Kalaallit Nunaani imaani sajuppillatsitsilluni misissuinermut ilitsersuut: Suleriaaseq Avatangiisimut Pitsaanerpaaq (BEP), Avatangiisip

Size: px
Start display at page:

Download "Kalaallit Nunaani imaani sajuppillatsitsilluni misissuinermut ilitsersuut: Suleriaaseq Avatangiisimut Pitsaanerpaaq (BEP), Avatangiisip"

Transcription

1 1 Kalaallit Nunaani imaani sajuppillatsitsilluni misissuinermut ilitsersuut: Suleriaaseq Avatangiisimut Pitsaanerpaaq (BEP), Avatangiisip Sunnerneqarneranik Naliliineq (VVM) aamma Suliniutinik Pinaveersaartitsissutaasunik Naliliineq (VFT) pillugit tunaartarisat

2 2 Imai 1 Aallaqqaasiut Ataatsimut isigalugu Avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq VVM Suliniutinik pitsaaliuisussanik nalilersuineq VFT Nipiliornernut pisuusaartitsineq Nipiliornerit nipitussusai naatsorsorneqartut Maannakkut nipiliornerit siammarsimaffii Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit avatangiisinut suliniutit pitsaaliuisussat Pilersaarusiorneq Misissuinerpiaq Sumiiffik ilaatinneqartussaanngitsoq Pre-shooting atorlugu qinerneq Ramp-up Silaannarmut igeriuttakkanik igeriussinerup pilersaarutaanngitsumik uninnera Site-survey aamma Vertical Seismic Profiling (VSP) Silaannarmut igeriuttakkanik misileraaneq Narlumuinnaq aqqutini nikittarneq Nipinik alapernaarsuineq PAM-imik atuineq Imaani uumasunik miluumasunik aamma timmissanik imarmiunik alapernaarsuisut MMSO Sajuppillatsitsisarluni misissuinernut atatillugu sumiiffiit imaani uumasunut miluumasunut illersuiffiusut Uummasut immikkut malussarissuseqartut Sumiiffiit illersuiffiusut Qilalukkat qaqortat Qilalukkat qernertat Arfivik Aaveq Sumiiffiit niuernermik tunngaveqartumik aalisarfiusartut Innersuussutit Appendix

3 3 Eqikkaaneq Kalaallit Nunaata imartaanni sajuppillatsitsisarluni misissuinissanut avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq (VVM), pissutsit makkua ilaat ataaseq atuussimappat suliarineqassaaq: Scope-mut missingiutip oqartussaasunit nalilersorneqarnerani paasineqarpat annertuunik avatangiisinut sunniuteqarnissaa aarlerinaateqartoq. Sajuppillatsitsisarnermi aqqutigineqartussat sumiiffinnut matoqqasunut qalliutissappata. Sajuppillatsitsisarluni misissuinissaq piffissami ukiuunerani (decembarimiit juunip qiteqqunneranut) tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit pisussatut pilersaarutigineqarpat. Sajuppillatsitsisarluni misissuinissaq Kalaallit Nunaata kitaani 77 N aamma Tunumi 74 N avannaanni ingerlanneqartussatut pilersaarutigineqarpat. Oqartussaasut scope-mut missingiummik nalilersuineranni inerniliisoqarpat, annertuumik avatangiisinut sunniinissaq aarlerinaateqanngitsoq, Suliniutinik Pitsaaliuisussanik nalilersuineq (VFT) suliarineqassaaq. Aalajangersakkat Sajuppillatsitsisarluni misissuinissaq pilersaarutaasoq pillugu scope-mut missingiut EAMRAmi tiguneqareersimassaaq misissuinissap pilersaarutigineqartup ingerlanneqarsinnaanissaani ukiup siuliani kingusinnerpaamik 1. december. VVM/VFT-mut nalunaarusiaagallartoq EAMRA-mi tiguneqareersimassaaq, ukioq taanna misissuinissamik pilersaaruteqarfiusumi 1. marts tikitsinnagu. VVM/VFT-mut nalunaarusiaq ilusiliamik sajuppillatsitsisarnerit nipiliornerisa siammarnissaanut naatsorsuutigisanik takutitsisumik imaqassaaq. Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit arlallit nunap immikkoortuani ataatsimi pilersaarutigineqarpata, ilusiliaq ataatsimoorussaq nipiliornerit suminngaanneerfiinit tamaginnit nipiliornerit siammarnerannik ilaatitsiviusoq suliarineqassaaq. Ilusiliaq piffissap ingerlanerani nipiliornernik uuttortaanikkut uppernassusersineqassaaq. Uuttortaanerit taakkua inerneri misissuinerup naammassereernerata kingorna qaammatit marluk iluanni EAMRA-mut nassiunneqassapput. VVM/VFT-mut nalunaarusiaq avatangiisinik aqutsinermut pilersaarummik imaqassaaq. Imaani uumasut miluumasut nipiliornerinik iliuuseqarani alapernaarsuineq (PAM) mallernerata seastate 3 qaangersimappagu aammalu taartumi, isikkiviluttumi atorneqassaaq. PAM-imut atortut aammalu qanoq taakkua atorneqarnersut VVM/VFT-imut nalunaarusiami nassuiarneqassapput. Umiarsuarmi, sajuppillatsitsisarnerni nipiliortunik kalittumi imaani uumasunik miluumasunik aamma timmissanik imarmiunik alapernaarsuisut (MMSO-t) sisamat ilaasorineqassapput. Taakkunannga marluk PAM-imik atuisutut misilittagaqarluartuussapput. Alapernaarsuisut ilitsersuut: Manual for Seabird and Marine Mammal Survey on Seismic Vessels in Greenland (Link) malissavaat.

4 4 Paasissutissat alapernaarsuisut katersugaat, sajuppillatsitsisarluni misissuinerup naammassereernerata kingorna kingusinnerpaamik qaammatit marluk qaangiunnerini EAMRA-mut nassiunneqareersimassapput. Suliniutit pitsaaliuissutaasut Nunap qanoq sananeqaateqarneranik misissuinermi paasisassatut kissaatigineqartunut naleqqiullugu, nipitussuseq sapinngisamik nipikinnerpaaq toqqarneqassaaq. Nipiliornerit suminngaanneerfiannit nipit nipituut nipikillitinneqarnissaat, aammalu nipiliornerit siammarnerisa sammivilernissaat sulissutigineqassaaq. Silaannarmut igeriuttakkat sajuppillatsitsisarnermi aqqutigineqartussat avataanni atorneqaqqusaanngillat, tassani ilaanatik immikkut ingerlaarnermi aammalu mitigation-gun atorneqarnerat. Sajuppillatsitsisarluni ingerlaarfiit sapinngisamik isikkivigilluarnerani aallartinneqassapput, taamaalilluni sumiiffiup aningaasarsiornermi killeqarfiusup iluani imaani uumasut miluumasut takuneqarsinnaanissaat ajornassanani. Sajuppillatsitsisarluni aqqutigisassaq aallartiffigineqannginnerani aammalu silaannarmut igeriuttakkat ikinneqannginneranni aallartinneqannginnerannilu, pre-shooting atorlugu ujarlerneq ingerlanneqassaaq. Imaani itissutsini 200 meterinit ikkannerusuniittuni taanna nalunaaquttap akunneranik affarmik sivisussuseqassaaq, imaani itissutsini itinerusuniittuni taanna nalunaaquttap akunneranik ataatsimik sivisussuseqassalluni. Minutsit qulit inorlugit igeriussinerup unikkallartinneqarnerani tamanna taamaattoq pisariaqanngilaq. Silaannarmut igeriuttakkat ikinneqarneri aallartinneqarnerilu tamaasa suleriaaseq ramp-up ingerlanneqaqqaartassaaq. Minutsit 20-it ingerlanerini qamutillip batteriiata nipitussusaa nipittoriartuaarneqassaaq. Minutsit qulit inorlugit igeriussinerup uninngatikkallarneqarneranni ramp-up pisariaqanngilaq aamma silaannarmut igeriuttagaq mikisoq ataasiinnaq atorneqarpat (annertussusaa < 10 inch 3 ). Silaannarmut igeriuttakkat batteriianut tunngatillugu igeriussiffissamut killeqarfik, batteriip qeqqaniit 500 meterinik kaajallallugu inissisimatinneqassaaq. Sajuppillatsitsinermi aqqutissamut igeriussinerup nalaani killeqarfiup taassuma iluani imaani uumasunik miluumasunik takusaqartoqarpat, imaani uumasoq miluumasup pineqartup igeriussiffissamut killeqarfiup avataanut pinissaata tungaanut, igeriussineq batteriimi igeriuttakkamut minnerpaamut (mitigation gun) annikillisinneqassaaq. Tamanna aamma ramp-up nalaani atuuppoq. Pre-shooting-imik ujarlernerup nalaani imaani uumasumik miluumasumik (nannut sikumiittut pinnagit) takusaqartoqarpat, ramp-up aallartinnissaanut piffissaq ujarlernerup iluani, uumasup killeqarfiup avataaniileqqinnerata kingorna, minutsinik 20-inik nikisinneqassaaq. Silaannarmut igeriuttakkap batteriia unippat, silaannarmut igeriuttakkamik minnerpaamik (mitigation gun) igeriussineq sapinngisamik ingerlateqqinneqassaaq. Silaannarmut igeriuttakkanik igeriussineq pilersaarutaanngitsumik unippat, imatut pisoqassaaq: Uninnganera minutsit 5-it inorlugit sivisussuseqarpat, silaannarmut igeriuttakkap batteriia tamakkiitillugu aallarteqqinneqassaaq.

5 5 Uninnganera minutsit 5-it aamma 10-it akornanniippat, igeriussiffissamut killeqarfimmi misissuineq ingerlanneqassaaq, aammalu tassani imaani uumasunik miluumasunik soqanngitsoq paasineqarpat, silaannarmut igeriuttakkap batteriia tamakkiitillugu aallarteqqinneqassaaq. Kisiannili killeqarfiup iluani imaani uumasumik miluumasumik takusaqartoqarpat, imaani uumasoq miluumasoq pineqartoq killeqarfiup avataaniilernerata kingorna minutsit 20-it utaqqisoqassaaq, aammalu taamaalinerani ramp-up aallartinneqarsinnaalissaaq. Uninnganeq minutsinit 20-init sivisunerusumik sivisussuseqarsimappat, silaannarmut igeriuttakkat batteriiat tamakkiitilerlugu nipittortinnissaa sioqqullugu pre-shooting-imi ujarlerneq aamma ramp-up ingerlanneqassapput. Uninnganeq tamaat MMSO-nik inissisimasoqarsimappat, aammalu piffissaq tamaat qinerlersimappata, pre-shooting-imi ujarlertitsineq ingerlanneqassanngilaq. Sajuppillatsitsisarnermi aqqutissaq nikisinneqarpat, aammalu piffissaq ingerlaarfiusoq aqqutissat taakkua marluusut akornanni nalunaaquttap akunneranik ataatsimik sivikinnerussasoq naatsorsuutigineqarpat, MMSO-nik inissisimasoqarpat, silaannarmut igeriuttagaq minnerpaaq (mitigation gun) igeriussilluni ingerlaannarsinnaavoq. Aqqutissat taakkua marluusut akornanni piffissaq ingerlaarfiusoq nalunaaquttap akunneranit ataatsimit sivisunerussasoq naatsorsuutigineqarpat, aqqutissaq siulleq naammassineqarpat batteriimi silaannarmut igeriuttakkat tamarmik qaminneqassapput, tamatumalu kingorna aqqutissap tulliata aallartiffigineqannginnerani pre-shooting-imi ujarlertitsineq aamma ramp-up ingerlanneqassapput. Sajuppillatsitsisarluni misissuereernerup kingorna, paasissutissat avatangiisinut tunngassuteqartut makkua, qaammatit marluk iluanni EAMRA-mut aamma ilisimatusarnikkut siunnersortinut nassiunneqassapput: MMSO-t nalunaarusiaat. Paasissutissat nalunaarsukkat MMSO-t katersorsimasaat. Nipiliornernik uuttortaanernit paasisat.

6 6 1 Aallaqqaasiut Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit uuliasiorluni misissuinermut atatillugu ingerlanneqartussat, Aatsitassanut ikummatissanullu inatsit naapertorlugu, avatangiisinut sunniinerit killilersimaarnissaat pitsaaliornissaallu siunertaralugu, maleruagassiuunneqartussaapput. Aalajangersakkat nalinginnaanerusut uani BMP Guidelines for application, execution and reporting of offshore hydrocarbon exploration activities (excluding drilling) in Greenland (Link) nassuiarneqarput. Scoping-imik suliaqarnerup ingerlaneranut atatillugu sajuppillatsitsisarluni ingerlatanit avatangiisinik annertuumik sunniinissaq aarlerinaateqartoq naliliisoqarpat, avatangiisinut maleruagassiinissamut sakkussaq pingaarnerpaaq tassaavoq Avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq (VVM). Avatangiisinut sunniinerit annikinnerusunut tunngassuteqartut naliliisoqarpat, Suliniutinik Pitsaaliuisussanik nalilersuineq (VFT) sakkussaavoq. Imaani uumasut miluumasut sapinngisamik annertunerpaamik mianersuunniarlugit, imaani sajuppillatsitsisarluni misissuinerit Kalaallit Nunaata imartaanni qanoq ingerlanneqassanersut, allakkiami tassani nassuiarneqarpoq, taamatullu VVM-imut imaluunniit VFT-mut nalunaarusiap imarisassaannut ilitsersuisoqarluni. Qinnuteqaateqavinnissaq sioqqullugu aallarniutaasumik scope-mut missingiut Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmut (EAMRA) nassiunneqartussaq aallaavigalugu, ingerlatassap pineqartup VVM-imut nassuiaateqarfigineqarnissaa imaluunniit VFT-mut nassuiaateqarfigineqarnissaa pisariaqarnersoq aalajangerneqartarpoq. Scoping-imut suliaqarnerup ingerlasarnera ilitsersuummi, Namminersorlutik Oqartussat nittartagaanni nassaarineqarsinnaasumi nassuiarneqarpoq (Link). Allakkiat taakkuninngalu suliarinninneq VVM-imut aamma VFT-mut nalunaarusianut tunngatillugu suliap ingerlanerani tamarmi tulleriinneri malillugit ilusiliaq 1-imi takutinneqarpoq. Kalaallit Nunaata imartaanni sajuppillatsitsisarluni misissuinerit pillugit siusinnerusukkut ilitsersuutaasumut naleqqiullugu makkuninnga allannguuteqartitsisoqarpoq: Siusinnerusukkut protection/saftety zones 200 aamma 500 meteriusut ilaatitsinnginnissamut killeqarfimmut 500 meterimut allanngortinneqarpoq, Canadami aamma Amerikami maleruagassiinermut assingusunngorlugu. Imaani uumasunut miluumasunut illersuinissamut killeqarfiit marluk assigiinngitsut killissalersorneqarneranni allannguuteqartitsineq. Umiarsuarmi sajuppillatsitsisartumi MMSO-t ilaasut amerlassusaat. Appendix 1-imi takussutissiaq alla (Takussutissiaq 5). Immikkoortut nassuiaaffiusut peerneqarput. Sajuppillatsitsisarluni misissuinermi pissutsit avatangiisini ajornartorsiutitaqarnerpaajusut imaani uumasunut miluumasunut (pingaartumik arferit) aamma aalisakkanut (aamma aalisarnermut) tunngassuteqarput, erseqqinnerusumik takuuk ikummatissiassanik ingerlataqarnissanut piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermut aammalu Kalaallit Nunaanni imaani sumiiffinnut amerlanernut tunngassuteqartut (Link). Taamaattumik tassani sajuppillatsitsisarluni ingerlatanut maleruagassiuinermi ataatsimut isigalugu imaani uumasut miluumasut aamma aalisakkat/aalisarneq sammineqarput. Kalaallit Nunaanni imaani sajuppillatsitsisarluni misissuinerit nalinginnaasumik piffissami juunimiit novembarimut, sikoqarnerani pissutsit pitsaanerpaamiileraangata

7 7 ingerlanneqartarput. Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit piffissap taassuma avataani ingerlanneqassappata, qanoq pisoqaraluarpalluunniit ingerlatassanut VVM suliarineqassaaq. Allakkiami tassani naalisaanerit aamma taaguutit atorneqartut: BAT = Best Available Technology Technology takuuk immikkoortoq 2 BEP = Best Environmental Practice - takuuk immikkoortoq 2 CTD = Ingerlaartitsisinnaassuseqarnera (Conductivity), Kissassuseq, Itissuseq (Imarpinnut paasissutissat nalunaarsukkat, sakkumik immikkuullarissumik katersorneqartartut) DCE = Nationalt Center for Miljø og Energi - DCE, Aarhus University EAMRA = Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik EMP = Avatangiisini aqutsinissamut pilersaarut (Environmental Management Plan) EEZ = Aningaasarsiornikkut akisussaaffeqarfinnut killeqarfik, (imaani akisussaaffeqarfimmut killeqarfik) GN = Pinngortitaleriffik IMO = International Maritime Organization (Link) ISO = International Organization for Standardization IUCN = International Union for Conservation of Nature (Link) JIP = International Association of Oil and Gas Producers Joint Industry Project JNCC = Joint Nature Conservation Committee, UK MARPOL = International Convention for the Prevention of Pollution from Ships (Link) MMSO =Imaani uumasunik miluumasunik aamma timmissanik imarmiunik alapernaarsuisut (Marine Mammal and Seabird Observer) MRA = Kalaallit Nunaanni avatangiisinut ataatsimoortumik oqartussaasoq (Mineral Resource Authority) NORSOK = Uuliasiorluni suliaqartunut Norgemi malitassat aamma aalajangersakkat PAM = Passive Acoustic Monitoring, imaani uumasut miluumasut nipiliornerinik alapernaarsuineq SEIA = Piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq (SMV) VSP = Vertical Seismic Profile, sajuppillatsitsisarneq puilasuliami uuliasiorfiusumi eqqaanilu ingerlanneqartartoq.

8 8 2 Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni sajuppillatsitsisarluni misissuineq nunani tamalaani suleriaatsinut pitsaasunut naapertuuttumik aammalu isumannaallisaanikkut avatangiisinullu tunngatillugu akuersaarneqarsinnaasumik ingerlanneqassaaq, tamannalu isumaqarpoq: Avatangiisinut sunniinerit annikillisinneqarnissaat siunertaralugu BAT (Best Available Technology) aamma BEP (Best Environmental Practice) pillugit tunngaviusut malinneqassasut aammalu atorneqassasut (Link aamma fodnote 1 ). Nunani tamalaani maleruagassat, ilitsersuutit aamma nunani tamalaani isumaqatigiissutit tamarmik avatangiisini pissutsinik ilanngussiviusut malinneqassasut, ilanngullugit MARPOL-imi isumaqatigiissut (Annex IV aamma V), IMO (imeq oqimaaloqutaq), OSPAR-imi isumaqatigiissut, NORSOK, ISO il.il. Avatangiisinut suliassaqarfimmi nunami namminermi maleruagassat ilitsersuutillu tamarmik malinneqassasut, ilanngullugu Sumiiffiit uumasunut pingaaruteqartut pillugit maleruagassat (Link). Uulia ikummatissaq umiarsuarni maskiinanilu ingerlatanut attuumassuteqartunut atorneqartoq tassaassaaq diesel/gasolie, annerpaamik 1,5 %-imik ikummarsaammik akoqartoq (oqimaassusaa aallaavigalugu), akua taanna MARPOL-imi maleruagassiineq naapertorlugu ulloq 1. januar 2020 nallertinnagu 0,5 %-imik appartussaq. Immap naqqanut inissinneqartut arrortinneqarsinnaanngitsut tamarmik ingerlatat naammassereerneranni peerneqassasut. EAMRA-p taassumalu ilisimatusarnikkut siunnersortaasa sulianik suliarinninnerup nalaani amigaataasut aamma qulequttat annertunerusumik paasinarsitinneqartussaasinnaasut tikkuartortassagai, tassunga malitassat aamma naliusunut killissaliussat malinneqartussat eqqumaffigeqquneqartarnissat ilaatinneqarluni. 1 OSPAR-imi isumaqatigiissummi Appendix 1-imi BAT nassuiarneqarpoq, tassaasoq silaannarmut aniatitsinerup, immamut kuutsitsinerup killilersimaarnissaa aamma eqqakkat amerlassusaasa killilersimaarnissaat siunertaralugu sulianik ingerlatitsinerup, atortorissaarutit, periaatsit aamma teknikkit iluanni nutaaliaanerpaaq; aamma BEP tassaasoq, avatangiisinut suliassaqarfimmi periaatsinik pitsaanerpaanik aamma nakkutiginninnermut iliuusissanik atuinermi pitsaanerpaasoq. Oqaatsit ineriartortinneqartuarput aammalu piffissap ingerlanerani teknologiip siuariartornerata, aningaasaqarnikkut inooqatigiinnikkullu pissutsit malitsigisaannik aammalu avatangiisit pillugit ilisimasat paasisimasaqarnerullu pitsanngoriartornerisa malitsigisaanik allanngoriartussallutik.

9 3 Avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq VVM 9 Pissutsit makkua naammassineqarsimappata VVM suliarineqassaaq: Scope-p nalilersorneqarnerani paasinarsippat, avatangiisinik annertuunik sunniinerit pisinnaasut. Sajuppillatsitsisarnermi aqqutissatut pilersaarutigineqartut sumiiffinnut matoqqasutut toqqarneqarsimasunut qalleraappata. Misissuineq ukiuunerani ingerlanneqassasoq pilersaarutigineqarpat (decembarimiit juunip qeqqanut). Misissuinerup Kalaallit Nunaata kitaata avannaani 77 N-imi aamma Tunup avannaani 74 N-imi ingerlanneqarnissaa pilersaarutigineqarpat. VVM-imi: Sajuppillatsitsisarluni suliassap pilersaarutigineqartup immikkoortuini tamaginni suliaqarnerup malitsigisaanik avatangiisinut, sunniinerusinnaasut paasinarsisinneqassapput, nalilersorneqassapput paasissutissiissutigineqassallutillu. Sumiiffik sunnerneqarsinnaasutut aarlerinaateqartoq tamaat ilaatinneqassaaq, pingaartumik nipiliortitsiviusussaq. Avatangiisinik sunniisinnaanerit ilimanaateqarnerat aammalu sunniinerit avatangiisinut kinguneqarsinnaasut nassuiarneqassapput nalilersorneqassallutillu. Avatangiisinut sunniinerit qanoq paasinarsitinneqartarnersut, aammalu sunniinerit pitsaaliorniarlugit pakkersimaarniarlugillu suliniutit suut aallartinneqarniarnersut nassuiarneqassapput. Avatangiisinut, pinngortitamut, uumasunut taassumalu inunnit atorneqarneranut (aalisarneq piniarnerlu) tunngatillugu pissutsit attuumassuteqartut tamaasa imarissavai. Ingerlatat pilersaarutaaqqaartunit allaanerussuteqarpata nutarterneqassaaq. Ilusiliamik sajuppillatsitsisarnernit nipiliortunit nipiliornerit siaruarsinnaanerisa naatsorsuutigineqartup nassuiarneqarneranik takorloorneqarneranillu imaqassaaq. PAM-imi periaaseq toqqarneqarsimasoq nassuiarneqassaaq aammalu imaani uumasunik miluumasunik assigiinngitsunik paasiniaanermut atatillugu taassuma piginnaasaqarnera uppernarsarneqassalluni. Kalaallisut, danskisut tuluttullu tunniunneqassaaq. VVM-ip imarissavai: Tekniskiunngitsumik eqikkaaneq annertusisaq ilusilianik ilaqartinneqartoq takussutissiartaqartorlu. Taanna aamma innuttaasunut soqutiginnittunut aalajangiisartunut atuaruminartuussaaq paasiuminartuussallunilu, aammalu VVMimut nalunaarusiarpiamut attuumassuteqartinnagu atuarneqarsinnaassalluni paasineqarsinnaassallunilu. Aallaqqaasiut ingerlatassamik, taassuma siunertaanik tunngavianillu naatsumik nassuiaaffiusoq. Avatangiisit ingerlatassat sioqqullugit qanoq isikkoqarnersut nassuiaat. Sajuppillatsitsisarluni suliassap aallartinneraniit naammassineranut immikkoortuni tamaginni sukumiisumik nassuiarneqarnera, ilanngullugit nipiliortitsisunut aamma tusarnaarnermut atortunut teknikkikkut paasissutissat. Ajornartorsiutinut assigiinnut allatut aaqqiissutissat, aammalu sooq taakkua atorneqannginnersut nassuiarnerat.

10 10 Avatangiisinut sunniisinnaanernik taakkualu avatangiisinut sunniutissaannik nalilersuineq. Avatangiisinut tunngatillugu aqutsinissamut pilersaarut (Environmental Management Plan, EMP), tassani avatangiisinut sunniinerit allat sajuppillatsitsisarnernit nipiliortunit allaanerusut qanoq pitsaaliorneqassanersut nakkutigineqassanersullu, aammalu naatsorsuutigineqariinngitsumik pisut (ikuallarneq, avatangiisinut kuutsitsinerit assigiinngitsut il.il.) qanoq passunneqassanersut nassuiarneqassalluni. Eqqagassalerinermut pilersaarut. Inerniliinerit. Najoqqutarisanut, oqaasertaanni issuarneqartunut innersuussutit. Naalisaanernut aamma suliap taaguutaannut allattuiffiit nassuiaatillu. Takussutissiat immersoriikkat tallimat, Appendix 1-imi takuneqarsinnaasut. VVM-imi sajuppillatsitsisarluni misissuineq nunani tamalaani suleriaatsinut pitsaasunut (avatangiisinut suliassaqarfimmi) naapertuuttoq, isumannaallisaaneq pitsaanerpaajusoq aammalu avatangiisinut tunngatillugu akuersaarneqarsinnaasoq uppernarsarneqassaaq, tassunga ilanngullugit: BAT aamma BEP suliassap ingerlanneqarnera tamaat aammalu ingerlatani tamaginni atorneqassapput. Maskiinanit, eqqagassalerinermit il.il. kuutsitsinerni/aniatitsinerni pujuliortitsinernilu nunani tamalaani maleruagassat, ilitsersuutit, isumaqatigiissutit aamma nunani tamalaani isumaqatigiissutit (IMO-mi imeq oqimaalutassaq pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissut, IMO, MARPOL, OSPAR il.il.) tamarmik malinneqassapput. Avatangiisini pissutsinik passussineq nakkutiginninnerlu ISO14001-mi malittarisassat malillugit ingerlanneqassapput. Pingaarnertigut isigalugu sajuppillatsitsisarluni ingerlatassat avatangiisini pinngortitamilu pissutsinik (sumiiffiit, uumasut) aporaaffeqarsinnaanersut, sunniinerusinnaasut aammalu sunniinerit taakkua pitsaaliortinnissaat siunertaralugu suliniutissatut siunnersuutit VVM-imi sammineqartarput. Sunniinernik nalilersuinermi aamma sunniinerit tamakkiisut ilaatinneqassapput, taamaalilluni eqqaani sajuppillatsitsisarluni misissuinernik allanik ingerlatsisoqarpat, ingerlatsisoqarsimappat imaluunniit tamatuma kingorna ingerlatsisoqassappat, ataatsimut katillugit sunniinerit tamakkiisut ilaatinneqassallutik, aamma ingerlatanik allanik akornusersuisartunik, soorlu assersuutigalugu aalisarnermut, ingerlatsisoqarsimappat tamanna atuutissaaq. Nunataanut ilisimasat nalinginnaanerusut aammalu attuumassuteqanngitsut, soorlu assersuutigalugu nunami uumasunik miluumasunik timmissanillu peqarnersoq, ilanngunneqassanngillat. Kissaatigineqarpat piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq attuumassuteqartoq innersuussutigineqarsinnaavoq (piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinernut Link). VVM-imut nalunaarusiami aaqqiissutissat sajuppillatsitsisarluni ingerlatanit sunniinissanik pitsaaliuisinnaasut nassuiarneqassapput. Tassaasinnaapput nipiliornernik nipikillititsinerit, nipiliortup aalajangersimasumik sammiveqartinnerulernera, nipinik nipituunik nipikillititsinerit, pilersaarusioqqissaarneq, taamaalillunilu uumasunut immikkut malussarissuseqartunut qalleraannerit pinngitsoortinneqassallutik aammalu ingerlatanut

11 11 allanut (sajuppillatsitsisarnerit, aatsitassarsiorluni misissuinermi qillerinerit, aalisarneq, umiarsuit angallannerat il.il.) ataqatigiissaarneqassallutik. VVM-imut nalunaarusiami PAM-imi periaaseq toqqarneqartoq nassuiarneqassaaq aammalu siunertaasoq malillugu atorsinnaasoq uppernarsarneqassalluni. PAM-imi periaatsimik atuineq nassuiarneqassaaq qanoq akulikitsigisumik aamma pisuni suni atorneqassanersoq. Nipiliorsinnaassusaa nassuiarneqassaaq, ilanngullugu periaatsip malussarissusaa (clip level) aammalu periaatsip piginnaaneqarneranut, immami nipiliorneranut aammalu silaannarmut igeriuttakkanit nipiliornermut naleqqiullugu suliaqarnermi ingerlanermini isorartussutsit annguffigisassai. Sajuppillatsitsisarluni ingerlatassanut VVM-imi pingaaruteqartunut ilaasoq tassaavoq, imaani avatangiisini avatangiisuni nipiliornissaanut naatsorsuutigisat siammarsinnaassusaannik pisuusaartitsineq. Pisuusaartitsineq taanna periaatsit nutartikkat atorlugit ingerlanneqassaaq aammalu avatangiisit avatangiisut pillugit ilisimasat sukumiisut tunngavigineqassallutik. Ilusiliinermi nipiliortumit piviusorsiortumik ungasissusilimmi uuttortaaviusut arlallit attuumassuteqartut ilaatinneqassapput. 20 km angullugit ungasissusilimmi minnerpaamik 48 khz angullugu, aamma 20 km angullugit ungasissusilimmi 20 khz angullugu akulikissuseqartitsinerit ilaatinneqassapput. Takuuk erseqqinnerusumik immikkoortoq 5-imi allassimasut. Kalaallit Nunaanni pitsaaliuissutitut suliniutinut aallartinneqartussanut Tuluit Nunaanni maleruagassiinerit (Joint Nature Conservation Committee (takuuk JNCC 2010, Link) annertuumik isumassarsiorfigineqarput. Taamaattoq annertunerusunik maleruagassaqarpoq Kalaallit Nunaanni malinneqartussanik, taamaattumik JNCC-mi ilitsersuummuinnaq (imaluunniit pitsaaliuissutitut suliniutini nunami namminermi ilitsersuutinut allanut) innersuussinissaq naammanngilaq. VVM-imut nalunaarusiaagallartoq Namminersorlutik Oqartussat nittartagaanni tamanut saqqummersinneqassaaq aammalu sapaatit akunnerini 8-ini tusarniaassutigineqassalluni. Taanna iluarsaanneqareernerata kingorna Naalakkersuisuni suliarineqarnissaa siunertaralugu EAMRA-mit taassumalu ilisimatusarnikkut siunnersortaannit nalilersorneqassaaq. VVM-imik suliaqarnermut piffissap ingerlanera imatut isikkoqarpoq (aamma takuuk Ilusiliaq 1). Scope-mut missingiut EAMRA-mit tiguneqareersimassaaq, ingerlatassat ingerlanneqarnissaat sioqqullugit ukiup siuliani kingusinnerpaamik ulloq 1. december. 15. decembari tikitsinnagu EAMRA-p (ilisimatusarnermut siunnersortit peqatigalugit) nalilersussavaa, scope-mut missingiut ingerlatassanut siunnersuutigineqartunut VVM-imik imaluunniit VFT-mik malitseqartinneqassanersoq. VVM pisariaqarpat, scope-mut missingiut naammassisaq ulluni 35-ini piareersaataasumik tusarniaassutigineqarluni nassuinneqassaaq. Piareersaataasumik tusarniaareernerup taassuma kingorna ingerlatseqatigiiffik itisiliiffiusumik nalunaarusiamik suliaqassaaq, tassani oqaaseqaatit tusarniaanerup nalaani tiguneqartut aammalu taakkua qanoq isummerfigineqarnersut oqaaseqarfigineqassallutik. Taakkua allannguinernik malitseqarsinnaapput, taamaalillunilu scope naammassillugu suliarineqarsinnaalissaaq. Tamatuma kingorna VVM-imut nalunaarusiaagallartoq ingerlatassap ingerlanneqarluni ukiup aallartiffissaani 1. marts tikitsinnagu EAMRA-mut nassiunneqassaaq.

12 VVM-imut nalunarusiaagallartoq taanna imarisassaannut piumasaqaatit naammassineqarsimanersut paasinissaa siunertaralugu sukkasuumik EAMRA-mit nalilersorneqassaaq. Tamatuma kingorna VVM-imut nalunaarusiaagallartoq sapaatit akunnerini 8-ini tamanut ammasumik tusarniaassutigalugu nassiunneqassaaq, tassani tamanut ammasumik ilisimatitsilluni ataatsimiititsinerit ilaatinneqarsinnaallutik. Tusarniaanerup ingerlareernerani ingerlatseqatigiiffik nalunaarusiamik itisiliiffiusumik suliaqassaaq, tassani oqaaseqaatit tiguneqartut aamma taakkununnga qanoq isummernerluni nassuiarneqassalluni. Pisariaqarpat VVMimut nalunaarusiaagallartumi allannguuteqartitsinerit suliarineqassapput aammalu VVM-imut naammassisamut missingiut itisiliiffiusumik nalunaarusiamut ilanngullugu nassiunneqassalluni. Tamatuma kingorna Naalakkersuisunut saqqummiussinissaq suliarinninnissarlu siunertaralugit EAMRA-mit (aamma ilisimatusarnikkut siunnersortinit) nalilersorneqassapput. 12

13 Ilusiliaq 1. Kalaallit Nunaata imartaanni sajuppillatsitsisarluni misissuinissanut VVM/VFTmik suliaqarnerup ingerlanerani piffissap ingerlasarnera. Kipparissuni allakkiat allanneqarput, aammalu kipparissut ulamertumik teqeqqulinni suliap ingerlaneri allanneqarlutik. 13

14 14 4 Suliniutinik pitsaaliuisussanik nalilersuineq VFT Sajuppillatsitsisarluni misissuinissamit pilersaarutigineqartumit avatangiisinut sunniinerit annikitsuinnaassasut Scope-mut missingiummik nalilersuinerup takutippagu, ingerlatseqatigiiffik qinnuteqaateqartoq Suliniutinik pitsaaliuisussanik nalilersuinermik (VFT) suliaqassaaq. Allakkiaq taanna tassaavoq Avatangiisinut nalilersuineq (VVM) annikillisaq, tassani suliniutit avatangiisinik sunniinissanik, pingaartumik imaani uumasunut miluumasunut, pitsaaliuissutaasussat pakkersimaarisussallu pilersaarutigineqartut sammineqassallutik. VFT-mut nalunaarusiammi Sajuppillatsitsisarnermut atortut silaannarmut igeriuttakkat (najoqqutarisat sakkortussusaat, annertussusaat) aamma kabelit tusarnaarutit teknikkikkut piginnaasaqarneri, taakkualu pillugit paasissutissat saqqummiunneqassapput. Imaani uumasunut miluumasunut sunniinerit pakkersimaarniarlugit qanoq iliortoqassanersoq nassuiarneqassaaq. Ingerlatassat pilersaarutaaqqaartunit allaanerussuteqarpata nutarterneqassaaq. Ilusiliami sajuppillatsitsisarnerit nipiliortuinit nipiliornerit siammarnissaat naatsorsuutigineqartoq nassuiarneqassapput takorloorneqassallutillu (takuuk matuma kingulianiittoq). PAM-imi periaaseq toqqarneqartoq nassiuarneqassaaq aammalu imaani uumasunik miluumasunik assigiinngitsunik suussusersiisarnermut atatillugu piginnaasai uppernarsarneqassallutik. Kalaallisut, danskisut tuluttullu tunniunneqassaaq. VFT-mut nalunaarusiap imarissavai: Eqikkaaneq tekniskiunngitsoq annertusisaq ilusiliartaqartoq takussutissiartaqartorlu. Taanna innuttaasunut soqutiginnittunut aamma aalajangiisartunut atuaruminartuussaaq paasiuminartuussallunilu, aammalu VVMimut nalunaarusiarpiamut attuumassuteqartinnagu atuarneqarsinnaassalluni paasineqarsinnaassallunilu. Aallaqqaasiut naatsumik ingerlatassamik, taassuma siunertaanik tunngavigisaanillu nassuiaaffiusoq. Sajuppillatsitsisarluni suliassap aallartinneraniit naammassineranut immikkoortui tamaasa ilanngullugit nassuiarneqarnera, ilanngullugit nipiliortuinut paasissutissat teknikkimut tunngasut aamma tusarnaarnermut atortut. Avatangiisinut sunniinissanik naatsorsuutigineqartunik nalilersuineq. Nipiliortunit avatangiisinut sunniinerit pakkersimaarniarlugit qanoq iliortoqarniarnersoq nassuiaaneq. Avatangiisini aqutsinissamut pilersaarut (Environmental Management Plan, EMP), tassani avatangiisinut sunniinerit allat sajuppillatsitsisarnermi nipiliortunit allaanerusut qanoq pitsaaliorneqarniarnersut nakkutiginiarneqarnersullu, aammalu naatsorsuutigeriinngisamik pisut (ikuallanneq, avatangiisinut kuutsitsinerit assigiinngitsut il.il.) qanoq passunneqarniarnersut nassuiarneqassalluni. Eqqagassalerinermut pilersaarut. Inerniliinerit. Oqaasertani najoqqutarisanut issuarneqartunut innersuussutit. Naalisaanernik suliaqarnermilu taaguutinut nassuiaatinut allattuiffiit.

15 15 Takussutissiat immersoriikkat tallimat Appendix 1-imiittut. VFT-mi sajuppillatsitsisarluni misissuineq, nunani tamalaani suleriaatsinut pitsaasunut (avatangiisinut suliassaqarfimmi) naapertuuttumik suliarineqartoq, isumannaallisaaneq pitsaanerpaajusoq aammalu avatangiisinut tunngatillugu akuersaarneqarsinnaasoq uppernarsarneqassapput, taakkununnga ilanngullugit: BAT aamma BEP suliassap ingerlanneqarnera tamaat aammalu ingerlatani tamaginni atorneqassasut. Maskiinanit, eqqagassalerinermit il.il. aniatitsinerni kuutsitsinernilu aamma pujuliornerni nunani tamalaani maleruagassat, ilitsersuutit, isumaqatigiissutit aamma nunani tamalaani isumaqatigiissutit (IMO-mi imermut oqimaaloqutaasussamut nunani tamalaani isumaqatigiissut, IMO, MARPOL, OSPAR il.il.) tamarmik malinneqartut. Avatangiisini pissutsinik passussineq nakkutiginninnermi ISO14001-mi malitassat malillugit ingerlanneqassasoq. Pingaarnertigut isigalugu avatangiisinut sunniinissat naatsorsuutigineqartut annikillisinniarlugit pitsaaliorniarlugillu qanoq iliortoqarniarnersoq sajuppillatsitsisarluni ingerlatassanut VFT-mi nassuiarneqassaaq. VFT-mut nalunaarusiami sajuppillatsitsisarluni ingerlatanit sunniinernik pitsaaliuinissamut suliniutinut toqqaannartumik aaqqiissutissat nassuiarneqassapput. Tassaasinnaavoq nipiliornerit nipikillisinneqarnissaat, nipiliornerit sammiveqarnerutilernissaat, nipit nipituut nipikillisinneqarnissaat, pilersaarusioqqissaarneq, taamaalilluni uumasunut immikkut malussarissuseqartunut qalleraannerit pinngitsoortinneqassallutik aammalu ingerlatanut allanut (sajuppillatsitsisarnerit, aatsitassarsiorluni misissuinermi qillerinerit, aalisarneq, umiarsuit angallannerat il.il.) ataqatigiissaarinikkut. Appendix 1-imi takussutissiat tallimat immersorneqassapput aammalu VFT-mut nalunaarusiami ilaatinneqassallutik VFT-mut nalunaarusiami PAM-imut periaaseq toqqarneqartoq nassuiarneqassaaq aammalu siunertaasut malillugit atorneqartoq uppernarsarneqassalluni. PAM-imut periaatsip atorneqarnera nassuiarneqassaaq qanoq akulikitsigisumik aammalu pisuni suni atorneqartarnersoq. Nipiliorsinnaassusaa nassuiarneqassaaq, ilanngullugu periaatsip malussarissusaa (clip level) aammalu periaatsip piginnaaneqarneranut, immami nipiliorneranut silaannarmullu igeriuttakkanit nipiliornermut naleqqiullugu suliaqarluni ingerlanermini isorartussutsit annguffigisassai (dynamic range). Sajuppillatsitsisarluni ingerlatassanut VFT-mi pingaaruteqartunut ilaasoq tassaavoq, imaani avatangiisini avatangiisuni nipiliornissaanut naatsorsuutigisat siammarsinnaassusaannik pisuusaartitsineq. Pisuusaartitsineq taanna periaatsit nutartikkat atorlugit ingerlanneqassaaq aammalu avatangiisit avatangiisut pillugit ilisimasat sukumiisut tunngavigineqassallutik. Ilusiliinermi nipiliortumit piviusorsiortumik ungasissusilimmi uuttortaaviusut attuumassuteqartut arlallit ilaatinneqassapput. 20 km angullugit ungasissusilimmi minnerpaamik 48 khz angullugu aamma 20 km angullugit ungasissusilimmi 20 khz angullugu akulikissuseqartitsinerit ilaatinneqassapput. Takuuk erseqqinnerusumik immikkoortoq 5-imi allassimasut. Kalaallit Nunaanni pitsaaliuissutitut suliniutinut aallartinneqartussanut Tuluit Nunaanni maleruagassiinerit (Joint Nature Conservation Committee (takuuk JNCC 2010, Link) annertuumik isumassarsiorfigineqarput. Taamaattoq annertunerusunik maleruagassaqarpoq

16 16 Kalaallit Nunaanni malinneqartussanik, taamaattumik JNCC-mi ilitsersuummuinnaq (imaluunniit pitsaaliuissutitut suliniutini nunami namminermi ilitsersuutinut allanut) innersuussinissaq naammanngilaq. VFT-mut nalunaarusiaagallartoq Namminersorlutik Oqartussat nittartagaanni tamanut saqqummersinneqassaaq aammalu sapaatit akunnerini 8-ini tusarniaassutigineqassalluni. Taanna iluarsaanneqareernerata kingorna EAMRA-mit taassumalu ilisimatusarnikkut siunnersortaannit nalilersorneqassaaq. VFT-mik suliaqarnermut piffissap ingerlanera imatut isikkoqarpoq (aamma takuuk Ilusiliaq 1). Scope-mut missingiut EAMRA-mit tiguneqareersimassaaq ingerlatassat ingerlanneqarnissaat sioqqullugit ukiup siuliani kingusinnerpaamik ulloq 1. december. Tamatuma kingorna EAMRA-p (ilisimatusarnermut siunnersortit peqatigalugit) nalilersussavaa scope-mut missingiut ingerlatassanut siunnersuutigineqartunut VVM-imik imaluunniit VFT-mik malitseqartinneqassanersoq. Nalilersuinerup inernera 15. decembari nallertinnagu qinnuteqartumut nalunaarutigineqassaaq, aammalu VFT-mut nalunaarusiaq pineqarpat VFT suliaagallartoq ingerlatassap ingerlanneqarfissaani ukiumi 1. marts nallertinnagu EAMRA-mut nassiunneqassaaq. VFT-mut nalunarusiaagallartoq taanna imarisassaannut piumasaqaatit naammassineqarsimanersut paasinissaa siunertaralugu, sukkasuumik EAMRA-mit nalilersorneqassaaq, tamatumalu kingorna sapaatit akunnerini 8-ni tamanut ammasumik tusarniaassutigalugu nassiunneqassalluni. Tusarniaanerup ingerlareernerani ingerlatseqatigiiffik itisiliiffiusumik nalunaarusiamik suliaqassaaq, tassani oqaaseqaatit tiguneqartut aamma taakkununnga qanoq isummernerluni nassuiarneqassalluni. Pisariaqarpat VFT-mut nalunaarusiaagallartumi allannguuteqartitsinerit suliarineqassapput, aammalu VFT-mut naammassisamut missingiut itisiliiffiusumik nalunaarusiamut ilanngullugu nassiunneqassalluni. Tamatuma kingorna taakkua EAMRA-mit (aamma ilisimatusarnikkut siunnersortinit) nalilersorneqassapput.

17 17 5 Nipiliornernut pisuusaartitsineq Kalaallit Nunaata imartaani sajuppillatsitsisarluni suliat annertusiartornerat, taamaaqataanillu imaani uumasunut miluumasunut nipiliornernik sunniinerit annertusiartorput. Taamaattumik sajuppillatsitsisarnerni nipiliortunit nipiliornerit siammarnissaannut naatsorsuutigineqartunut pisuusaartitsineq VVM/VFT-mut nalunaarusiami ilaatinneqassaaq. Pisuusaartitsineq taanna sapinngisamik sumiiffimmi sunnerneqartumi pissutsit (itissutsit, immap naqqata ilusaa, immap naqqanut kinnerit, sikoqarnera il.il.) aammalu nipiliornerit sukkassusaasa ammuinnaq ingerlanissai pillugit piviusorsiortumik ilimagisat aallaavigineqassapput. Paasissutissat taakkua sukumiinerutillugit, pisuusaartitsinerup inerneri pitsaanerulissapput. Pisuusaartitsineq immap qaavanuinnaq killeqartinneqassanngilaq, kisiannili immap naqqanut killitsillugu imaluunniit minnerpaamik 1000 meterinut, aammalu sumiiffinnut nipiliorfigineqartunut imaani uumasunut miluumasunut sunniisussanut ammuinnaq immap ilua ilaatinneqassaaq. Imaani sumiiffimmi ilusiliami ilaatinneqartumi sajuppillatsitsisarluni misissuinerit arlallit ingerlanneqassappata, ilusiliaq ataatsimoorussaq nipiliortunik tamaginnik ilaatitsiviusoq suliarineqassaaq. Taassuma ilusiliat ataasiakkaat, immikkut ingerlatseqatigiiffimmit suliarineqartussaagaluartut taarsersinnaavai. Taamaattumik sumiiffimmi sunnerneqarsinnaasumi allanik misissuisoqassanersoq pillugu paasissutissanik ingerlatseqatigiiffiit ujartuinissaat pingaaruteqarpoq. Suliffissuarnit nipiliornerit allat (taamaattoqassappat) aamma pisuusaartitsinermi ilaatinneqassapput. 5.1 Nipiliornerit nipitussusaat naatsorsorneqartut Nipiliornernut ilusiliaq nipiliortunut naleqqiullugu ungasissutsini assigiinngitsuni aamma itissutsini assigiinngitsuni (imaani uumasunut miluumasunut takussaasunut attuumassuteqartut) nipiliornerit nipitussusaannik naatsorsuinernik inerneqassaaq. Nipiliornerit nipitussusaat nipiliornerit naqitsinerat peak-to-peak atorlugu 1μPa-mut allanneqassapput; nipiliornerit naqitsinerat rms atorlugu 1 μpa-mut (rms nipiliornerup ingerlaarnerata sivisussusaata 90 %-ia sinnerlugu uuttorneqartoq, Malme et al nassuiarneqartoq; Blackwell et al. 2004; Madsen 2005) aamma nipiliornerit sunniinerisa annertussusaat nipiliornerup ingerlaarnerani ataatsimi 1 μpa 2 s.-imut. Sunniinernik ataatsimoortunik nalilersuinermi nalunaaquttap akunnerisa 24-it ingerlaneranni nipiliornerit sunniinerat tamarmiusoq (sumiiffimmi tamarmi misissuinernit tamaginnit silaannarmut igeriuttakkanit tamaginnit) naatsorsorneqassaaq (nipiliornerit sunniinerisa annertussusaat nalunaaquttap akunnerini 24-ni 1 upa 2 *s-imut). Pisuusaartitsinermi nipiliorfiusut uumassusilinnut tamaginnut attuumassuteqartussat tamarmik ilaatinneqassapput, tassungalu atatillugu tassaassaaq nipiliorfiusumit 20 km tikillugit 48 khz angullugit aamma 20 km-init ungasinnerusumi 20 khz angullugit akulikissusillit.

18 Maannakkut nipiliornerit siammarsimaffii Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit nalaanni silaannarmut igeriuttakkamit nipiliorneq atuuttoq uuttortarneqassaaq. Tamanna ungasissutsini toqqartukkani aammalu sumiiffinni annertunerni suliap ingerlanerani ingerlanneqassaaq. Tamanna piffissaq misissuiffiusoq tamaat imaluunniit minnerpaanik annertunersaa ingerlanneqartariaqarpoq. Tamanna tusarnaarutit puttaqutit inissinneqartut atorlugit imaluunniit umiarsuarmit nipiliornernik uuttortaatinik kalittumit allaanerusumit ingerlanneqarsinnaavoq. Nipiliornernik uuttortaanissanut taamaattunut pilersaarut EAMRA-mit akuersissuteqarfigineqassaaq. Nipiliornernik uuttortaanerit uuttortaavinni tamaginni itissutsini arlalinni ingerlanneqassapput, itissutsimut imaani uumasut miluumasut aqqarfigisartagaannut, aammalu sanimuinnaq nipiliornerup sukkassusaa uuttorneqartoq naapertorlugu minnerpaamik itissutsimut nipiliornerup sukkassusaata arriinnerpaamiinneranut killikkuni pitsaassalluni. Uuttortaaffinni minnerpaamik ungasissutsini pingasuni aammalu sumiiffiup misissuiffiusup killeqarfianit minnerpaamik 50 km-inut uuttortaasoqassaaq. Nipiliornerit narlorissumut sukkassusaat uuttortaaviusuni tamaginni, toqqaannartumik imaluunniit immap iluatigoortumik CTD-inik uuttortaanerit (itissusaa, tarajoqassusaa aamma kissassusaa) tamaasa aallaavigalugit, naatsorsorneqassapput. Nipiliornernik uuttortaanerit immikkoortortani nipiliornernik ilusiliami atorneqartuni nalunaarutigineqassapput, tassalu nipiliornerit naqitsinerat peak-to-peak atorlugu 1μPa-mut; nipiliornerup naqitsinera rms atorlugu 1 μpa-mut (rms nipiliornerup ingerlaarnerata sivisussusaata 90 %-ia sinnerlugu uuttorneqartoq, Malme et al imi nassuiarneqartoq; Blackwell et al. 2004; Madsen 2005) aamma nipiliornerit sunniinerisa annertussusaat nipiliornerup ingerlaarnerani ataatsimi 1 μpa 2 s.-imut (aamma takuuk Appendix 1 Takussutissiaq 3). Uuttortaanerup inerneri sajuppillatsitsisarluni misissuinerup naammassereernerata kingorna kingusinnerpaamik qaammatit marluk qaangiunneranni EAMRA-mut nassiunneqareersimassapput.

19 19 6 Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit avatangiisinut suliniutit pitsaaliuisussat Ilitsersuummi matumani siunertaasoq tassaavoq sajuppillatsitsisarluni misissuinernit pisumik imaani uumasut miluumasut timaannik ajoqusiinissanik pitsaaliuinissaq. Pissusilersortarnerit allanngortinneqarnerini pitsaaliuisoqarsinnaanngilaq imaluunniit annikitsuinnarmik pitsaaliuisoqarsinnaalluni. Suliniutit pingaarnerit tassaapput pre-shooting-imik ujarlertitsineq aamma ramp-up-imi suleriaaseq, taamaattoq aamma atorsinnaanerinut taamaallaat killilimmik uppernarsaatinik peqarluni. 6.1 Pilersaarusiorneq Pitsaaliuinissamut suliniutinut tunngaviusussaavoq sukumiisumik pilersaarusiorneq. Makkua ilaatinneqassapput: Nunap qanoq sananeqaateqarneranik uuttortaanermi angusaqarniarluni sapinngisamik nipiliortut nipikinnerpaat toqqarneqassapput. Toqqaaneq VVM/VFT-mut nassuiaammi uppernarsarneqassaaq. Sinaannut nipiliornerup siammarnissaata killilersimaarnissaa aammalu nipimik nassiussiffiusut (nunap qanoq sananeqaateqarneranik misissuinermi pingaaruteqanngitsut) nipitunersaasa nipikillitinnissaat siunertaralugu, silaannarmut igeriuttakkat nipiliornerisa siammarfii aallunneqassapput. Sumiiffimmi misissuiffiusumi imaani uumasunik miluumasunik peqarfiusut uumasunut taakkununnga uumaniarnermi immikkut pingaaruteqarpat, aammalu piffissat taakkununnga immikkut pingaaruteqarpat? Pissutsit taakkua aamma VVM/VFT-mut nalunaarusiami takuneqarsinnaassapput. Sunniinerit tamakkiisut nalilersinnaajumallugit, sumiiffimmi sajuppillatsitsisarluni misissuinerit allat. Piffissat pre-shooting-imik aamma ramp-up-imik atuiffiusussat suleriaatsini ilanngunneqassapput (takuuk matuma kingulianiittut). 6.2 Misissuinerpiaq Sumiiffik ilaatinneqartussaanngitsoq Pre-shooting atorlugu qinernermi silaannarmut igeriuttakkap qeqqata batteriianiit sumiiffiup 500 meterinik annertussuseqartup iluani imaani uumasunik miluumasunik takusaqartoqarpat (nannut sikumiittut pinnagit) umiarsuup ingerlanerani imaluunniit taassuma nammineerluni qimagukkiartornerani - uumasut pineqartut 500 meterinit ungasinnerusumiilernissaasa tungaanut, silaannarmut igeriuttakkat ramp-up-iat kinguartinneqassaaq. Pisuni marlunni taakkunani, uumasoq maannakkut avataaniilersimanersoq qulakkeerniarlugu ramp-up-imi suleriaatsip aallartinnissaanut, killeqarfiup 500 meterinik annertussuseqartup iluani kingullermik uumasumik takusaqarnermit 20 minutsit ingerlareersimassapput. PAM atorneqarsimappat, 500 meterinut killeqarfiup iluani imaluunniit avataani nipiliornernik malugisaqarnerit imaani uumasunit miluumasuneersuunersut, PAM-imik suliaqartuusup aalajangissavaa.

20 Ramp-up ingerlanneqarnerani imaluunniit tamakkiisumik sakkortussuseqartillugu igeriussinerup nalaani 500 meterit iluanni imaani uumasumik miluumasumik takusaqartoqarpat (aamma sikumi), nipiliortoq uumasumut pallinngitsoortinniarlugu, igeriussineq batteriip silaannarmut igeriuttagaanut (mitigation-gun) minnerpaamut annikillisinneqassaaq. Uumasoq pineqartoq 500 meterit killeqarfiusup avataaniilerpat, taanna tamakkiitilerlugu sakkortusineqarsinnaavoq. Sumiiffinni imaani uumasunik miluumasunik peqartuni sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sapinngisamik ullukkut qaamanerani aallartinneqassapput, taamaalilluni imaani uumasunik miluumasunik aamma timmissanik imarmiunik alapernaarsuisut (MMSO-t) pre-shooting atorlugu qinerneq ingerlassinnaassallugu. Igeriussineq taartumi imaluunniit isikkiviluttumi (mallertumi (> seastate 3), pujortumi, siallertumi, il.il.) aallartinneqassappat, PAM atorlugu iliuuseqarani naalaarneq atorneqassaaq Pre-shooting atorlugu qinerneq Sumiiffiup suliaqarfiusussaanngitsup 500 meteritut annertussusillip iluani imaani uumasunik miluumasunik qinerneq taanna, silaannarmut igeriuttakkat aallartinneqarnissaat sioqqullugu 30 imaluunniit 60 minutsini ingerlanneqassaaq (imaata itissusaa malillugu aalajangerneqartussaq). Piffissami tassani sumiiffimmi tassani imaani uumasunik miluumasunik (nannut sikumiittut ilaanatik) peqanngitsoq MMSO-t qulakkiissavaat. Imaq 200 meterit inorlugit itissuseqarpat qinerneq 30 minutsini aammalu imaani imaq 200 meterit sinnerlugit itissuseqarpat qinerneq 60 minutsini sivisussuseqassaaq. Kingulliullugu taaneqartumi uumasut itisuumut aqqartartut (kigutilissuit, arferit siggullit) 30 minutsinit sivisunerusumik aqqarsimasinnaanissaat sillimaffiginiarneqarput. Sivisuumik qinerneq (60 minutsit), tamatuma kingorna batterii qamivinneqassappat, narlumuinnaq aqqutip naammassinnginnerani aallartinneqarsinnaavoq. PAM atorneqarpat, periaaseq ikinneqarsimasoq aammalu pre-shooting atorlugu qinernerit tamaasa alapernaarsorneqartoq PAM-imik ingerlatsisuusup qulakkiissavaa Ramp-up Oqaaseq ramp-up (aamma taaneqartartoq soft start) piffissami silaannarmut igeriuttakkat ikinneqarfiannut aammalu tamakkiisunngorlugu sakkortusineqarfiannut taaguutigitinneqarpoq. Siunertaavoq imaani uumasut miluumasut imaaniittut nipitussusaata sakkortussusaata ajoqusiisinnaalinnginnerani nigorternissamut periarfissinnissaat. Ramp-up-ip ingerlaneranut piffissaq minutsinik 20-inik sivisussuseqassaaq aammalu nipitussusaata sakkortussusaa nipittoriartuaartinneqassaaq, assersuutigalugu silaannarmut igeriuttakkamik minnerpaamik aallartillugu, tamatumalu kingorna sinnerisa ataasiakkaarlugit ikittarnerisigut. Inassutigineqarpoq nipitussusaa minutsimut 6 db-nik nipittorneqartassasoq. Ramp-up silaannarmut igeriuttakkat aallartinneqarneri tamaasa ingerlanneqartassaaq, taamaattoq batterii immikkut misilerarneqassappat, aammalu silaannarmut igeriuttakkat mikisunik taaneqartartut (annertussusaa < 10 inch 3 ) atorneqarneranni, atorneqanngitsoorsinnaavoq.

21 21 Ilusiliaq 2. Pre-shooting atorlugu qinernermut aamma ramp-up-imut iliuusissanut pilersaarut. Aamma takuuk immikkoortoq 6. Pisariaqanngitsumik nipiliornerit annertusitinnginnissaat eqqarsaatigalugu ramp-up-ip ingerlatinneqarnera 20 minutsinit sivisunerusariaqanngilaq. Tamatuma malitsigisaanik sajuppillatsitsisarluni misissuineq, ramp-up-imi suleriaatsip ingerlanneqareernerata kingorna, ingerlaannaq aallartinneqassaaq. Ajornanngippat ramp-up-imi suleriaaseq ullukkut qaamanerani aammalu isikkiviginnerani ingerlanneqassaaq.

22 22 Ilusiliaq 3. Silaannarmut igeriuttakkanik igeriussinerup uninnerani iliuusissanut pilersaarut. Takuuk erseqqinnerusumik immikkoortoq Silaannarmut igeriuttakkanik igeriussinerup pilersaarutaanngitsumik uninnera Silaannarmut igeriutakkanik igeriussinerup unittoornera minutsinit 10-nit sivisuneruppat, igeriussinerup aallarteqqinneqannginnerani ramp-up ingerlanneqassaaq. Unittoornermi MMSO-t qinerpata, pre-shooting atorlugu qinernissaq pinngitsoorneqarsinnaavoq. MMSOnik qinertoqanngippat ramp-up sioqqullugu pre-shooting atorlugu qinerneq ingerlanneqassaaq (aamma takuuk Ilusiliaq 3). Igeriussinermi unittoorneq 5 aamma 10 minutsit akornanni sivisussuseqarpat, sumiiffiup suliaqarfiusussaanngitsup 500 meterinik annertussuseqartup iluani imaani uumasunik miluumasunik peqannginnera qulakkeerniarlugu MMSO-t sukkasuumik misissuissapput. Taamaattoqarsimappat uumasoq 500 meterit killeqarfiusup avataaniilereernerata kingorna 20 minutsit utaqqereernermi ramp-up ingerlanneqassaaq. 500 meterit killeqarfiup iluani imaani uumasunik miluumasunik soqanngippat igeriussineq aallarteqqinneqarsinnaavoq (aamma takuuk Ilusiliaq 3). Unittoorneq minutsit 5-it inorlugit sivisussuseqarsinnaappat, igeriussineq ingerlaannaq aallarteqqinneqarsinnaavoq. Ajornanngippat unittoornermi inassutigineqarpoq igeriuttagaq mikineq atorlugu igeriussineq (mitigation-gun) ingerlateqqinneqassasoq (aamma takuuk Ilusiliaq 3).

23 Site-survey aamma Vertical Seismic Profiling (VSP) Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit taamaattut nipiliortunik nipiliortitsinnginnerusunik atuigaluartut, matuma siuliani malittarisassat nassuiarneqartut malillugit pre-shooting atorlugu qinerneq aamma ramp-up-imi suleriaaseq ingerlanneqassapput. Taamaattoq silaannarmut igeriuttakkamik mikisumik (annertussusaa < 10 inch 3 ) taamaallaat atuinermi ramp-up pisariaqanngilaq, kisiannili pre-shooting atorlugu qinerneq ingerlanneqassaaq Silaannarmut igeriuttakkanik misileraaneq Misissuinissaq sioqqullugu imaluunniit iluarsaassinerup kingorna silaannarmut igeriuttakkat misilerarneqarnerisa ingerlanneqarnissaa pisariaqarsinnaavoq. Pre-shooting atorlugu qinerneq qanoq pisoqaraluarpalluunniit ingerlanneqassaaq, silaannarmut igeriuttagaq ataaseq arlallilluunniit tamakkiisumik sakkortussuseqartillugu misileraanermi imaluunniit batterii tamarmi aamma sakkukitsumik sakkortussuseqartillugu misilerarneqassappat, taamaallaat ramp-up pisariaqarluni. Silaannarmut igeriuttagaq ataasiinnaq sakkukillisamik sakkortussuseqartillugu misilerarneqassappat, tamanna pisariaqanngilaq. 6.3 Narlumuinnaq aqqutini nikittarneq Sajuppillatsitsisarnermi narlumuinnaq aqqutit marluk akornanni nikinnermi suleriaatsinik immikkuullarissunik atuinissaq pisariaqarsinnaavoq. Narlumuinnaq aqqutit marluk taakkua akornanni piffissaq ingerlaarfiusussaq nalunaaquttap akunneranit ataatsimit sivisunerussasoq naliliisoqarpat, narlumuinnaq aqqutip siulliup naanerani silaannarmut igeriuttakkat unitsinneqassapput aammalu pre-shooting atorlugu qinerneq tamakkiisoq aamma minutsini 20-ni ramp-up ingerlanneqassapput (Ilusiliaq 4). Narlumuinnaq aqqutit marluk taakkua akornanni piffissaq ingerlaarfiusussaq nalunaaquttap akunneranit ataatsimit sivikinnerussasoq naliliisoqarpat, batterii sakkukitsillugu imaluunniit silaannarmut igeriuttagaq minnerpaaq (mitigation gun) kisiat atorlugu ingerlasoqassaaq aammalu MMSO-t tamatuma nalaani qinissapput. Site surveys (silaannarmut igeriuttakkat mikisut atorlugit) ingerlanneqarneranni igeriussinerit ataasiakkaat akornanni piffissaq atorneqartoq minnerpaamik minutsinik 5-inik sivitsorneqarsinnaavoq (shot point interval). Sumiiffiup suliaqarfiusussaanngitsup 500 meterinik annertussuseqartup iluani imaani uumasunik miluumasunik takusaqartoqarpat, narlumuinnaq aqqutissap tullia anguneqarpat, silaannarmut igeriuttakkat tamakkiitilerlugit sakkortusineqarsinnaapput. Kisiannili killeqarfiup iluani imaani uumasunik miluumasunik takusaqartoqarpat, narlumuinnaq aqqutissap tulliup aallartiffiginissaanut (taamaalillunilu batteriip tamakkiisunngorlugu sakkortusineqarnissaanut) 1/ uumasup pineqartup killeqarfiup avataaniilernissaa aamma 2/ uteqqinnginnissaa qulakkeerniarlugu minutsinik 20-inik ilallugu, utaqqisinneqassaaq (Ilusiliaq 4).

24 24 Ilusiliaq 4. Narlumuinnaq aqqutini nikinnissamut iliuusissanut pilersaarut. 6.4 Nipinik alapernaarsuineq Tamatumunnga tuluit taaguutaat tassaavoq Passive Acoustic Monitoring, aammalu naalisaaneq PAM aamma danskisut atorneqartarpoq. MMSO-t taartumi, silarluttumi mallertillugu, siallertumi imaluunniit pujortumi imaani uumasunik miluumasunik takusaqarsinnaanngimmata, suliaqarfiusussaanngitsumi killeqarfimmi 500 meterisut annertussusilimmi imaani uumasunik miluumasunik peqarneranik paasisaqarnissamut periaatsinik allanik atuisoqartussaavoq. Tassunga PAM atorneqarsinnaasutuaavoq. Periaatsip atorneqarsinnaanera killeqarpoq, ilaatigut uumasut nipaqanngitsut takunngitsoorneqartarmata. PAM-imut atortut tassaapput nipinik immiussisartut (mikrofonit imaani atorsinnaasut), taakkunanilu malugineqartut qarasaasiami programmini immikkuullarissuni suliarineqartarput. Tamatuma saniatigut PAM-imik atuinissamut ingerlatitsisussat periaatsimik ikkussuinissamut allanngutsaaliuinissamullu misilittagaqarnissaat, aammalu immiunneqartut ilisarnaataannik nassuiaasinnaanissaat pisariaqarpoq PAM-imik atuineq PAM isigalugit alapernaarsuinermut tapertatut iluaqutaasinnaavoq. Kisianni imaani uumasunut miluumasunut pineqartunut ungasissuseq nalilerneqartussanngortillugu taamatut eqqoqqissaartigisinnaanngimmat eqqumaffigineqassaaq. Assersuutigalugu PAM-imi atortut nalorninartortaqarnerat +/- 300 meteriusinnaavoq; imaani uumasoq miluumasoq 500 meterinik ungasissusilimmiissorineqartoq 800 meterit angullugit

25 25 ungasissusilimmiissinnaavoq, taamaakkaluartorlu ramp-up-ip kinguartinneranik malitseqarsinnaalluni. Taamaattumik atortut eqqoqqissaarnerpaat niuerfimmi pissarsiarineqarsinnaasut atorneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Kisianni qanoq pisoqaraluarpalluunnit PAM-imik ingerlatitsisup akisussaasuusup ungasissutsimik naliliinerata, suliaqarfiusussaanngitsumut killeqarfik imaani uumasunik miluumasunik peqannginnersoq imaluunniit taamaattoqarnersoq aalajangertussaavaa. PAM-imut atortut nipiliortunut malussarissusaannut, uumasunut malugisinnaasaannut aammalu qanoq pitsaanerpaamik ikkussorneqarsinnaaneranut atorneqarsinnaaneranullu tunngatillugu piginnaasai, VVM/VFT-mut nalunaarusiami nassuiarneqassapput (Appendix 1, Takussutissiaq 4). Ukiuni kingulliunerusuni qarasaasiami programmit assigiinngitsut inerisarneqarput, PAMimut atortunit malugineqarsinnaasunik suliarinnissinnaasut nalilersueqqissaarsinnaasullu. Assersuutigalugu uuliasiornermik suliaqartunik suleqateqarnermi (International Association of Oil and Gas Producers Joint Industry Project (JIP) qarasaasiami programmi PAMGuard angusarineqarpoq. Taanna kikkunnilluunniit pissarsiarineqarsinnaavoq aammalu suli inerisarneqarluni, taamaattumik atuisut kaammattorneqarput taassuma ineriartortinneqarnerata ingerlaqqinnerani pitsanngorsarneqarneranilu peqataaqqullugit. 6.5 Imaani uumasunik miluumasunik aamma timmissanik imarmiunik alapernaarsuisut MMSO-t Alapernaarsuisut umiarsuarmi sajuppillatsitsisarnermi atorneqartumi inissinneqartut taaneqartarput MMSO-t (Marine Mammal and Seabird Observers). Sajuppillatsitsisarluni misissuinermi MMSO-t minnerpaamik sisamaasussaapput. Taakkua alapernaarsuinermi periaatsini aamma maleruagassani imaani uumasunik miluumasunik sunniinernik pitsaaliuisussanik aqutsinermi immikkut sungiusarsimassapput. Sisamat taakkua ilaat marluk PAM-imut atortunik ingerlatitsisussatut akuerisaasimasuussapput. MMSO-t sisamat taakkua umiarsuarmut, sajuppillatsitsisarnermi nipiliortunik kalittussamut inissinneqassapput. Allatut inissiinerit pisussanngorsinnaapput, kisiannili taamaattoqassappat tamanna EAMRA-mut isumaqatigiissutigineqassaaq. MMSO-t aamma umiarsuarmi naalakkersuisarfiup sulisullu silaannarmut igeriuttakkanik aqutsisut (assersuutigalugu VHF-radiut atorlugit) akornanni attaveqaqatigiinnermi aqqutissat isumaqatigiissutigisimanissaat qulakkeersimanissaallu pingaaruteqarpoq. MMSO-t piffissaalluarallartillugu suliaqarnerit ataasiakkaat pillugit ilisimatinneqassapput, taamaalillutik pre-shooting atorlugu qinernermik suliaqarnissamut inissereersimasinnaassallutik. Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit ingerlanneqarneranni MMSO-t marluk sumiiffimmi alapernaarsuiffiusumi inissereersimassapput. Suliaqarnissamut tassunga ilitsersuut immikkuullarissoq suliarineqareerpoq (Manual for Seabird and Marine Mammal Survey on Seismic Vessels in Greenland (Link)). Alapernaarsuinerit karsinit alapernaarsuiffiusussanit immikkoortunit oqquisimatitsisussanit ingerlanneqassapput. Karsi naalakkersuisarfiup qaavani, silaannarmi aammalu sunut tamanut akornuteqanngitsumik alapernaarsuiffiusinnaasumut inissinneqassaaq (takuuk

26 26 erseqqinnerusumik Manual for Seabird and Marine Mammal Survey on Seismic Vessels in Greenland (Link). Karsit alapernaarsuiffiusussat taamaattut inissereersimanissaat suliaqartuusussap akisussaaffigaa. MMSO-t pingasunik suliassaqarput: #1 pre-shooting atorlugu qinernermi aamma sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nalaani imaani uumasut miluumasut nipiliornernit ajoqusiisartunit navianartorsiortinneqannginnissaat qulakkeerniarlugu, sumiiffiup suliaqarfiusussaanngitsup 500 meterisut annertussuseqartup alapernaarsorneqarnissaa. #2 timmissanik aamma imaani uumasunik miluumasunik peqarnersoq pillugu paasissutissanik PAM-imut atortut atorlugit alapernaarsuinermik isumaginninneq. Suliassat ilitsersuummi uani erseqqissarneqarput: Manual for Seabird and Marine Mammal Survey on Seismic Vessels in Greenland (Link). Suliassaq #2-mi siunertaavoq, sumiiffinnit sajuppillatsitsisarluni misissuinernik ingerlatsiviusunit timmissat imarmiut aamma imaani uumasut miluumasut agguataarsimanerat peqarneralu pillugu ilisimasat tunngaviusut pitsanngorsarnissaat. Ilisimasat taakkua ilisimasanut tunngaviusussanut DCE/GN-ip qarasaasiami paasissutissaasiviani ilaapput, aammalu taanna ingerlatseqatigiiffinnit, assersuutigalugu ingerlatassaq qinnuteqaatigisartik pillugu VVM-imut nassuiaammik suliaqartussanit atorneqarsinnaavoq. Paasissutissat taakkua (#2) periaaseq immikkuullarissoq malillugu katersorneqartussaapput, taamaalilluni taakkua qarasaasiami paasissutissaasivimmi toqqaannartumik immiunneqarsinnaassallutik (takuuk erseqqinnerusumik Manual for Seabird and Marine Mammal Survey on Seismic Vessels in Greenland (Link)). Angalareernerup kingorna kingusinnerpaamik qaammatit marluk qaangiunnerini paasissutissat aamma MMSO-t nalunaarusiaat EAMRA-mut taassumalu ilisimatusarnikkut siunnersortaannut nassiunneqarsimassapput (najugaat matuma kingulianiipput). Paasissutissat ilaatigut naqitanngorlugit (nalunaarusiaq) ilaatigut elektroniskinngorlugit (paasissutissat aamma nalunaarusiaq) tunniunneqassapput. Environment Agency for the Mineral Resources Activities (EAMRA) Imaneq 1A 801 (Nuuk Center) P.O. Box Nuuk, Greenland DCE Danish Centre For Energy And Environment Aarhus University att. David Boertmann Frederiksborgvej 399 P.O. Box 358 DK-4000 Roskilde, Denmark Pinngortitaleriffik Greenland Institute of Natural Resources att. Josephine Nymand Kivioq 2 P.O. Box Nuuk, Greenland

27 27 7 Sajuppillatsitsisarluni misissuinernut atatillugu sumiiffiit imaani uumasunut miluumasunut illersuiffiusut Immikkoortumi matumani sajuppillatsitsisarluni misissuinernut tunngatillugu sumiiffiit imaani uumasunut miluumasunut illersuiffiusut assigiinngitsut marluk takutinneqarput: Sumiiffiit eqqumaffigineqartussat tassaapput sumiiffiit arfernik, puisinik imaluunniit aarrinik immikkut malussajasunik takusaqarfiusartut taakkuninngalu peqarnera, aammalu sajuppillatsitsisarluni misissuinerit qalleraassinnaanerat aarlerinaateqarsinnaalluni. Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit sumiiffiit taakkua iluanni aammalu piffissani nunap assingani allassimasuni pilersaarusiorneqassappata, uumasut pineqartut taakkua nipiliornernik sunnerneqarnissaannut illersorneqarnissaat siunertaralugu maleruagassiineq sukannernerusoq atuutsinneqalersinnaavoq. Sumiiffiit matoqqasut tassaapput sumiiffiit tunngaviusumik maleruagassatut sajuppillatsitsisarluni misissuinernik ingerlatsivigineqarnissaannik periarfissaqarfiunngitsut. Taamaattoq immikkuullarissumik qinnuteqaateqartoqarneratigut killilersukkamik misissuinissamut akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq. Taanna sajuppillatsitsisarnerni narlumuinnaq aqqutissat inissisimaffissaasa, suliniutit pitsaaliuisussat aamma misissuinissanut siunnersuutit, sumiiffimmi imaani uumasut miluumasut takussaasut sunnerneqarsinnaanerinik paasinarsititsisinnaasut, sukumiisumik nassuiarneqarnerannik imaqassaaq. Tassunga atatillugu killilersugaq isumaqarpoq, ingerlatseqatigiiffiup ataasiinnaap sumiiffinni suliaqartuussasup, sajuppillatsitsisarluni misissuinerit taamaallaat sajuppillatsitsisarnermi narlumuinnaq aqqutit naatsut killilimmik amerlassuseqartut minnerpaamik 10 km-inik akuttussuseqarlutik inissisimasut sinerlugit ingerlatissagai (sumiiffimmit sumiiffimmut nikerassaaq, EAMRA-mit aalajangerneqassaaq). Sumiiffiit illersuiffiusussat marluusut tamarmik nunap assingini tulliuttuni takuneqarsinnaapput (Ilusiliaq 4-7). Shp-fil-it MRA-p nittartagaani (Link) aaneqarsinnaapput, aammalu GIS-programmini killeqarfiit eqqoqqissaartumik sumiissusersinissaannut atorneqarsinnaallutik. 7.1 Uumasut immikkut malussarissuseqartut Kalaallit Nunaata imartaanni ikummatissiassanik ingerlataqarnissamut piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq (Link) malillugu, imaani uumasut miluumasut makkua sajuppillatsitsisarluni misissuinernut immikkut malussarissuupput: Qilalukkat qaqortat (Delphinapterus leucas). Qilalukkat qernertat (Monodon monoceros). Arfivik (Balaena mysticetus). Aaveq (Odobenus rosmarus). Sumiiffiit piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi ilaatinneqartut avataanniittut, tamatumalu saniatigut qaqutigoortut aammalu ikittuinnaasut tassaapput: Arfivik alla (Eubalaena glacialis).

28 28 Imaani uumasut miluumasut allarpassuit kalaallit Nunaata imartaanni takussaapput (puisut, arferit, nannut). Taakkua sajuppillatsitsisarluni misissuinernit akornusersuinernut malussarinnginnerupput imaluunniit sumiiffinnik illersuiffiusussanik toqqaanissaq ajornartarluni. Qilalukkat qaqortat Canadami issittumit Kalaallit Nunaata avannaata kitaanut oktobarimi takkuttarput (Heide-Jørgensen et al. 2003) aammalu sajuppillatsitsisarnerup ukiuuneranit unitsinneqarnissaa (oktobari-novembari) sioqqullugu sivikitsumik sajuppillatsitsisarluni misissuinernut qalleraassinnaallutik. Kisiannili qilalukkat qernertat piffissami sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nalinginnaasumik ingerlanneqartarfiani, Kalaallit Nunaata avannaata kitaani aamma Tunumi takussaasarput. Taakkua aasaanerani killissalersorneqarluarsimasunik uninngaartarfeqarput, tassani amerlasoorpassuullutik takussaasinnaallutik. Ingerlaarnerminni aqqutigisartagaat qaammataasakkut nassitsissutinik atortulerlugit malinnaaffigalugit misissorneqarsimapput, aammalu uumasut assigiinngitsut taakkua taamatuttaaq ukiuunerani killissalersorneqarluarsimasunik uninngaartarfeqarlutik. Taakkua pingaartumik sumiiffinni imaani itisoorsuarmiinnerusarput, aammattaarlu Baffin Bugtimi, Davis Strædemi aamma Tunup kitaata avataani sikorsuit arkornanniittarlutik (Heide-Jørgensen & Laidre 2006, Heide- Jørgensen et al. 2013). Arfiviit Kalaallit Nunaata kitaani taamaallaat imaata sikuuneranut atatillugu ukiuunerani takussaasarput. Tunumi arfiviit allat takussaapput, tassalu Spitsbergen-it Nungutaanissamut aarlerinartorsiortut (takuuk IUCN). Ukiuni kingullerpaani misissuinerit paasinarsitippaat, Tunumi ammalataq tassanngaaniillu sikup sinaa ilaatigut ataavartuusartoq, aammalu kujammuinnaq Île de France-p tungaanut uumasunut taakkununnga aasaanerani uninngaarfittut pingaaruteqartoq (Boertmann et al. 2009a, b, 2015, Boertmann & Nielsen 2010, Lydersen et al. 2012). Arfiviit allat ullumikkut ikittuaraannaallutik takussaapput (uumasut hundredit arlaqanngitsut) aammalu tassunga atatillugu nungutaaqqajaasunut allattuiffimmi Nungutaanissamut aarlerinartorsiortutut allassimallutik. Uumasut ikittuinnaat ukiut tamaasa Islandip aamma Tunup kujataata akornanni imaani takussaasarput (Mellinger et al. 2011), kisiannili ilisimasat pigineqartut ikittuinnaammata sumiiffinnik illersuiffiusussanik toqqaasoqarsinnaanngilaq. Aarrit piffissami Kalaallit Nunaata avannaata kitaani aamma Tunup avannaani sajuppillatsitsisarluni misissuinerup nalinginnaasumik ingerlanneqartarfiani takussaasarput. Aarrit pingaartumik ikkannerni (< 100 m) uninngaartarput, taakkunani immap naqqanut aqqartarlutik uillunik neriniartarlutik, aamma taakkunani anginerusunik aalisagaqarpoq. Tamatuma saniatigut ukiuunerani (nalinginnaasumik sajuppillatsitsisarluni misissuisarnerit avataanni) Sisimiut aamma Kangaatsiap avataanni Qaleraleqarfissuarmi aammalu Tunup avannaa sinerlugu ammalatani amerlasoorpassuullutik katersuuttarput. Imaani uumasut miluumasut piniarnermut atatillugu kalaallinut innuttaasunut pingaaruteqarput, aammalu pingaartumik aasaanerani Qimusseriarsuarmi qilalukkat qernertat sajuppillatsitsisarluni misissuinernit sunnerneqarsinnaapput (takuuk nalunaarusiaq una Link). Qilalukkat qaqortat, aarrit arfiviillu aamma piniarneqartarput, kisiannili pingaartumik piffissami (ukiuunera) nalinginnaasumik sajuppillatsitsisarluni misissuinernik ingerlatsiviusanngitsumi tamanna pisarpoq.

29 29 Uumasut taaneqartut pillugit paasissutissat annertunerusut Kalaallit Nunaata imartaanni ikummatissiassanik ingerlataqarnissamut piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi nassaarineqarsinnaapput (Link). 7.2 Sumiiffiit illersuiffiusut Qilalukkat qaqortat Tassunga tunngatillugu sumiiffinnik eqqumaffigineqartussanik toqqaasoqarpoq (Ilusiliaq 5), taakkua sajuppillatsitsisarluni nalinginnaasumik ingerlataqarnernut qalleraaffiunissaat 1. oktobarimiit 30. novembarimut killeqartinneqarpoq Qilalukkat qernertat Kalaallit Nunaata avannaata kitaani aamma Tunumi sumiiffinnik matoqqatinneqartussanik arlalinnik toqqaasoqarpoq. Taakkua tamarmik aasaanerani uninngaartarfiupput aammalu piffissaq atuuffiat tassaalluni 1. juunimiit 30. septembarimut (Ilusiliaq 6). Tassunga ilanngutissapput sumiiffiit eqqumaffigineqartussat marluk, aasaanerani 1. juunimiit 30. septembarimut aammalu ukiakkut arferit piffissami ingerlaartarfianni 1. oktobarimiit 30. novembarimut atuuttut (Ilusiliaq 6) Arfivik Maannamuugallartoq arfivinnut tunngatillugu sumiiffinnik matoqqatinneqartussanik toqqaasoqarsimanngilaq, kisiannili sumiiffinnik eqqumaffigineqartussanik piffissani marlunni atuuttunik annertuunik atuuttoqarpoq: Ukiaanerani 1. oktobarimiit 30. novembarimut aamma aasaanerani 1. juunimiit 30. septembarimut (Ilusiliaq 7). Uumasut taakkua Kalaallit Nunaanni pingaartumik Tunumi takussaasarnerat pillugu ilisimasaqarnerulerneq sumiiffinnik matoqqatinneqartussanik toqqaanissamut pissutissaqalersitsisinnaassaaq Aaveq Tunup avannaani sumiiffinnik matoqqatinneqartunik annertoorujussuarnik peqarpoq, tassani aarrit nunami qatsimaarfigisartagaat neriniarfigisartagaallu aallaavigineqarlutik (1. juunimiit 30. septembarimut atuuppoq), taamatullu sumiiffinnik eqqumaffigineqartussanik annertoorujussuarnik atuuttoqarluni (1. juunimiit 30. septembarimut aamma 1. oktobarimiit 30. novembarimut atuuttut) (Ilusiliaq 8).

30 Ilusiliaq 5. Qilalukkanut qaqortanut sumiiffiit eqqumaffigineqartussat. Tamanna piffissami 1. oktobarimiit 30. novembarimut atuuppoq. Nunap assinga upernaakkut aamma ukiukkut atuutinngilaq, tassani qilalukkat qaqortat aamma Kalaallit Nunaata imartaani takussaasarlutik. 30

31 Ilusiliaq 6. Qilalukkanut qernertanut tunngatillugu sumiiffiit matoqqatinneqartut aamma sumiiffiit eqqumaffigineqartussat. Sumiiffiit matoqqatinneqartut 1. juunimiit 30. septembarimut atuupput aammalu sumiiffiit eqqumaffigineqartussat 1. oktobarimiit 30. novembarimut (tungujortut) aamma 1. juunimiit 30. septembarimut (aappaluttut) atuullutik. Nunap assinga ukiuunerani upernaajuneranilu atuutinngilaq, tassani qilalukkat qernertat aamma Kalaallit Nunaata imartaani takussaasarlutik. 31

32 Ilusiliaq 7. Arfivinnut tunngatillugu sumiiffiit eqqumaffigineqartussat. Aappaluttut 1. juunimiit 30. septembarimut aamma tungujortut 1. oktobarimiit 30. novembarimut atuupput. Nunap assinga ukiuunerani upernaajuneranilu atuutinngilaq, tassani arfiviit aamma Kalaallit Nunaata imartaani takussaasarlutik. 32

33 Ilusiliaq 8. Aavernut tunngatillugu sumiiffiit matoqqatinneqartut aamma sumiiffiit eqqumaffigineqartussat. Sumiiffiit matoqqatinneqartut 1. juunimiit 30. septembarimut aamma sumiiffiit eqqumaffigineqartussat 1. juunimiit 30. septembarimut (aappaluttut) aamma 1. oktobarimiit 30. novembarimut (tungujortut) atuupput. Nunap assinga ukiuunerani upernaajuneranilu atuutinngilaq, tassani aarrit aamma Kalaallit Nunaata imartaani takussaasarlutik. Toornerni taartuni nunami qatsimaarfiusartut takutinneqarput. 33

34 34 8 Sumiiffiit niuernermik tunngaveqartumik aalisarfiusartut Sajuppillatsitsisarluni misissuinerit aalisakkanut aamma aalisarnermut tunngatillugu maleruagassiivigineqanngillat. Taamaattoq sumiiffinni piniarfiusartuni aalisarfiusartunilu najukkami piniartut aalisartullu peqatigiiffiisa attaveqarfigisarnissai ilisimatinneqartarnissaalu inassutigineqarpoq, taamatullu sumiiffinni aalisarfiusartuni aalisarnermik ilisimasalimmik ilaasoqartarnissaq inassutigineqarluni. Matumani sajuppillatsitsisarluni misissuinissamik pilersaarusiornissaq siunertaralugu, nunap assingi marluk sumiiffinnik maannakkorpiaq niuernermik tunngaveqartumik aalisarnermik ingerlatsiviusut takutinneqarput. Ilusiliani 8-mi aamma 9-mi nunap assingini angallatinik 30 fodinit anginerusunik niuernermik tunngaveqartumik aalisarneq piffissami 1999-imiit 2013-imut ingerlanneqarsimasoq takutinneqarpoq. Aalisarneq ineriartortuaannartuuvoq, aammalu sumiiffiit nutaat ilaatinneqalersimasinnaasarput, taamatullu aalisarfitoqqat taamaatinneqarsimasinnaasarlutik. Assersuutigalugu avaleraasartoorniarneq annertunerusoq Tunup kujataani ineriartortinneqaleruttorpoq, aammalu ammassassuarniarluni, saarullernarniarluni ammassanniarlunilu aalisarneq ukiuni aggersuni pilersinnaasoq eqqarsaatigineqarsinnaavoq. Aalisarneq sajuppillatsitsisarluni misissuinermit, imaani sumiiffinni aalisarfiusartuni ingerlanneqartumit, sunnerneqarnissaa mattunneqarsinnaanngilaq, kisiannili sajuppillatsitsisarluni misissuinerit qalleraatsitsiviuneranni pisat annikillisimanerannik maannamut nalunaarutiginnittoqarsimanngilaq. Kalaallit Nunaata kitaani ikkannerni saarulleqaqqilissappat, sumiiffiit suffiffiusartut. suffinerup nalaani malussariffiusinnaasut aammalu sajuppillatsitsisarluni misissuinernut maleruagassiivigineqarnissaannik pisariaqartitsiviulersinnaasut eqqumaffigineqartussaapput.

35 Ilusiliaq 9. Piffissami imi kilisalluni suliaqarnerit. Nunap assingani angalaarfiit tamarmik takutinneqarput. Raajarniarluni, qaleralinniarluni aamma annikinnerusumik saarullinniarluni kilisanneq annertunerpaajuvoq, aammalu angalaartut eqimanerpaajusut takutinneqarluni. Taakkua nunap ilusaa (ikkannerit killingi) imaluunniit immap naqqata immikkut itissuseqarneri malikkajuttarpaat. Kilisannermut qassutit puttasut atorlugit avaleraasartoorniarluni aalisarneq aamma siusinnerusukkut suluppaagarniarneq, Kalaallit Nunaata kujataata imartaanni sumiiffinni annertunerusuni ingerlanneqarpoq, taamaattumillu tassani eqimassutsit annikinnerupput. Paasissutissat Kalaallit Nunaanni aalisarnermut nakkutilliisoqarfimmeersuupput aammalu Pinngortitaleriffimmit suliarineqarsimallutik. 35

36 Ilusiliaq 10. Piffissami 1999-imiit 2013-imut piniarnermi periaatsit iliuuseqarfiunngitsut atorlugit niunermik tunngaveqartumik aalisarneq. Nunap assingani qassutit, ningittakkat aamma pullatit eqimassusaat takutinneqarpoq, atortut ninginneqarfiinut immikkoortut nalunaarsorneqarlutik, aammalu tassani pingaartumik nipisanniarneq, qaleralinniarneq aamma saattuarniarneq ingerlanneqarpoq. Tamatuma saniatigut kilisaammik aalisarnerit pisoqqat amerlanngitsut ilaatinneqarput, kalittutut nalunaarsorneqaratik immikkoortutut nalunaarsorneqarlutik. Paasissutissat Kalaallit Nunaanni aalisarnermut nakkutilliisoqarfimmeersuupput aammalu Pinngortitaleriffimmit suliarineqarsimallutik. 36

Nuup Kangerluata Ikinngutai Nuuk Fjords venner

Nuup Kangerluata Ikinngutai Nuuk Fjords venner Høringssvar er oversat fra dansk til grønlandsk. Sendt: 19. oktober 2012 23:57 Til: Officiel post til Bureau of Minerals and Petroleum Emne: høringssvar hermed høringssvar. Piitannguaq Tittussen 1 Bmp@nanoq.gl

More information

MAERSK OIL KALAALLIT NUNAAT A/S 2012 AKUERSISSUTEQARFIK 9-MI (TOOQ) PILERSERSAARUT

MAERSK OIL KALAALLIT NUNAAT A/S 2012 AKUERSISSUTEQARFIK 9-MI (TOOQ) PILERSERSAARUT MAERSK OIL KALAALLIT NUNAAT A/S 2012 AKUERSISSUTEQARFIK 9-MI (TOOQ) PILERSERSAARUT 3D-MIK SAJUPPILLATSITSILLUNI MISISSUINEQ IMMAP IKERANIK NAQQATALU ILUSAANIK MISISSUINEQ Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik

More information

Sanarfinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaq. Oqaluuserisassat

Sanarfinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaq. Oqaluuserisassat Sanarfinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaq Saqqaa 117 Sanarfinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaq Oqaluuserisassat Pingasunngorneq ulloq 27. maj 2015 nal. 10.00 Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsiviup

More information

NUUP KANGERLUATA IMARTAANI MILUUMASUT TIMMISSALLU

NUUP KANGERLUATA IMARTAANI MILUUMASUT TIMMISSALLU ISUANI SAVIMINISSAMIK PIIAANISSAMUT SULINIUT ASN-IMUT ILANNGUSSAQ 3 NUUP KANGERLUATA IMARTAANI MILUUMASUT TIMMISSALLU JUULI 2012 Orbicon A/S Ringstedvej 20 DK 4000 Roskilde Danmark Oqarasuaat + 45 46 30

More information

Jannick H Schmidt, 2.-0 LCA consultants Mikkel Thrane, Aalborg University

Jannick H Schmidt, 2.-0 LCA consultants Mikkel Thrane, Aalborg University Jannick H Schmidt, 2.-0 LCA consultants Mikkel Thrane, Aalborg University 2009 Title: Life cycle assessment of aluminium production in new Alcoa smelter in Greenland Authors: 2.-0 LCA consultants Jannick

More information

London Mining Greenland A/S-IP ISUKASIANI saviminissarsiornerata inuiaqatigiinnut sunniutissaanik naliliineranut ilanngussat

London Mining Greenland A/S-IP ISUKASIANI saviminissarsiornerata inuiaqatigiinnut sunniutissaanik naliliineranut ilanngussat Ilanngussaq 1: Inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliineq, ISUA London Mining Greenland A/S-IP ISUKASIANI saviminissarsiornerata inuiaqatigiinnut sunniutissaanik naliliineranut ilanngussat March 2013 Ilanngussaq

More information

PINNGORTITALERIFFIK GRØNLANDS NATURINSTITUT. Ukiumoortumik nalunaarut 2014

PINNGORTITALERIFFIK GRØNLANDS NATURINSTITUT. Ukiumoortumik nalunaarut 2014 PINNGORTITALERIFFIK GRØNLANDS NATURINSTITUT Ukiumoortumik nalunaarut 2014 Imaat 2 Aallaqqaasiut.... 3 Aatsitassat pillugit pitsaanerpaamik siunnersuinermik qulakkeerinnittussaq.. 4 2014 pisut... 6 Sammisarpianut

More information

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu imartaani umiarsuit usinik imerpalasunik akunnerminni nuussuisarnerat pillugu nalunaarut (STS-imi iliuutsit) 1

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu imartaani umiarsuit usinik imerpalasunik akunnerminni nuussuisarnerat pillugu nalunaarut (STS-imi iliuutsit) 1 4. juni 2014. Nr. 570. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu imartaani umiarsuit usinik imerpalasunik akunnerminni nuussuisarnerat pillugu nalunaarut (STS-imi iliuutsit) 1 Imarsiornermi isumannaatsuunissaq pillugu

More information

KALAALLIT NUNAANNI MEQQIT QIVIUI UKIOQ 2012

KALAALLIT NUNAANNI MEQQIT QIVIUI UKIOQ 2012 KALAALLIT NUNAANNI MEQQIT QIVIUI UKIOQ 2012 Imarisai Siulequt... 2 MEQQIT PILLUGIT PILERSAARUSIAMUT TUNULIAQUTAASOQ... 3 NORA-mi pilersaarusiaqqaaq... 3 NORA-mi pilersaarusiaq pingaarneq... 3 MEQQIT PILLUGIT

More information

pinngortitaleriffik Ukiumoortumik nalunaarut 2011

pinngortitaleriffik Ukiumoortumik nalunaarut 2011 pinngortitaleriffik grønlands naturinstitut Ukiumoortumik nalunaarut 2011 2 IMAA Ukiumoortumik nalunaarut 2011 Siulequt... 3 Ilisimatuussutsikkut suliat... 4 Silap Pissusianik Ilisimatusarfik... 4 Aalisakkanut

More information

2014-imut ukiumoortumik nalunaarut

2014-imut ukiumoortumik nalunaarut 2014-imut ukiumoortumik nalunaarut Suliffeqarfissuarmi kisitsisit pingaarnerit Uuttueriaaseq 2010 2011 2012 2013 2014 Kaaviiaartitat mio. kr. 1.134.5 1.175.3 1.166.7 1.181.6 1.171.7 Aningaasaliinnginnermi

More information

Ukiumoortumik nalunaarut 2005

Ukiumoortumik nalunaarut 2005 C. Egevang PINNGORTITALERIFFIK Ukiumoortumik nalunaarut 2005 2 IMAAT Aallaqqaasiut................................................................ 3 Ukioq qaangiuttoq naatsumik.................................................

More information

Sanarfinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaq. Imaqarniliaq

Sanarfinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaq. Imaqarniliaq Sanarfinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaq Saqqaa 117 Sanarfinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaq Imaqarniliaq Pingasunngorneq ulloq 27. maaji 2015 nal. 10.00 Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsiviup

More information

Inuit Silarsuarmiut Siuttuinut piumasaqarput:issittumi silap allanngornera qanoq iliuuuseqarfiginiarsiuk

Inuit Silarsuarmiut Siuttuinut piumasaqarput:issittumi silap allanngornera qanoq iliuuuseqarfiginiarsiuk Inuit Silarsuarmiut Siuttuinut piumasaqarput:issittumi silap allanngornera qanoq iliuuuseqarfiginiarsiuk -- November 13, 2009 -- Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiat nunat inoqqaavisa suliniaqatigiiffigaat

More information

PINNGORTITALERIFFIK. Ukiumoortumik nalunaarut 2004

PINNGORTITALERIFFIK. Ukiumoortumik nalunaarut 2004 PINNGORTITALERIFFIK Ukiumoortumik nalunaarut 2004 2 I MARISAI Aallaqqaasiut................................................................. 3 Ukioq qaangiuttoq naatsumik.................................................

More information

NVL, nunaniluavannarlerni suleqatigiinneq. Antra Carlsen, aqqiss. pisortaq www.nordvux.net

NVL, nunaniluavannarlerni suleqatigiinneq. Antra Carlsen, aqqiss. pisortaq www.nordvux.net NVL, nunaniluavannarlerni suleqatigiinneq Antra Carlsen, aqqiss. pisortaq www.nordvux.net NunatAvannarliit ilisimasanik piginnaanernilluineriartortitsinermiqitiusoq Anguniagaq: NMR p anguniagassatut aalajangersagai-

More information

ISSITTUT PILLUGIT UKIAQ

ISSITTUT PILLUGIT UKIAQ BRUXELLES B r u x e l l e s - i m i K a l a a l l i t N u n a a t a S i n n i i s o q a r f i a ISSITTUT PILLUGIT UKIAQ Issittoq pillugu qulequtaq: Arctic Futures Symposium, Arctic Dialouge aamma Arctic

More information

Inuuneritta Innuttaasut peqqissuunissaannut suliniut aallaavigalugu meeqqat peqqissusiat inooqatigiinnikkut isigalugu

Inuuneritta Innuttaasut peqqissuunissaannut suliniut aallaavigalugu meeqqat peqqissusiat inooqatigiinnikkut isigalugu Meeqqat Inuusuttullu Pillugit Ilisimasaqarfik Videnscenter om Børn og Unge Documentation Centre on Children and Youth Inuuneritta Innuttaasut peqqissuunissaannut suliniut aallaavigalugu meeqqat peqqissusiat

More information

Kapitel 5. NAPPAATIT TUNILUUTTARTUT.

Kapitel 5. NAPPAATIT TUNILUUTTARTUT. Kapitel 5. NAPPAATIT TUNILUUTTARTUT. Meeqqat nappaataat Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfimmut 21-imi meeqqat nappaataannik nalunaaruteqartoqarsimanngilaq. Meningitis/Sepsis 21-imi meningitis/sepsis-imik

More information

Nuummi Timersoqatigiiffiit allattorsimaffiat

Nuummi Timersoqatigiiffiit allattorsimaffiat Nuummi Timersoqatigiiffiit allattorsimaffiat Timersornissamik aalanissamillu tamanut neqerooruteqartoqarnissaa Kommuneqarfik Sermersuumit pingaartipparput tamassuma peqqinnartuunera, nuannaartitsisarnera

More information

pinngortitaleriffik Ukiumoortumik nalunaarut 2012

pinngortitaleriffik Ukiumoortumik nalunaarut 2012 pinngortitaleriffik grønlands naturinstitut Ukiumoortumik nalunaarut 2012 2 imai Siulequt... 3 Sulianik ingerlatsineq... 4 Aalisakkanut Qalerualinnullu immikkoortortaqarfik... 4 Miluumasunut Timmissanullu

More information

Transparency International suliniaqatigiiffiuvoq peqquserlulluni iluaarniarnermik nunarsuaq tamakkerlugu akiuiniaqatigiiffiit annersaat.

Transparency International suliniaqatigiiffiuvoq peqquserlulluni iluaarniarnermik nunarsuaq tamakkerlugu akiuiniaqatigiiffiit annersaat. Transparency International suliniaqatigiiffiuvoq peqquserlulluni iluaarniarnermik nunarsuaq tamakkerlugu akiuiniaqatigiiffiit annersaat. Suliniaqatigiiffik nunarsuaq tamakkerlugu 100-nik immikkoortortaqarpoq

More information

Tusagassiortunik katersortitsineq Maajip 12-anni 2015. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq Karl-Kristian Kruse

Tusagassiortunik katersortitsineq Maajip 12-anni 2015. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq Karl-Kristian Kruse Tusagassiortunik katersortitsineq Maajip 12-anni 2015 Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq Karl-Kristian Kruse EU-p puisit amiinik killilersuineranut tunuliaqutaasut 2015-mi Naalagaaffimmi

More information

Potential environmental impacts of oil spills in Greenland

Potential environmental impacts of oil spills in Greenland National Environmental Research Institute Ministry of the Environment. Denmark Potential environmental impacts of oil spills in Greenland An assessment of information status and research needs NERI Technical

More information

KNB. ukiumut nalunaarut. Kalalliit Nunaanni brugseni. Årsrapport 2014

KNB. ukiumut nalunaarut. Kalalliit Nunaanni brugseni. Årsrapport 2014 KNB Kalalliit Nunaanni brugseni 2014 ukiumut nalunaarut Årsrapport 2014 Sisimiut Maniitsoq Sisimiut Postboks 1019 3911 Sisimiut Tlf. 86 40 86 Fax 86 47 73 sisimiut@brugseni.gl Maniitsoq Postboks 148 3912

More information

NUNATTA ATUAGAATEQARFIA UKIUMOORTUMIK NALUNAARUT 2009

NUNATTA ATUAGAATEQARFIA UKIUMOORTUMIK NALUNAARUT 2009 NUNATTA ATUAGAATEQARFIA UKIUMOORTUMIK NALUNAARUT 2009 ANINGAASALIISSUTIT, ATORNIARNERIT ATUKKIUSSASSALLU Aningaasaliissutit: kr. 13.655 Atukkiussat: 99.000 Atuagaatit allallu: 159.000 SULISUT Hanne Kristoffersen

More information

Kulturikkut pisussat

Kulturikkut pisussat Kulturikkut pisussat TAPIISSUTEQARTUT KOMMUNEQARFIK SERMERSOOQ NAPA NORDENS INSTITUT I INU:IT NUNA ADVOKATER AAGE V. JENSEN CHARITY GRØNLAND ISS GRØNLAND A/S PAVIA LYBERTH FOUNDATION NUNAFONDEN KALAALLIT

More information

ukiumoortumik nalunaarusiaq Årsrapport

ukiumoortumik nalunaarusiaq Årsrapport ukiumoortumik nalunaarusiaq Årsrapport Annual Report 2011 Ass. / Foto / Photo: Peter Alsen Assiliisoq / Fotos / Photographer: Nunaoil, Peter Alsen Kalaallisuunngortitsisoq / Grønlandsk oversættelse / Greenlandic

More information

Life cycle assessment of aluminium production in new Alcoa smelter in Greenland

Life cycle assessment of aluminium production in new Alcoa smelter in Greenland Life cycle assessment of aluminium production in new Alcoa smelter in Greenland Eqikkaaneq kalaallisut Sammenfatning på dansk Summary in English Jannick H Schmidt, 2.-0 LCA consultants Mikkel Thrane, Aalborg

More information

Grønlands Selvstyre 1 The Government of Greenland 1 Namminersorlutik Oqartussat 1 The Greenland Self-government Authorities

Grønlands Selvstyre 1 The Government of Greenland 1 Namminersorlutik Oqartussat 1 The Greenland Self-government Authorities Kalaallisut, Danskisut Tuluttullu taaguutit Betegnelser på Grønlandsk, Dansk og Engelsk Terms in Greenlandic, Danish and English Ataani allassimasut tassaapput Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik kalaallisut,

More information

ILISIMATUSARFIK Grønlands Universitet. Postboks 279. DK-3900 Nuuk, Grønland. Telefon +299 362404. www.ilisimatusarfik.gl E-mail: aarp@uni.

ILISIMATUSARFIK Grønlands Universitet. Postboks 279. DK-3900 Nuuk, Grønland. Telefon +299 362404. www.ilisimatusarfik.gl E-mail: aarp@uni. ILISIMATUSARFIK Grønlands Universitet. Postboks 279. DK-3900 Nuuk, Grønland. Telefon +299 362404. www.ilisimatusarfik.gl E-mail: aarp@uni.gl Ulloq/Dato: 7. februar 2008 J.nr.01-30-02 KIIIN Maani Ilisimatusarfiup

More information

HEPATITIS B INFECTION IN GREENLAND

HEPATITIS B INFECTION IN GREENLAND HEPATITIS B INFECTION IN GREENLAND Epidemiology and burden of disease PHD THESIS January 2011 Malene Landbo Børresen, MD Department of Epidemiology Research Statens Serum Institut Copenhagen Denmark Dansk,

More information

NERI Technical Report no. 817 NATIONAL ENVIRONMENTAL RESEARCH INSTITUTE AARHUS UNIVERSITY

NERI Technical Report no. 817 NATIONAL ENVIRONMENTAL RESEARCH INSTITUTE AARHUS UNIVERSITY Improving the Greenlandic Greenhouse Gas Inventory NERI Technical Report no. 817 AU 2011 NATIONAL ENVIRONMENTAL RESEARCH INSTITUTE AARHUS UNIVERSITY [Blank page] Improving the Greenlandic Greenhouse Gas

More information

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT 2009 Assiliisoq / Fotos / Photographer: Nunaoil. Kalaallisuunngortitsisoq / Grønlandsk oversættelse / Greenlandic translation: Peter Frederik Rosing

More information

suluk 2005 # 02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Carsten Egevang

suluk 2005 # 02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Carsten Egevang suluk 2005 # 02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Carsten Egevang At rejse er... Angalaneq niuerniarnerusarpoq Pilersuisoq Akitsuuteqanngitsut Tim mi - sartukkut

More information

UKIuMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT

UKIuMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT 2008 UKIuMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT indholdsfortegnelse: Fremadrettede udsagn 2 Selskabsoplysninger 2 Ledelsespåtegning 4 Den uafhængige revisors påtegning 6 Årets væsentligste begivenheder

More information

Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq. Ulluinnarni nerisanit mamarluinnartut. free. Grønland er ikke til salg Greenland is not for sale

Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq. Ulluinnarni nerisanit mamarluinnartut. free. Grønland er ikke til salg Greenland is not for sale Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq Grønland er ikke til salg Greenland is not for sale Ulluinnarni nerisanit mamarluinnartut en smagsperle fra hverdags-køkkenet a tasty week-day treat 2011 #02 tigoriannguaruk!

More information

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT 2004 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMI ASSITALIUSSAT ILLUSTRATIONERNE I ÅRSRAPPORTEN ILLUSTRATIONS IN THE ANNUAL REPORT Ukiumoortumik nalunaarusiami assitaliussat

More information

suluk 2006 # 04 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: AG ARKIV

suluk 2006 # 04 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: AG ARKIV suluk 2006 # 04 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: AG ARKIV At rejse er... Angalaneq niuerniarnerusarpoq Pilersuisoq Akitsuuteqanngitsut Tassa illit Kalaallit Nunaanni

More information

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT 2003 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMI ASSITALIUSSAT ILLUSTRATIONERNE I ÅRSRAPPORTEN ILLUSTRATIONS IN THE ANNUAL REPORT Ukiumoortumik nalunaarusiami assitaliussat

More information

suluk 2007 # 02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy!

suluk 2007 # 02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! suluk 2007 # 02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! SHOP ON TOP OF THE WORLD Stort udvalg, lave priser Qinigassat arlallit, akit appasissut Wide selection, low prices Vi fører et kvalitetsudvalg

More information

Ukiumoortumik nalunaarut. Årsrapport. Annual Report

Ukiumoortumik nalunaarut. Årsrapport. Annual Report Ukiumoortumik nalunaarut Imarisai Ingerlatsivik pillugu paasissutissat.........................................................1 Kisitsisit pingaarnerit...................................................................2

More information

Imai. Indholdsfortegnelse. Contents

Imai. Indholdsfortegnelse. Contents 2001-IMUT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSBERETNING 2001 ANNUAL REPORT 2001 Imai Qupp. Ingerlatseqatigiiffik pillugu paasissutissat...............3 Kisitsisit pingaarnerit.................................3

More information

ENVIRONMENTAL OIL SPILL SENSITIVITY ATLAS FOR THE NORTHERN WEST GREENLAND (72º-75º N) COASTAL ZONE

ENVIRONMENTAL OIL SPILL SENSITIVITY ATLAS FOR THE NORTHERN WEST GREENLAND (72º-75º N) COASTAL ZONE ENVIRONMENTAL OIL SPILL SENSITIVITY ATLAS FOR THE NORTHERN WEST GREENLAND (72º-75º N) COASTAL ZONE NERI Technical Report no. 828 2011 AU NATIONAL ENVIRONMENTAL RESEARCH INSTITUTE AARHUS UNIVERSITY This

More information

suluk 2004 #01 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Carsten Egevang

suluk 2004 #01 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Carsten Egevang suluk 2004 #01 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Carsten Egevang Realiser dine boligdrømme med GrønlandsBANKEN Illutaarniarnerit GrønlandsBANKEN peqatigalugu piviusunngortiguk

More information

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT 2002

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT 2002 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT 2002 UKIUMOORTUMIK NALUNAA- RUSIAMI ASSITALIUSSAT ILLUSTRATIONERNE I ÅRSRAPPORTEN ILLUSTRATIONS IN THE ANNUAL REPORT Assitaliussat ukiumoortumik nalunaarusiamiittut

More information

#05. Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal. TaX Free

#05. Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal. TaX Free 2011 #05 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! TaX Free A Viinnit Nr. 1/2011, Ukioq arfineq-pingajussaat Petit Verdot viinnissaq mikisoq annertuumik ilisarnaatilik Viinnissanik katersuineq

More information

suluk 2008 # 04 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! ASS./FOTO/PHOTO: CARSTEN EGEVANG ARC-PIC.COM

suluk 2008 # 04 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! ASS./FOTO/PHOTO: CARSTEN EGEVANG ARC-PIC.COM suluk 2008 # 04 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! ASS./FOTO/PHOTO: CARSTEN EGEVANG ARC-PIC.COM Hvis du er vinelsker og bor i Grønland, så er Club Vino noget for dig... Viinnit nuannarigukkit

More information

ICOM s etiske regler Ileqqorissaarnissaq pillugu ICOM-ip malittarisassiai

ICOM s etiske regler Ileqqorissaarnissaq pillugu ICOM-ip malittarisassiai ICOM s etiske regler Ileqqorissaarnissaq pillugu ICOM-ip malittarisassiai ICOM s etiske regler Ileqqorissaarnissaq pillugu ICOM-ip malittarisassiai DANMARK ICOM Danmark 2015 ICOM s etiske regler Ileqqorissaarnissaq

More information

Inerisaavik Meeqqerivitsialak. Ilulissat 24.- 26. april 2012

Inerisaavik Meeqqerivitsialak. Ilulissat 24.- 26. april 2012 Inerisaavik Meeqqerivitsialak Ilulissat 24.- 26. april 2012 1 Inerisaaviup killiffia Qanoq aallartippugut? 2006- SPS-imi isumasioqatigiinneq siulleq Meeqqerivitsialak dialog seminar (Perorsaanermik Ilinniarfimmi

More information

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT 2005 ANNUAL REPORT

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT 2005 ANNUAL REPORT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT 2005 ANNUAL REPORT Nutserinermi assigiinngissuteqassappat qallunaatuua atuuppoq. Ved tilfælde af uoverenstemmelser mellem den grønlandske, danske og engelske version

More information

#03 TIGORIANNGUARUK! Kalaallit Nunaata isarukitsua. Mittarfiinnaanngitsoq. Aalisakkat itisoormiut nutaat TAX FREE

#03 TIGORIANNGUARUK! Kalaallit Nunaata isarukitsua. Mittarfiinnaanngitsoq. Aalisakkat itisoormiut nutaat TAX FREE Kalaallit Nunaata isarukitsua DEN GRØNLANDSKE PINGVIN GREENLAND S PENGUIN Mittarfiinnaanngitsoq MERE END EN LUFTHAVN MORE THAN AN AIRPORT Aalisakkat itisoormiut nutaat NYE FISKEARTER I DYBET NEW FISH SPECIES

More information

BMP Guidelines. Environmental Impact Assessment (EIA) report for activities related to hydrocarbon exploration and exploitation offshore Greenland

BMP Guidelines. Environmental Impact Assessment (EIA) report for activities related to hydrocarbon exploration and exploitation offshore Greenland BMP Guidelines for preparing an Environmental Impact Assessment (EIA) report for activities related to hydrocarbon exploration and exploitation offshore Greenland Danish National Environmental Research

More information

Qullersat nalunaarutaat Naalisagaq Ledelsesberetning Resumé Management Report Summary

Qullersat nalunaarutaat Naalisagaq Ledelsesberetning Resumé Management Report Summary Qullersat nalunaarutaat Naalisagaq Ledelsesberetning Resumé Management Report Summary Suliat pingaarnerit Suliffeqarfissuup TELE Greenlandip siunertaraa nunatsinni nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnerup

More information

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT 2005 UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAMI ASSITALIUSSAT ILLUSTRATIONERNE I ÅRSRAPPORTEN ILLUSTRATIONS IN THE ANNUAL REPORT Ukiumoortumik nalunaarusiami assitaliussat

More information

suluk 2007 # 01 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Bent Petersen

suluk 2007 # 01 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Bent Petersen suluk 2007 # 01 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Bent Petersen At rejse er... Angalaneq niuerniarnerusarpoq Pilersuisoq Akitsuuteqanngitsut Tassa illit Kalaallit

More information

suluk 2006 # 03 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Narsaq foto

suluk 2006 # 03 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Narsaq foto suluk 2006 # 03 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Narsaq foto At rejse er... Angalaneq niuerniarnerusarpoq Pilersuisoq Akitsuuteqanngitsut Tim mi - sartukkut aallalernermi

More information

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT ANNUAL REPORT 2010 Assiliisoq / Fotos / Photographer: Nunaoil, Cairn Energy, TransAtlantic Kalaallisuunngortitsisoq / Grønlandsk oversættelse / Greenlandic translation:

More information

#02 TIGORIANNGUARUK! Pruffiitioqqusersoq. Air Greenland Charter Issittumi immikkut ilisimasalik. Puilasup ernga nunarsuarmi atuisartunut TAX FREE

#02 TIGORIANNGUARUK! Pruffiitioqqusersoq. Air Greenland Charter Issittumi immikkut ilisimasalik. Puilasup ernga nunarsuarmi atuisartunut TAX FREE Pruffiitioqqusersoq DEN FALSKE PROFET THE FALSE PROPHET Air Greenland Charter Issittumi immikkut ilisimasalik AIR GREENLAND CHARTER EN SPECIALIST I ARKTIS AIR GREENLAND CHARTER ARCTIC SPECIALIST Puilasup

More information

#04 TIGORIANNGUARUK! Nannut tumisiorlugit. Silaannarmit oqaluttuat TAX FREE PÅ SPORET AF ISBJØRNE TRACKING POLAR BEARS

#04 TIGORIANNGUARUK! Nannut tumisiorlugit. Silaannarmit oqaluttuat TAX FREE PÅ SPORET AF ISBJØRNE TRACKING POLAR BEARS Nannut tumisiorlugit PÅ SPORET AF ISBJØRNE TRACKING POLAR BEARS Silaannarmit oqaluttuat ANEKDOTER FRA LUFTEN ANECDOTES FROM THE AIR 2010 #04 TIGORIANNGUARUK! TAG SULUK MED HJEM! YOUR PERSONAL COPY! TAX

More information

suluk Qaqqap pissaanera Assigiinngiiaassuseqarnerup nipaa Kalaallit nipilersugaannut periarfissat nutaat TAX FREE s.48

suluk Qaqqap pissaanera Assigiinngiiaassuseqarnerup nipaa Kalaallit nipilersugaannut periarfissat nutaat TAX FREE s.48 suluk Qaqqap pissaanera Bjergets magt The power of the mountain Assigiinngiiaassuseqarnerup nipaa Mangfoldighedens stemme A voice for diversity Kalaallit nipilersugaannut periarfissat nutaat Nye muligheder

More information

SELF SERVICE FULL SERVICE OPTIMIZE YOUR TRAVEL BUDGET. Foto: Lars Svankjær. Air Greenland. Business Travel

SELF SERVICE FULL SERVICE OPTIMIZE YOUR TRAVEL BUDGET. Foto: Lars Svankjær. Air Greenland. Business Travel FULL SERVICE SELF SERVICE OPTIMIZE YOUR TRAVEL BUDGET Foto: Lars Svankjær. Air Greenland Business Travel You can save 10 % on your travel budget! Did you know that you could save an average of 10 % on

More information

Satellite tracking of Humpback whales in West Greenland

Satellite tracking of Humpback whales in West Greenland National Environmental Research Institute Ministry of the Environment. Denmark Satellite tracking of Humpback whales in West Greenland NERI Technical Report, No. 411 [Blank page] National Environmental

More information

Environmental Impact of the Lead-Zinc Mine at Mestersvig, East Greenland

Environmental Impact of the Lead-Zinc Mine at Mestersvig, East Greenland National Environmental Research Institute University of Aarhus. Denmark NERI Research Note No. 241, 2008 Environmental Impact of the Lead-Zinc Mine at Mestersvig, East Greenland [Blank page] National Environmental

More information

Takornariat pillugit kisitsisit Turismen i tal Tourism in figures

Takornariat pillugit kisitsisit Turismen i tal Tourism in figures Takornariat pillugit kisitsisit Turismen i tal Tourism in figures Statistics greenlandg greenland Tourism & Business Council Uani quppersakkami Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup aammalu Nunatsinni

More information

USSASSAARINERMI AKIT ANNONCEPRISER

USSASSAARINERMI AKIT ANNONCEPRISER USSSSRINERMI KIT NNONCEPRISER Igloo Magazine anu una UN Business TIMIUN Ilaannigooq Der var engang... Once upon a time... Ukioq 2011 Kalaallit Nunaanni inooriaatsimut tunngasumik tamanut naleqquttumik

More information

suluk2004 # 04 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Søren Solkær Starbird

suluk2004 # 04 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Søren Solkær Starbird suluk2004 # 04 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: Søren Solkær Starbird En forbindelse med power Vi giver dig den bedste rådgivning til en sund økonomi og nye udfoldelser

More information

#02. Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal. TaX Free

#02. Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal. TaX Free 2012 #02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! TaX Free Vinavis Portvin Nr. 3/2011, 9. årgang Hedvin med klasse og kvalitet Alkohol En opfindelse på tværs af mange kulturer Viinnit Portviinni

More information

SARFAQ ITTUK CAFÉ SARFAQ

SARFAQ ITTUK CAFÉ SARFAQ SARFAQ ITTUK CAFÉ SARFAQ INTERNETSIMUT ATTAVEQARNEQ AAMMA FILMERTARFIK ULLAAKKUT, ULLUP QEQQANUT, UNNUKKULLU NERINEQ Internetsimut attaveqarneq Umiarsuup aquani imaluunniit Cafè Sarfaq-mi internetsersinnaavutit

More information

suluk 2006 # 02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: AG

suluk 2006 # 02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: AG suluk 2006 # 02 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: AG At rejse er... Angalaneq niuerniarnerusarpoq Pilersuisoq Akitsuuteqanngitsut Tim mi - sartukkut aallalernermi

More information

A strategic environmental impact assessment of hydrocarbon and mining activities

A strategic environmental impact assessment of hydrocarbon and mining activities JAMESON LAND A strategic environmental impact assessment of hydrocarbon and mining activities Scientific Report from DCE Danish Centre for Environment and Energy No. 41 2012 AU AARHUS UNIVERSITY DCE DANISH

More information

Host immunity to tuberculosis in Greenland

Host immunity to tuberculosis in Greenland PhD thesis Host immunity to tuberculosis in Greenland Sascha Wilk Michelsen, MD University of Copenhagen 2015 Department of Epidemiology Research and Department of Infectious Disease Immunology Statens

More information

BIOLOGICAL BASELINE STUDY IN THE RAMSAR SITE HEDEN AND THE ENTIRE JAMESON LAND, EAST GREENLAND

BIOLOGICAL BASELINE STUDY IN THE RAMSAR SITE HEDEN AND THE ENTIRE JAMESON LAND, EAST GREENLAND BIOLOGICAL BASELINE STUDY IN THE RAMSAR SITE HEDEN AND THE ENTIRE JAMESON LAND, EAST GREENLAND NERI Technical Report no. 769 2010 AU NATIONAL ENVIRONMENTAL RESEARCH INSTITUTE AARHUS UNIVERSITY [Blank page]

More information

suluk 2008 # 03 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! ASS./FOTO/PHOTO: JOHN RASMUSSEN, NARSAQ FOTO

suluk 2008 # 03 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! ASS./FOTO/PHOTO: JOHN RASMUSSEN, NARSAQ FOTO suluk 2008 # 03 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! ASS./FOTO/PHOTO: JOHN RASMUSSEN, NARSAQ FOTO Hvis du er vinelsker og bor i Grønland, så er Club Vino noget for dig... Viinnit nuannarigukkit

More information

THICK-BILLED MURRE STUDIES IN DISKO BAY (RITENBENK), WEST GREENLAND

THICK-BILLED MURRE STUDIES IN DISKO BAY (RITENBENK), WEST GREENLAND THICK-BILLED MURRE STUDIES IN DISKO BAY (RITENBENK), WEST GREENLAND NERI Technical Report no. 749 2009 AU NATIONAL ENVIRONMENTAL RESEARCH INSTITUTE AARHUS UNIVERSITY [Blank page] THICK-BILLED MURRE STUDIES

More information

2013 nr.05. tigoriannguaruk tag Suluk Med hjem Your personal copy. Tax Free

2013 nr.05. tigoriannguaruk tag Suluk Med hjem Your personal copy. Tax Free 2013 nr.05 tigoriannguaruk tag Suluk Med hjem Your personal copy Tax Free Ataaseq / pr. stk. 35,- Ataaseq / pr. stk. 125,- Ataaseq / pr. stk. 245,- Ataaseq / pr. stk. 59,- Ataaseq / pr. stk. 490,- EQQAAMALLUGU

More information

Epidemiology of Trichinella in Greenland - occurrence in animals and man

Epidemiology of Trichinella in Greenland - occurrence in animals and man Resumé af PhD-afhandlingen Epidemiology of Trichinella in Greenland - occurrence in animals and man Cand. scient. Lone Nukaaraq Møller November 2006 Summary The overall aim of this PhD project was to study

More information

GAMES GUIDE ARCTIC WINTER GAMES 2016 NUUK MARCH 6-11, 2016. Nuuk, Greenland & Iqaluit, Nunavut AWG2016 BO KRISTENSEN

GAMES GUIDE ARCTIC WINTER GAMES 2016 NUUK MARCH 6-11, 2016. Nuuk, Greenland & Iqaluit, Nunavut AWG2016 BO KRISTENSEN GAMES GUIDE ARCTIC WINTER GAMES 2016 NUUK MARCH 6-11, 2016 Nuuk, Greenland & Iqaluit, Nunavut AWG2016 BO KRISTENSEN 2 Games Guide AWG2016 The time has finally come - Arctic Winter Games has begun AWG2016

More information

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT 2007 ANNUAL REPORT

UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT 2007 ANNUAL REPORT UKIUMOORTUMIK NALUNAARUSIAQ ÅRSRAPPORT 2007 ANNUAL REPORT Nutserinermi assigiinngissuteqassappat qallunaatuua atuuppoq. Ved tilfælde af uoverenstemmelser mellem den grønlandske, danske og engelske version

More information

Inatsisartuni angalaarunneqarnerit

Inatsisartuni angalaarunneqarnerit Inatsisartuni angalaarunneqarnerit Rundvisning i Inatsisartut Guided Tour of Inatsisartut Inatsisartunut tikilluarit Angalaarunneqarneq paarlersuarmi nal. 13.00 aallartissaaq. Angalaarussisup ataatsimiittarfimmukaatissavaatit,

More information

#03. Iluliarsuaqarfik alianaalluinnartoq. Piffissanut nutaanut ikaarsaaraluttuarneq. Umiaq qanorlu atugaasimanera TAX FREE. Is-paradiset Ice paradise

#03. Iluliarsuaqarfik alianaalluinnartoq. Piffissanut nutaanut ikaarsaaraluttuarneq. Umiaq qanorlu atugaasimanera TAX FREE. Is-paradiset Ice paradise Iluliarsuaqarfik alianaalluinnartoq Is-paradiset Ice paradise Piffissanut nutaanut ikaarsaaraluttuarneq Mod nye tider New times are coming Umiaq qanorlu atugaasimanera Umiaqens skæbne The fate of the umiaq

More information

TAX FREE TIMMISARTUMI PISIASSAT. 1642 GG Air Greenland - 8 sider om bord salg juni 2013.indd 1

TAX FREE TIMMISARTUMI PISIASSAT. 1642 GG Air Greenland - 8 sider om bord salg juni 2013.indd 1 TAX FREE TIMMISARTUMI PISIASSAT 1642 GG Air Greenland - 8 sider om bord salg juni 2013.indd 1 TAX FREE Timmisartumi pisiassat AKILIINISSAQ Nunani tamalaani kreditkortit amerlanersaat akuerisarpavut. Aamma

More information

Distribution of small Greenland halibut in Baffin Bay

Distribution of small Greenland halibut in Baffin Bay Distribution of small Greenland halibut in Baffin Bay Technical report no. 89, 213 Pinngortitaleriffik, Greenland Institute of Natural Resources Title: Distribution of small Greenland halibut in Baffin

More information

#01. Issittup imartaani ajunaarnersuaq. Ukiut siulliit 50-it nalliussivavut! TAX FREE KATASTROFEN I ISHAVET THE CATASTROPHE IN THE ARCTIC OCEAN

#01. Issittup imartaani ajunaarnersuaq. Ukiut siulliit 50-it nalliussivavut! TAX FREE KATASTROFEN I ISHAVET THE CATASTROPHE IN THE ARCTIC OCEAN Issittup imartaani ajunaarnersuaq KATASTROFEN I ISHAVET THE CATASTROPHE IN THE ARCTIC OCEAN Ukiut siulliit 50-it nalliussivavut! VI FEJRER DE FØRSTE 50 ÅR! WE CELEBRATE THE FIRST 50 YEARS! 2010 #01 TIGORIANNGUARUK!

More information

#02. Imaatigut aqqut piumaneqarluartoq piviusunngoqqajaalerpoq. Alloriarneq oqaluttuarisaanermut pingaarutilik

#02. Imaatigut aqqut piumaneqarluartoq piviusunngoqqajaalerpoq. Alloriarneq oqaluttuarisaanermut pingaarutilik Imaatigut aqqut piumaneqarluartoq piviusunngoqqajaalerpoq Eftertragtet søvej tæt på virkelighed Desirable sea route close to becoming reality Alloriarneq oqaluttuarisaanermut pingaarutilik Historisk milepæl

More information

OCEAN CORPORATE SOCIAL RESPONSIBILITY : BUSINESS AND THE PROTECTION OF THE MARINE ENVIRONMENT

OCEAN CORPORATE SOCIAL RESPONSIBILITY : BUSINESS AND THE PROTECTION OF THE MARINE ENVIRONMENT OCEAN CORPORATE SOCIAL RESPONSIBILITY : BUSINESS AND THE PROTECTION OF THE MARINE ENVIRONMENT Dr. Angelica Bonfanti and Dr. Francesca Romanin Jacur Università degli Studi di Milano Angelica.Bonfanti@unimi.it

More information

AWG2016 MAGAZINE. No. 1

AWG2016 MAGAZINE. No. 1 AWG2016 MAGAZINE No. 1 2015 TULUGAQ SPONSORS KISSAVIARSUK SPONSORS NANOQ SPONSORS SponSoritSinnut qujanaq thanks to our SponSorS tak til alle vores SponSorer AQISSEQ SPONSORS Asasara innuttaasoq, Arctic

More information

suluk 2005 # 03 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: NOMA

suluk 2005 # 03 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: NOMA suluk 2005 # 03 Tigoriannguaruk! Tag suluk med hjem! Your personal copy! Ass./Foto/Photo: NOMA At rejse er... Angalaneq niuerniarnerusarpoq Pilersuisoq Akitsuuteqanngitsut Tim mi - sartukkut aallalernermi

More information

59,- 69,- 25,- 10,- Arlaat/frit valg. Marluk/2 for. Immuup Qalipaa/ Piskefløde 36% 1 ltr. Ataaseq/pr. stk.

59,- 69,- 25,- 10,- Arlaat/frit valg. Marluk/2 for. Immuup Qalipaa/ Piskefløde 36% 1 ltr. Ataaseq/pr. stk. NUNATSNN TMERSORNEQ KULTURLU TAPERSERSORPAAT NUNATSNN TMERSORNEQ KULTURLU TAPERSERSORPAAT Kaffit/ Rød Karat kaffe 400 g Normalpris 49,95 69,- 10,- mmuup Qalipaa/ Piskefløde 36% 1 ltr. 29 95 59,- 28 90

More information

#04. Dinosaurit nunatsinni uumasuugallarmata. Assiliinermik eqqumiitsuliat internettimi. Tusagassiorfiit nunatsinnik soqutiginnilluartut TAX FREE

#04. Dinosaurit nunatsinni uumasuugallarmata. Assiliinermik eqqumiitsuliat internettimi. Tusagassiorfiit nunatsinnik soqutiginnilluartut TAX FREE Dinosaurit nunatsinni uumasuugallarmata DINOSAURERNE VAR HERRE AF GRØNLAND DINOSAURS RULED IN GREENLAND Assiliinermik eqqumiitsuliat internettimi FOTOKUNST PÅ NETTET PHOTOGRAPHIC ART ON THE WEB Tusagassiorfiit

More information

sarfaq ittuk CAFÉ sarfaq

sarfaq ittuk CAFÉ sarfaq sarfaq ittuk CAFÉ sarfaq ullaakkut, ullup QeQQAnut, unnukkullu nerineq internetimut AttAVeQArneQ AAMMA FiLMertArFik Ullaakkorsiorneq (Nal. 07:00 09:00) ilorrisimaarnartunik ullaakkorsiutitorit. Ullup qeqqasiorneq

More information

SEABIRD COLONIES IN THE MELVILLE BAY, NORTHWEST GREENLAND

SEABIRD COLONIES IN THE MELVILLE BAY, NORTHWEST GREENLAND SEABIRD COLONIES IN THE MELVILLE BAY, NORTHWEST GREENLAND Scientific Report from DCE Danish Centre for Environment and Energy No. 45 2013 AU AARHUS UNIVERSITY DCE DANISH CENTRE FOR ENVIRONMENT AND ENERGY

More information

TAX FREE TIMMISARTUMI PISIASSAT. 1179 GG Air Greenland - 8 sider om bord salg dec 2012.indd 1

TAX FREE TIMMISARTUMI PISIASSAT. 1179 GG Air Greenland - 8 sider om bord salg dec 2012.indd 1 TAX FREE TIMMISARTUMI PISIASSAT 1179 GG Air Greenland - 8 sider om bord salg dec 2012.indd 1 TAX FREE Timmisartumi pisiassat AKILIINISSAQ 30 60 Nunani tamalaani kreditkortit amerlanersaat akuerisarpavut.

More information

UJARASSIORIT 2007. The Mineral Hunt in Greenland Grønlands mineralkonkurrence. Råstofdirektoratet Postboks 930 3900 Nuuk. Maj Pommer Bjerring

UJARASSIORIT 2007. The Mineral Hunt in Greenland Grønlands mineralkonkurrence. Råstofdirektoratet Postboks 930 3900 Nuuk. Maj Pommer Bjerring UJARASSIORIT 2007 The Mineral Hunt in Greenland Grønlands mineralkonkurrence Maj Pommer Bjerring Råstofdirektoratet Postboks 930 3900 Nuuk September 2008 UJARASSIORIT 2007 TABLE OF CONTENTS IMAI INDHOLDSFORTEGNELSE

More information

AEU-2 TULUTTUT / ENGELSK FÆRDIGHEDSPRØVE AUGUST 2014. Piffissaq nal. ak./tidspunkt: 13.00 14.00

AEU-2 TULUTTUT / ENGELSK FÆRDIGHEDSPRØVE AUGUST 2014. Piffissaq nal. ak./tidspunkt: 13.00 14.00 AEU-2 TULUTTUT / ENGELSK FÆRDIGHEDSPRØVE AUGUST 2014 Piffissaq nal. ak./tidspunkt: 13.00 14.00 Ulloq misilitsiffik/dato: Pingasunngorneq/Onsdag den 13. august 2014 Ikiuutitut atorneqarsinnaasut / Hjælpemidler:

More information

UN Law of the Sea Convention Main concepts and principles of environmental protection

UN Law of the Sea Convention Main concepts and principles of environmental protection UN Law of the Sea Convention Main concepts and principles of environmental protection Hans Chr. Bugge The question: How to regulate and control activities outside territorial waters, on the high seas?

More information

AEU-2 TULUTTUT PIGINNAASANIK MISILITSINNEQ / ENGELSK FÆRDIGHEDSPRØVE MAJ 2015. Piffissami nal. Ak/Tidspunkt.: 13.00 14.00

AEU-2 TULUTTUT PIGINNAASANIK MISILITSINNEQ / ENGELSK FÆRDIGHEDSPRØVE MAJ 2015. Piffissami nal. Ak/Tidspunkt.: 13.00 14.00 AEU-2 TULUTTUT PIGINNAASANIK MISILITSINNEQ / ENGELSK FÆRDIGHEDSPRØVE MAJ 2015 Piffissami nal. Ak/Tidspunkt.: 13.00 14.00 Ulloq misilitsiffik/dato: Pingasunngorneq / Onsdag den 20. maj 2015 Ikiuutitut atorneqarsinnaasut

More information

RISK ASSESSMENT OF THE IMPACTS DUE TO UNDERWATER ANTROPHOGENIC SOUND EMISSIONS

RISK ASSESSMENT OF THE IMPACTS DUE TO UNDERWATER ANTROPHOGENIC SOUND EMISSIONS RISK ASSESSMENT OF THE IMPACTS DUE TO UNDERWATER ANTROPHOGENIC SOUND EMISSIONS Ph.D. Student: Caterina Lanfredi Ph.D. research funded by the U.S Navy Office of Naval Reserach (ONR) Doctoral Program in

More information

tax free Timmisartumi pisiassat

tax free Timmisartumi pisiassat tax free Timmisartumi pisiassat tax free Timmisartumi pisiassat AKILIINISSAQ Nunani tamalaani kreditkortit amerlanersaat akuerisarpavut. Aamma qallunaat aningaasaannik nunallu allat aningaasaannik naliginnaanerusunik

More information

Natural resources in the Nanortalik district

Natural resources in the Nanortalik district National Environmental Research Institute Ministry of the Environment Natural resources in the Nanortalik district An interview study on fishing, hunting and tourism in the area around the Nalunaq gold

More information