NUUP KANGERLUATA IMARTAANI MILUUMASUT TIMMISSALLU

Transcription

1 ISUANI SAVIMINISSAMIK PIIAANISSAMUT SULINIUT ASN-IMUT ILANNGUSSAQ 3 NUUP KANGERLUATA IMARTAANI MILUUMASUT TIMMISSALLU JUULI 2012 Orbicon A/S Ringstedvej 20 DK 4000 Roskilde Danmark Oqarasuaat Suliaq Draft 4.0 Ulloq Juulip 26-at 2012 Suliarinnittut MMAC & FPJE

2 Siulequt Allaaserisaq una Isuani Saviminissamik Piiaanissamut Siunertap ASN-ianut ilanngussat 3-rivaat. Ilanngussaq 3-mi miluumasut imarmiut timmissallu imarmiut Nuup Kangerluaniittut sammineqarput aammalu siunertami ingerlataniit akornusersuinernut atatillugu kingunerisinnaasai sammineqarlutik. Ilanngussami matumani angusat naliliinerillu ASN-mi qitiusumik nalunaarusiami eqikkarneqarput. Uuliamik imaluunniit akuutissanik Nuup Kangerluani aniasoqarsinnaaneranut atatillugu apeqqut Ilanngussaq 6-mi sammineqarpoq. ASN-mut Ilanngussat: Ilanngussaq Nalunaarusiap qulequtaa nr. 1 Pinngortitami nunaminertami pineqartumi avatangiisip suussussianut misissueqqaarneq 2 Tuttut nunaminertami pineqartumi amerlassusiannut miisissueqqaarneq 3 Nuup Kangerluata imartaani miluumasut timmissallu 4 Silaannap pitsaassusianut naliliineq 5 Nipiliornermut naliliineq 6 Ikummatissat akuutissallu aammalu mingutsitsisoqariataarsinnaanermi naliliineq 7 Imermik aqutsinermik naliliineq 8 Nunap sananeqaataanik ilisarnaasiineq aatsitassarsiornermilu maanngaannarneqartunut naliliineq 9 Erngup nukinganik nukissiuutinik suliniuteqarneq Misissueqqaarnerit siulliit 10 Avatangiisinut iliuuserineqarsinnaasut pilersaarutit Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 2/53

3 IMARISAI 1 AALLARNIUT MISISSUINERMI PERIUSEQ ATORNEQARTOQ NUUP KANGERLUA Inuit nunamik atuinerat Aalisarneq Piniarneq Umiarsuarnik assartuineq NUUP KANGERLUANI AVATANGIISIMI UUMASSUSILLIT Miluumasut imarmiut Natseq Pusa hispida Aataaq Pagophilus groenlandica Natsersuaq Cystophora cristata Qipoqqaq Megaptera novaeangliae Tikaagullik Balaenoptera acutorostrata Tikaagulliusaaq Balaenoptera physalus Niisa Phocoena phocoena Kigutilissuaq Physeter macrocephalus Timmissat imarmiut Oqaatsoq Phalacrocorax carbo Qeerlutooq Anas platyrhynchos Miteq siorartooq Somateria mollissima Toornaviarsuk Histrionicus histrionicus Alleq Clangula hyemalis Nattoralik qaqortumik papilik Haliaeetus albicilla Naajarnaq Larus glaucoides Naajarujussuaq Larus hyperboreus Naajarluk Larus marinus Naajaq sildemåge Larus fuscus Naaja sølvmåge Larus argentatus Taateraaq Rissa tridactyla Imeqqutaalaq Sterna paradisaea Serfaq Cepphus grylle Apparluk Alca torda Aalisakkat Saarullik Gadus morhua Uugaq Gadus ogac Qaleralik Reinhardtius hippelglossoides Ammassak Mallotus villosus Nipisa Cyclopterus lumpus Uumasut navianartorsiortut SUMIIFFIIT UUMASSUSEQARTUNUT TAMANUT IMMIKKUT PINGAARUTILLIT Sumiiffiit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit aallaavigalugit illersugaasut...28 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 3/53

4 5.2 Sumiiffiit nunami inatsisiliorneq aallaavigalugu illersugaasut Sumiiffiit NGO-nit allanngutsaaliugassatut toqqarneqarsimasut Timmissat imarmiut uumasoqarfii Timmissat imarmiut ukiiffigisartagaat Nipisat ammassaallu suffisarfii SUNNIUTAASINNAASUNIK NALILERSUINEQ Isuani siunertami umiarsuakkut assartuinermi ingerlatassatut naatsorsuutigisat Sunniutaasinnaasunik nalilersuinermi periuseq atorneqartoq Umiarsuakkut assartuineq peqqutigalugu imaani avatangiisinut sunniutaasussat (pisussat pilersaarutaasut) Ullutsinni siunissamilu umiartorneq Eqqaani nipeqassuseq Nipit aallaavii nipeqareerneranut sunniutaasinnaasut Pissusilersornikkut ajoqusiinerit Angalanermi sukkassuseq ilimagisassaq Aporsinermi ajutoorataarsinnaaneq Tamakkiisumik navianartunik naliliineq Silaannakkut mingutsitsinerit Umiarsuit makittarissaataat imeq aqqutigalugu uumasut nunatsinneersuunngitsut siaruapallattartut eqqunneqarsinnaanerat Miluumasut aammalu timmissat imarmiut sikunik piiaasarnermiit sunnerneqarnerat Umiarsuakkut assartuineq peqqutigalugu imaani avatangiisinut sunniutaasussat (pilersaarutaanngitsumik pisut) Umiarsuit apuisarneri NAJOQQUTASSAT...49 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 4/53

5 Assiliartat allattorsimaffiat Ass. 1-1 Nuup Kangerluani sumiiffik misissuiffigineqartoq... 7 Ass. 2-1 Nuup Kangerluani aalisakkanik tigulaarinnittaqattaarluni misissueqqaarneq... 8 Ass. 3-1 Nuup Kangerluani pilutat pingaarnersaat aqqusaarlugu imaatigut aqqutissatut naatsorsuutigineqartoq... 9 Ass. 3-2 Tunngaviunerusumik kangerluup natiata silammut sivinganersartaaniit (saamiatungaani) ilorpasinnerusortaanut sermersuarmut Kangiata Nunaata Sermianut (KNS) imaata itissusaanik paasissutissat. Nateq 1 (titartakkami Sill 1) Nuup eqqaaniippoq (Mortensen et al niit) Ass. 3-3 Nuup Kangerlua upernaakkut Ass. 3-4 Nuup Kangerluani immap kaaviiaarnerata ilusilersornera: (a) Kangerluup paani kaaviiaarneq, (b) sermersuup ataani kaaviiaarneq, (c) immap oqimaannerusup avataaniit isaasoq kiisalu (d) immap iluata akornanni kaaviiaarneq. Assiliartami c-mi d-milu titarnerit toornillit tassaapput immap aalajangersimasumik oqimaassusillip (isopycnals) killinga, qarsuusallu siumut ingerlaarfik takutippaat. Erngup (Fw) nukissallu (kiak) ingerlaarfiat qernertumik aappaluttumillu qarsuusaqarput, aasami ukiumilu ingerlaarneq takutillugu (Mortensen et al miit) Ass. 3-5 Nuup Kangerluata qinnguani immap qaava sioraaqqanik marrarmillu annertuumik akoqarpoq (Innajuattup Qaqqaa qeqqaniippoq)...13 Ass. 4-1 Aasakkut naasut tappiorannartut kangerluup qinnguani naanerat Ass. 4-2 Qipoqqaq aasakkut Nuup Kangerluaniittarpoq...18 Ass. 4-3 Nipisat Ikeranni 2008-mi upernaamiit 2010-p upernaavata tungaanut ukiinerni pingasuni mitit ukiisut amerlassusaat (Malta allallu 2010)...20 Ass. 4-4 Taateraaqarfiit arlallit Nuup Kangerluani nassaarineqarput...24 Ass. 4-5 Nipisat Nuup Kangerluata sineriaani qaarsut nalaanni sumiiffinni amerlasuuni suffisarput...26 Ass. 5-1 Timmissat imarmiut piaqqiorfii Nuup Kangerluaniittut (Qeqertannguit, Innaarsunnguaq & Innajuattoq) aammalu Nipisat mitit ukiisarfii pingaarutilerujussuupput...29 Ass. 5-2 Innajuattup Qaqqaa timmissat imarmiut amerlasuut piaqqiorfigisartagaat...30 Ass. 6-1 Agguaqatigiissillugu 2011-mi Maajimiit Septembarip tungaanut umiarsuit tulattarnerat oqimaassutsimut tons-imut immikkoortillugit. Isuani ingerlatsinerup nalaani umiarsuit qaammammut qulit ilimagineqartut ilanngunneqarput Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 5/53

6 Nalunaarsuiffiit allattorsimaffiat Nal. 4.1 Timmissat imarmiut Nuup Kangerluani naapitassat pingaarnerit killiffiisa eqikkarnerat...22 Nal. 4.2 Uumasut Kalaallit Nunaata ilaaniittut nungutaanissaminnut navianartorsiortut Nuup Kangerluaniittut...26 Nal. 5.1 Timmissat imarmiut aappariit piaqqiortut amerlassusaat Nuup Kangerluani piaqqiorfinniittut. Kisitsisit 2010-mut tunngapput. Ind tassaavoq timmissat ataasiakkaat (aappariiunngitsut). Paasissutissat Juul-Pedersenimeersut allaniillu Nal. 6.1 Akuutissat pingaarnerit (oqimaassussaat) umiarsuarniit Taseraarsummi talittarfimmut eqqussuunneqartussat annertussusaat...31 Nal. 6.2 Umiarsuit Taseraarsuup talittarfianut tikittartussatut naatsorsuutigineqartut suussusaat Nal. 6.3 Assersuummi matumani titarnermi taartumi aatsitassarsiornermut siunertap sanaartorfigine-qarnerani sunniutaasussat takutinneqarput ingerlatsinerup nalaani annikinnerusumik sunniu-teqassalluni (qaamanerusumik qalipaatilik) aammalu matusinerup nalaani kingornalu sunniu-teqassanani (titarneq qalipaateqanngitsoq). Annikillisaanngikkaanni ingerlataq nunap immikkoortuanut, sivikitsumik aammalu akunnattumik avatangiisinut sunniuteqassaaq. Aammattaaq qularnanngilluinnarpoq sunniutaasussat piumaartut, aammalu taamatut naliliineq tatigineqarluinnarpoq, tassa imaappoq paasissutissat qularnaalluinnartut toqqammavigalugit naliliisoqarpoq. Annikillisaarilluni ingerlatat sumiiffimmi kisimi sunniuteqassapput, sivikitsumik aammalu annikitsuinnarmik sunniuteqassapput Nal. 6.4 Umiarsuit assartuineranniit akornusersuinerit sunniutissaasa misissornerisa eqikkarnerat...41 Nal. 6.5 Umiarsuit assartuineranniit nipiliortoqarnerata sunniutissaasa misissornerisa eqikkarnerat...44 Nal. 6.6 Umiarsuit assartuineranniit silaannarmut mingutsitsinerit sunniutissaat...45 Nal. 6.7 Umiarsuit makittarissaataanni imermit uumasut nunatsinneersuunngitsut amerliartupiloortartut eqqunneqarsinnaanerat pillugu sunniutaasinnaasut misissuiffigineqarneranni eqikkaaneq...47 Nal. 6.8 Umiarsuit apuineranni sunniutissat misissorneranni eqikkaaneq...48 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 6/53

7 1 AALLARNIUT London Mining massakkut Isuani, Nuummiit 150 km avannamut kangianut, saviminissamik piiaasoqarsinnaaneranik misissuivoq. Tassunga ilaavoq Taseraarsummi Nuup Kangerluata paavaniit 85 km-it missaanni ungasitsigisumiittumi talittarfiliortoqarsinnaa-nera. Talittarfik taanna Isuani aatsitassarsiorfimmut nioqqutissanik nassiussanillu eqqussuiffittut avammullu niueqatigiinnermut qitiussaaq. Saviminiliassaq talittarfimmiit umiarsuit assartuutit atorlugit Kalaallit Nunaata avataani suliareqqitassanngorlugu nassiunneqartassaaq. Tassunga ilanngullugu umiarsuit assartuutit aammalu umiarsuit orsersuutit mikinerusut nassiussanik containeriniittunik ikummatissamillu talittarfimmukaassisassapput. Nalunaarusiami matumani Isuani saviminissamik piiaaniarluni siunertamut atatillugu nassiussanik Nuup Kangerluani umiarsuarnik assartuinerup kingunerisinnaasai nalilerneqassapput. Nalilersuinermi siunertami sanaartorneq taamatullu ingerlatsineq sammineqarput. Sumiiffik misissuiffigineqartoq assiliartaq 1.1-mi takuneqarsinnaavoq. Nalunaarusiami Taseraarsummi talittarfimmut pilersuinermut atatillugu uuliakoortoqar-nerata kingunerisinnaasai sammineqanngillat, tassami tamanna nalunaarusiami immikkut ittumi sammineqarmat, Handling Oil in the Isua project and potential impact of oil spills on land and nearshore marine areas of Godthåbsfjord (Isuani suliniummi uulia pillugu iliuuserisassat, aammalu Nuup Kangerluani nunami sinerissamullu qanittumi imaani uuliakoortoqarnerani sunniutaasinnaasut). Ass. 1-1 Nuup Kangerluani sumiiffik misissuiffigineqartoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 7/53

8 2 MISISSUINERMI PERIUSEQ ATORNEQARTOQ Nuup Kangerluani imaani uumasut pillugit paasissutissat pingaarnertut Pinngortitaleriffiup aammalu DCE-p Nationale Center for Miljø- og Energiministeriet (siusinnerusukkut Danmarks Miljøundersøgelsimik DMU-mik taaguteqartup) misissuinerini saqqummiunneqarsimasuneersuupput. Taamatuttaaq Orbiconimi sulisut 2008-miit 2011-imut asimi misissuineranni oqaaseqaatit ilanngunneqarput. Naak nalunaarusiami matumani imarmiut miluumasut aammalu timmissat pingaarnertut sammineqaraluartut, kangerlummi imaani uumassusillit nalinginnaanerusumik allaaserineqarput. Tassani siammasinnerusumik paasitinniarneqarpoq Nuup Kangerluani imaani uumassusillit pillugit paasisaqartoqarnerunissaa taamatullu miluumasut timmissallu nerisaqartarneranni kangerluup sortai pingaarnerpaajunersut paasitinniarlugu. Nalunaarusiaq aamma kangerlummi aalisakkat, aalajangersimasut aningaasarsiutigineqartut, pillugit naatsumik nassuiaateqarpoq. Ass. 2-1 Nuup Kangerluani aalisakkanik tigulaarinnittaqattaarluni misissueqqaarneq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 8/53

9 3 NUUP KANGERLUA Nuup Kangerlua Nuup eqqaaniittoq kitaani kangerluit annerit ilagaat. Imaannaanngitsuuvoq arlalinnik kangerloqarluni. Nunap timaanut 150 km-inik isorartutigisumik ilummukarpoq taamaalillunilu Sermersuaq imarlu atatilerlugit. Kangerluit katillugit 2000 kvadrat kilomeeterit sinnerlugit angissuseqartut qooqqunik U-ngasunik arlalinnik sanaajupput, taakkulu Sermersuup ataallugu ingerlaartuarlutik. Nuup Kangerlua nateqarpoq assigiinngitsunik itissuseqartunik, kangerluup paani tunngaviusumik itissuseqarpoq (170m-inik itissuseqarluni) iluanilu arlalinnik nateqarluni (Ass. 3-2). Nuuk nateq 1-ip eqqaaniippoq (250 m miss. Itissuseqarpoq) tunngaviunerusumillu kangerluup imartaa nateq 2-p kangiatungaaniilluni, annerpaaffiani 625 m-imik itissuseqarluni (Mortensen et al. 2011). Tunngaviusumik kangerluk 190 km-ringajammik takitigivoq amissusaalu 4-miit 8 km-it tungaanut nikerartarluni. Ass. 3-1 Nuup Kangerluani pilutat pingaarnersaat aqqusaarlugu imaatigut aqqutissatut naatsorsuutigineqartoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 9/53

10 Ass. 3-2 Tunngaviunerusumik kangerluup natiata silammut sivinganersartaaniit (saamiatungaani) ilorpasinnerusortaanut sermersuarmut Kangiata Nunaata Sermianut (KNS) imaata itissusaanik paasissutissat. Nateq 1 (titartakkami Sill 1) Nuup eqqaaniippoq (Mortensen et al niit). Immap sikua ilulissallu Nalinginnaasumik siku pinngortarpoq novembarimi. Ukiut ilaanni siku aalaakkaasoq kangerluup ilorpasinnerusortaani annertuumi pinngortarpoq, sermersuup saani serminik nakkaannikunik annertusiartortitsisumik. Ukiuni issittuni ilulissat sikumut aalaakkaasumut qerruttarput ukiunilu issippianngitsuni ilulissat ukiuunerani saassortarput (Mortensen et al. 2011). Maajimi-juunimi siku aalaakkaasoq ukiuunerani Kangerlummi pinngornikoq aakkiartulernera pillugu siku annertooq ilulissanut qerisitaq ingeerlaalertarpoq (Mortensen et al. 2011). Siku annikitsuinnaq ilulissallu amerlanngitsut kangerluup avataanut pisarput. Immap qaata kiassusaa ukiup kaajallakkiartornera malillugu 0 C-miit 5 C tungaanut nikerartarpoq, naqqatalu kiassusaa nikerannginnerusarluni 0-1 C-imik kiassuseqartarluni (Jensen & Rasch 2008). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 10/53

11 Ass. 3-3 Nuup Kangerlua upernaakkut. Immap ingerlaarnera kaaviiaarneralu Nuup Kangerluani immap ingerlaarnera imaannaanngitsuuvoq ingerlaartuarlunilu, tamannalu pissutsinik arlaliusunit pilersitaavoq, tassaappullu imermik sermersuarmiik kuuffigineqartuarnera, anori, immap sikua, ulittarneq-tinittarneq kiisalu kangerlummi oqilisaassineq pillugu (Mortensen et al. 2011). Immap kaaviaarnera pissutsinik assigiinngitsunik sisamanik pilersinneqartartoq paasineqarsimavoq (Mortensen et al. 2011): (1) kangerluup paani imermik kuuffigineqarneranniit, (2) sermip ataani immap iluani imermik kuutsitsinermi immamut akulerunneraniit, (3) avataaniit erngup oqimaatsup kangerlummut isaaneraniiit, kiisalu (4) immap iluata akornanniitumik sarfarneq ulittarnermiit tinittarnermiillu pilersitaasumit, natermi avasinnersartaani 48 km-iusumi, immami itisuumi akulerussinerup pilersitaaniit (takuuk assiliartaq 3-4). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 11/53

12 Ass. 3-4 Nuup Kangerluani immap kaaviiaarnerata ilusilersornera: (a) Kangerluup paani kaaviiaarneq, (b) sermersuup ataani kaaviiaarneq, (c) immap oqimaannerusup avataaniit isaasoq kiisalu (d) immap iluata akornanni kaaviiaarneq. Assiliartami c-mi d-milu titarnerit toornillit tassaapput immap aalajangersimasumik oqimaassusillip (isopycnals) killinga, qarsuusallu siumut ingerlaarfik takutippaat. Erngup (Fw) nukissallu (kiak) ingerlaarfiat qernertumik aappaluttumillu qarsuusaqarput, aasami ukiumilu ingerlaarneq takutillugu (Mortensen et al miit). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 12/53

13 Ass. 3-5 Nuup Kangerluata qinnguani immap qaava sioraaqqanik marrarmillu annertuumik akoqarpoq (Innajuattup Qaqqaa qeqqaniippoq) 3.1 Inuit nunamik atuinerat Nuuk Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaraat aammalu annersaralugu, it missaanni inoqarpoq. Nuuk Nuup Kangerluata paavani qeqertami inissisimavoq. Kapisillit nunaqarfeeraavoq kangerluup qinnguisa ilaanni inissisimasoq aammalu Nuup Kangerluata paavaniit 75 km-it missaanni ungasitsigisumi inissisimalluni. Kapisillit ullumikkut Nuup Kangerluani inoqarfiit kisisartaraat ikkunni pilersinneqarpoq saarullinniarneq kangerluup ilaani tamaani siuariartorluarallarmat. Ullumikkut 30-it missaanni illoqarpoq, aammalu innuttaasut 70-it missaanniilernikuupput Aalisarneq Kangerlummi allani aalajangersimasunik inoqarfeqanngilaq. Sineriak malillugu illuaqqat piniariarfiit siammasissumik inissisimapput aammalu ukiakkuunerusoq ukiukkuunerusorlu atorneqartarput tuttunniarnerup nalaani. Inuuniutigalugu inuussutissarsiutigalugulu nunap iluani aalisarneq Nuup Kangerluani ingerlanneqartarpoq. Aalisakkat pingaaruteqarnerpaat tassaapput saarulliit, suluppaakkat, qalerallit aammalu qeeqqat. Kangerlummi aalisarneq pillugu sukumiinerusumik allaaserisaq inuiaqatigiinnut sunniutaasinnaasunik misissuinermi (SIA) atuarneqarsinnaavoq. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 13/53

14 3.1.2 Piniarneq Inuussutissarsiutigalugu piniartut Nuummeersut Kapisilinneersullu kangerlummi puisinniartarput. Puisit piniarneqartartut pingaarnersaat tassaapput natsit (ukioq kaajallallugu) aammalu aataat (aasakkut). Piniarneq pillugu sukumiinerusumik allaaserisaq SIA-mi misissuinermi atuarneqarsinnaavoq. 3.2 Umiarsuarnik assartuineq Nuup Kangerluani umiarsuarnik assartuineq massakkut killeqarpoq, aammalu umiarsuit atorneqartut amerlanertigut mikisuusarput. Umiarsuit mikisut Kapisilinnut aammalu aatsitassarsiornermi siunertani tammaarsimaartarfinnut nioqqutissanik assartuisarput. Umiarsuit misissuutit ilaatigut kangerlummi misissuiartorlutik angalasarput. Aasaanerani arfernik takornariartitsisut Nuummiit naafferartumik kangerluup paavanut takornariartitsisoqartarpoq, kisianni umiarsuit tamakkua kangerluup iluanut qaqutigut pulasarput. Nuummi angalatitsiviit aamma takornariartitsisarput kangerlummullu aalisariartitsisarlutik. Inuussutissarsiutigalugu aalisartut piniartullu Nuummeersut akulikitsumik kangerlummi aalisarlutillu piniariartarput. Kangerlummi angalannerup annerpaartaa angallatit mikisut, inunnit Nuummeersunit pigineqartut, atorlugit pisarpoq, ulluinnarni imaluunniit sapaatip akunnerata naanerani aalisariarlutik, piniariarlutik imaluunniit sunngiffimmi sukisaarsarlutik angalaartarput. Angallatit tamakku amerlasuut sakkortuumik motooreqarput aammalu nal.ak. 50 km-erisut sukkassuseqarlutik ingerlaartarlutik. Ulluni silagissuni angallatit sukkasuuliat amerlasuut kangerluup qinnguini anginerusuni amerlasarput. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 14/53

15 4 NUUP KANGERLUANI AVATANGIISIMI UUMASSUSILLIT Upernaakkut aasakkullu Nuup Kangerluata ilaanni pinngortitaq naggorillunilu uumassuseqarluartarpoq. Naggorinnerpaat uumassuseqarnerpaallu ilaaniittut tassaapput Kangerluup aallartiffiani ilorpasinnerusortaanilu, tassami kuuit kangerlummi akoqarnerat immap naqqanilu inuussutissat qullartuarnerat peqqutigalugit imaq inuussutissaqarnerugami (Calbert et at. 2011). Upernaakkut qaamanerulernera pillugu phytoplankton-it kangerlummi tamani aprilmaajimi sikkertarput (assiliartaq 4-1). Sikkerarneq juulimi immap qaava kissatsinnerani tarajukinneranilu annerpaaffeqarpoq septembari-oktobarimilu minnerpaaffeqarluni (Juul- Pedersen et al. 2011). Zooplankton-eqassuseq maajimiit aggustip tungaanut annertusarpoq annerpaaffeqarluni juulimi aggustimiluunniit /Juul-Pedersen et al. 2011/ ingammik kangerluup aallartiffianni ilorpasinnerusortaanilu. Kisianni kinguit kangerluup qeqqata missaani aamma nalunaarsorneqarnikuupput (Agersted et al. 2011). Kangerlummi macrobenthos artit katiterneri assigiinngissusaallu kangerluup ilorpasinnerusortaani sermiit eqqaani uumassuseqanngitsut (partikkilit) katersuuffianni uumassuseqarpianngitsut allanngorartarput (Sejr et al. 2010). Kangerluup aallartiffiata eqqaani uumassuseqarluartoq nassaarineqarsimavoq (Sejr et al. 2010). Ass. 4-1 Aasakkut naasut tappiorannartut kangerluup qinnguani naanerat. Aasap ingerlanerani arferit puisillu ingerlaartut nerisassarsiorlutik kangerlummut arlaliullutik pulasarput. Timmiarpaat inaat arlallit anginngitsut kangerlummi aamma takussaasarput. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 15/53

16 Ammassaat aalisakkat kinguaqqanik nerisaqartut ilagaat. Upernaakkut aalisakkat mikisunnguit tamakku amerlasoorsuanngorlutik kangerlunni suffisarput. Nuup Kangerluata qinnguani maajip aallartinneraniit juunip tungaanut suffisarput (Friis-Rødet aamma Kanneworff 2002). Ammassaat saarullinnit kapisilinnit kiisalu puisinit arfernillu nerisarineqarput. Imarmiut miluumasut kangerlummi uumasut tassaapput natsit, amerlasoorsuunngitsunnguusut. Aasaanerani uumassusillit kinguaassiornerat qaffasitsillugu arferit aammalu puisit allat nikerartut naammattumik nerisassaqarlutik neriniaaluttarput. Tamakkununnga ilaapput qipoqqat, amerlasuut aasaanerani kangerlummiittartut aalisagaqarluarnerani kingoqarluarneranilu nerisaqartartut. Ukiuni qulikkaani kingullerni aataat aamma kangerlummi upernaap naajartulernerani ammassaat amerleruttorneranni nerisassarsioriartortarput. Timmissat imarmiut Qeqertannguani uumasuupput, qeqertaq Nuup Taseraarsuullu akornanni kangerluup pilutaani pingaarnersaaniittoq. Timmissat imarmiut Innajuattup qaqqaani innarmi kitaanut sammisumi iikkami ulloqarput kangerluup pilutaasa annersaata qeqqaniittumi. Ukiukkut kangerluk ingammik qeerlutuunut imarmiunut pingaaruteqarpoq aammalu mitinut untrilikkaanut kangerlummi ukiisartunut, ingammik Nipisat Ikerani Nuup eqqaani, tassani uillut ikkalinerni aqqaamallutik uumassutigisarpaat. Ataani miluumasut imarmiut, timmissat imarmiut aammalu aalisakkat aningaasarsiutigineqartut, Nuup Kangerluani naapitassaasut, pingaarnerit naatsumik allaaserineqarput, aammalu kangerlummi umiarsuit angalaarnerannut atatillugu ingerlatanut sunnerneqarsinnaasut. 4.1 Miluumasut imarmiut Natseq Pusa hispida Natseq puisini Nuup Kangerluani ukioq kaajallallugu naapitassaavoq. Natseq puisi mikisuuvoq, nunatsinni imartani tamani uumasoq, kisianni avannaani kangianilu sinerissami amerlanerpaajupput. Natseq Nuup Kangerluani nalinginnaarpasippoq amerlassusaat ilisimaneqanngilaq. Piaqqiorfiit nunami aalajangersimasumik sikusartuni imaluunniit sikorsuaqarfiusuni apilluartartuniikkusunnerusarput. Arnavissat sulluliortarput aammalu marsimi-apriilimi ataatsimik piaqqisarput. natsit ilaasa qularnanngitsumik Nuup Kangerlua upernaakkut qimattarpaat, aammalu sikorsuit nungukkiartortut avannaanut malittarlugit. Nuup Kangerluani natsit nerisarisartagaat immannguaq ilisimaneqarput. Taamaattoq natsit sunik tamanik nerisaqartassanganarput, aalisakkat aammalu qaleruallit akunnattut nerisaasa pingaarnersarisarlugit (Rosing-Asvid 2010) Aataaq Pagophilus groenlandica Aataaq aasaanerani Nuup Kangerluanut tikeraaq piaqqiortuunngitsoq nalinginnaasuuvoq. Aataat Newfoundlandip avataani piaqqiortarput meqquiartarlutillu aammalu uumasut amerlasuut tassanngaanniit Kalaallit Nunaata imartaanut avannaanut nuuttarput, maajimi. Ukiap kingusissuani ukiup aallartilaarnerani aataat Kalaallit Nunaata imartai qimaqqittarpaat aammalu piaqqiorfimminnut uterlutik (Rosing-Asvid 2010). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 16/53

17 Aataaq aasami Nuup Kangerluaniittut puisit amerlanersaraat, aataat avannamut kitaani sineriak atuarlugu kangerluit qinnguinut ingerlaartarput. Puisit kangerlummut pulasartut amerlassusaat ukiumiit ukiumut nikerarput aammalu amerlassusaat pillugu paasissutissat erseqqarinnerusut pissarsiassaanngillat. Aasaanerani aataaq eqimattani 5-20-it akornanni amerlatigisuni nerisaqaqatigiittarput, ammassaat (100 meterit tikillugit ititigisumi) nerisaasa annerpaartarisarlugit (Rosing-Asvid 2010) Natsersuaq Cystophora cristata Puisersuaq taanna Nuup Kangerluani nalinginnaasuuvoq, kisiannili immikkut illuinnartoq juulimiit februaarimut tikeraartarpoq. Juunimi-juulimi natsersuit amerlasoorsuullutik Kalaallit Nunaata kujataata kangiani meqquiartarput (Rosing-Asvid 2010). Meqquiareernermi kingorna puisit inersimasut amerlasuut Kalaallit Nunaata kitaani neriniarfinnut ingerlaartarput aammalu puisit ataasiakkaat kangerlunnut aamma pulasarput (Rosing-Asvid 2010), aamma Nuup Kangerluani. Ukiuunerata naanerani natsersuit tamaani uumasuusut Kalaallit Nunaata imartai qimattarpaat Newfoundlandimilu piaqqiorfimminnut naluttarlutik. Natsersuit Nuup Kangerluaniileraangamik aalisakkanik angisuunik saarullinnik, qaleralinnik aammalu ingammik suluppaakkanik pingaarnertut nerisaqartassangatinneqarput itisuumi pisarisartakkaminnik (800 meteri imaluunniit itinerusoq tikillugu) (Rosing- Asvid 2010) Qipoqqaq Megaptera novaeangliae Qipoqqaq arferit kisiartarigunarpaat Nuup Kangerluanut naafferartumik tikittartut qanorsuaq. Aasaanerani Kalaallit Nunaata kitaani sinerissami nalinginnaasuuvoq, kinguaqqanik aammalu aalisakkanik mikisunik soorlu assersuutigalugu ammassannik aammalu nimeriaaqqanik nerisaqartartoq (Larsen aamma Hammond 2000). Qiporaq asaanerani kisimi neriniartarpoq aammalu ukiuunerani imartanut kiattunut imaluunniit kialaarfiusunut kinguaassioriartorlutik piaqqioriartorlutillu angalaartarput. Qipoqqaat Nuup Kangerluaniinnerukajuttarput maajimiit ukiap kingusissup tungaanut, kisianni uumasut ilaasa ukioq naallugu najuuttarput (Heide-Jørgensen aanna Laidre 2007, Boye et al. 2010). Arferit ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu Nuup Kangerluanut pulasarlutillu anillaqattaartarput, kisianni qipoqqaat ilaasa annerusumik Nuup Kangerluanni najugaqarnerusutut ipput ukiup ingerlanerani sivisuumik najuuttarlutik (Boye et al. 2010). Nuup Kangerluani qipoqqaat amerlassusaat ukiumiit ukiumut nikerartarpoq, kisianni nalinginnaasumik qulikkuutaat amerlanngitsut missaaniittarpoq. Amerlanerit kangerluup paaniinnerusarpasipput, kisianni juulimi 2008-mi Orbiconimi atorfillit qipoqqaat ullut arlallit Qussup eqaaniittut nakkutigisimavaat. Aamma paasineqarsimavoq arferit qaammataasiakkut malinnaavigineqartut kangerluup tamani angalaartartut (Heide-Jørgensen aamma Laidre 2007). Qipoqqaq Kalaallit allattorsimaffiini aappalaartuni Ulorianartorsiunngitsutut nalunaarsugaavoq (Boertmann 2007). Kalaalllit Nunaata inoqqaavisa 2010-miit 2012 tungaanut ukiumut uumasut qulingiluat pisarisinnaatitaavaat. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 17/53

18 Ass. 4-2 Qipoqqaq aasakkut Nuup Kangerluaniittarpoq Tikaagullik Balaenoptera acutorostrata Tikaagullik Kalaallit Nunaata sineriaani kujataani kitaanilu nalinginaasuuvoq ilaatigullu kangerluit avaterpasinnerusortaanukartarluni. Upernaakkut aasakkullu Kalallit Nunaanut Atlantimiit ukiisarfimminiit apuuttarpoq, qimaguttarlunilu novembarimi. Kangerlunnut pulaarumatuuvoq aamma Nuup Kangerluanut. Tikaagullik Kalaallit allattorsimaffiini aappalaartuni Ulorianartorsiunngitsutut nalunaarsugaavoq (Boertmann 2007). Kalaalllit Nunaata inoqqaavisa 2010-miit 2012 tungaanut ukiumut uumasut 190-it pisarisinnaatitaavaat Tikaagulliusaaq Balaenoptera physalus Tikaagulliusaaq aasaakkut ukiakkullu Kujataanut pulaartarpoq, juunip oktobarilu akornanni. Nalinginnaasumik avataaniittarpoq ikkannerit eqqaani tassanilu kinguttortarlunilu mikisunik aalisagartortarluni. Naak kangerlunnukarumatuujullunilu aamma Nuup Kangerluanukartaraluarluni. Tikaagulliusaaq Kalaallit allattorsimaffiini aappalaartuni Ulorianartorsiunngitsutut nalunaarsugaavoq (Boertmann 2007). Kalaalllit Nunaata inoqqaavisa 2010-miit 2012 tungaanut ukiumut uumasut 10-it pisarisinnaatitaavaat Niisa Phocoena phocoena Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 18/53

19 Niisaq arfiuvoq mikisoq kigutilik Kalaallit Nunaata imaani kitaani ukioq naallugu takussaasoq. Kalaallit Nunaata imaani nalinginnaasuuvoq, kisianni niisat amerlanerit avataaniinnerusarput ikittuinnaallu kangerlunnut pulasarlutik. Niisat aalisagartortarput immap qaata nalaani itinngitsumi. Tikaagulliusaaq Kalaallit allattorsimaffiini aappalaartuni nalunaarsugaanngilaq paasissutissat amigarmata (Boertmann 2007). Kalaallit Nunaani niisanik piniarneq aqunneqanngilaq. Missingersorneqarpoq ukiumut 1500-ut 2000-illu akornanni pisarineqartartut (Boertmann 2007) Kigutilissuaq Physeter macrocephalus Kalaallit Nunaata imaani kigutilissuaqarneranut ilisimasat annikipput. Avataani takuneqarnerusarpoq aasaaneranilu takussaanerusarluni. Ilaatigut kangerlunnut takisuunut pulasarpoq soorlu Nuup Kangerluanut. Kalaallit Nunaani kigutilissuarmut tunngatillugu qanoq issutsimik takussutissiaq nalilersorneqarnikuunngilaq (Boertmann Kigutilissuaq illersugaavoq. 4.2 Timmissat imarmiut Oqaatsoq Phalacrocorax carbo Oqaatsut Kalaallit Nunaanni siaruarsimapput, kisianni amerlasoorsuunngillat, timmissat piaqqiortut, aammalu kitaata qiterpasissuaniinnerullutik. Nuup Kangerluani uumasoqatigiit ikitsunnguit Innajuattup Qaqqaaniipput mi uumasoqatigiinni oqaatsut 30-it inersimasut takuneqarput aammalu ikinnerpaamik arfineq-marluk ulloqarput (Orbicon 2011). Oqaatsoq apriilip aallartinnerani piaqqiorfinnut tikittarput, aammalu aggustimiit ukiuuneranut kujataata kippasissuanut aallartarlutik (Salomonsen 1967). Aalisagaannangajaat nerisarai Qeerlutooq Anas platyrhynchos Qeerlutooq Kujataani Kitaanilu tamarmi masarsunni timmiaq piaqqiortoq nalinginnaasuuvoq. Piaqqiorfiup avataani qeerlutuut Nuup Kangerluani sinerissami nalinginnaasuupput, tassani amerlasuutigut ikitsunnguullutik katersuussimasarlutik Miteq siorartooq Somateria mollissima Mitit piaqqiortut Nuup Kangerluaniittut eqqaaniittullu ikitsunnguupput, kisianni kangerluk aammalu kaangerluup paavata sineriaa (Nuup eqqaaniittoq) timmissamut imarmiumut tassunga ukiiffiuvoq pingaarutilerujussuaq. Mitit ukiisut naatsorsuutigineqarput Canadap kangiani piaqqiortartuneersuunerussasut (Merkel allallu 2002). Mitit Nuup Kangerluani ukiisut naatsorsuutigineqarput kangerlummi timmissat iussasut aammalu Nuup eqqaani sinerissamiittut iussasut, Nipisat Ikerasaanniinnerusut (Merkel allallu 2002), tassanilu mitit it missaat naafferartumik ukiisarput (ass. 4.3). Taamaasilluni Nuup Kangerlua Kalaallit Nunaata kujataata kitaani mitinut ukiiffiuvoq pingaarutilissuaq (Merkel allallu 2002). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 19/53

20 Ass. 4-3 Nipisat Ikeranni 2008-mi upernaamiit 2010-p upernaavata tungaanut ukiinerni pingasuni mitit ukiisut amerlassusaat (Malta allallu 2010) Mitit Nuummiittut/Nuup Kangerluaniittut ingammik uillunik sullinernillu imaani aqitsumik natilinni nerisaqartarput (Merkel allallu 2007), aammalu alimasissumik raadiup maligaasai atorlugit misissuinerit (telemetri) takutippaat mitit amerlanerit sumiiffimmi ukiiffiusumi annikitsoralaannguamiiginnartartut (Merkel allallu 2006). Sukumiinerusumik misissuinerit takutippaat Nuup Kangerluata paavata eqqaani, nalinginnaasumik piniarfiusumi aalisarfiusumilu, mitit ukiisut nalinginnaasumik sinerissamiit 0,5-miit 1 km tikillugu neriniartartut aammalu ingammik ulluunerani neriniartartut (Merkel allallu 2008). Mitit kangerluup qinngorpasinnerusuani ukiisut inuit akornusersuinerat annikinnerusumiittumi tamanna akerlerluinnaraa. Tassani mitit sineriak tikiivillugu (<50 m) aammalu taarsilernerani unnuakkullu taartuinnarmi aatsaat neriniartarput (Merkel allalu 2008). Mitit kangerluup qinngorpasinnerusuani ukiisut ulluunerani imartani ammasuni ataatsimoorlutik qasuersertarput sumiiffiit neriniarfiit qimallugit (Merkel allallu 2008). Unnuaani kangerlummi nerisassarsiortarneq peqquteqarunarpoq nattoralinniit saassusissoqarnissaa pinngitsoorniarlugu. Nattorallit timmissat aqqaamasut uumassutigaat aammalu tupaallatsitsillutik saassussinerusarlutik, mitit sineriak qanillillugu nerinialeraangata Toornaviarsuk Histrionicus histrionicus Toornaviarsuk taanna Kalaallit Nunaata kitaani kujataanilu kuunni nalinginnaasumik piaqqiortuunngilaq, Isuani aamma (Orbicon 2009). Toornaviarsuit piaqqiunnginnerminni immami tarajulimmiittarput ikitsunnguullutik upernaami kangerlummi qasuersaartut takuneqartarput, ingammik sumiiffinni kangerlummi kuussuaqarfiusuni. Aasap naalernerani aammalu ukiakkut toornaviarsuit aamma qularnanngitsumik kangerlummiittarput. Arnaviaanerupput piarallit, kisianni takuneqartut ikitsunnguupput. Piaqqiorfiup avataani toornaviarsuit sinerissami isorattumik imartalinni takuneqarnerusarput Alleq Clangula hyemalis Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 20/53

21 Alleq Isuani tatsini piaqqiornerusarpoq. Allerit amerlasuukkaat upernaami kangerlummi nalinginnaapput. Tamanna timmissanut ukiuunerani ukiiffigisimasaminniit piaqqiorfissaminnukaraangamik nalinginnaavoq, tatsit sikuernissaasa tungaannut sapaatip akunnera imaluunniit sapaatip akunneri marluk tassaniittaramik. Allerit ikitsuinnaat ukiakkut takuneqartarput, amerlanerit imavinnut ammasunut toqqaannartumik kinguaassioriartorlutik timmisaramik Nattoralik qaqortumik papilik Haliaeetus albicilla Nattoralik qaqortumik papilik Kalaallit Nunaata kujasissuaniit avannamut Qeqertarsuaq tikillugu najugaqartarpoq, aammalu nunatsinni uumasut ilagalugu. Kujataata kitaani amerlanerpaajupput. Naatsorsuutigineqarpoq nattorallit aappariit it missaaniissasut (Boertmann 2007). Kalaallit nattoralii sinerissami naapitassaanerusarput, tassanilu aalisagaanerusunik uumaniartarlutik. Kisianni ukiukkut timmissat imarmiut nerisarisartagaasa pingaarutillit aamma ilagilertarpaat. Ullut nalinginnaasumik qaarsuni sivingasuuniittarput. Inersimasut naliginnaasumik ukiup ingerlanerani piaqqiorfinniittarput, kiisalu timmissat inuusunnerusut ukiuunerani sinerissap avasissuinut nuttarlutik. Sinerissami misissuiffigineqartumi nattoraleqarfiit pingasut tallimallu akornanniipput (Johansen 2008) miit 2011-mut asimi nattoralinnik (inersimasunik inersimasunngulersunillu) misissuinermi akulikitsumik Nuup Kangerluani sinerissap eqqaani takunnittoqartarpoq, aammalu ilaatigut nunap iluani km-it tikillugit ilorpasitsigisumi aamma takunnittoqartarluni (Orbicon 2011) Naajarnaq Larus glaucoides Naajarnaq nalinginnaasuuvoq aammalu imaani uumasut siaruarluarsimasut ilagaat sinerissami qaarsoqarluartumi, ingammik kangerlunni portusuumik innartalinni ulluliornerusarlutik, piaqqiorlutik, kisianni aamma qeqertani pukitsuni aamma ilaatigut ulloqartarput. Naajarnat amerlasuut inuuffiat Innaarsunnguaniippoq tunngaviusumik kangerluanni (assiliartaq 5-1). Uumasoqatigiit ikitsunnguit allat Qeqertannguaniipput, kangerluup pilutaasa pingaarnersaanni qeqertaq Taseraarsuup tungaani inissisimasoq (Juul-Pedersen et al. 2011). Uumasoqatigiit amerlasuut aamma Innajuattup Qaqqaaniipput kangerluup ilorpasinnerusuaniittumi (Orbicon 2011) Naajarujussuaq Larus hyperboreus Naajarujussuaq Kalaallit Nunaanni nalinginnaasuuvoq imaanilu siaruarsimalluni. Sumi tamani Kalaallit Nunaanni naapitassaavoq. Naajarnat ilutigalugit naajarujussuaq qaarsuni sivingasuuni portusuuni piaqqiortarpoq, kisianni ilaatigut qeqertaaqqani pukitsuni aamma piaqqiortarluni. Timmissat imarmiut allat piaqqiornerisa nalaanni piaqqisarpoq. Qeqertannguani naajarujussuit ikitsunnguit kangerluup pilutaasa pingaarnersaanni umiarsuit aqqutaat malillugu Taseraarsuup tungaaniittumi piaqqisarput (Juul-Pedersen 2011). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 21/53

22 4.2.9 Naajarluk Larus marinus Naajarluk Kalaallit Nunaata kitaani avannamut Upernavik tikillugu siaruarsimavoq. Amerlanertigut marlukkaarluni piaqqisarpoq imaluunniit qeqertaaqqani sinerissap avasinnerusortaani uumasoqatigiinni mikinerusuni piaqqisarpoq. Qeqertannguani naajarluit ikitsunnguit kangerluup pilutaasa pingaarnersaanni umiarsuit aqqutaat malillugu Taseraarsuup tungaaniittumi piaqqisarput (Juul-Pedersen 2011) Naajaq sildemåge Larus fuscus Naajaq sildemåge Kalaallit Nunaanni timmissat piaqqisartut nalinginnaanngilluinnartuupput, kisianni uumasut amerliartorput, aammalu qanittumi Qeqertannguani Nuup Kangerluaniittumi piaqqiulersimallutik. Timmiaq ingerlaartuuvoq, Kalaallit Nunaata avataani ukiisartoq. Nal. 4.1 Timmissat imarmiut Nuup Kangerluani naapitassat pingaarnerit killiffiisa eqikkarnerat Uumasut suuneri Inissisimaffik Nuup Kangerluaniittarneranni piffissaq Nuup Kangerluaniittut nunatsinni uumasoqatigiinnut pingaaruteqassasusiat Oqaatsoq Kinguaassiortoq April August Annikitsuinnaavoq Qeerlutooq Kinguaassiortoq & ukiisoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Miteq siorartooq Tikeraaq Ukiukkuunerusoq Annertuvoq Toornaviarsuk Tikeraaq Upernaakkut ukiakkullu Annikitsuinnaavoq Alleq Tikeraaq Ukiukkuunerusoq Annertuvoq Nattoralik Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Akunnappoq Naajarnaq Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Naajarujussuaq Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Naajarluk Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Naaja, sildemåge Kinguaassiortoq Upernaakkut-aasakkutukiakkut Akunnappoq Taateraaq Kinguaassiortoq April-oktober Annikitsuinnaavoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 22/53

23 Imeqqutaalaq Kinguaassiortoq Maj-oktober Annikitsuinnaavoq Serfaq Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Apparluk Kinguaassiortoq Apriili aggusti Annikitsuinnaavoq Naaja sølvmåge Larus argentatus Naaja sølvmåge Kalaallit Nunaanni qaqutigoortuuvoq aammalu kujasinnerusumi kitaani uumasuulluni. Sølvmåge maannakkut siaruariartorpoq aammalu aappariit arlallit Nuup Kangerluani Qeqertannguit eqqaanni piaqqiorput (Juul-Pedersen 2011) Taateraaq Rissa tridactyla Tateraat amerlasuut Kalaallit Nunaanni piaqqisarput. Taateraat ukiuni qulikkaani kingullerni Kalaallit Nunaanniittut ikileriangaatsiarsimapput. Tamanna aamma kujataata kitaaniittunut atuuppoq, tassani piaqqisartut 1970-ikkut 1980-ikkullu kingorna affaa sinnerlugu ikileriarsimammata (Boertmann 2007). Taateraaqarfiit arlallit Nuup Kangerluaniipput. Taateraaqarfiit annersaat Innajuattup Qaqqaani innamiipput, tassani timmissat aappariit 375-it 2010-mi nalunaarsorneqarput (Juul-Pedersen et al. 2011). Qeqertannguani, kangerluup pilutaasa pingaarnersaanni Innaarsunnguanilu umiarsuit ingerlaarfiisa nalaanni, taateraaqarfiit mikisut aamma nassaassaapput (Juul-Pedersen 2011). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 23/53

24 Ass. 4-4 Taateraaqarfiit arlallit Nuup Kangerluani nassaarineqarput Imeqqutaalaq Sterna paradisaea Imeqqutaallat kinguaassiortut Nuup Kangerluani Qeqertannguaniipput, tassanilu aappariit it ukiut amerlanerit piaqqiortarput (Juul-Pedersen 2011) Serfaq Cepphus grylle Serfaq appat ilaat Kalaallit Nunaanni siaruarsimanersaavoq, aammalu sinerissami amerlanerni timmiaqarfinni mikisuni akunnattunilu piaqqiortarpoq. Serfat nuttartuunngilluinnarput, aammalu piaqqiorfiit aatsaat sikoqarnera peqqutigalugu qimattariaqartarlugit. Aalisakkat mikinerusut nerisarpaat. Serfaqarfiit arlallit Nuup Kangerluaniipput. Pingaarnersaat Qeqertannguaniippoq, tassani timmissat 790-it 2010-mi nalunaarsorneqarput (Juul-Pedersen 2011). Serfaqarfik alla Innajuattumiippoq, tassani serfat 46-it 2009-mi juunimi nalunaarsorneqarput, taamaasilluni piaqqiortut ikinnerpaamik aappariit 23-it tassaniipput (Orbicon 2011) aamma Innaarsunnguami serfat 100 apriilimi 2010-mi nalunaarsorneqarsimapput (Juul- Pedersen) Apparluk Alca torda Kalaallit Nunaani apparluit kitaata sineriaani siammasissumi piaqqisarput. Timmiarpaat inaanut tikerartarput apriilimi aggustimilu aallartarlutik. Mikisunik aalisagartortarpoq. Apparloqarfik mikisoq Innarsunnguani misissuisoqarfiusumi piaqqiorfittut kisiartaavoq mi juunimi apparluit 36-it tassani alaatsinaanneqarsimapput (Juul-Pedersen 2011). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 24/53

25 4.3 Aalisakkat Aalisakkat Nuup Kangerluaniittut aningaasarsiutigineqanngitsut imaluunniit inuussutissarsiutigalugit aalisarneqanngitsut ilisimaneqarnerat nalinginnaasumik annikitsuararsuuvoq (Pedersen aamma Kannewolf 1995). Saarulliit kangerlummi nalinginnaapput, kisianni 1960-ikkunni aalisarnerup annerpaaffianituut amerlatiginatik Saarullik Gadus morhua Saarullik nunatta imartaani nalinginnaasuuvoq siaruarsimallunilu avannamut Qeqertarsuup Tunua tikillugu. Sinerissami imaani 600 m tikillugu ititigisumiippoq, aammalu immap naqqata eqqaaniilluni, aammalu ikerinnarmiilluni (Bugge Jensen aamma Christensen 2003) ikkunni Kalaallit Nunaanni saarulleqassusia agguataarneralu nikerartorujussuuvoq. Tassunga pingaarnertut peqqutaavoq Kalaallit Nunaat saarulliup nalinginnaasumik uumaniarfiisa avannamut killinganiimmat. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaanni silaannaap allannguutai annikitsuarannguugaluartut Kalaallit Nunaata imartaani saarulleqassusianut annertuumik malunniuttarmat. Naak saarulleqarnera 1960-ikkunnut 1970-ikkunnullu sanilliullugu annikinnerugaluartoq suli kangerlummi nalinginnaavoq siaruarsimallunilu Uugaq Gadus ogac Uugaq sinerissami Upernavik tikillugu avannamut naapitassaavoq, aammalu Kalaallit Nunaata kujataata kitaani kangerlunni nalinginnaavoq. Aningaasarsiutigalugu aalisarnermi uugaq saarullimmut sanilliullugu nalikinnerusutut isigineqarpoq, kisiannili inuuniarnermut pingaaruteqarluni. Nuup Kangerluani siaruarsimavoq Qaleralik Reinhardtius hippelglossoides Qaleralik Kalaallit Nunaata imartaani uumasoq nalinginnaavoq. Immap naqqani sioralinni 200-miit meterimut ititigisumi nassaassaaneruvoq (Jørgensen 1997). Qaleralik Kalaallit Nunaanni aalisakkat aningaasarsiornermut pingaaruteqarnerpaat ilagaat, aammalu aningaasarsiutigineqarpoq inuussutissarsiutigineqarlunilu. Aalisagaq Nuup Kangerluani inuuniarnermut aammalu sinerissami aningaasarsiutigalugu aalisarnermut pingaaruteqarpoq Ammassak Mallotus villosus Ammassak aasaanerani Nuup Kangerluani naliginnaasorujussuusarpoq. Ammassaat kangerluup qinnguani tappiorannartut eqiteruttut qaninngoortarpaat. Ammassaat angisuut kingunnik aammalu qalerualinnik allanik aamma nerisaqartarput. Kangerlummi sissat siorallit ikkalinerit sinerlugit suffiffigineqartarput. Ammassak nerisaavoq pingaaruteqartoq, aammalu saarullimmut nerisassat pingaarnersaralugu Nipisa Cyclopterus lumpus Nipisa Kalaallit Nunaata kujataata kitaani nalinginnaasuuvoq siaruarsimallunilu. Ukiup annersaa imartani avataaniittuni itisuuniittarpoq, kisianni upernaakkut aasalerneranilu sinerissamut qanittuni imartani ikkalinernukartarpoq suffiartorluni. Sinerissami sumiiffinni aalajangersimasuni suffisarpoq, taakkulu ilaat Nuup Kangerluaniittarput. Sumiiffiit Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 25/53

26 tamakku inuuniarnermut tapertatut aalisarnermut nipisat arnavissat, suffilinnginneranni, pingaaruteqarput. Ass. 4-5 Nipisat Nuup Kangerluata sineriaani qaarsut nalaanni sumiiffinni amerlasuuni suffisarput 4.4 Uumasut navianartorsiortut Uumasut tallimat Kalaallit Nunaata immikkoortuini uumasut nungunneqarnissaminnik navianartorsiortut allattorsimaffianni aappaluttumiittut (Boertmann 2007) Nuup Kangerluani naapitassaapput, takuuk nalunaarsuiffik 4.2. Nal. 4.2 Uumasut Kalaallit Nunaata ilaaniittut nungutaanissaminnut navianartorsiortut Nuup Kangerluaniittut Uumasoq Inissisimaffia Qaqugukkut naapitassaasarnersoq Uumaffigisaat pingaarneq Niisa Pulaartoq(?) Ukioq kaajallallugu Avataani Miteq Tikeraaq Ukiukkuunerusoq Sineriak Kalaallit Nunaanni uumasut navianartorsiortut allattorsimaffianni inissisimaffia Paasissutissat amigarput (Kitaani uumasut) Sunnertiavoq Nuup Kangerluaniittut Kalaallit Nunaanni uumasunut pingaaruteqassusiat Annikippoq/Akunnappoq Annertuvoq Nattoralik Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Sineriak Sunnertiavoq Akunnappoq Taateraaq Kinguaassiortoq Apriili-oktobari Sineriak, avataa Sunnertiavoq Annikippoq Maaji-oktobari Sineriak Imeqqutaalaq Kinguaassiortoq Navianartorsiortitaangajalersoq Annikippoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 26/53

27 Naak niisaq Kalaallit Nunaata imaani siammasissumik inuuffeqartuugaluartoq amerlassusaat ileqquilu ilisimaneqarpianngillat, taamaammat allaqqavoq paasissutissat amigarput (Boertmann 2007). Mitit kitaani uumasut sunnertiasutut nalunaarsorneqarsimapput ukiuni 40-ini kingullerni ikileriapiloorsimanerat peqqutigalugu (Boertmann 2007). Ukiuni kingulliunerusuni uumasut amerliartorpalupput. Nattoralik sunnertiasutut nalunaarsorneqarsimavoq Kalaallit Nunaanni piaqqisartut ikinnerat avinngarusimanerallu peqqutigalugu (Boertmann 2007). Taateraaq sunnertiasutut nalunaarsorneqarsimavoq Kalaallit Nunaanni taateraat piaqqisinnaasut ukiuni qulikkaani kingullerni arlalinni ikileriangaatsiarsimanerat peqqutigalugu (Boertmann 2007). Imeqqutaalaq navianartorsiortinneqangajattutut nalunaarsorneqarsimavoq ikileriangaatsiarsimanera peqqutigalugu (Boertmann 2007). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 27/53

28 5 SUMIIFFIIT UUMASSUSEQARTUNUT TAMANUT IMMIKKUT PINGAARUTILLIT 5.1 Sumiiffiit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit aallaavigalugit illersugaasut Nuup Kangerlua Ramsar pillugu aalajangersagaq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni sumiiffiit illersugaasut ilaginngilaat. Kalaallit Nunaat Ramsar pillugu aalajangersakkamut atsioqataasut ilagaat nunani masarsunnik aammalu taakku uumassuseqarfiit siuarsarnissaat pillugu. Sumiiffiit aqqanillit masarsoqarfittut toqqarneqarput nunani tamalaani pingaaruteqartutut (Ramsar naapertorlugu sumiiffiit) allattorsimaffimmut ilaapput (Egevang aamma Boertmann 2001). 5.2 Sumiiffiit nunami inatsisiliorneq aallaavigalugu illersugaasut Nunap inatsisai Nuup Kangerlua sumiiffinnik illersugaasunik imaqanngillat. Nunat allanngutsaaliukkat arlallit aamma nuna eqqissisimatitaq ataaseq (Kalaallit Nunaata avannaata kangiani nuna eqqissisimatitaq) toqqagaapput Kalaallit Nunaanni pinngortitamik illersuinissamut inatsit naapertorlugu. Sumiiffiit assigiinngitsut nunami aammalu najukkani aalajangersakkat naapertorlugit illersorneqartussat. 5.3 Sumiiffiit NGO-nit allanngutsaaliugassatut toqqarneqarsimasut Nuup Kangerlua sumiiffittut pingaarutilimmik timmiaqarfittut (IBA-tut) ilaanngilaq, naalakkersuisutiguunngitsumik silarsuarmi timmissanik illersuiniaqatigiiffiup kattuffissuup BirdLife International-imiit toqqarneqartutut. Suliniaqatigiiffiup taassuma Kalaallit Nunaanni IBA-t 55-it sumiissusersisimavai. IBA-mut piumasaqaatit tassaapput sumiiffik amerlasuunik imaluunniit nunarsuarmi timmissanik navianartorsiortunik arlalinnik peqassasoq, sumiiffiit ilagissagaat timmissat killilimmik isorartussusilimmik nikissinnaasunik timmiaqassasoq imaluunniit aalajangersimasumik uumassusilinnik isumalluutilinnik timmiaqassasoq, imaluunniit timmissanik amerlalluinnartunik tikerartartunik imaluunniit aalajangersimasumik najugaqartunik timmiaqassasoq. 5.4 Timmissat imarmiut uumasoqarfii Timmissat imarmiut uumasoqarfii pingasut Nuup Kangerluani pilutat pingaarnersaanni qeqertani innanilu nassaassaapput (assiliartaq 5-1). Uumasoqarfiit allat mikinerusut kangerluup paavata kujataatungaani qeqertaniipput. Kangerluup pilutaani pingaarnermi uumasoqarfinni assigiinngitsuni uumasut aammalu piaqqiortut annertussusaat nalunaarsuiffik 4.2-mi eqikkarneqarput. Nuup Kangerluata qinngua-tungaani Qeqertannguit, qeqertaq pukkitsoq, pingaarnersaavoq, tassanilu timmissat imarmiut Nuup eqqaani piaqqiorfiisa assigiinngisitaarnersaraat. Innajuattumi innat kangerlummi timmissat imarmiut piaqqiorfiat aamma pingaarutilissuuvoq. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 28/53

29 Ass. 5-1 Timmissat imarmiut piaqqiorfii Nuup Kangerluaniittut (Qeqertannguit, Innaarsunnguaq & Innajuattoq) aammalu Nipisat mitit ukiisarfii pingaarutilerujussuupput Timmissat suuneri Innajuattoq Qeqertannguit Innaarsunnguaq Oqaatsoq 29 ind Taateraaq Naajarnaq 1535 ind Naajarluk 40 Naaja, sildemåge 27 ind Naajarujussuaq 4 Naaja, sølvmåge 0 Imeqqutaalaq 154 ind Serfaq 112 ind 790 ind 100 ind Apparluk Nal ind Timmissat imarmiut aappariit piaqqiortut amerlassusaat Nuup Kangerluani piaqqiorfinniittut. Kisitsisit 2010-mut tunngapput. Ind tassaavoq timmissat ataasiakkaat (aappariiunngitsut). Paasissutissat Juul-Pedersenimeersut allaniillu 2011 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 29/53

30 Ass. 5-2 Innajuattup Qaqqaa timmissat imarmiut amerlasuut piaqqiorfigisartagaat Timmissat imarmiut ukiiffigisartagaat Nipisat Nuup Kangerluata paavata eqqannguaniittoq (ass. 5-1) mitit ukiisarfiat pingaarutilerujussuuvoq (takuuk 4.2.3) timmissat it tikillugit inissaqarpoq Nipisat ammassaallu suffisarfii Upernaap aallartilaarnerani nipisat ammassaallu amerlasuut Nuup Kangerluanukartarput imartani ikkatsuni, tinittarfii ulittarfiilu imartat suffiffigiartorlugit. Suffiffiit sineriak malillugu siammasipput, kangerluup qinnguatungaa ingammik suffiffigineqartarpoq. Nipisat immap naqqani ujarattalinnik kissaateqarnerusartut, ammassaat sinerissamut qanittuni ikkalinerni sioqqamik sissalinni suffinerusarput. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 30/53

31 6 SUNNIUTAASINNAASUNIK NALILERSUINEQ 6.1 Isuani siunertami umiarsuakkut assartuinermi ingerlatassatut naatsorsuutigisat Taseraarsummi talittarfik marlunnik taliffeqassaaq, angallatinut kalittaatinut taliffeqarluni aammalu allanik atortorissaaruteqassalluni, nioqqutissanik, kingoraartissanik, atortunik ikummatissanillu, aatsitassarsiorfiup ingerlanneqarneranut pisariaqartinneqartunik, eqqussanik isumaginninnissamut ilusilersorneqarsimasut aammalu saviminiliassamik avammut nioqquteqarnermi ukiumut 15 mio. tonsinik aqqusaarfiusartussat. Sanaartornerup nalaani, ukiut marluk-pingasut qularnanngitsumik pisussaq, Taseraarsummi talittarfimmut nassiussalerisut annertunerusumik tassaassapput umiarsuit assartuutit, nioqqutissanik maskinanillu aatsitassarsiorfinngortussamut pilersuisut. Aatsitassarsiornermi tunisassiorneq aallartippat umiarsuit pilersuisut tikittartut ikilissapput, kiisalu umiarsuit saviminiliasssamik avammut assartuisussat tikittalertussaallutik. Umiarsuit ingerlaartut (talittarfimmut tikittartussat aammalu umiarsuit kangerlummi ingerlaartartussat) naatsorsuutigineqanngillat sanaartornerup ingerlatsinerullu nalaani atorneqartut assigiinngitsorujussuunissaat, taamaattumik alloriarnerni taakkunani immikkut sunniuteqarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq. Avataaniit eqqussukkat (soorlu atortut ikiuutit, kingoraartissat il.il.) umiarsuit containerersortaatit atorlugit amerlanerit tikittassapput. Ilimagineqarpoq containerit umiarsuarnit DWT-itut oqimaatsigisunit assartorneqartassasut. Ingerlatsinerup nalaani umiarsuit containerinik usisut qaammammut pingasut tulattassasut. Akuutissanik aatsitassarsiornermi tunisassiornermi atorneqartussanik annertuunik avataaniit eqqussuisoqassaaq. Akuutissat pingaarnerit (oqimaalutaat malillugit) nal. 6.1-mi allattorsimapput. Nal. 6.1 Akuutissat pingaarnerit (oqimaassussaat) umiarsuarniit Taseraarsummi talittarfimmut eqqussuunneqartussat annertussusaat Nioqqutissaq Annertussusaat (tonsit qaammammut) Qaartartut (Ammonium nitrat) Svovlsyre Arrortitsisartut Ikummatissanik pilersuineq naatsorsuutigineqarpoq pisassasoq umiarsuit orserutit DWT-itut oqimaatsigisut sikusiorsinnaasut atorlugit. Naatsorsuutigineqarpoq ingerlatsinerup nalaani umiarsuaq orsiisartoq ataaseq qaammammut tikittassasoq. Saviminiliassaq umiarsuit assartuutit assigiinngitsunik angissusillit atorlugit assartorneqartarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Assartuutit annersaat DWTiussaaq, kisianni aamma DWT aamma DWT atorneqartarnissaat ili- Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 31/53

32 manarpoq. Umiarsuit saviminiliassamik assartuisut qaammammut 4-5-it missaaniissangatinneqarput. Nal. 6.2 Umiarsuit Taseraarsuup talittarfianut tikittartussatut naatsorsuutigineqartut suussusaat. Tikilernermi aammalu talissimaffissamut inissinniarneq pisassaaq angallatit kalittut marluk 5000 HK sakkortussusilinnik motoorillit atorlugit. Suliassaq pingaarnerunngikkaluartoq angallatit kalissutit pisariaqarfiatigut sikusiutitut atorneqartassapput. Angallatit kalissutit nalinginnaasumik Taseraarsummi talittarfiup eqqani kisimi sulisassapput. 6.2 Sunniutaasinnaasunik nalilersuinermi periuseq atorneqartoq Immikkoortumi matumani umiarsuarmik angallannissatut siunnersuutigineqartut avatangiisinik sunniutigisinnaasaasa, periarfissaqarfiatigut, killilersimaarniarnissaat pillugu periutsit, atorneqartut, nalilersorneqarput. Sunniutaasinnaasut suuneri paasiniarneqarput, (umiarsuarmik assartuinermiit) aallaavigineqarmat aammalu sunnerneqartussaqarluni. Sunnerneqartussat pingaarnersaat tassaavoq kangerlummi imaani avatangiiseq aam-malu tassunga atasut naasut uumasullu. Naasut uumassusillillu immikkut ittumik pingaarutillit (Valued Ecological Components, VEC), immikkut sunnertiasut aammalu/imaluun-niit kangerlummi imaani uumasusillit ilaat pingaaruteqartut, immikkut pingaartinneqar-put. Tassunga ilaapput uumasut aningaasarsiornikkut naleqartut kiisalu uumasut Kalaallit Nunaanni piujuaannartitsinermi aarlerigineqartut. Taamatut misissuinermi VEC-it makku paasineqarput: Imaani uumasut Kalaallit Nunaanni uumasut navianartorsiortinneqartut allattorsimaffianniittut: miteq, nattoralik, taateraaq aammalu imeqqutaalaq. Timmissat taakku uumaniarfii pingaaruteqartut. Qipoqqaq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 32/53