Nalunaarusiaq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut. killiffissiuilluni nalunaarusiaq. Carsten Egevang aamma David Boertmann

Transcription

1 1

2 Paasissutissat Saqqummersinneqarnerani normu: Teknikkikkut nalunaarusiaq nr. 87 Qulequtaa: Qulequtaasaq: Allattut: Suliffeqarfik, immikkoortortaq: Kalaallit Nunaanni sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut killiffissiuilluni nalunaarusiaq Carsten Egevang aamma David Boertmann Pinngortitaleriffik Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaq, Saqqummersitsisoq: Pinngortitaleriffik Det nationale center for energi og miljø (DCE), Aarhus Universitet URL: Ukioq saqqummiiviusoq: juni 2012 Allanneqarnerata naammassinera: maj 2012 Imarisaatigut naliliisut: Aningaasaliisoq: Issuaanermi innersuussutitassaa: Flemming Ravn Merkel aamma Aili Lage Labansen, Pinngortitaleriffik DANCEA Miljøstøtte til Arktis (MST ) Egevang & Boertmann De grønlandske fuglebeskyttelsesområder - en statusrapport. Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut teknisk rapport nr pp. Nuuk Issuaasoqarsinnaavoq issuaaffigisaq erseqqissumik nalunaaraanni. Oqaatsit atorneqarsinnaasut: Ilusilersuisoq: Assitat: Sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut, Kalaallit Nunaat, imaani timmissat, sumiiffiit illersuiffiusut, aqutsineq. Carsten Egevang Carsten Egevang, allat taaneqanngiffiini ISBN: ISSN: Quppernerit: 108 Nittartakkamoortortaa: Ilanngussatut paasissutissat: Nalunaarusiaq Pinngortitaleriffiup nittartagaani aaneqarsinnaavoq. Nalunaarusiaq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut pillugit paasissutissanik katersuineruvoq siulleq. Nalunaarusiap saqqaani takuneqarsinnaavoq sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut 13-it. Takuneqarsinnaasutuut Kalaallit Nunaata kitaata avannaaniunerusoq, tassa Qeqertarsuup Tunuani aammalu Upernaviup avannaaniittut, taakku ipput. 2

3 Imaa Sammendrag 4 Eqikkaaneq 5 Summary 6 Aallaqqaasiut 7 Nalunaarusiap siunertaa 9 Nalunaarusiap aaqqissugaanera 9 STI-it 13-it oqaluattuassartaat 10 STI-nik aqutsineq 12 Kalaallit Nunaanni timmiaqarfiit illesorneqartut /toqqarneqartut allat 13 Akornusersuineq, mannissarneq piniarnerlu 14 Qujanerit 15 Periutsit 16 Asimi sulineq 17 Sumiiffinnik illersorneqartussanik naliliinermi piumasaqaatit 20 Kalaallit Nunaanni sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut Lion Øer Kuup Apparsui Kippaku Apparsuit Toqqussaq Kingittuarsuk Upernaviup Apparsuit Salleq Innaq Assissut Nunatsiaq Saattuarsuit Tasiussarsuaq Kitsissut Avalliit 66 Asimi sulinermi inernerit allat 72 Sumiiffiit timmissanik illersuiffiusinnaasut nutaat 73 Qeqertat 74 Saattut 78 Issortussoq 80 Kitsissorsuit 82 Kitsissut 86 Nunanguit 90 Inerniliineq kaammattuutillu 94 Innersuussinerit 97 Ilanngussaq I (Kitsissunnguit, timmissat pillugit nalunaarut) 100 Ilanngussaq II (timmissat kalaallit nunaanni nungoratarsinnaasut akisussaaffigineqartullu) 103 Ilanngussaq III (Sumiiffiup allaaserineqarnera, Itsako) 104 3

4 Sammendrag I Grønland er der ifølge Fuglebekendtgørelsen (nr. 8 af 2. marts 2009) udpeget 13 lokaliteter som fuglebeskyttelsesområder. Det er områder, hvor der er restriktioner i færdsel og aktiviteter for at sikre de lokale ynglefugle fred i yngletiden. Alle områderne er øer eller fuglefjelde, hvor der oprindeligt ynglede vigtige havfuglebestande, og de er alle placeret i Vestgrønland mellem 60 N og 77,5 N. I sommeren 2010 gennemførtes et skibsbaseret togt mellem Disko Bugt og den nordlige del af Upernavik for at besøge og beskrive så mange som muligt af fuglebeskyttelsesområderne. I alt 10 af områderne blev besøgt. De indhentede informationer danner, sammen med de seneste rapporter fra de øvrige områder, grundlaget for denne rapports beskrivelser af alle 13 fuglebeskyttelsesområder. På baggrund af disse beskrivelser vurderes områdernes nuværende betydning som ynglefuglelokaliteter. De vigtigste arter i fuglebeskyttelsesområderne er: Polarlomvie, havterne, lunde, ederfugl og ride. Det viser sig, at i 8 af områderne er fuglebestandene gået væsentligt tilbage eller helt forsvundet. Seks af disse er (var) ynglekolonier for polarlomvie, og med al sandsynlighed er der her tale om et resultat af menneskelig aktivitet. De to andre er vigtige kolonier for lunde. Fire af lomviekolonierne er helt uddøde og ikke længere relevante som fuglebeskyttelsesområder. Disse fire områder kan nedlægges som fuglebeskyttelsesområder og kan eventuelt erstattes af nye områder, da det ikke er sandsynligt at lomvierne vil genindvandre til lokaliteterne. Togtet i 2010 besøgte desuden adskillige andre havfuglekolonier, og de fem vigtigste, samt en lokalitet der er besøgt i 2006, er bekrevet. Disse foreslås som nye fuglebeskyttelsesområder, eller som erstatning for de områder denne rapport foreslår nedlægges. Rapporten afsluttes med yderligere en række forslag til at styrke forvaltningen af og den generelle viden om fuglebeskyttelsesområderne: - der iværksættes en informationskampagne om fuglebeskyttelsesom råderne for at gøre opmærksom på deres eksistens og deres beretti gelse - jagtbetjentenes tilsyn med områderne styrke og formaliseres - der iværksættes moniteringsprogrammer for fuglebestandene i alle områderne 4

5 Eqikkaaneq Timmissat pillugit nalunaarut nr. 8, 2009-mi marsip ulluisa aappaaneersoq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni sumiiffiit 13-it timmissanik illersuiffiusussatut toqqarneqarsimapput. Sumiiffiit pineqartut tassaapput timmissat erniornerisa nalaanni eqqissimatinneqarnissaat qulakkeerniarlugu angalaarfigineqarnissaannik suliaqarfigineqarnissaannillu killilersuiffigineqartut. Sumiiffiit tamarmik qeqertaanngikkunik innaapput timmissat ineqarfii, timmissat imarmiut pingaarutillit ineqarfigeqqaagaat, tamakkulu tamarmik Kitaani avannarpasissutsit 60 -ip aamma 77,5 -it akornanniipput mi aasakkut umiarsuarmik Qeqertarsuup Tunuaniit Upernaviup avannaata tungaanut sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut sapinngisamik amerlanerpaat takuniarlugit allaaseriniarlugillu angalasoqarpoq. Sumiiffiit katillugit qulit tikinneqarput. Paasissutissat pissarsiarineqartut sumiiffiit allat pillugit nalunaarusianik ilallugit sumiiffinnik timmissanik illersuiffiusunik katillugit 13-iusunik matuminnga nalunaarusiornermut tunngaviupput. Tamakku tunngavigalugit maannakkut sumiiffiit timmissat erniorfiisut pingaarutaat allaaserineqarput. Timmiaqatigiikkuutaat pingaarnerit timmissanik illersuiffiusuniittut tassaapput: Appat, imeqqutaallat, qilanngat, meqqit taateraallu. Sumiiffinnit sumiiffinni arfineq pingasuusuni timmissat ikileriarujussuarsimasut imaluunniit qimagussimasut paasinarsivoq. Taakkunannga arfinillit appat erniorfigaat tamannalu inuit iliuuseqartarnerannik pissuteqarsorineqarpoq. Sumiiffiit marluk allat qilanngat erniorfigaat. Appaqarfiit sisamat appanit qimanneqarsimapput taamaattumillu sumiiffittut timmissanik illersuiffiusutut atorunnaarsinneqarsinnaallutik. Sumiiffiit sisamaasut taakku sumiiffittut timmissanik illersuiffiusutut atorunnaarsinneqarsinnaapput imaluunniit sumiiffinnit allanit taarserneqarsinnaapput, tassami appat sumiiffinnut taakkununnga uteqqinnissaat ilimananngimmat mi umiarsuarmik angalanermi imarmiunik timmiaqarfiit allat arlallit aamma tikinneqarput tamakkunanngalu pingaarnerit tallimat, aamma sumiiffiit 2006-imi tikinneqartut, allaaserineqarput. Tamakku sumiiffittut timmissanik illersuiffiusutut nutaatut pineqalernissaat siunnersuutigineqarpoq imaluunniit nalunaarusiami matumani atorunnaarsinneqartunut taarsiissutitut siunnersuutigineqarlutik. Nalunaarusiaq naggaserneqarpoq aqutsinerup sukaterneqarnissaanik aamma sumiiffinnik timmissanik illersuiffiusunik nalinginnaasumik ilisimasaqalernissamik arlalinnik siunnersuuteqarnikkut: -Sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut sumiinnerat illersortariaqarnerallu pillugit paasititsiniaanermik aallartitsisoqassasoq - Piniarfinnik nakkutilliisut sumiiffinnik nakkutilliinerat nukittorsarneqassasoq pisortatigoortunngortinneqarlunilu - Sumiiffinni tamani timmiaqatigiikkuutaanik nakkutiginninnerit aallartinneqassasut. 5

6 Summary According to the Greenland bird protection order no. 8 of March 2, 2009, 13 sites are designated as bird protection areas. In these sites admission is prohibited in the breeding season. All the sites were originally important breeding colonies for seabirds either on small islands or on steep cliffs. They are all situated in West Greenland between 60 N and 77.5 N. In the summer 2010, ten of these sites were surveyed in the bird breeding season in order to get an up-to-date status on the bird populations. The survey results, together with the most recent data form the remaining sites, form the basis for this report, in which all the bird protection sites are described and evaluated. The most important species breeding within the sites are: Thick-billed murre, Arctic tern, Atlantic puffin, common eider and black-legged kittiwake. In eight of the sites, the important seabird populations have decreased or even disappeared. This is the case in six thick-billed murre colonies, where the most likely reason is human activities. In two sites Atlantic puffins have decreased markedly. Four of the murre sites are completely abandoned and are in fact, no longer relevant as protected sites. During the 2010-survey several other sites were surveyed, and the six most important are described in the report. These additional sites could be added to or replace the sites found to be irrelevant as bird protection areas. The report concludes that the general awareness of the bird protection sites is very limited and therefore proposes some additional actions to raise the knowledge on the sites and to strengthen the protection of their birds: - an information campaign about the sites - increased and more formalized inspection of the sites - bird monitoring programs for all the sites 6

7 Aallaqqaasiut Timmissat illersugaanerat piniagaanerallu pillugu nalunaarut nr. 8, 2. marts 2009-meersoq (Timmissat pillugit nalunaarut) timmissat inaasa illersugaanerat pillugu aalajangersakkanik marlunnik imaqarpoq. Nalinginnaasoq timmiaqarfinnut tamanut tunngasuusoq (innat timmissat inaat aamma qeqertat timmissat inaat), aamma ingerlatat akornusiisut pillugit malittarisassaliortoq (Infobox I) aamma sumiiffiit timmissanik illersuiffiusunik taaneqartut pillugit sumiiffiit aalajangersimasut (matuma kingorna taaneqartut: STI). Tassani pineqarput timmissat imarmiut inaat 13-it, taakkunani nunamut ikaarnerit aamma 500 meterimik ungasissutsip iluani umiartorneq aasaanerani inerteqqutaalluni (Infobox II). Infobox I Timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 2. marts 2009-imeersumit timmissat ineqarfiinik nalinginnaasumik illersuineq pillugu tigusilaarineq. Timmissat piaqqiorfii 8. Nalunaarummi matumani timmissat piaqqiorfigalugu ineqarfiattut paasineqassaaq timmissat imarmiut aappariikkuutaat ikinnerpaamik qulit piaqqiorfigisaat. Imm. 2. Piffissami 15. april 15. septemberimut eqqarneq allatulluunniit pisariaqanngitsumik ajoqusersuineq, taakkununnga ilaalluni angallammik angalaneq, timmissat piaqqiorfiiniit ungasissutsit uku iluini inerteqqutaavoq: 1) 1000 meter, timmissat piaqqiorfiat appanit, appanit sigguttuunit, apparlunnit, appaliarsunnit, taateraanit, qaqullunnit oqaatsunilluunniit najorneqarsimappat. Timmisartunik suluusalinnik helikopterinilluunniit 3000 meterinit qaninnerullugit timmiffiginissat inerteqqutaavoq. 2) 200 meter, timmissat piaqqiorfiat qeqertaasimappat qeqertaasaalluniluunniit miternit, serfanit, qilannganik, imeqqutaallanit naajanillu, taateraajunngitsunit, najorneqartoq. Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu 7 naapertorlugu mannissartoqarsinnaavoq. Imm. 4.Imm. 2-mi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu angallatit aqqutaat nalunaaqutsersukkat angallammik aqqutigineqarsinnaapput. Taakku STI-t tassaapput imaluunniit tassaasimapput timmissat imarmiut inaat immikkut pingaaruteqartut, piaqqiorfiup nalaani illersorneqarusuttut mi Timmissat pillugit nalunaarutip nutarterneqarneranut atatillugu suleqatigiissitamik pilersitsisoqarpoq, tassani Namminersorlutik Oqartussani naalakkersuisoqarfiit, Pinngortitaleriffik, piniartut kattuffiit aamma avatangiisit pillugit suleqatigiiffiit sinniisoqarlutik. Suleqatigiissitap sulinera kaammattuutinik aalajangersimasunik arlalinnik inerneqarpoq, Kalaallit Nunaanni sumiiffiit timmissanik illersuiffiit pillugit siunnersuuteqarlutik (Anonym 2008): Suleqatigiissitap kaammattuutigaa maannakkut timmissat pillugit nalunaarummi 9-mi sumiiffiit timmissanik illersuiffissatut immikkut toqqarneqartut piffissap ungasinngitsup iluani misissoqqinneqassasut, tassa sumiiffinnik illersuiffinnik pisariaqartitsineq maannakkut sumiiffinnik toqqarneqarsimasuni naammaginartumik naammassineqanngimmat. Tamanna assersuutigalugu suliniummut DANCEA-mut atatillugu pisinnaavoq. Aammattaaq allassimavoq: Taamaalilluni suleqatigiissitaq naliliivoq 9-mi sumiiffiit taaneqartut ilai sumiiffittut illersuiffiusutut pingaaruteqarnertik annaasimagaat, tassa timmissat piaqqisartut amerlanersaat takussaajunnaarmata. Taakku sumiiffinnik naleqqunnerusunik iluaqutaasumik taarserneqarsinnaapput. 7

8 Kaammattuutit taakku marluk nalunaarusiamut matumunga tunngaviupput. Kalaallit Nunaanni timmissanik pingaarnerusumik nakkutilliineq, timmissat ataasiakkaat tunngavigalugit, piffissani eqqissisimaffiusunik atuisoqarneratigut, piniarnermik killilersuineruvoq, taamaalinerani timmissat piniarneqaqqusaanatik. Timmissat uumaffigisaannik illersuineq, soorlu sumiiffiit piaqqiorfiit imaluunniit sumiiffiit neriniarfiusut pingaarnerusut, Kalaallit Nunaanni annikitsuinnarmik atorneqarput. Timmissat pillugit nalunaarummi timmissat ineqarfii pillugit aalajangersakkat taakku marluk (Infobox I aamma II) timmissat uumaffigisaannik aalajangersimasumik malittarisassaliornermi/illersuinermi kalaallit nunaanni avatangiisit pinngortitarlu pillugit inatsisini kisiartaapput. Oqaatigineqassaarli aatsitassat pillugit inatsisip malitsigisaanik sumiiffinnik arlalissuarnik tikkuaasoqarnikuummat, piffissami mianerisassami timmissat uumasut illersorniarlugit aatsitassarsiornerit killilersuiffigineqarlutik. Infobox II Timmissat illersorneqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 2. marts 2009-imeersumit timmissat ineqarfiinik nalinginnaasumik illersuineq pillugu tigusilaarineq. Sumiiffiit timmissat illersugaaffii 9. Piffissami 1. majimiit augustimut summiiffinni ukunani taakkunanngalu 500 meterisut ungasitsigisumi, nunamut niunissaq allatulluunniit angalaarnissaq inerteqqutaavoq: 1) Qeqertat kujataanni Lion Øer (Avanersuup aqutsiveqarfiani). 2) Kuup Apparsui (Upernaviup aqutsiveqarfiani). 3) Toqqusaaq (Upernaviup aqutsiveqarfiani). 4) Kingittuarsuk, Angissup kimmut avannamut kitaani (Upernaviup aqutsiveqarfiani). 5) Upernaviup Apparsui (Upernaviup aqutsiveqarfiani). 6) Kippaku Apparsuit (Upernaviup aqutsiveqarfiani). 7) Salleq (Uummannap aqutsiveqarfiani). 8) Imerissut eqqaanni Assissut (Qeqertarsuup aqutsiveqarfiani). 9) Kitsissuarsuit eqqaanni Nunatsiaq (Aasiaat aqutsiveqarfianni). 10) Kitsissunnguit eqqaanni Saattuarssuit (Aasiaat aqutsiveqarfianni). 11) Akuliarutsip Sermersuata eqqaani Naternap tunuani kangerluup affarlia Tasiusarsuaq (Kangaatsiap Qasigiannguillu aqutsiveqarfianni). 12) Appat Innaat (Ilulissat aqutsiveqarfianni). 13) Kitsissut Avalliit (Qaqortup aqutsiveqarfiani). Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit aqqutit nalunaarsukkat angallammik ingerlavigineqarsinnaapput. 8

9 Nalunaarusiap siunertaa Nalunaarusiap matuma siunertaa tassaavoq qulaani taaneqartup suleqatigiissitap kaammattuutaanik sulinerup aallartinnissaa. Tamanna pissaaq A) STI-nit 13-t tamaasa pillugit killiffimmik nalilersuineq suliaralugu. Sumiiffiit timmiaqarfiusut pillugit paasissutissat kingulliit tunuliaqutaralugit (tassunga ilanngullugu 2010-mi asimi misissuinermi inernerit) sumiiffiit ataasiakkaat suli STI-tut naleqqunnersut pillugit naliliineq saqqummiunneqassaaq. B) STI-mut siunnersuut alla suliaralugu. Maannakkut STI-usoq paasineqarpat naleqquttuujunnaartoq, siunnersuutigineqarpoq taanna atorunnaassasoq, STI-llu nutaat toqqarneqarlutik. Sumiiffinnik timmiaqarfiusunut siunnersuutit aalajangersimasut arlallit, STI-tut nutaatut ilanngussinnaasut, nalunaarusiami saqqummiunneqarput. C) STI-t pioreersut nutaallu erseqqissumik killilernerinut siunnersuusiorneq. Sumiiffiit 13-it paatsuugassaanngitsumik killilerneqarsimanngillat. Tamanna siusinnerusukkut sumiiffinnik nakkutilliinermut tunngatillugu paatsiveerunnermik kinguneqartarsimavoq, assersuutigalugu atit assigiinneri pissutigalugit paarlaassineq. STI-t atuuttut nutaajusinnaasullu nunami sumiinneri, kiisalu nunap assingani inissinneqarneri nalunaarusiami saqqummiunneqarput. D) STI-t pioreersut nutaallu pillugit sumiiffiit allaaserineqarneri. Tamanna pissaaq sumiiffiit ataasiakkaat saqqummiunneqarnerini naatsumik allaaserisaqarnikkut, kiisalu sumiiffiit assiliinerisa ilanngunneqarnerisigut. E) Sumiiffiup qanoq ittuuneranik, ilaatigut sumiiffinni eqqaannilu angallannermi killilersuinerit atuuttut pillugit ilaatigut paasissutissiisummik STI-ni pioreersuni qassini allagartaliisoqarsimanera pillugu takussutissaliorneq. F) STI-t pioreersut oqaluttuassartaat pillugu takussutissaliorneq, tassa STI-t ataasiakkaat qanga pilersinneqarsimaneri, aamma siullermeertumik Kalaallit Nunaanni inatsisinut qanga ilanngunneqarsimaneri pillugit takussutissiaq. Nalunaarusiap aaqqissugaanera Maannakkut STI-t 13-t sumiiffiit ataasiakkaat nunami inissisimaffiinik, uumasoqarfiusut, timmissat ineriartornerinik aamma 2010-mi aasakkut sumiiffimmik alakkaanerup inerneranik misissuinikkut saqqummiunneqassapput. Aamma sumiiffiit ataasiakkaat suli STI-tut naleqquttuunersut nalilerneqassaaq. Tamatuma kingorna Kalaallit Nunaanni timmiaqarfiit allat saqqummiunneqassapput (Immikkoortoq 5), taakku STI-tut nutaatut pilersinneqarnissaat siunnersuutigineqarluni, STI-mut peerneqartumut taartitut imaluunniit sumiiffittut nutaatut. Nalunaarusiami naalisaanerit atorneqartut Nalunaarusiaq tamakkerlugu sumiiffit assigiinngitsut pillugit ilisarnaat tallimanik kisitsisitalik atorneqarpoq. Ilisarnaatit taakku tassaapput normut asseqanngitsut, timmissat imarmiut ineqarfiisa nalunaarsorneqarsimasut tamarmik 9

10 kalaallit nunaanni timmissat imarmiut ineqarfii pillugit DCE-mi aamma Pinngortitaleriffimmi nalunaarsuiffimmi ilisarnaataat (matuma kingorna taaguuserneqartoq Timmissat imarmiut ineqarfii pillugit nalunaarsuiffik HFKDB). Nalunaarsuiffik taanna Kalaallit Nunaanni timmissat imarmiut pillugit piaqqiorfiit ilisimaneqartut tamaasa pillugit paasissutissanik imaqarput, aamma timmissat imarmiut ineqarfiit inik amerlanerusuniit immiussinernik it missaannik maannakkut imaqartoq. Nalunaarusiaq tamakkerlugu aamma naalisaanerit arlallit atorneqarput, taakku uani allattorneqarput: APNN Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik DCE Nationalt center for energi og miljø, Aarhus Universitet STI Sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut TPN Timmissat pillugit nalunaarut GN Pinngortitaleriffik HFKDB Timmissat imarmiut ineqarfii pillugit nalunaarsuiffik I Uumasut ataasiakkaat IBA Important Bird Areas - BirdLife International-imit toqqarneqartut. lomvie Appa NNPAN Nunamut Namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik P Aappariit STI-t 13-t oqaluttuassartaat Kalaallit Nunaanni STI-t pinngornerinut aamma toqqarneqarnerinut tunngaviusut oqaluttuarisaanermi ilaatigut annaaneqarput. Sumiiffiit piffissami ataatsimi toqqarneqanngillat, kisianni inatsisini arlaleriarlutik ilaatinneqartarsimallutik. Sumiiffiit ilai kommunini ileqqoreqqusani aallaqqaammut ilaatinneqarsimapput, sumiiffiit ilaatigut illersorneqarnerinik qulakkeerinnittut, allalli aatsaat nuna tamakkerlugu inatsisini siullermeertumik saqqummerlutik. Sumiiffiit qanga toqqarneri, kiisalu taakku toqqarneqarnerinut tunngaviusut tulliuttumi tulleriiaarlugit saqqummiunneqarput. Timmissat pillugit Kalaallit Nunaanni piniarneq pillugu inatsimmi siullermi (Kalaallit Nunaata Kitaani timmiarniarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat, 21. dec. 1977) sumiiffiit piniarfiussanngitsut, manninnik ullunillu katersuiffiussanngitsut uku toqqarneqarput: Assissut (STI nr. 8, Infobox I), Nunatsiaq (STI 9), Saattuarsunnguit (STI 10) aamma kangerluup ilaa Tasiusarsuaq (STI 11). Taakku timmissat ilaannik eqqissisimatitsineq pillugu landsrådip ileqqoreqqusaani 8. december 1960-meersumi, ulloq 30. december 1960-mi atulersinneqartumi ilaatinneqareerput (Peter Nielsen pers. kom.). Toqqarneqarnerinut tunngavilersuutaasoq atuagassiami Grønlandimi Finn Salomonsenip allaatigisaani (Salomonsen 1959) nassaarineqarsinnaavoq, sumiiffiit taakku eqqissisimatitaalernissaat pillugu Landsrådimut kaammattuuteqarluni: Qeqertat siullertut taaneqartut pingasut (STI 9, 10 aamma 11): Qilanngaq, Kajoruseq aamma Appaliarsuk qaqutiguulersut imaluunniit ikiliartortut piaqqiorfiisa eqqissisimatitaanissaat kiisalu Imeqqutaallap eqqissisimatitaanissaa siunertaralugu, taaneqareersutut sumi tamani annertuumik mannissartarnikkut ikiliartortut. Kangerluup ilaa Tasiusarsuaq (STI 11), annertuumik miteqarfiusoq kiisalu an- 10

11 nikitsumik oqaatsunut innaqarfiulluni. Sumiiffinni taakkunani sisamani timmiaqarfiit aarlerinartorsiortinneri aamma Salomonsen-ip (1959) allaaseraa. Qimusseriarsuarmi qeqertat Sabine-øer aamma Salomonsen-ip allattugaanut ilaapput, kisianni, peqqutit nalorninartut pissutigalugit, landsrådip ileqqoreqqusaani imaluunniit piniarneq pillugu inatsimmi siullermi ilanngunneqarsimanatik. Sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut sinneri (STI nr. 6 ilanngunnagu) aatsaat Kalaallit Nunaata Kitaani timmiarniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 6, 3. maj 1988-meersumi saqqummerput mi nalunaarummik allannguinermi (nr. 11, 19. martsimeersoq) sumiiffiit taakku nutaat ilanngunneqanngillat mi allannguinermi (nr. 1, 21. januar-imeersumi) Kippaku Apparsuit (STI 6) ilanngunneqarput, Timmissat pillugit nalunaarutip kingullermik allanngortinnerani STI-t 13-iusut kingullersaattut (Infobox II). Sumiiffiit taakku nutaat ilaatigut kommunit ileqqoreqqusaannit assigiinngitsunit pissarsiarineqarput, 1988-imi inatsisit allanngortinnerini timmissanik piniarneq pillugu inatsimmut ilanngunneqarlutik. Ilaatigut timmissat ilaannik eqqissisimatitsineq pillugu Landsrådip ileqqoreqqusaanit 1. februar 1971-imeersumit 3-mi allassimalluni Appat imaluunniit taateraat piaqqiorfiini timmissat innaanni aallaaniarneq piniarnerlu tamarmi inerteqqutaavoq, soorlu aamma piaqqiorfinnit pineqartuniit 2 km-inik ungasitsigisup iluani timmissanik piniarneq aallaanninnerlu inerteqqutaasoq. Qaanaap Kommuniani Lion Øer (STI 1) Qeqertat kujataanni qeqertami timmissanik eqqissisimatitsinermut tunngatillugu Qaanaap Kommunianut ileqqoreqqusaq 6. februar 1975-imeersumit pisuuvoq. Timmiaq suna pineqarnersoq eqqaaneqanngilaq, kisianni imeqqutaalaq illersorneqassasoq erseqqippoq. Kuup Apparsuit (STI 2), Toqqussaq (STI 3), Kingittuarsuk (STI 4) aamma Upernaviup Apparsuit (STI 5) tassaapput (tassaasimapput) Upernaviup Kommuniani Atuagagdliutit/Grønlandsposten 1959-meersoq 11

12 appaqarfiit pingaaruteqartut tamarmik. Salleq (STI 7) siusinnerusukkut Uummannap Kommuniani appaqarfiusimavoq annertooq. Eqqissisimatitaalerpoq Uummannap Kommuniani Sagdlermi innat timmissat inaat pillugit kommunip ileqqoreqqussaa 28. september 1968-meersoq aamma aallaaniarneq piniarnerlu pillugit kommunip ileqqoreqqusaa 17. feb, 1969-imeersoq naapertorlugit. Kingullertut taaneqartoq kommunimi innanut timmissat inaannut tamanut atuuppoq, aamma Sagdleq immikkut taanagu, sumiiffilli innani timmissat ineqarfiini anginersaalluni pingaarnersaallunilu. Aamma timmissat ineqarfiat Landsrådip ileqqoreqqusaanut 1971-imeersumut ilaavoq. Appat (STI 12) maannakkut Ilulissat Kommuniani appaqarfiuvoq annertuumik ikilisimasoq. Aallaqqaammut eqqissisimatitaq kommunimi ileqqoreqqusaq 15. januar 1960-imeersoq naapertorlugu qularnanngitsumillu Ilulissat Kommuniani innat timmissat ineqarfiinut tunngatillugu kommunimi ileqqoreqqusami 15. august 1985-imeersumi aamma taaneqarsimalluni, taannali pissarsiarisinnaasimanngilarput. Aamma innaq timmissat inaat taanna Landsrådip ileqqoreqqusaanut 1971-imeersumit ilaavoq. Kitsissut Avalliit (STI 13) Qaqortup Kommuniani appaqarfiuvoq pingaartoq. Taanna landsrådip ileqqoreqqusaanut 1971-imeersumit ilaasimavoq. STI-nik nakkutilliineq Kalaallit Nunaanni timmissat (imarmiut) pillugit sumiiffinnik illersuinissamik pisariaqartitsineq, aamma sumiiffinnik aalajangersimasunik siunnersuutit 1950-ikkut naalerneranni nassuiarneqareerput (Salomonsen 1959). Kalaallit Nunaanni STI-t pilersinneqarneri, qulaani allaaserineqartutut, assigiinngitsunik tunuliaqutaqarsimapput, aamma nakkutilliinissamut akisussaaffik siusinnerusukkut kommunini nunalu tamakkerlugu oqartussat akornanni agguarneqarsimalluni. Nakkutiginninneq STI-ni timmissat, imaluunniit taakku qanoq ittuuneri, siusinnerusukkut nakkutigineqarsimanngillat. Taamatulli paasissutissat amerlasuutigut sumiiffinni imaluunniit taakku qanittuini ilaatigut timmissat pillugit suliaqarnermut atatillugu ajornannginnersiuilluni katersorneqartarsimapput. STI-t arlallit (nr. 2, 5, 6, 12 Takussutissiaq 1: Qeqertarsuup Tunuani STI nr. 9, Nunatsiami allagartaq, siusinnerusukkut ikaarnissamut killilersuineq pillugu paasissutissiisoq, ullumikkulli sinia kiserngorussimalluni. 12

13 aamma 13) Kalaallit Nunaanni appat pillugit Pinngortitaleriffiup nakkutilliinissamut pilersaarutaanut ilanngunneqarsimapput, tassani appanik tamakkiisumik kisitsinerit 1990-ikkut qiteqquneraniilli akuttunngitsumik ingerlanneqartarsimallutik. Aammattaaq sumiiffiit ilaanni biologit aasat tulleriit ingerlanerini misissuisarsimapput (assersuutigalugu nr. 10 aamma 13), tamatumalu kingunerisaanik timmissat amerlassusaat pillugit paasissutissat pissarsiarineqarsimallutik. STI-t sinneri eqqarsaatigalugit kisitsinerit sukkut tamaana ingerlanneqartarsimapput, amerlanertigullu sumiiffimmi sivikitsumik takusaanikkut. Tamatuma kingunerisaanik timmiaqarnerup ineriartornera nalilerniarlugu paasissutissat tunngaviusut, tassa timmissat ikilisimanersut imaluunnit amerleriarsimanersut, sumiiffinnut ataasiakkaanut annertuumik allanngorarsimallutik. Ingerlatitseqqinneq paasissutissiinerlu Manna tikillugu Kalaallit Nunaanni STI-t pingaaruteqarneri taakkulu pillugit aalajangersakkanut tunngatillugu paasissutissiineq annikitsuaraasimavoq. Timmissat pillugit nalunaarutip 2004-mi allanngortinneranut atatillugu paasissutissanik atortussanik piareersaasoqarpoq, Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuini assigiinngitsuni piffissat piniarfiusut pillugit paasissutissiisumik. Atortunut ilaavoq nunap assinga STI-t sumi inissisimanerannik takutitsisoq, kiisalu sumiiffinnut isersinnaaneq pillugu aalajangersakkat eqqaaneqarlutik. STI-ni ataasiakkaani (sumiiffiit ataasiakkaat misissorneqarnerat takujuk) siusinnerusukkut sumiiffiup aamma STI-t killiffiat pillugu paasissutissiisumik allagartaliisoqartarsimavoq; piffissami 1. majimiit 31. augustimut nunamut ikaarneq inerteqqutaavoq aamma 500 meter-ip iluani angallanneq inerteqqutaalluni (Tak. 1). Nakkutilliineq atortuutitsinerlu TPN, aamma taamaalilluni STI-t, Namminersorlutik Oqartussani Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup (APNN) ataaniippoq, Kalaallillu Nunaanni nunat ilai eqqissisimatitat Nunamut Namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup (NNPAN) ataaniillutik, 2008 sioqqullugu aamma TPN isumaginnittuusimavoq. Pisortatigoortumik TPN-mi aalajangersakkanik atortuutitsineq politiiniippoq, piniarnerlu pillugu aalajangersakkanik nakkutilliineq kalaallit nunaanni piniarnermik nakkutilliisunit isumagineqarluni. Nakkutilliinerit akulikissusiat qanoq inneranilu tamatuma ingerlanneqartarnera piniarnermik nakkutilliisunit ataasiakkaanit sinerissami isumagineqarpoq. Nalunaaruteqartarneq immersugassiamik naqinneqareersimasumi ingerlanneqartarpoq, tassani piniarnermik nakkutilliisut ataasiakkaat sumiiffiit timmissanik illersuiffiusunik ataasiakkaanik ukiumi pineqartumi takusaasimanertik pillugu krydsilersuisarlutik. Immersugassiaq paasissutissanik annertunerusunik ilanngussinissamut periarfissiinngilaq, assersuutigalugu timmissat pillugit imaluunniit inatsisinik unioqqutitsisoqarsimanersoq. Qaanaamili sumiiffik timmissanik illersuiffiusoq (STI nr. 1) takusarneqarneq ajorpoq, tassa piniarnermik nakkutilliisut, sillimmasiisarnermut pissutaasut peqqutigalugit, angallatertik atorlugu tassunga angalasinnaanngimmata Kalaallit Nunaanni timmiaqarfiit allat illersorneqartut/tikkuarneqarsimasut Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermi sakkutut STI-t pingaaruteqarneri timmissanut tunngatillugu sumiiffinnut eqqissisimatitaasunut imaluunniit tikkuarneqarsimasunut allanut naleqqiullugit nassuiarneqassapput. Ataaniittumi Kalaallit Nunaanni nakkutilliinikkut tikkuarneqarsimasut attuumassuteqartut takussutissiaqarpoq, tassunga ilanngullugu nunani assigiinngitsuni timmissanik 13

14 illersuisoqatigiinnit sumiiffiit timmiaqarfiit immikkut pingaaruteqartutut tikkuarneqartut. Masarsoqarfiit: Nunanut assigiinngitsunut pingaaruteqartut masarsoqarfinnik Kalaallit Nunaat manna tikillugu sumiiffinnik aqqanilinnik peqarpoq, Masarsoqarfiit pillugit isumaqatigiissut naapertorlugu (Egevang & Boertmann 2001). Matuma allannerata nalaani aqqaneq aappaat (Tunup Avannaani Ørsted Dal) kalaallit nunaanni Masarsoqarfiit allattorsimaffiannut pisortatigoortumik ilanngunneqaqqammerpoq. Masarsoqarfiit aqqanillit 1988-mi toqqarneqarput, timmissanik imermioqarnera tunngavigalugu piumasaqaatit arlallit aallaavigalugit. Toqqaanissamut piumasaqaatini pingaartumik pingaartinneqarsimavoq timmissat aalajangersimasut 1 %-iisa, aamma/imaluunniit timmissat ataasiakkaat it masarsoqarfinnik atuisuunissaat. Masarsoqarfiit agguarsimapput Kalaallit Nunaata Kitaani sumiiffinni arfineq pingasuni, aamma Tunumi sumiiffinni pingasuni. Kalaallit Nunaanni sumiiffiit amerlanersaat (sumiiffiit arfineq pingasut) nerlernut isasunut piaqqiortunullu taakku pingaaruteqarneri aallaavigalugit pilersinneqarsimapput. Masarsoqarfiit pillugit isumaqatigiissut malillugu sumiiffiit tikkuarneqartut Kalaallit Nunaannit inatsisinut ilanngutinneqassapput, tassa pinngortitamik eqqissisimatitsineq naammassillugu. Aammattaaq sumiiffiit nakkutigineqassapput taakkulu pinngortitami qanoq issusiisigut allanngornerit Ramsarip allattoqarfianut nalunaarutigineqassallutik. Sumiiffinnit tikkuarneqartunit taamaallaat ataaseq ullumikkut eqqissisimatitaavoq, tassa qeqertat Kitsissunnguit, STI-mi nr. 10-tut ilaasoq. Tassani eqqissisimatitsinermi aamma aqutsinissamut nakkutilliinissamullu pilersaarut ilaavoq. Aamma alla STI masarsoqarfittut tikkuarneqarsimavoq, tassa nr. 13. Nuna tamakkerlugu eqqissisimatitsinerit: Kalaallit Nunaanni sumiiffinnik eqqissisimatinneqartunik annikitsunik arlalinnik peqarpoq illersuinissamik soqutiginninnerit assigiinngitsut tunngavigalugit toqqarneqarsimasunik, assersuutigalugu sumiiffiup iluani nunap immikkuullarissuunera imaluunniit uumasoqarnikkut peqarnera pissutigalugu. Qimusseriarsuulli qinnguanik eqqissisimatitsineq (qilalukkanik qernertanik nanoqarneralu tunuliaqutaralugu) allaaneruvoq, sumiiffiup ataqatigiilluni annertoorujussuuneratigut. Sumiiffik ataaseq (Kitsissunnguit, STI nr. 10) timmiaqarnera tunngavigalugu sumiiffittut eqqissisimatitatut qanittukkut pilersinneqarpoq. Tassani qeqertani ataasiakkaani angallannikkut killilersuinerit assigiinngisitaartut nalunaarummi immikkut oqaasertalerneqarput (Ilann. I). Nuna eqqissisimatitaq/nunat uumasoqarfiusut: Kalaallit Nunaanni nuna eqqissisimatitaq ataaseq toqqarneqarsimavoq: Avannaarsuani Tunumilu nuna eqqissisimatitaq (Anonym 1999). Nunap ilaa Kalaallit Nunaata nammineq nassuiaanera malillugu Nuna Eqqissisimatitaavoq aamma IUCNip (International Union for Conservation of Nature) Nunat Eqqissisimatitat pillugit nunat assigiinngitsut piumasaqaataannik naammassinani, ilaatigut aatsitassarsiornissamut periarfissaqartitsinera pissutigalugu. Nunap ilaa aamma UNESCO-mi Uumasoqarfittut tikkuarneqarsimavoq. Taakku immikkoortunut agguarneqassapput, ingerlataqarnissamut assigiinngitsunik periarfissaqartunik aamma illersueriaatsit assigiinngitsuullutik, tamannalu suli pisimanani. Nunami Eqqissisimatitami STIqanngilaq. UNESCO-nunarsuarmioqatigiit kingornussaat: Manna tikillugu nunap ilaani kisiartaalluni Ilulissat Kangiat 2004-mi UNESCO-mi nunarsuarmiut kingornussaannut ilanngunneqarpoq. Allattuiffimmut ilanngunneqarnikkut ingerlatsinermi oqartussat aqutsinermi pilersaarusiornissamut aamma nakkutilliinermi pilersaarusiornissamut, aarlerinarsinnaasunik nalilersuinissamut pisussaaffeqarput kiisalu nunap ilaani allanngutaasinnaasut pillugit UNESCO ilisimatinneqartassalluni. Nunarsuarmiut kingornussaanni STI-qanngilaq. 14

15 IBA ((Important Bird Area) (Timmiaqarfik pingaarutilik)): IBA nunarsuaq tamakkerlugu suliniutaavoq aamma naalakkersuisunut attuumassuteqanngitsunit suleqatigiiffimmit (BirdLife International) ingerlanneqarluni, nunani ataasiakkaani timmiaqarnermut immikkut pingaaruteqartunik nunap ilaani toqqaasarlutik. Taamaalilluni nunap ilai illersugaasut pineqanngillat, kisianni nunap ilaanut illersorneqartariaqartunut siunnersuuteqarluni. Kalaallit Nunaanni nunap ilai 55-it toqqarneqarsimapput (Heath & Evans 2000) nuna tamakkerlugu agguarsimasut, Tunup kujasinnerusua ilanngunnagu. IBA-nik toqqaanissamut piumasaqaatit Masarsoqarfinnik toqqaanissamut piumasaqaatit assigai. IBA-t amerlanersaat toqqaanernut taakkununnga ilaapput. Kiisalu Aatsitassat pillugu inatsisip malitsigisaanik uumasoqarnermut pingaaruteqartut nunap ilai arlallit toqqarneqarsimapput ( rdimportantareas/). Nunap ilai taakku tassaapput uumasut miluumasut timmissallu sunnertiasut akornusersornissaat pinngitsoortinniarlugu aatsitassarsiornerit killilersuiffigineqarlutik. Takussutissiaq 2: Aalisariut Katanguak Aasianneersoq 2010-mi asimi sulinermi aallaavittut atorneqartoq. 15

16 Periutsit Killiffik pillugu nalunaarusiap matuma piareersarnera immikkoortunut pingasunut agguarneqarpoq: 1) Kalaallit Nunaanni STI-t pioreersut aamma sumiiffiit nutaajusinnaasut pillugit atuagaatinik misissuinerit. 2) 2010-mi aasaanerani asimi sulineq Kalaallit Nunaata Kitaata avannaani STI-nik pioreersunik nutaajusinnaasunillu takussaasoqarluni. 3) Nalunaarusiorneq, Kalaallit Nunaanni STI-nik nalilersuinermik imaqartoq, ilaatigut 2010-mi asimi sulinermiit atortussanik katersinermik tunngaveqartoq. Asimi sulinissamut piareersarneq. Nunap ilaani Qeqertarsuup Tunuata kujasissuaniit Upernaviup avannaanut STI-t aamma sumiiffiit timmiaqarfiit pingaarutillit allat immikkut amerlapput. Taamaattumik nunap ilaa taanna 2010-mi aasaanerani asimi sulinissamut toqqarneqarpoq. Aasap ataatsip ingerlanerani STI-nit pioreersunit 13-iusunit qulit takusarneqarsinnaasimapput mi asimi sulinissap piareersarnissaa sioqqullugu Kalaallit Nunaanni timmiaqarfiit pillugit ilisimasaqartut ilisimatuut arlaleriarlutik ataatsimeeqatigineqarput. Aammattaaq Timmissat pillugit nalunaarsuiffimmeersut misissoqqissaarneqarlutik. Tamanna sumiiffiit timmiaqarfiusut pillugit allattuiffimmik pingaarnersiorneqartumik inerneqarpoq, 2010-mi asimi sulinerup nalaani takusarneqartussat. Sumiiffiit uku pingaarnersiorneqarput: a) STI-t pioreersut. b) Timmiaqarfiit annertuut, immikkut assigiinngisitaartunik timmiaqartut imaluunniit immikkut illersorneqartariaqartunik timmiaqartut, aamma STI-tut nutaatut toqqarneqarnissaminnut naleqqussinnaasut. c) Timmissat inaat allat, STI-tut piukkunnarsinnaasunik timmiaqarfiugunanngitsut, kisianni angalaarnissamut pilersaarutip aqqutaani anguneqarsinnaasut. Takussutissiaq 3: Asimi sulinermi Kalaallit Nunaata Kitaata avannaani kangoqarnera malunnartumik siuariarsimasoq uppernarsarneqarpoq. 16

17 Asimi sulineq 2010-mi asimi sulineq piffissami 2010-mi 17. junimiit 7. julimut ingerlanneqarpoq, umiarsuaq Aasianneersoq Katanguak nunap ilaani timmiaqarfinnut assartuutitut atorlugu. Tak. 2). Umiarsuaq tassaavoq aalisariutitoqaq, 6-8 knobip missaanik sukkatigaluni ingerlasinnaasoq, tamannalu siunertamut naleqqulluarluni. Angalanermi aamma umiatsiaaraqarpoq, sumiiffinnut nunamut ikaarnermi atorneqartartoq. Asimi sulinermut aallaaviusut tassaapput Aasiaat, tamannalu Upernavimmi naggaserneqarluni. Angalanermi kujasinnerpaajusoq tassaavoq Aasiaat illoqarfiat (68,7 A), avannarpasinnerpaajullunilu Edderfugleøer (74 A) Upernaviup pigisaani qeqertaasap Nuussuup avataaniittoq (Tak. 4). Asimi sulinermi aqutsisuusoq tassaavoq ilisimatooq Carsten Egevang, Pinngortitaleriffik. Ikiortitut peqataavoq fuldmægtigi Jens Bagger (APNN) piffissami 17. junimiit 3. julimut. Angallatip naalagaa tassaavoq Peter G. Milandt, Aasiaat inuttaallunilu Jakob Tobiassen, Ilulissat piffissami junip 20-aniit 30-ianut. Piffissami sila nalinginnaasumik ajunngilaq, ikitsuinnarnilu kisitsinerit ajornarsimallutik isikkivilunnera imaluunniit sakkortuumik anorlernera pissutigalugu. Katillugit timmiaqarfiit assigiingitsut 68-it takusarneqarput, taakkunannga 62-it timmissat imarmiut pillugit nalunaarsuiffimmi timmissat ineqarfittut nalunaarsugaareersimasut, timmissallu ineqarfiit arfinillit nutaajullutik. Timmissat ineqarfiit periutsit assigiinngitsut marluk malillugit kisitsivigineqarput: A) Timmissat umiarsuaq aallaavigalugu sumiiffimmi kisinneqarput. Periuseq taanna atorneqartarpoq timmissat inaat innaarsuulluni timmissanut imarmiunut piaqqiorfiuppat, imaluunniit sumiiffik imaaniit tamakkerlugu isigineqarsinnaappat. B) Nunamut ikaarneq, sumiiffik aaqqissugaasumik pisulluni misissorneqarluni, timmissallu inaat timmissallu takuneqartut kisinneqarlutik. Periuseq taanna qeqertani angisuuni, pukkitsuni atorneqarpoq, imaaniit takusaqarsinnaaneq ajornaraangat. Sumiiffinni ataasiakkaani timmissanik piaqqiortunik nalunaarsuinermi piumasaqaatit assigiinngitsut atorneqarput. Piaqqiornermi periuseq ullullu inissisimaffii timmissat assigiinngitsut akornanni assigiinngisitaarpoq, taamaalilluni timmissat qanoq ilinerani piaqqiortutut taaneqarsinnaanerinut nassuiaanissamut timmissaniit timmissanut assigiinnani. Timmissat inai, ullut, takuneqartut timmissanut nunami ivasunut soorlu mitit, nerlerit, naajarlunnut, naajarujussuarnut aamma taateraarnanut atorneqarpoq, nunami ullut sumiissusersinnaatillugit. Nassuiaatip taassuma allaanerussutaa pisuni ikitsuinnarni asimi sulinermi atorneqarpoq, timmissat aappariit (mitiunngitsut) ullumiitillugit, pissutissaqartumillu pisulluni sumiiffik takusarneqarsinnaatinnagu. Timmissat inaatut, ullutut, ilimagisamik takusaqarneq innani sivingasuuni piaqqiortunut taateraanut, oqaatsunut, naajarnanut, imaluunniit ullutut ilimagisanut takuneqarsinnaasunut atorneqarpoq. Timmissat piaqqiorfimmiittut imaluunniit qanittumiittut innani sivingasuuni timmissanut takuneqarsinnaasunut appanut atorneqarpoq, timmissat ataasiakkaat pinngitsooratik aappariinnut sinniisuunatik. Periuseq taanna aamma qilannganut, apparlunnut, serfanut apparlunnullu atorneqarpoq, ullut nalinginnaasumik ersarissuunatik, timmissalli ( ataasiakkaatut, piaqqioqatigiittut pinnagit naatsorsorneqarlutik) sumiiffimmi piaqqiorfiusumut atasuullutik. Aappariit piaqqiortut imalunniit piaqqiortut ataasiakkaat missiliorneri timmis- 17

18 18 Takussutissiaq 4: 2010-mi asimi sulinermut atatillugu umiartorfiusoq. Ammalortut qernertut tassaapput illoqarfiit/nunaqarfiit sivikitsumik akunniffiusut.

19 sat inaannut angisuunut, assersuutigalugu imeqqutaallanut, amerlasoorpassuarnut, ullut inissisimaffii siaruarsimatillugit ullunillu kisitsinissaq piffissamik atuiffiusussamut atorneqartarpoq. Amerlanertigut timmissat ataatsikkoorlutik timmisinnaapput, tassanilu ataasiakkaat amerlassusaat sukkasuumik missiliorneqassallutik. Piaqqiortut appaariittut ilimagisat naloraarusilinnut (soorlu kajorusernut) atorneqarpoq, timmissat pissusaasigut piaqqiortut aappariit pineqartut takuneqarsinnaalluni, ulluili toqqorluarsimalluni, nassaarinissaallu assut piffissaajaataassalluni. Timmissanik takusaqarnerit saniatigut sumiiffiup ilusaa/uumasut suuneri uumassullu allat nalunaarsorneqarput. Aamma inuit ingerlataqarsimanerinut takussutaasut nalunaarsorneqarput, soorlu qangarnitsat (kuisimalernerup siorna ilivitoqqat), illut (piniariarfiit), piniarnermut takussutissat (takussutissat imaluunniit imassat puui) aamma mannissarnerit (manniit qalipai, ullut najorneqanngitsut, innami allunaasat). Kiisalu STI-tut nalunaarsorneqarsimasunut isernissamut killilersuineq taamatullu inissisimaneri pillugit allagartalersuinerit imaluunniit tamakku amigaataaneri. Takussutissiaq 5: Asimi sulinerup pissanganartumik inerneratut taateraannaat ineqarfiit manna tikillugu ilisimaneqanngitsut marluk nassaarineqarput. Uani piaqqiortut aapparit marluk Issortusuumi (72015). 19

20 Sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut nalilersornissaannut piumasaqaatit Nalunaarusiami matumani sumiiffiit ataasiakkaat ataatsimoortumik nalilersorneqarput. Nalilersuinermut tassunga ilaapput sumiiffiit timmissanut piaqqiorfittut pitsaassusai maannakkullu sumiiffinnut timmissanullu ajoqutaasinnaasut. Makku ilaatinneqarput: Illersuinerup atuutereersup annertussusia. Timmissat pillugit nalunaarummi 2009-meersumi Kalaallit Nunaanni timmissat ineqarfii nalinginnaasumik illersorneqarneri ilaapput (Infobox I takujuk), taamaalilluni seqqornerit, ilaatigullu angallanneq akornusersuinerillu killeqartinneqarlutik. Timmissat tamaaniittut Kalaallit Nunaanni Allattuiffimmi Aappaluttumiittut killiffiat. Sumiiffiit, Kalaallit Nunaanni Allattuiffik Aappaluttoq (Boertmann 2007) naapertorlugu timmissanik nungoratarsinnaasunik peqarfiusut salliutinneqartariaqarput. Aamma taamaappoq sumiiffiit timmiaqartut, timmissat ilai annertuut (> 20 %) Kalaallit Nunaanniittut (timmissat nunap akisussaaffigisaatut taaneqartut). Ilanngussaq 2-mi nunap akisussaaffigisaatut imaluunniit nungungajassimasutut qaffasinnerusumilluunniit nungoratarsinnaasutut ilaasut Kalaallit Nunaanni allattuiffimmi aappaluttumi timmissat allattorneqarsimapput. Peqarfiit annertuut. Sumiiffiit pingaartumik eqiteruffigisartagaat killiffik pillugu nalilersuinermi salliutinneqartariaqarput. Timmiaq nunanut imaluunniit nunanut assigiinngitsunut qanoq annertutigisumik pingaaruteqartuunera inissinniarlugu 1 %-mik piumasaqarneq atorneqarsinnaavoq (Ramsarimi isumaqatigiissut naap.) tassa nunani assigiinngitsuni timmissat 1 %-iisa imaluunniit timmissat killeqartut sumiiffimmik atuinerat. Uumasut annertuumik assigiinngisitaartuuneri. Sumiiffiit nunap ilaani annikitsup iluani immikkut assigiinngitsorpassuarnik timmiaqarfiusut qullersaatillugit salliutinneqassapput. Tulliunneqarsinnaapput aamma, timmissat saniatigut, uumasut assigiinngisitaartut allat naliliinermut ilaatinneqarlutik. Maannakkut nungoratarsinnaasut pillugit inissisimaneq. STI-t pillugit killiffimmik nalilersuinermi maannakkut nungoratarsinnaasut pillugit inissisimaneq ilanngunneqarsinnaavoq, taamaalilluni sumiiffimmi isernissamut inerteqqussuteqarnerup atulersinnera/ingerlatiinnarnera pillugu naliliisoqartariaqarnera timmissat uumanerisa atugaannik annertuumik pitsaanerulersitsilluni. Kalaallit nunaanni sumiiffinni timmiaqarfiusut ilaanni nunamut ikaarnerup, umiartornerup kiisalu (akuerisaasumik aamma inerteqqutaasumik) piniarneq aamma mannissarnerup kingunerisaanik akornusersuineq timmissat ingerlalluarnerinut ajortumik sunniuteqartarpoq. Pisuni amerlanerni akornusersuinerit annertussusaat nalilersoruminaammat, taarsiullugu illoqarfimmut nunaqarfimmulluunniit qaninnermut ungasissuseq atorneqarsinnaavoq, sumiiffiup najugaqarfiusumut umiartorfiusumullu qanittuutillugu annertuumik akornusersuisoqarsinnaanera annerpaamik ilimanaateqartarmat. Kalaallit Nunaanni sumiiffiit timmissanik illersuiffiusut Tulliuttumi STI-t pioreersut 13-it misissorneqarput. Misissuinermi sumiiffiit pillugit ilisimasat pissarsiarineqarsinnaasut saqqummiunneqarput, taakkununngalu ilanngunneqarlutik 2010-mi aasakkut sumiiffinnut takusaanermi paasissutissat nutaanerpaat pissarsiarineqartut. Sumiiffinnik misissuineq avannaanit-kujammut ingerlanneqarpoq, sumiiffiit normulersornerinut paarlaallugu. 20

21 Misissuinerup aaqqissuussineq una malippaa: Inissisimaffik: Sumiiffiup nunami inissisimanera taaneqarpoq kiisalu najugaqarfiusumut qaninnerpaamut ungasissuseq. Sumiiffiup allaaserineqarnera: Sumiiffiup qanoq ittuunera nunataalu allaaserineqarpoq nammineq takusat paasissutissallu pissarsiarineqarsinnaasut allat aallaavigalugit. Timmiaqarnera: (2010 sioqqullugu) timmiaqarnera pillugu naatsumik allaaserinninneq aamma siusinnerusukkut sumiiffimmut alakkaanermiit paasissutissat aallaavigalugit toqqaanissamut tunngaviusoq. Toqqaanerit allat: Sumiiffimmi ingerlatsinikkut toqqaanerit allat pillugit paasissutissat mi kisitsineq: Sumiiffiit qanoq ittuunerisa ullutsinnut naleqquttumik nalilersuinissaq siunertaralugu STI-t 13-t pioreersunit qulit 2010-mi aasaanerani tikinneqarput ( Periutsit takujuk). Immikkoortumi tassani kisitsinerit inerneri kiisalu sumiiffinnit takusat allat saqqummiunneqarput. Allagartalersuineq: Sumiiffinni pineqartuni paasissutissanik allagartalersuisoqarsimanersoq pillugu naatsumik oqaaseqarneq. Sumiiffiit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit allagartalersuineq immaqa ajornarsimasinnaavoq (innaarsuit sivingasuut), ataatsimulli paasisaqarnissaq pissutigalugu allagartalersuisoqarsimanersoq oqaatigineqassaaq. Timmiaqarnerup allanngoriartornera: Oqaluttuarisaanermiit paasissutissat kiisalu 2010-mi kisitsinerit tunuliaqutaralugit sumiiffinni timmissat killiffiat nalilerneqassaaq. Oqaluttuarisaanermi paasissutissalli atorneqarneri tassunga atatillugu mianersortumik atorneqassapput. Timmiaqarfinnik angisuunik ullutsinni kisitseriaatsit, assersuutigalugu assit atorlugit appaqarfiiit, siusinnerusukkumut naleqqiullugu inernernik isumannaannerusunik pissarsiffiusarput, tassa kisitsinernut naleqqiullugu pitsaanerusumik missiliuisoqarsinnaammat. Timmissat allat eqqarsaatigalugit, soorlu mitit imeqqutaallallu ikitsut, ullumikkut kisitsinerit siusinnerusumut naleqqiullugu allaanerunngillat, toqqaannartumillu assersuussisoqarsinnaalluni. Naliliineq: Sumiiffiit STI-tut naleqquttuuneri, tassunga ilanngullugu sumiiffik Kalaallit Nunaanni STI-t pillugit allattuiffimmi ilaaginnartariaqarnersoq oqallisigineqassaaq nalilersorneqarlunilu. Killiliinissamut siunnersuut: STI-t maannakkut allaaserineqarnerini (Infobox II) sumiiffiit sumiinneri killeqarfiilu erseqqissumik ilaanngillat. Taamatut erseqqissaanerup amigaataanera siusinnerusukkut sumiiffiit ilaasa aqutsiviginerini ajornartorsiutaasimavoq. Killiliinissamut siunnersuut immikkoortumi tassani saqqummiunneqarpoq. Sumiiffiit misissorneqarnerini aamma sumiiffiit qanoq ittuunerisa nalilersornerannut attuumassuteqartunik paasissutissanik takusanillu allanik imaqarpoq, assersuutigalugu inuit sumiiffinnik atuinerat. 21

22 01 Lion Øer Inissisimaffik: Timmissat pillugit nalunaarummi sumiiffik Qeqertat kujutaanni Lion Qeqertaatut allaaserineqarput. Kalaallit Nunaata nunap assinga (1: ) malillugu sumiiffik tassaavoq qeqertaq anginerusoq (2 km2) kiisalu qeqertat/ikkarluit mikisut marluk. Lion qeqertat Qaasuitsup Kommuniani (siusinnerusukkut Qaanaap Kommuniani) nunaqarfiup Qeqertat qanittuani Kangerlussuup qinnguaniipput, Kalaallit Nunaanni STI-ni avannarlersaallutik (Tit. 6). Kalalalit Nunaata Kitaani STI-nut allanut naleqqiullugu avinngarussimasumi inissisimanera pissutigalugu 2010-mi asimi sulinermi sumiiffik tikinneqanngilaq. Sumiiffiup allaaserineqarnera: Tassani pineqarput qeqertat qaarsuusut pukkitsut pingasut, allanillu paasissutissanik peqarnani. Timmiaqarnera: Ilisimasat pigineqartut killeqarluinnarput. Timmissat imarmiut pillugit nalunaarsuiffimmi sumiiffik taamaallaat pingasoriarluni tikinneqarsimavoq, 1978-mi Salomonsenimit nalunaarsorneqarpoq ( tamaani najugaqartut naapertorlugit ) taateraarnat aappariit pingasut-sisamat piaqqiorput kiisalu imeqqutaallat amerlalluinnarlutik mi aamma 1995-mi sumiiffik timmissanik kisitsinermi qulaallugu timmisartorfigineqarpoq, imeqqutaallat 200-t aamma 500-t nalunaarsorneqarlutik. Andre udpegninger: Lion Qeqertat IBA-mi imaluunniit Masarsoqarfittut toqqarneqarsimanngillat, Kangerlussuulli qinnguata ilaa tamanna (Kommuni ileqqoreqqusami 1996-imeersumi) sumiiffittut illersugaasutut toqqarneqarsimalluni, Angallatinit motoreqartunit umiartorneq, kiisalu piniarneq inerteqqutaalluni. Takussutissiaq 6: STI 01 Lionip Qeqertai pillugit nunap assingata takutippaat Qaanaaq eqqaa. 22

23 Takussutissiaq 7: : Upernaviup aamma Nuussuup akornanni nunap ilaa pillugu takussutissiaq, tamaaniillutik Kalaallit Nunaanni STI-qarfiit eqiterunneri amerlanerpaat. Nunap assingata takutippaa illoqarfiit nunaqarfiillu, kiisalu nalunaarusiami matumani maanna aamma STI-tut siunnersuutigineqarsinnaasut nutaat. Lion Qeqertat siullermeertumik Qeqertat kujataanni qeqertami timmissanik eqqissisimatitsinermut tunngatillugu Thulep kommuniani ileqqoreqqusaq 6. februar 1975-meersumi sumiiffittut eqqissisimatitatut ilaavoq. Allagartalersuineq: Ilisimaneqanngilaq (qularnarlunili) sumiiffimmi STI-tut inissisimanera pillugu paasissutissanik allagartalersuisoqarsimanersoq. Timmiaqarnerup allanngoriartornera: Qeqertani timmissat piaqqiortut akornanni timmissat allanngortoqarsimaneranik naliliinissamut ilisimasanik peqanngilaq. Naliliineq: Ilisimaneqanngilaq sumiiffik timmiaqarnersoq Kalaallit Nunaanni STI-tut ingerlatiinnarnissaanut naapertuullualersitsisumik. Toqqaanermi tunngaviusoq sanngiippasippoq, imeqqutaallat ikitsut/akunnattumik amerlassusillit, aamma taateraarnat piaqqiortut aappariit ikitsuinnaallutik. Nunanit assigiinngitsunit isigalugu sumiiffiup ingerlatiinnarnissaanut piumasaqaateqanngilaq naapertuulluartitsisunik. Nunaqarfimmut Qeqertanut qanittumi inissisimanera pissutigalugu timmissat qularnanngitsumik akornusersorneqartarput, immaqalu aasaanerani qimminik inissiisarfiullutik. Qeqertaq aatsaat tikeraarneqaqqippat sumiiffik STI-tut ingerlaannassanersoq piukkunnartumik nalilerneqarsinnaavoq. Lion Qeqertat Qaanaamiit ima ungasitsigipput, umiarsuarmik sillimmasiisarnerit pissutigalugit, sumiiffimmi piniarnermik nakkutilliisoq sumiiffimmik takusaanissaminut periarfissaqarnani. Killiliinissamut siunnersuut: Kangerlussuarmi nunaqarfiup Qeqertat kujataanniittut qeqertat/ikkarluit pingasut (A 77,4864 ; K 66,6896 ). 23