunaarusiaq) juni 2010-mi saqqummersinneqartoq. Kalaallit Nunaanni imaani kulbrintinik ujaasinermut atatillugu peqqinneq, isumannaallisaaneq avatangiisillu pillugit Nalunaarut. (HESbekendtgørelsen) Maleruagassat taakku BMPp Seismic Survey Standards, 2003 mut taartaapput misissueqqaarnernut akuersissutit naapertorlugit kisermaassilluniluunniit ujarnernissamut aammalu kulbrintinik atuinissamut Kalaallit Nunaatalu imartaani suliaqarnernut atuulluni, matumani qillerinernik ingerlatsinerit pinnagit. Nalunaarusiaq taanna suliffeqarfinnut Kalaallit Nunaata imartaani sikuneq ajortumi sajuppillatsitsillutik qaartitsillutik misissuisut VVM-imik suliaqarnissaannut najoqqutassiaavoq. Taanna piffinni imaani uumasunut miluumasunut mianerisariaqartunut illersuiffittut tikkuarneqarsimasuni qanoq isilluni pitsaanerpaamik taamatut ingerlatsisinnaanernik imarlalunilu immap assiganik aalisarfinnik nalunaarsukkanik imaqarpoq. Nalunaarusiassamut missingiummi suliffeqarfiit pisussaaffii, ingerlatsinerat HSE-millu nalunaarusiortartussaanerannik aammalu akuersissutinik akuersinerni akuersissutinillu tunniussinerni, ajoqusiisinnaanermut tunngasunik nalilersuinerni kiisalu ajutoornermi periutsinik atorneqartussanik aammalu avatangiisinut illersuinissamut piumasaqatit aalajangersarneqarput

9 Qulequtaq Eqikkarnera attuumassutaalu Ukioq Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 7, 7. december imeersoq. (aatsitassanut ikummatissanullu inatsit) kiisalu tassunga nassuiaatitut saqqummiunneqartut (2009) Aatsitassanut inatsimmi Naalakkersuisut aatsitassarsiortullu akornanni pissutsit akisussaaffiillu aalajgnersarneqarput aammalu akuersissutinut tunngasut ataasiakkaat, avatangiisinut piumasaqaatit, paasissutissanik piginnittussaassuseq kiisalu peqqinnisaq isumannaallisaanerlu erseqqissarneqarput Imaani isumannaallisaaneq pillugu Inatsit nr. 882, ulloq 25. august 2008-meersoq Kalaallit Nunaata imartaani kulbrintinik ujarlernermut atatillugu atortuutit akuersissutigineqarnissaasa qinnuteqaataannik nassitsinermut maleruagassat, matumani HSE (peqqinneq, isumannaallisaaneq avatangiisillu) pillugit malerugassat pingaarnerutillugit (2006). Imaani sillimanissaq pillugu Inatsit nr. 554 ulloq 21. juni 2000-meersoiq Imaani inuit inuunerisa isumannaatsuunissaat pillugu nunat tamat akornanni isumaqatigiissut (SOLAS) 1974-imeersoq umiarsuillu mingutsitsinerisa pinaveersaartinneqarnissaat pillugu nunat tamat akornanni isumaqatigiissut 1973-meersoq, 1978-imi isumaqatigiissutikkut allanngortinneqartoq (MARPOL) Kalaallillu Nunaanni inatsisinut ilanngunneqartoq. Atuuttoq, taamaattorli nutarterneqartoq. Maleruagassiani 2006-imeersuni inatsisitigut sinaakkutit, inatsisit atuutsinneqarnerannut piumasaqaatit, isumannaallisaanermut upalungaarsimanissamullu pilersaarutit atuutilersinneqarput taamaalillunilu nalunaaruteqartarnissamut uppernarsaasiisarnermullu isumagisassat atulersinneqarlutik. Imaani isumannaallisaaneq pillugu inatsisip sulinermi avatangiisinut inatsit peqatigalugu Kalaallit Nunaanni sulinermi peqqunnissamut pissutsit illersornissaat siunertaraat, assersuutigalugu angallatip sajuppillatsitsisarluni misissuutit isumannaatsumik aaqqissugaassasoq, sulisullu umiarsuarmi sulinerminni peqqissutsimikkut ajorseriannginnissaannik illersugaassasut Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit Inatsit pillugu nalunaarut nr. 368, 18. juni 1998-imeersoq, kingusinnerusukkullu allanngortinneqartoq. Kalaallit Nunaanni sulinermi avatangiisit pillugit inatsit nr. nr. 295, ulloq 4. juni imeersoq. Aatsitassat pillugit inatsisip 1998imeersup 1998 Kalaallit Nunaanni aatsitassat eqqortumik atuiffigineqarnissaat siunertaralugulu akuersissutinik tunniussisarnerni periutsit kiisalu ilisimatuussutsikkut misissuisarnerit pillugit kattuffiit ataasiakkaat akisussaaffii aalajangersarlugillu allaffissornikkut aalajangersakkaat imarai. Takuuk imaani sillimaniarneq pillugu inatsit NUNAT AKORNANNI AALAJANGERSAKKAT ISUMAQATIGIISSUTILLU Naak Kalaallit Nunaat Danmarki peqatigalugu Europamiut Niueqatigiiffissuannut (taamanikkut EF-iusumut) 1973 ilanngukkaluarluni europap imarpiup akiani ilaatut inissisimanini 1985-imi allanngortippaa. Kalaallit Nunaata 1979-imi Namminersornerulluni oqartussaaneq pilersippaa, 2-2

10 kingornalu Kalaallit Nunaata avatangiit pillugit nunat akornanni aalajangersakkat isumaqatigiissutillu arlallit atsiorpai. Immikkortumi uani nunat tamat nunarsuullu immikkoortuani avatangiisit pillugit aalajangersakkat isumaqatigiissutillu Kalaallit Nunaata atsiornikuusai eqikkarneqarput (Takussutissiaq 2.3). Aalajangersakkat ataani eqikkarneqartut uuliamik gas-imillu piaaneq pillugu immikkut aalajangersagaanngillat, taamaattorli taamatut suliaqarnerup avatangiisinut kingunerisinnaasaanut attuumassutearsinnaapput. Takussutissiaq 2.3 Imaani misissuineq pillugu Nunarsuarmioqatigiit aalajangersagaat isumaqatigiissutaallu ullui tulleriiaarlugit allattorneqartut Qulequtaq Eqikkarnera attuumassuteqaataalu Ukioq Atlantikup avannaata kangiani imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu isumaqatigiissut (OSPARimik isumaqatigiissut) Atlantikup avannaata kangiani imaani avatangiisit illersorneqarnissat pillugu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissut. Taanna eqqagassanik imaanut ingitsisarnermik imi Oslo-mi isumaqatigiissummut aammalu nunamit pisunit immamik mingutsitsineq pillugu 1974-imi Parisimi isumaqatigiissummut attuumassuteqarlunilu nutarterineruvoq. Isumaqatigiissut una nunanit EU-p ilaasortaanit tamanit kiisalu Island-imit, Norge-mit Schweizimillu atsiorneqarpoq Naalagaaffiit Peqatigiiffiata silaannaap allanngoriartornera pillugu sinaakkutitut isumaqatigiissutaat (UNFCCC) Atlantikup avannaata kangia Westward-imit Kalaallit Nunaata kangiata sineriaa tikillugu pineqartutut isumaqatigiissutaavoq. Naak pineartumut Kalaallit Nunaata kitaat sineraaniittutmut toqqaannartumik attuumassuteqanngikkaluarluni OSPAR-imik aalajangersakkat piumasaqaatillu malinneqarnerat pitsaasuutiinneqarpoq. Isumaqatigiissut taanna naapertorlugu nunat siuarsimasut gas-inik silaannarmik kissakkiartortitsisartunik (ingammik kuldioxidimik) annikillisaanissamik siunertaqartunik iliuusissanik aalajangersaanissaamik piumaffigineqarput, nunanillu ineriartortunik ikiuinissamut piumaffigineqarlutik Killeqarfiit akimorlugit ingitassanik uloriarnartunik nuussisarneq, taakkunanngalu suujunnaarsitsisarneq pillugu nunat tamat akornanni isumaqatigiissut (Basel-konventionen) Kalaallit Nunaanni silaannaap allanngoriartornera pillugu paasissutissat Danmarkimit Savalimmiunillu paasissutissatut kisitsisinik ilalerlugu Metereologiske Institutimit (DMI-mit) nalunaarutigineqartarpoq. Eqqakkanik navianartunik eqqakkanillu allanik 1992 passussinerup, isumaginninnerullu killeqarfiillu akimorlugit assartuisarnerup suujunnaarsitsisarnerullu inuit peqqissusaannut avatangiisinullu illersuilluni ingerlanneqarnissaanik siunertaqarpoq. Eqqagassat ulorianaateqartut nunallu akornanni nassiussorneqartartut inatsimmi ilaatilerneqarnissaat ilimagineqarpoq. 2-3

11 Qulequtaq Eqikkarnera attuumassuteqaataalu Ukioq Imaani inatsisit pillugit Naalakaaffiit Peqatigiiffiata isumaqatgiissutaa (UNCLOS) Imaviit imallu pillugit inatsisit peqqussutillu annertuut imaanik taassumalu pisusssutaanik atuinermut tunngasunik maleruagassiisut Isumaqatigiissutip uuma naalagaaffiit sineriaqartuusut piffimmik piginnaatitaaffii, misissuisinnaaneri aammalu pisuussutinik soorlu uuliamik gas-imillu atuisinnaanerat aalajangersarpaa. Uumasut nujuartat killeqarfiit akimorlugit angalasut illersorneqarnissaat pillugit nunat tamat isumaqatigiissutaat (CMS imaluunniit Bonn-imi isumaqatigiissut) Pinngortitap allanngutsaalinissaa pillugu suliniaqatigiiffik (IUCN) IMO-mi Isumaqatigiissutit Naalagaaffiit Peqatigiiffiisa avatangiisit pillugit suliniutaata (UNEP-ip) ilagaa. Nunakkut, imaatigullu silaannakkullu uumasut ingerlaartut piuaannartinneqarnissaat siunertaavoq (uumasut nunat killeqarfii aammalu imaatigut killeqarfii ikaarlugit angalajuartut). Uumasoqatigiit arlallit ingerlaavartuusut Kalaallit Nunaata sineriaata kitaani uumasuupput, taakkulu ASN-imi Baseline kapitel-imi nassuiarneqarput, uumasullu taakku isumaqatigiissut una aqqutigalugu illersorneqassapput. IUCN-ip uumasut naasullu nungutsaalineqarnissamut illersorneqartariaqarnerat nalilersortarpaa ataasiakkaanullu tunngatillugu ulorianartorsiornersut nalilertarlugu. Uumasut nungutaanissamut ulorianartorsiortut allattorsimaffiat (IUCN-ip allattorsimaffia aappalaartoq) nunani assigiinngitsuni saqqummiunneqartarpoq. Uumasoqatigiit arlallit IUCN-ip allattorsimaffiani nalunaarsorneqartut misissuiffimmiinnissaat ilimanaateqarpoq, taakkulu Baseline-mi VVM-imut kapitalimi sukumiisumik allaaseerineqarput Grundlagt Rødliste begyndte i 1963 og opdateres årligt. I kraft gennem kongeriget Danmark Umiarsuit naqqisa qalipaataasa navianartut nakkutigineqarnissaat pillugu isumaqatigiissut (antifouling-it pillugit isumaqatigiissut) Umiarsuit naqqisa qalipaataat navianartut pillugit isumaqatigiissutikkut qalipaatissat navianartut umiarsuup naqqani naanaveersaartitsinermut atorneqartartut inerteqqutigineqalersinniarpai, siunissamilu naanaveersaatit akuutissanik navianartunik akoqartut nutaanik sanasoqarnissaanik pinaveersaartitseriaatsimik eqqussisoqasaaq Uuliamik mingutsitsineq, akiuiniarneq suleqatigiinnerlu pillugit isumaqatigiissut (OPRC 90) Umiarsuup naqqani qalipaatit naanaveersaartitsisut imaani avatangiisit mingutsinneqarnerisa killilersimaarneqarnissaat siunertaralugu isumaqatigiissut atorlugu nakkutigineqassapput. OPRC-mik isumaqatigiissummi peqataasut nunaminni nunalluunniit allat suleqatialugit mingutsitsinermik akiniartussamik pilersitsinissamut pisussaaffeqarput. Umiarsuit

12 Qulequtaq Eqikkarnera attuumassuteqaataalu Ukioq IMO-mit ineriartortinneqartumik uuliamik mingutsitsinermut upalugaarsimanissamut pilersaaruteqarnissamut pisussaaffeqarput. Umiarsuarnit pisumit mingutsitsinerup pinaveersaarneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut, 1978-mi isumaqatigiissuteqarnikkut allanngortinneqartoq (MARPOL 73/78) Imaanut eqqakkat akuutissallu ulorianartut imaanut eqqarneqartarnerisa pinaveersaartinneqarnissaan nut isumaqatigiissut (London-imi isumaqatigiissut) Uuliamik, akuutissanik kiisalu akuutissanik navianartunik poortukkanik, kuuffissuartigut aammalu umiarsuartigut mingutsitsisinnaanerup pinaveersaartinneqarnissaanik siunertaqartoq. MARPOL-ip piumasaqaatai umiarsuarnik ingerlatsinermi atorneqarput, kiisalu silaannarmut imaanullu aniatitanik killiliisuulluni, tassunga ilanngullugit imeq ingitaq, eqqakkat, uulia, allallu mingutsitsisinnaasut. Eqqakkanit ingitanit mingutsitsinermut allanillu pisussutinut uumassusilinnut imaanilu uumasunik navialisitsisinnaasut, imaanilu piffinnik qasuersaarfittut atorneqartunik aseruisinnaasut imaluunniit imaanik allatut pisinnaatitaaffigisat naapertorlugit atuisinnaanermik akornusiisunik pinaveersaartitsinissaq siunertarineqarpoq. Ilanngussaq I-mi allattorsimasunik atortussanik imaanut ingitsineq inerteqqutaavoq, ilanngussaq II-mi allattorsimasunik ingitsinissaq sioqqullugu siumoortumik akuersissummik peqarnissaq piumasaqaataavoq kiisalu eqqaakkat allat inginneqassappata sioqqutsisumik akuersissummik peqartoqaqqaartassaaq. Suliamik ingerlataqarnermut atatillugu eqqakkanik sunilluunniit umiarsuarnit avammut ingitat isumaqatigiissut una naapertorlugu isumagineqassapput Killeqarfiit akimorlugit isumaqatigiissutit Imaani uumasut nunarsuarmioqatigiit killeqarfigititaat akimorlugit inuusut illersorneqarnissaat pillugu ilitsersuutaasunik kalaallit Nunaat isumaqatigiissutinik arlalinnik isumaqatigiissuteqarpoq (Takussutissiaq 2.4). Taakku saniatigut Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiit kattuffiinut Kalaallit Nunaata imartaani uumasunik nungusaataanngitsumik atuinissaq siunertaralugu siunnersuisartuusunut ilaasortaaffeqarpoq, soorlu Nordvestlige Atlanterhav fiskerikommission (NAFO), North Atlantic Salmon Conservation Organisation (NASCO) og Den Internationale Hvalfangstkommission (IWC). 2-5

13 Takussutissiaq 2.4 Killeqarfiit akimorlugit imaani misissuineq pillugu isumaqatigiissutit eqikkarneri Aqqa Qilalukkat qaqortat qernnertallu pillugit Canadap Kallaallit Nunaatalu Fælleskommission-iat - JCNB Eqikkarnera Qilalukkat qernertat qaqortallu piniarneqarnerannut tunngasunik kaammattuutinik saqqummiussisarlunilu taakku illersorneqarnissaat pillugu kaammattuutinik saqqummiisarpoq. Nunat piffiilluunniit kalluarneqartut Kalaallit Nunaat Canadalu Imaani avatangiisinut tunngatillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut Imaani uuliamik akuutissanilluunniit allanik navianartunik mingutsitsinerup qanoq iliuuseqarfiginissaanut atatillugu suleqatigiinnissamik Danmarkip, Finlandip, Islandip, Norgip Sverigillu isumaqatigiissutaat. Taakku pillugit uumasullu taakku navialisinnaaneri pillugit suliaqarfimmiissinnaanerilu pillugit paasissutissiisarpoq. Isumaqatigiissutikkut tassuuna imaani avatangiisit immap naqqanit kiisalu nunami pinngortitami pisuussutinik ujarlernermi taakkuninngalu atuinermi mingitsinneqarnerisa pinaveersaartinneqarnerat, mingutsitsinerup killilersorneqarnera kiisalu mingutsitsinerup aqunneqarnera nunat akornanni iliuutsit eqqortut qulakkeerneqarput. Isumaqatigiissutip uumap imaani uuliamik akuutissanilluunniit allanik navianartunik mingutsitsinermut illersuinissaq pillugu naalagaaffiit suleqatigiinnissaat qulakkeerpaa kiisalu alapeernaarsuinerup, nalunaaruteqartarnerup kiisalu mingutsitsinerup passuneqarneranik suliniutit naalagaaffiit ataasiakkaat imartaanni, aningaasaqarnikkut killeqarfiini kiisalu immap naqqani qaqqat killigisa iluini. Danmark Canadalu Danmarki, Finlandi, Islandi, Norgi Sverigilu 2.3 UJARLERNERMUT TUNISASSIORNERMULLU TUNNGATILLUGU NUNARSUARMIOQATIGIIT NAJOQQUTASSIAT ATUGAAT Immikkoortoq una ujaasinermut tunisassiornermullu tunngatillugu suliaqartut pillugit najoqqutassiat atuuttussaatitaasullu pillugit takussutissiamik imaqarpoq. Capricorn-ip nunarsuarmioqatigiit ileqqorissaarnermut aalajangersagaat naapertorlugit sulianik ingerlatsinissap qulakkernissaa pisussaafigalugulu taamatut suliaqartut nalinginnasumik najoqqutaat maleruagassaallu Politikkerisat taakku kiisalu iliuusissatut aalajangersakkat isumaqatigiissuteqartut ASN-imi Kapitali 8-mi allassimasut naapertorlugit ingerlatsineranut ataqatigiissitsissapput. Takussutissaq 2.5-imi allanneqartut najoqqutarinissaat qulakkiissavaa. Taamatuttaaq suliamik ingerlatsineq suliffeqarfissuup nammineq ilumini nalinginnaasumik najoqqutarisai naapertorlugit ingerlannissaat kiisalu avatangiisitigut, peqqinnissakkut sillimaniarnikkullu iliuusissaqarnissaq 2-6

14 Capricorn-ip piginnittuatalu Cairn Energy-p pisussaafigaat, taamatuttaaq suliffeqarfinnut sullissisunut tunngatillugu. Suliap avatangiisinut tunngasortaani periutsit piumasaqaatillu Cairn Energy's Corporate Responsibility Management System (CRM) allassimasut naapertorlugit ingerlanneqassaaq, taakkunani peqqinnissamut, sillimanissamut avatangiisinullu tunngasut (HSE), suliffeqarfiup inuiaqatigiinnut akisussaaffeqarnera (CSR) kiisalu sillimaniarneq. Taamatuttaaq suliap ingerlanneqarnera Cairn Energy-p inuiaqatigiinnut akisussaaffii (CR) pisussaaffii periusaalu naapertorlugit pissaaq, matumani uku ilanngullugit: Ataatsimoortumik peqqinnissamut, sillimanissamut avatangiisinullu (HSE) politikeqarneq; Ataatsimoortumik Suliffeqarfiup inooqutigiinnut akisussaaffianik (CSR) politikeqarneq; Ataatsimoortumik isumannaallisaaneq pillugu politikeqarneq, kiisalu Ataatsimoortumik suliffeqarfiup inuiaqatigiinnut pisussaaffianik (CR) maleruagassaqarneq. Politikkerisat taakku kiisalu iliuusissatut aalajangersakkat isumaqatigiissuteqartut ASN-imi Kapitali 8-mi allassimasut naapertorlugit ingerlatsineranut ataqatigiissitsissapput. Takussutissaq 2.5 Suliaqartut akornanni nalinginnaasutut atuuttut ilitsersuutillu. Maleruagassiaq Eqikkaaneq Ulloq Sajuppillatsitsinerit atorlugit misissuinermi imaani uumasut annikinnerpaamik akornuserneqarnissaat Ilitsersuutit taakku umiarsuarni sajuppillatsitsinerit atorlugit misissuisuni arfernut alapernaasertunut atugassiaapput. Alapernaarsuinerit ingerlatsinissallu 2010 pillugu ilitsersuutit (UK Joint nassuiarneqarput kiisalu alapernaarsukkat Nature Conservation Committee) allattornissaannut ilitsersuut kiisalu taakku qanoq atorneqarnissaannut maleruagassiat ilaallutik. Arctic Council Protection of the Arctic Marine Environment Working Group: Issittumi imaani uuliasiornermi gasimillu ujaasinermi najoqqutassiat OGP-p najoqqutassiaa: Gefofysisk-imik isumaqatigiissuteqarnermi HSE-p aqunneqarnissaa (Isumaliutissiissut nr. 432) Oil and Gas UK: Guidelines for Fisheries Liaison, Issue 5 Najoqqutassiat taakku pilersaarusiornerup ingerlanerani, missuinerup nalaani aammalu uuliasiornerup gasimillu ujaasinerup ineriartortinnera tamakkerlugu atugassatut naatsorsuussaaapput, issittullu imartaatut avatangiisip illersuinissaasnik siunertaqarlutik. Tusarfik: Maleruagassaq taanna HSE-mik ingerlatseriaatsinut tunngasoq maannakkut ileqquulluartutut isigineqarlunilu geofysiskimnik ingerlataqarnerni nalinginnaasumik atorneqarpoq. Naak uku umiarsuarnut sajuppillatsitsilluni misissuinermik suliaqarnermut naleqqunnerugaluarlutik, maleruagassat aamma umiarsuarnut ikiuuttunut atuupput. Inuussutissarsiorluni aalisarneq kalluarneqassatigllugu aalisartut kattuffiinik suleqatiginninnissaq kaammattuutigineqarpoq. Najoqqutassiat kingulliit aalisarnermut piumasaqaatinik naliliinissamik tunngasumik

15 Maleruagassiaq Eqikkaaneq Ulloq annertusisamik immikkoortortaqarlutillu sinerisap qanittuani aalisarnermi atortunik atuinermut tunngasunik ilaqarput. OGP-m ik najoqqutassiat: Uuliamik gasimillu ujaasineq aammalu issittup imartaani tunisassiorneq: Avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu najoqqutassiaq OGP-mi apeqqut pingaarneq: Uuliamik gasillu ujaasinermi suliaqarnermut atatillugu inooqatigiinnikkut apeqqutinik suliarinninneq E & P Forum / UNEP: Uuliamik gasimillu ujaasinermi tunisassiornermilu avatangiisinut tunngasunik ingerlatsineq Issittumi avatangiisinut illersuinermi periutsit; Issittumi avangiisinut sunniutit nalilersornissaat pillugu najoqqutassiaq (VVM) Imaani qanittumi piffinnilu mianernartuni ujaasinermik tunngasunik suliaqarnermut tunngatillugu avatangiisit pillugit najoqqutassiaq (UK Offshore Operators Association Ltd (UKOOA) E & P Forum: Ujaasineq tunisassiornerlu (E & P) Eqqakkanik passussinermi najoqqutassiaq Najoqqutassiat taakku issittumi imaani avatangiisinut tunngasut uuliamik gasimillu ujaasinermi kiisalu tunisassiornermut, sunniutinut aammalu avatangiisinik alapernaarsuinermi, aqutsinermi kiisalu iliuutsinik pilersaarusiornernut tunngatillugu attuumassuteqarput. Ilitsersuutit taakku inooqatigiinnermut tungnasunut apequtinut tuungaalutillu apeqqutinut suliamik ingerlatsineq tamakkerlugu eqqarsaatigisassanik imaqarput. Saqqummersitap tassuma uuliamik gasimillu ujarlernermi tunisassiornermilu avatangiisinut tunngatillugu apeqqutit aammalu avatangiisinut tunngatillugu qanoq ililluni angusaqarluarsinnaanermut teknikkimut tunngatillugu aqutsinermilu iliuutsitit takussutissilluarpai. Najoqqutassiat taakku suliassat pingaarnerit pillugit takussutissaallutillu suliap ingerlanera tamakkerlugu issittumi avatangiisini immikkut eqqumaffigisariaqartutut anguniagassiipput taamatuttaarlu issuttumi avatangiisinut tunngatillugu VVM-imi immikkut eqqumaffigisariaqartunik takussutissiillutik. Ilitsersuut iluaqutaasoq una sajuppillatsitsilluni misissuinernik qillerinernillu ingerlataqarnermut tungatillugu pilersaarusiornermut suliaqarnermullu tunngavoq, tassunga ilanngullugit pisortanik kattuffinnillu aalisarnermut attuumassuteqartunik attaveqarnermi, upalungaarsimanermut eqqagassanullu tunngatillugu pilersaarusiornerni. Ilitsersuut eqqakkanik passussinermi aammalu qillerinermut tunisasiornermullu tunngasuni eqqakkat qanoq passunneqartarnerat isumagineqartarneralllu pillugit immikkortunut agguagaq

16 3 NALUNAARUSIORIAASEQ 3.1 TAMAKKIISUMIK SUNNIUTISSANUT TUNNGATILLUGU NALUNAARUSIORNERMI INGERLARNGANIK EQIKKAANEQ Una kingunissanut misissuineq (IM) periuutsimik malitaqarluni suliaavoq, misissuinerup timitalinnut, uumassusilinnut/pinngortimut aammalu inuit/inooqatigiinnermut tunngasunut ilimagisassat, annertussutsit, naliliinerillu aallaavigalugit nalunaarusiaralugit. Misissuinerup Suliffeqarfiup avaqqutassai, annikillisagassai, iluarsaqqitassai, ajutoornermilu taarsiinissat, ajornanngippallu iluaqutissiornissaat, ersarissarpai nalilersuinermullu ilaatillugit. Tamakkiisumik periuseq titartarlugu Takussutissaq 3.1-mi takutinneqarpoq, qanorlu tulleriiaarinerit immikkoortortaani allaqqapput. Maluginiarneqassaaq KM tulleriiaareqqissaarluni suliaanngimmat, kisiannili immikkoortut ilaat uterfigeqqittarlugit suliareqqittarlugillu KM Suliarlu ingerlammata. 3.2 MISISSUEQQISSAARNEQ Misissueqqissaarnermi kingunissanut nalunaarusiornermi suut ilaatinneqassanersut, annertussusissaat qanoq nalunaarusioriaaseqartoqarnissaa, suliallu suussusaa, inatsisit malittarisassiallu aallaavigalugit, nalunaarusiortoqarpoq. Suliamut atatillugu misissueqqissaarneq, nunami sullitallu malittarisassiaasa atuuttut aallaavigalugit, Kalaallit Nunaanni oqartussat (AIA aqqutigalugu) aammalu AM-imik siunnersuutit atuuttut aallaavigalugit, ingerlanneqarpoq. Misissueqqissaarnerit aallartilaarneranni eqqartueqatigiinnerni paasinarsivoq sajuppillatitsilluni 3D-mik assilialiornerni ASN-iliortoqarnissaa taamalu misissueqqissaarnerup qanoq imaqarnissaa killilernissaalu. 3-1

17 Takussutissaq 3.1 KM-iliornermi Periuseq Paasiuminarsagaq

18 3.3 KILLILIINEQ Suliap ingerlanerani, tigussaasunut, pinngortitamut inuillu avatanngiisaannut kingunerussinnaasut periuuseqarluni nalunaarusiami killilersuinermi ersarissarneqarput. Avatangiisini inooqatigiinnermilu pisuussutit allallu attuumassutillit killiliinermi isumaliuutigineqartut ataani immikkoortuni atuarneqarsinnaapput. Tigussaasut avatangiisaat pineqartillugit silasiornermi imarpissiornermilu pissutsit, itinersiuineq, silaannaq, nipi, sajuppillannerit, qaamaneq allallu qinngornerit eqqartorneqartarput. Uumassusillit avatangiisaat pineqartillugit imaani kitaanilu uumasoqarfiit, naasut, uumasut; uumasoqatigiinni assigiinngiiaassuseq, artit, arteqatigiikkaluarlutik genetikkikkut immikkuullarequtaat; sumiiffiit eriagisassat ecosysteminilu pingaartitat, eqqartorneqartarput. Inooqatigiinnermi inooqatigiinnerullu nalingi pineqartillugit, inuit angerlarsimaffiilu, nunaat allallu pisuussutaat; peqqissusaat, pigissaarneq, atortorissaarneq, eqqissisimaneq isumannaallisaanerlu; inooriaaseq sukisaarsaatit ilanngullugit, suliffiit isertitallu; suliffeqarfiit aningaasarsiornerallu; inunnut sullissiviit; nunap atortulersugaanera; aalajangersimasumi, kummuneqarfittut, inuiattullu aningaasaqarniarneq; aammalu tigussaasumik tigussaanngitsumillu qanganisat immikkuullarissusaat, oqaluttuarisaanermi, ileqquni, kulturikkut imaluunniit kusanartuliatigut, kulturikkut ileqqulersuutinillu naapeqatigiittarnerit ilanngullugit eqqartorneqartarput. Oqaaseq pisuussuteq atorneqaraangat avatangiisinut tunngatillugu atorneqartarpoq, soorlu imeqarneq, uumasoqarfiit, artit, nunat imaluunniit najukkaminni inooqatigiinnermi pingaartinneqartut. Oqaaseq attuumassutillit atorneqaraangat, inuit inuiaqatigiilluunniit Suliap ingerlannerani eqqorneqarsinnaasut pineqartarput. Kingunissat suussusaasa ersarissarniarnerini ataani kingunissat suussusaat allattorneqarsimapput. Kingunerup qanoq ittuunera Kingunerit pitsaasut iluaqutissartallilluunniit maannamut nalilersuinermut pitsanngorsaasussatut imaluunniit kissaatiginartumik nutaamik kinguneqarnissaattut isigineqarput. Kingunissat pitsaavallaanngitsut imaluunniit ajoqutaasinnaasut qulaani eqqaaneqartut killoraat. Piffissap ingerlarngani Kingunissat ilagaat: Arlaannik atuukkunnaarsitsinermi, kingunissat allanngortitassaagatik atuuttuaannartussanngortut; Piffissami sivikitsumi Suliaq ingerlanneqarnerani piffissap ilaannaani sunniutit; aammalu Qinaasinerup nalaani sivisunerusumik kingunerit. 3-3

19 Sivikitsumik sivisuumillu kingunerit qinaasinerup qaangiunnerani unissapput, taamaattorli avatangiisinut kingunerit suli atuukkallarsinnaallutik naak qinaasinerit unereeraluartut. Kingunissaasinnaasut aallaavigalugit nalunaarusiap sunniutissaasinnaasut nalilersussavai, soorlu ataasiaannarluni kingunissat, utertuartussat, ingerlaavartussat, kipisartussalluunniit. Kingunissat kipisartuussappata kittartuusinnaapput aalaakkaasuusinnaalluniluunniit (soorlu ukiup ilaani), imaluunniit aalaakkaanngitsumik kittartuusinnaalluni (apeqqutaalluni sila qaqugukkullu sulisoqarnersoq). Kingunissat Toqqaannartut, Qullasinnerusut Aallartitallu Nalunaarusiap suliaqartoqarneranit toqqaannartumik kingunissat misissorlugit ilannguppai, taakulu toqqaannartumik kingunerisa tullii (kingunerit tulliuttut qullasinnerusullu) aamma ilanngullugit. Soorlu assersuutigalugu imaanut kuutitsinerup immap pitsaassusaata ajorseriarnera toqqaannartumik kingunerissavaa. Immap pitsaassusaata ajorseriarnerata tulliuttumik kingunerissavaa immami uumasunut aalisakkat ilanngullugit sunnertinnerat, aammalu imaani uumasunik aalisakkanillu inuit atuinerisa tassuuna inuit inuuniarnerat sunnissallugu. Suliap kingunerisa suliamut attuumassuteqanngikkaluartunut ilaarsinikkut ineriartuutaasinnaapput. Kingunissat kimittorneri Suliaq allat avatangiisini pisuussutinut sunniuteqarsinnaasut ingerlannerisa ilutigalugu ingerlanneqassaaq, taamaattumillu suliap sunniutissai kimittortittuusissapput. Pisuussut pineqartoq arlalinnit sunniisinnaassusilinnit aallaaviugaangat, tamakkiisumik eqqugaasussanut sunniutissaat aamma nalunaarusiamut eqqarsaatigineqassaaq. Nunat assigiinngitsut akornganni kingunissaq Ataaniittoq takuuk Siammasissumik atuuffiit. Naliginnaasut Naliginnaanngitsullu Kingunissat ASN-ip ukua nalunaarusiarai: Naliginnaasut kingunerit Suliamit pilersaarutaasut; aammalu Naliginnaanngitsut kingunerit: Suliap ingerlannerani pilersaarutaanngitsumit imaluunniit ajutoornermit, unittoornermit ajunaartitsisumit aallaavillit; aammalu ajutoornerit anorersuarneratigut aallaaveqartut. ASN-imittaaq tekniskimut, siammasissumik utaqqiisaasunilu atuuttussanik pilersitsivoq. Tekniskiusumik, Siammasissumik Utaqqiisaasumillu atuuffiit. Tekniskiusumik Atuuffik suliap ingerlannerani annertuumik atuuffiuvoq, suliallu ingerlannerani, atortui assigisaallu ilanngullugit, pisariaqarluinnarluni. Suliap ingerlannerani naatsorsuutigineqarpoq sajuppillatitsisarluni 3D-mik assiliornermi angallatit angallateeqqallu allat ikiuutit, tikisitassat, orseriartortarnerit inuttallu niujartortarnissaat, eqqagalerineq eqqaasussarsinerlu, angalanissamut pilersaarusiorneq sillimaniarnissarlu. Atuuffiit pineqanngitsut tassaapput Suliamut tunngassuteqanngitsut imaluunniit Suliap ineriartortinnissaanut attuumassuteqanngitsut allanit suliareqqusat, kisiannili ataani eqqaaneqartutut suliareqqusat kingunerisinnaasaat aamma nalilersuinermi ilaatinneqarput. Siammasissumik Atuuffik kingunissaat suussusaat apeqqutaalluni qanoq atuunnissaa nalilerneqartaarpoq. Pineqartuni tamani, sumiiffik annertuumik sunnertiffiusinnaasoq, aallaavigalugu nalunaarsugaavoq. Akuersissuteqarfiup annertussusaata tigussaasumik suliallit annertussusissaat aaliangerpaa; 3-4

20 Pinngortitaq sullivigineqartup avatangiisai (uumassusillit, tigussaasut aammalu inooqatigiinnerup nalingi) aammalu Suliami killiliussat aallaavigalugit sunniutit sorliit qanorlu siaruaanneri (soorlu immap naqqani nipiliornerit). Aammattaaq allaffissornikkut imaluunniit inuiattut killigisat qaangerneqarnerini sunnertiffiusinnaapput, taamaammallu nalunaarusiap tamannattaaq nalilersorlugulu kingunissiorpaa. Utaqqiisaasumik Atuuffiit angallatit, atortut aammalu inuttat Kalaallit Nunaanniikkallarneri, tikiunneriniit suliap naammassinerani aallaqqinnissaata tungaanut, tunngavoq. Sunniutit malunnaateqarnerusussat ukkatarineruniarlugit atuuffilersuisoqarpoq. Suliamut avatangiisaanullu tunngatillugu misissukkat utaqqiisaasut suut sunniutaasinnaanersut nalilersorniarlugit. Inatsisiliornermi, politikkikkut, misilittakkanit, sulisut siunnersuisartullu aallaavigalugit immikkut ilisimasalinnik naliliinerit, aallaavigalugit sunniutaasinnaanerusut aalajangiunneqarput Tusarniaanerit Tusarniaanerit aallarnisaatit sullitap soqutigisallillu ilaasa akornganni ingerlanneqarsimapput, tusarniaanermi siunertarineqarnerulluni misissueqqaarnissamut aallarnisaatit, siammasissutsit killilernissaat, aammalu tunngaviusumik ilisimatuussutsikkut nalunaarsuutit aallartisarneqarnissaat. Soqutigisallit isumaat AIA-mit AV-millu maleruagassiallu attuumassutillit aallaavigalugit nalunaarusiap siammasissusissaa periuusissaalu aalajangerneqarpoq. Atuuffinnik aalajangiiniarnermi allattussat uku aamma eqqarsaatigaat: Periuutsit tunngaviusut avatangiisaasa ersarissarnissaat aammalu sunniutissat siuningaaniit qanorlu ittuusinnaaneri nalilersorlugit. Paasissutissat avatangiisinut tunngasut soorlu imaani miluumasut amerlassusaannut annikinneri aallaavigalugit qanoq paasissutissarsissangatigineq. Toqqagassaasinnaasut isumaliuutigisassat - taakku immikkoortoq 6-mi ASN-imi allaatigineqarput. Maluginiarneqassaaq atuuffiit aallarniutit aalajangerneqarneri suliap aallartilaarnerata nalaani pimmata, sulilu suliaq ingerlanneqarnerani isumaliuutissat paasissutissallu nutaat, misissuinerni soqutigisallillu ataatsimiittarnerini aammalu Suliap qanoq isikkoqarnissaata ineriartortinneranni, ilanngutiortorneqarmata. Atuuffiit aalajanngiunneqartut nalunaarusiamut sannalersuutaavoq, siunissamilu suleqatigiinnut sullitanullu paasissutissiisarnissani suut misissuinissamut aallaavissat annikinneri paasisitsiniutigineqartarnissaat qulakkeerneqassaaq. 3-5

21 3.4 TUNNGAVIUSUMIK NALUNAARSUUTINIK KATERSINEQ Suliap kingunissaanik nalunaarusiorniarnermi tunngavissat aallaavigalugit ASN-imi qanoq susoqarnerani Suliamut unititsissutaasinnaasut nalilerniarnerine ataani eqqartorneqartut aalaavigalugit periuuserineqarput. Tassani tunngaviit makkunanik naligisarsiunngitsunik imaqarput. Attuumassutillit pisuussutillu Suliamit annertuumik eqqorneqassangatitat atuuffinni aalajangiinermi ersarissarneqarput. Ajornanngippat qanoq pissusaannik (naliginnaasumik pissusaat, qanoq inneri, pitsaassusaat, annertussusaallu. All.il.) allattuineq. Sunniutissaasinnaasunut ikiuutissanik sunniutissallu siumornissaannut paasissutissanik pilersitsineq. Aalajangiisussanut, pitsaassutsip attuumassutillillu pisuussutaasa qanoq misikkaritsiginerisa pingaarutaat, paasissutigissallugu. KM-imut tunngaviusumik nalunaarsuutinik katersineq imak tulleriaarneqarpoq: Nalunaarsuutit pioreersut aallaaavii: o Naalagaaffiup allattoqarfii; o Paasissutissanik ujaasisartut aammalu ilisimatusarnermi peqartigiiffiit; aamma o Tusagassiutit imaluunniit tamanut ammasumik saqqummersitat. 3.5 SULIAP PILERSAARUSIORNERATA ILUSILERSORNERATALU ATTUUMAFFII Suliap allaaserinerata ineriartornera Sulialiortut nalunaarusiamut, sukumiisumik pilersaarutinik qanorlu Suliamik ingerlataqarnissamik paasissutissanik tunniussaqarput. Nalunaarusiap kingunissaasinnaasut aalajangeriarmagit, ingerlaavartumik Suliamut suliaqartunut saqqummiunneqartarput, isumaqatigiissutaareermatalu Suliaq soorunami naleqquttunik kingunissanut annikillisaatitalerlugu naleqqussarneqarpoq. Suliap suliareqqinneqarnerani Suliami attuumassutillit kingunissanut millisaataasinnaasut siunnersuutaat tamakkerlugit ilanngussorneqarput. Kingunissanut millisaatissatut pilersaarusiat Avatangiisinut Illersuinissamut Pilersaarut-mi (Immikkoortoq 8) allaatigineqarpoq Peiuusissaasinnaasunik Isumaliuutiginninneq ASN-ip ilaani KM-imik suliallit suliarilersaakkanut siunnersuutissanik pissarsisimapput. Tassani ilaatinneqarput peqqissaarussamik 3-6

22 periuusissaasinnaasunik atortuusinnaasunillu isumaliuutit, aammattaarlu suliaqaqqinngiinnarsinnaaneq -mik periarfissaq ilaalluni. Itinerusumik allaatigineqarneri Immikkoortoq 6-mi atuarneqarsinnaapput. 3.6 KINGUNISSANUT TUNNGATILLUGU NALUNAARUSIORNEQ Eqqarsaatersuutit naliginnaanerit Kingunissat nalunaarusiorneqarneri uterfigisarneranni ukuninnga sisamanik aallaaveqarput: 1. Ilimagisaq Suliaq Inuit pinngortitallu avatangiisaanut qanoq kinguneqassava? 2. Nalilersuut Sunniutaasoq malunnaataassava? Qanoq sunniut pingaartigalunilu malunnaataatigissava? 3. Millisaatissat Annertuppat qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaava? 4. Naatsorsuutiginngisamik sunniutit allat Suli pingaaruteqarpat? Naatsorsuutiginngisamik kingunissat annertuppata millisaatissanik allanik siunnersuusiortoqassaaq kingunissallu nalilersoqqinneqaqqillutik, ajornanngippat naleqquttumik kingunissat annikillinissaat tikillugu Sunniutissat annertussusaasa Siumorniarneri Sunniutissanik siumuisinnaaffinni KM-ip allaatigaa sunniutissat siumukkat suuneri. Oqaaseq annertussuseq atorneqarnerani sunniutit sakkortussusiinut assigiinngitsunut ataatsimut oqaasiliarineqarpoq, ukulu oqaatsimut ilaatinneqarlutik: Allanngornerup qanoq allanngornera (suna sunnertinnersoq qanorlu); Annertussusaa, uuttuummi sumiinnera, sakkortussusaalu; Sumiiffimmi qanoq siaruartigisimanera sumilu; Sivisussusaa, kittassusaa, iluarseqqissinnaassusaa, il.il; aammalu Naleqquppat, ajutoornermi ajunaarnermiluunniit kingunissat ilimanassusaat. Kingunerit annertussusaanik siumorniaanermi millisaatissatut iliuusissat aammalu allat sunniutissanut avaqqussiniutaasinnaasut taamaasilluni sunniutissanut annikillisinneqarsinnaalersitsisinnaasut Suliami ilanngunneqarput. Aammattaaq qanoq sunniutissat annertussusaanik naliliiniarnermi nalornissutit, annertussusileeriaatsit, atugarissaarnermut inuussutissarsiornermullu killiliussat ilanngunneqarputtaaq (1). Tamakkiisumik naliliinermi kingunissap annertussusaa aallaavigineqassaaq, soqutaanngippat, annikippat, naammaannarpat annertuppalluunniit. (1)Ilimanassutsini immikkoortinneqarput naliginnaanngitsumik ilimaginngisamik pisoqariasaarnera, soorlu qaartoornerni imaluunniit uuliakoornerni, aammalu ilimanassuseq nalunartumik kinguneqarsinnaasoq soorlu ajutoorfiup nalaani uumasut ajutoorfimmeeriasaarsinnaanerat. 3-7

23 Kingunissanut nalileeriaaseq ajornannginnerulersinniarlugu naliliussiortoqarsinnaavoq, assersuutigalugu nipiliornernut kisitsisit atorneqarsinnaallutik, allanili taakkartuinnartariaqartoqarluni. Nalileeriaatsit kingunissanut tamanut itinerusumik immikkoortuni KM-imi eqqartugaapput Pingaassusiliinermi Nalileeriaaseq Nalunaarusiornermi tulliuttoq tassaassaaq kingunissanut annertussutsit paasissutissartai qanoq isumaqarneri nassuiassallugit, taamaasilluni inunnut avatangiisinullu kingunerit qanoq pingaaruteqartigineri soqutigisallit Suliamut tunngatillugu aalajangiinissaannut paasiuminarsassallugit. Pingaassutit nalilersukkatut allanneqartassapput. Qanoq pingaassuseeriaaseqartoqarnissaanik inatsisiliaqanngilaq; taamaattorli KM-ip pingaassusiliiniarnerani atorluarsinnaasumik qaqugukkut sunniuteqartoqartarnera nalilerniarneqarpoq Malunnaataasumik kinguneqartoqarpat, sunniummit ataatsimit arlalinnilluunniit aallaavilimmit, KM-imi nalilersuisussanut nalunaarutigineqassaaq, taamaasilluni Suliaq ingerlateqqinneqaannassanersoq qanorlu ittunik atugaqarluni ingeriaqqissanersoq naliliiffigineqassalluni. Nassuerutigineqassaaq taamak naliliissagaanni aalajangiillaqqissuseqartariaqarmat aammalu suleqatigiit sorliit suliap ingerlanerani aalajangiisuunersut apeqqutaammata. Uani KM nalunaarusiami kingunissanut naliliinerit KM-iliortunik naliligaapput, naliliinermi maleruagassiat atuuttussat, naalakkersuisut politikkiannit, misilittakkanit pitsaasunik aammalu soqutigisallillu isumaat aallaavigalugit naliligaallutik. Suliap ingerlannissaanut tunngatillugu kingunerit maluginiarnartut ersarissumik eqqartukkani sorpiaallu kingunerit aallaavigalugit aalajangiunneqarput: Inatsisit killiussat imaluunniit avatangiisinut tunngatillugu killigititat qaangernerini soorlu silaannaap, erngup imaluunniit nunap pitsaassusaanut killigititat qaangernerini imaluunniit ilimanassutsimik annertuumik killigititanut qaangiinissamut annertusaappat. Sumiiffiit eriagisat imaluunniit pisuussutit sarajattut allanngortinneqarnerini Asi, artit qaqutigoortut illersukkalluunniit, pinngortitaq eriagisassiaq oqaluttuarisaanermiluunniit takorannersuutigisat allanngortinneqarnerini. Namminersorlutik oqartussat politikkiannik tukimuisut soorlu CO 2 mik aniatitsinermik millisaaniarnerit, kuutsitanik saleqqiinerit imaluunniit inuit pisinnaatitaaffiinik tukimuinerit. Pisuussutinut imaluunniit attuumassutilinnut tunngatillugu maleruagassat pissarsiassaanngippata imaluunniit naammaginartumik 3-8

24 paasissutissartaqanngippata, naliliinerit kingunissat qanoq annertutiginissaat, pingaassusaat, pitsaassusaat, misikkarissusaallu aallaavigalugit naliliisoqartassaaq. Pisuussummut eqqorneqartussamut tunngatillugu naliliinermi qanoq pisuussutip pitsaassusaa pingaarutaalu isiginiarneqassaaq, soorlu sumiiffimmi aalajangersimasumi, kommuneqarfittut, inuiattut, inuiaallu akornganni pingaartinneqartiginera, najugaqavissunut imaluunnit kommuneqarfimmiunut pingaarutaa aningaasarsiornertigulluunniit pingaarutaa eqqarsaatigineqassalluni. Attuumassutillit misikkarissusaat, soorlu inoqutigiit, inooqatigiit inuiaqatigiilluunniit allannguutinut naleqqussarsinnaanerat akisussaaffimminnillu allanngortoqaraluartoq suli naammassinnissinnaanerat aamma pingaassusiliinermi ilaatinneqassaaq. Kingunerit malunnaataasut qanorlu malunnaataatiginerisa annertussusaat / misikkarissusaallu ataqatigiisinneqassapput. Taamaasiornermi malinneqartoq Iluseq 3.2.-mi titartagaavoq. Iluseq 3.2 Pingaassusiliinermi nalileeriaaseq Magnitude of Impact Small Medium Large Quality/Importance/Sensitivity of Resource/Receptor High Medium Low Not Significant Minor Moderate Major Millisaatit Kingunissamut misissuinermi Suliap tamakkiisumik avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutaasinnaasut nalunnginnissaat anguniarlugu ilusiligaavoq. KM-ip pingaarnertut anguniagaraa kingunissat siumorsinnaaneri taamaasillunilu millisaatit atorlugit kingunissaasinnasut Suliamut ilanngussornerini annikillisarneqarsinnaaneri. Suliap ingerlannerani, sumi annertuunik sunniuteqartoqarsinnaanera kingornalu atorsinnaasunik akilersinnaasunillu sapinngisaq malillugu annikillisaaniartoqarsinnaanera, nalunaarsorneqarput. Pingaarutilinnik sunniuteqartoqassatillugu pingaarnersiukkanik assigiinngitsunik millisaariaasissanik periusissaliisoqarpoq: 3-9

25 Allaaviup avaqqunneragut sunniutip aallaavia peerneragut, soorlu immamik mingutitsinnginnissaq kemikalianik akoorinnginnikkut avaqqussineq. Aallaaviup annikillisarneragut sunniutip millisarneragut, soorlu silaannarmut aniatitsineq atortut aserfallatsaalinerisigut nutaalianillu atortoqarnikkut annikillisillugu. Kimikillisaanikkut Sunniutip aallaaviata eqqorneqartussanullu sunniut annikillisillugu, soorlu aalisartut nalunaarfigiaarnerisigut attaveqaqatigilluarnerisigullu aalisarnermut sunniutit annikillisillugit. Eqqugaanerit kimikillisillugit Attuumassutilinnut eqquinissaq annikillisillugu, soorlu imeqarfiit illersorniarlugit eqqagassat iluasaartumik iginnerisigut. Ikiuutaaneq ajutoornerit kingunerani iluarsaaqqiinikkut, soorlu saliinikkut oliakoornermilu suliat ingerlatat aallarteqqissinnaalersinnerisigut. Taarsiinikkut / akiliinikkut Pisuussutit aalajangersimasut imaluunniit assigiinngitsut nalinginik assinginilluunniit taarsiinikkut, soorlu sanaqqiinikkut / uumasoqarfiinnilu uumasulersueqqinnikkut. Sillisaataasinnaasut tamarmik Suliamit siuuttut Suliamillu ilusilersut akornganni isumaqatigiissutaapput Ilimagisamik Annerusumik Kingunerit Nalunaarsorneri Ilimaginngisamik annerusumik kingunerussinnaasut KM-ip nalunaarsorpai; tassa suliap ingerlannerani millisaatissaqartariaqassangatitat. Ajornanngippat, KM-ip sunniummut aalajangersimasumut millisaataasinnaasut eqqartussavai, taakku toqqarneqarsimapput nassuiaasertalerlugit. Ilimaginngisamik annerusumik kingunerit annertussusilerneqarnerisa nassuiaatai, KM-iliortut Suliami suliaqarnermi naliliinissamut atatillugu annertussusiliinerminni atorpaat. Ilimaginngisamik kingunerit annertuut, pitsaasut ajortulluunniit pingaarutilittut nalilernissaat isumaliuutersuutigineqarpoq, taamalu avatangiisinut, inooqatigiinnermi aningaasarsiornermiluunniit naligititat, suliap unitsinneqarnissaanut ingerlaannarnissaanulluunniit naliliinermi sanillersuutigineqarlutik; Suliat kingunerlussinnaasut nakkutigeqqissaarneqartariaqarput kingunissallu pitsaasut anguneqarsinnaallutik. Ilimaginngisamik kingunerit ingasanngitsut naliliinissamut pingaaruteqarpallaanngitsutut isigineqarput, sulili nakkutigeqqissaarneqartiarlutik millisaasiinissarlu pisariaqarluni, atortut pitsaanerpaat atorneqarsinnaasut atorneqarput taamaasilluni annikinnerpaamik kingunerlutsitsisinnaalluni kingunissallu pitsaasut anguneqarsinnaallutik. 3-10