Ukiumoortumik nalunaarut 2005

C. Egevang PINNGORTITALERIFFIK Ukiumoortumik nalunaarut 2005

2 IMAAT Aallaqqaasiut................................................................ 3 Ukioq qaangiuttoq naatsumik................................................. 4 Sulianut tunngasut........................................................... 6 Imaani Uumassuseqassutsip Ataqatigiinneranut Silaannaallu Sunniutai pillugit Suliassaqarfik.............................. 6 Aalisakkanut Kinguppannullu Immikkoortortaq.......................... 10 Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaq......................... 12 Paasissutissiisarnermut allattoqarfik.................................... 14 Pinngortitaleriffiup atuuffii................................................... 15 Siunertaq, suliassat aaqqissuussaaneralu................................ 15 Aningaasalersugaanera................................................. 17 Illuutit angallataatillu................................................... 19 Sulisut................................................................. 21 2005-imi suliat............................................................... 23 Pinngortitaleriffik Aaqqissorneqarfia: milik publishing Kalaallisuunngortitsisoq: Peter Fr. Rosing Ilusilersorneqarfia: Tegnestuen Tita ISSN: 1397-6109 ISBN: 87-91214-20-3 Ukiumoortumik nalunaarut taamaallaat elektroniskimik pineqarsinnaavoq. Pdf-fili nalunaarummik imalik uannga aaneqarsinnaavoq: http://www.natur.gl/publikationer/årsrapporter Pinngortitaleriffik Postboks 570 3900 Nuuk Oqarasuaat +299 36 12 00 Fax +299 36 12 12 E-mail info@natur.gl www.natur.gl

3 AALLAQQAASIUT Tegnestuen Tita Pinngortitaleriffiup ukioq 2005-imut nalunaarusiaa maanna saqqummerpoq. Nalunaarusiamiipput ukiup ingerlanerani pisimasut immikkut taajumasat, Pinngortitaleriffiup suliaasa paasissutissiisarneratalu naatsumik eqqartorneqarneri, illuutit, angallataatit tamakkununngalu tunngasut, aningaasaqarniarnermut sulisunullu tunngasut, kiisalu 2005-imi ingerlanneqarsimasut nalunaarsornerat ataatsimiinnerit, angalalluni suliat, oqalugiarnerit, saqqumiinerit il.il. ataatsimut isigalugit paasissutissat. Immikkoortortaq nutaaq, sukumiinerumaartumik sammineqarpoq. Imaani Uumassuseqassutsip Ataqatigiinneranut Silaannaallu Sunniutai pillugit Suliassaqarfik, sukumiinerumaartumik sammineqarpoq. Ukiumoortumik nalunaarut taamaallaat elektroniskimik Pdf-filinngorlugu pissarsiarineqarsinnaavoq. Pinngortitaleriffiup suliani allat pillugit paasissutissiisarnera pingaartumik atuagassiaq Pitu, nittartagarput tusagassiuutillu allat aqqutigalugit pisarpoq. Pinngortitaleriffiup siulersuisuisa Pinngortitaleriffiup suliarisaanut suliffeqarfittullu ineriartornissaanut tunngatillugu ukiuni 2003-07-imi iliuuseriniakkatut pilersaarusiaq 2003-p aallartinnerani aalajangersarpaat. Taanna Pinngortitaleriffiullu suliaanut aaqqissuussaaneranullu tunngasut nittartakkatsinni www.natur.gl -imi atuarneqarsinnaapput. Atuarluarisi! Klaus H. Nygaard Pisortaaneq

4 UKIOQ QAANGIUTTOQ NAATSUMIK Pinngortitaleriffik ineriartortuarpoq Ukioq 2005 Pinngortitaleriffiup sammisaasigut arlalitsigut ineriartortitsinermik ingerlatseqqiffiuvoq. Nutaaliat pingaarnersaraat Imaani Uumassuseqassutsip Ataqatigiinneranut Silaannaallu Sunniutai pillugit E. Kristensen Suliassaqarfik -up professor Søren Rysgaard pisortaralugu pilersinneqarnera. Professoreqarfik aningaasaateqarfiup Aage V. Jensens Fonde aningaasaliissuteqarneratigut pilerpoq nalunaarusiamilu matumani immikkoortunngorlugu sammineqarluni. Suliassaqarfittaap pilersinneratigut Pinngortitaleriffik 2007-8-mi issittuni ilisimatuutut misissuinernut nunarsuaq tamakkerlugu ingerlanneqartunut, International Polar Year, IPY, peqataanissaminut periarfissarinnerulerpoq. Ilisimatuussutsikkut misissuiviit arlalipparujussuit Danmarkimi Avatangiisinut Misissuiveqarfik, Danmarks Miljøundersøgelser, sallersaralugu suleqatigiissut ilisimatusarnikkut ingerlanniakkaminnut EcoGreen -imut tamakkulerisutut pingaarutilimmik akuerineqarsimapput. Misissuinissami tamatumani Kalaallit Nunaata Kitaata avataani immami silaannaap pissusiata, inuup aamma pinngortitami oqimaaqatigiiaannerup imminnut ataqatigiinnerat nalunaarsorniarneqartussaavoq. IPY-mut nunani tamalaani aqutsisuutitat taamaalillutik misissuinissaq tamanna lead cluster -imik taaneqartutut toqqarsimavaat, tamatuma kingunerissallugu nunani tamalaani misissuinikkut ingerlassat allat EcoGreen-imut ataniarsarisussaanerat. Pinngortitaleriffik taamaalilluni neriuppoq nunat tamalaat peqatigiillutik Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnikkut inuiaqatigiinnut pingaarutilerujussuarmik misissuilissasut, aamma Kalaallit Nunaata kisimiilluni artorluinnagassaanik annertussusilimmik. Suliat tungaasigut Pinngortitaleriffik aamma ilisimatuussutsikkut qaffasissutit nutaat pingasut pilernerisigut, tassa qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartartup, seniorforsker Erik Bornip, Dr. Philos.-inngorniutini

5 Oslo Universitetimi illersormagu, ilisimatusartartullu Aqqalu Rosing-Asvidip aamma Morten Søby Frederiksenip Ph.d-nngorniutitik Københavnip Universitetiani aamma Syddansk Universitetimi illersormatigik. Erik Bornip ilisimatuutut allaatigisaa piniarnerup silaannaallu pissusaata aavernut sunniutaanut tunngassuuvoq, Aqqalu Rosing-Asvidillu taamatut allaatigisaa silaannaap pissusiata allanngorarnerata natsernut nannunullu sunniutaanut tunngasuulluni. Morten Søby Frederiksenip angusamigut sananeqaatit inuussutissat immap naasuinut suniisarnerat pillugu siornagut atorfeqarnermini suliani inaaruserpaa. Pinngortitaleriffiup illorsuartai marluusut ukioq naavillugu tikeraanik assigiinngitsorpassuarnik inugasaartuarsimapput Pinngortitaleriffiup suliaqarfigisaanut amerlaqisunut aamma soqutigineqarnerujussuanut ersiutaasumik. Ilisimatuut nunanit assigiinngitsuneersut ataatsimiittarsimapput, soorlu Altantikup avannaani kapisillit pillugit, aamma atuisut ataatsimeeqatigineqarlutillu isumattorsaqatigiittarput, assersuutigalugu mitit pillugit isumattorsaqatigiinneq aamma Canadamiut piniartut peqataaffigisaat. T. Christiansen Pinngortitaleriffik aamma nalliuttorsiualaartitsisarpoq, soorlu Kalaallit Nunaanni aarrit pillugit Dr. Erik Bornip atuarfimmi atugassatut atuakkiaa, Ilinniusiorfik suleqatigalugu aningaasaateqarfiullu Aage V. Jensens Fondep aningaasaleeqataaneratigut saqqummersinneqarneranut atatillugu. Takornariat amerlasuut pulaartarpaatigut, inuiaqatigiillu soqutiginninnerat milleriarsimanngilaq. Soorlu ukiut tamaasa pisarnertut Unnuk Kulturisiorfimmi inuit 900 sinnillit pulaarpaatigut silapilulluni perluttorsuugaluartoq. Unnuk taanna sila ajungaarmat aaqqissuunniagarput taamaatiinnangajakkaluarparput. Ukiuni siuliinisulli Pinngortitaleriffik aamma Namminersornerullutik Oqartussat pisortatigoortumik tikeraartaasa arlalissuit pulaartarpaat, soorlu tamakku ilagalugu svenskit ministeriunerat Göran Persson. Aamma illersornissamut ministeri Søren Gade iserpoq, tamatumanilu Illersornissakkut Qullersaqarfiup Kangilinnguaniittup aamma Sirius-patruljep Daneborgimiittup suleqatigineqarnerata ingerlareersup siunissamilu suleqatigiinnissamut periarfissat oqaloqatigiissutiginissaannut Pinngortitaleriffik periarfissarsivoq. E. Krristensen

6 SULIANUT TUNNGASUT S. Rysgaard Imaani Uumassuseqassutsip Ataqatigiinneranut Silaannaallu Sunniutai pillugit Suliassaqarfik Imaani Uumassuseqassutsip Ataqatigiinneranut Silaannaallu Sunniutai pillugit Suliassaqarfik -up siunertaraa silaannaap pissusiata immallu imminnut ataqatigiinneri pillugit ilisimasanik katersuinissaq, taamaaliornikkut silaannaap pissusiata allanngulernerata imaani uumassuseqassutsimut sunniutigisinnaasai pillugit inuiaqatigiinnut siunnersuineq pitsaanerulersinniarlugu. Tamakku ataqatigiinnerinik paasiniaanerit assigiinngitsut atorlugit ingerlanneqartarput taamaattumillu ilisimatusaatit assigiinngisitaartorujussuit tamatumani atorneqartariaqarlutik, tassa silasiornermi, imarpinnik ilisimatusarnermi, uumassusilinnik misissuinermi, sermimik erngullu nukinganik il.il. misissuisarnerni. Taamaattumik suleqatigiissutissat ataatsimoorullugillu ingerlassassat arlalissuit pillugit Danmarkimi universitetit ilisimatusarnikkullu immikkuullarissunik misissuiviit, kiisalu nunani allani universitetit ilisimatusarnikkullu misissuiviit arlalissuit 2005-imi isumaqatigiissuteqarfigiortorneqarput. Kalaallit Nunaanni pinngortitamik ilisimatusarnikkut ineriartortoqarsinnaassappat pisariaqartut ilagaat misissuisarfinnik, laboratorianik, nutaaliasunik misissuissutinillu nutaaliaasunik atugassaqarsinnaanissaq. Taamaattumik ukiaanerani laboratoriat arlallit fysik-imi, kemi-mi uumassusilinnillu ilisimatusarnermi, biologi-mi, imaani uuttortaanikkut misissuissutinik nutaaliaanerpaanik atortulersukkat pilersiortorneqarput. Taamaattunik pilersitsisoqarsinnaasimaneranut pingaartumik aningaasaateqarfiup Aage V. Jensens Fonde aningaasanik tapissuteqarsimanera peqqutaavoq. Pinngortitaleriffik

7 maanna ilaatigut periarfissaqalerpoq makku suliarisarnissaannut: Isotopit patajaatsut misissuissummi massespektrometerimi misissornissaannut, inuussutissioqqaarneq periaaseq kulstof 14C metoden atorlugu annertussusilissallugu, taratsut uumassutaasut, pigmentit, gassit aamma carbonatit il.il. misissoqqissaassallugit. Ineriartorneq tamanna siornagumut naleqqiullugu pitsannguallaataaqaaq, tassa ilisimatusartartut nunanit allanit aggerlutik sivisunngitsumik maaniittaraluarmata misissugassaminnillu katerseriarlutik namminneq nunaminni misissugassanngorlugit aallaruttarlugit. Nutaanik misissuiffeqalerneragut tamakku misissugassatik maani misissorsinnaasalerpaat inernerilu ingerlaannaq pissarsiarisinnaalerlugit. Taamaalimmat paasissutissat pissarsiatik uissuumminartoqassagaluarpata uuttortaallutik ingerlatsinertik pissutsinut naleqqussartuarsinnaalerpaat. Siornagut taamaaliornissamut periarfissaqarsimanngikkaluarpoq, ilisimatuullu uggorigajuttarpaat angerlaallugit misissuereerlutik paasissutissat pissarsiatik naatsorsuutigisaminnit allaanerugaangata misissugassaminnik amerlanerulaartunik katersisimasannginnertik. Aage V. Jensens Fonde aamma misissugassanik katersuissutitut angallat nutaaq Erisaalik Pinngortitaleriffimmut aningaasaliissutigaat. Angallat nutaaq taanna atorlugu Nuup eqqaani kangerlunni 600-700 m tikillugit itissusilimmit misissugassanik aallertarsinnaalerpugut. Nuup kangerluani immami pissutsit uummassusillillu pissusiisa malittarinissaannik aamma sermersuup aakkiartorneranut kangerluullu imilersorneqarneranut atatillugit misissuiffiginissaannik kissaatigisatsinnut angallat assorsuaq naleqquttussaavoq. Imilersugaaneq erngullu Kalaallit Nunaat kaajallallugu ingerlaartinneqarnera suli ilisimaneqaqqartorujussuupput, pinngortitaleriffillu paasissutissanik pingaarutilinnik, Kalaallit Nunaani eqqaanilu siunissami silaannaap pissuserilerumaagaa siumut naatsorsorneqarnerani takussutissiassani atugassanik, tunniussaqarsinnaalissaaq. Suliaq tamanna Tunup avannaani, aningaasaateqarfiup Aage V. Jensens Fonde aamma angallammik taamaattumik pitsissineratigut, misissugassanik katersuinerup pioreersup annertusaatigissavaa. Nunarsuarmi ilisimatusarnikkut sulliviit aamma suleqatigiillualereerput, tamakkunanilu uuttortakkat piumaneqartorujussuupput nunanilu tamalaani ilisimatusarnikkut sullivinni atorluarneqartussaallutik. Angallat aamma immap sikuani biogeokemiskimik pileriartortarnerit misissuiffigineqarneranni, naalagaaffiup pinngortitami ilisimatusarnikkut siunnersuisoqatigiivisa, Statens Naturvidenskabelige Forskningsråd, aningaasalersugaanni assut iluaqutaasimavoq, tassa ukiuunerani qaammatini arlalinni ilisimatuut ilinniarnertuullu Nuup kujatinnguani Kangerluarsunnguami sikup sinaavanukaattaramigit, tamaani immap sikua 0,5 m-inik issussusilik misiligutissanik peersivigisarlugu ataanilu immamit misissugassanik tigusisarlutik. Ilisimatuut Pinngortitaleriffimmeersut aamma Tunup avannaani, Franklin Bayimi, Canadami Svalbardimilu uuttortaanerni peqataapput, massakkullu Qalasersuarmut Avannarlermut angalanissarsuarmut piareersarlutik, tassa danskit/canadamiut immap naqqa nunamut qaninnerulluni ikannerusoq pillugu suleqatigissallugut ( 76), tamatumani sajuppillatsitsisarnikkut uuttortaanerit saniatigut Qalasersuup Imartaata sikuanit ernganillu misissugassanik katersisoqassalluni. S. Rysgaard

8 Suliassaqarfimmi suliat pingaarnerit ilagaat alaatsinaalluni (misissuinerit, uuttortaanerit, naatsorsuusiornerit assigisaallu) ingerlassat Nuuk Basis aamma Zackenberg Basis, taakkunani Pinngortitaleriffik imaani paasissutissanik katersuinermut akisussaalluni. Immami misissuineq (MarinBasis) Kalaallit Nunaanni annertunerusumik sivisunerusumillu avatangiisinik alaatsinaannerup ilagaa, tamatumunngalu aamma ilaapput KlimaBasis, GeoBasis aamma BioBasis. Suliaq tamanna aningaasanik, Danmarkimi avatangiisinik aqutsisoqarfiup, Miljøstyrelsen, DANCEA-mut aningaasaataaneersunik, tapiiffigineqarpoq. Immap alaatsinaanneqarnerata Marin- Basis-Nuuk-p siunertaraa Kalaallit Nunaata Kitaata kujasinnerusortaani piffissami sivisuumi ingerlaavartumik uuttortaanissanik pilersitsinissaq. Paasissutissat ingerlaavartumik pissarsiarineqartalernerisigut takussutissiorneqarsinnaassaaq silaannaap pissusiata allanngoriartornerani massakkut ingerlasut issittumi avannarlermi imaani naasunik uumasunilllu peqassusianut, sunik peqarneranut pilersoqartarneranullu qanoq sunniuteqarnersut. MarinBasis-Nuuk-p piviusunngortinneqarnera Kalaallit Nunaanni Tunup Kitaatalu imminnut atassuteqarnerinut paasissutissatigut tunngaviusunik pitsanngorsaanermi saniatigut tamakku ingerlaqatigalugit ilisimatusarnikkut ingerlatanut pingaarutilimmik tunngavissaliissaaq, taamalu Kalaallit Nunaata imartaata piniakkatigut aqunneqarnerata ungasissoq isigalugu, pinngortitami uumassuseqassutsip ataqatigiinnera tunngaviga- E. Kristensen lugu ingerlanneqarnissaanut ilisimatuussutsikkut tunngavissanik pilersitsiniarneq Ecogreen ikiorsiiffigissallugu. MarinBasisimi misissugassanik katersisarneq 2005- imi aasaaneraniilli sap. akunneri pingasunngorneri tamaasa ingerlanneqartarpoq, misissugassallu tamakku katersorneqareeriaraangata Pinngortitaleriffiup misissuisarfiini nutaani misissorneqarlutillu paasissutissat qarasaasianut immiussuunneqartarput. Ingerlassat MarinBasis-programmit tapertassaattut Miljøstyrelsip DANCEA-mut aningaasaataanit tapiiffigineqarnikkut immani ilisimatusarnikkut Tunumi aamma Nuummi kissassutsimut, tarajoqassutsimut sarfallu pissusiinut uuttortaavinnik sukumiilluinnartumik uuttortaasinnaasunik pilersitsisoqarpoq, paasissutissanik Kalaallit Nunaanni silaannaap pissusianut takussutissiat nalilersornerini pitsanngorsarnerinilu atugassanik pissarsisinnaajumalluni. Silaannaap pissusiata allanngornerisa immap naqqani uumasut, peqqukkut, aalisakkat aamma miluumasut anginerit, soorlu puisit arferillu, inuussutissaqarnissaminni tunngavigisaat qanoq sunnerumaaraat siumut oqaatigereersinnaajumallugu sarfap pissusaata, tassunga ilanngullugu kangerluit immallu imminnut atanerisa, kiisalu immani ilisimatusarnerup tigussaasup uumassusilinnillu pinngorartoqarnerata imminut ataqatigiissinnerata, mikisualutsiguttaaq paasilluarnissaa pisariaqarpoq. Massakkut Tunumi Kitaanilu sumiiffinni takussutissianik hydrodynamiskiusunik M. Frederiksen

9 erseqqilluinnartunik ingerlatsisoqarpoq. Takussutissiat tamakku silaannarmi imaanilu siunissami silaannaap pissusiisa nalilersornerini sakkussaassapput pingaarutillit. Ingerlassat tamakku issittumi avannarlermi immami erngup kulstoffillu kaaviiaanerisa qiterisaasa paasilluarnerunissaannut iluaqutaasussaapput, silaannaap pissusiisa allanngornerisa taama kaaviaanermut qanoq sunniuteqarneri tamatumani ilanngullugit. Paasissutissat tamatumuuna pissarsiarineqartut paasissutissanik ACIAmut (Arctic Climate Impact Assessment), Arctic Councilip aamma IASC-p (International Arctic Science Committee) suleqatigiissutigisaannut, tunniussaqarnissamik Arctic Council-ip kajumissaarutaata akuersaarnissaannut uuttuutaasussaapput pingaarutillit. S. Rysgaard Issittumi avannarlermi imaani misissuinerni ilisimatuut pikkorissut siunissami aggersittarsinnaajumallugit ilisimatusarnikkullu unittoorani ingerlajuarnissaq qulakkeerumallugu Pinngortitaleriffiup nunanilu avannarlerni ilisimatusarnikkut ingerlatsiviit suleqatigiinnerat PhD-nngorniarlutik ilinniarnertuunik peqatigiilluni ilinniartitsisarnikkut annertusarneqarpoq. Ilinniartitsineq nunani avannarlerni assigiinngitsuni pikkorissartitsisarnertigut ingerlanneqarpoq, Nuummilu pikkorissartitsineq siulleq martsimi 2006 ingerlanneqarpoq. Taamaalilluta neriuutigaarput kalaallit ilinniarnertuut ilinniartinnerisigut aamma nunani allani ilisimatuut ilinniarnertuullu maanga kajungilersittarnerisigut ilisimasanik Kalaallit Nunaanniiginnartitsisinnaassalluta.

10 Aalisakkanut Kinguppannullu Immikkoortortaq B. Bergström Aalisakkat aalisarnikkut inuiaqatigiinnut pingaaruteqarnerpaat iluaqutigineqarnerannut mianerineqarnerannullu tunngatillugu uumasunik ilisimatusartartutut siunnersuisarneq immikkoortortap akisussaaffigaa. 2005-mi kinguppannut, saattuanut, qaleralinnut, saarullinnut suluppaakkanullu tunngatillugu ilisimatusarnikkut misissuineq, alaatsinaanneq siunnersuinerlu aallunneqarnerusimapput. Imikkoortortap tamatuma saniatigut nipisat, uiluiit kapisillillu annikinnerusumik sammisarisimavai. Paasissutissat aalisartut namminneerlutik pissarsiarisartagaat aamma Pinngortitaleriffiup nammineq uumassususilinnik ilisimatusarnikkut misissuisarnerminit paasissutissarsiarisartagai biologit siunnersuinerminni tunngavigisarpaat. Misissuinerni paasisat nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut suleqatigiiffinnut saqqummiunneqartarput, ilisimatuullu nunanit ilaasortaasuneersut aalisakkat assigiinngitsut amerlassutsimikkut nikerarnerinik ilisimatuussutsikkut paasissutissat imminnut sanilliussortarpaat nalilersorlugillu. Taama pisoqareeraangat biologit siunnersuutiginiakkatik suliarisarpaat, tamakkulu Pinngortitaleriffiup Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut tunniuttarpai. Pinngortitaleriffik 2005-imi Island suleqatigalugu Islandimiut umiarsuaat R/V Bjarni Sæmundsson atorlugu Kitaani nipi atorlugu pingaarnerutillugit ammassannik, eqalukkanik aalisakkanillu avataasiortunik allanik misissuivoq. Umiarsuaq nipi atorlugu uuttortaatinik taaneqartartunik immikkut atortulersugaavoq, taamalu nipi immap iluatigoortillugu aalisakkat assigiinngitsut immap ikeraniittut sumiiffissineqarsinnaasarlutik. Misissuinerni pingaarnerutinneqarpoq Kitaani ammassat, eqalukkat aalisakkallu allat amerlassusiisa qanorlu agguataarsimanerisa nalilersornissaat, Kalaallit Nunaata imartaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi periarfissat nutaat naliliiffigineqarnissaat tamatumuuna siunertaralugu. Aalisakkat taaneqartut aamma soqutigineqartorujussuupput issittup imartaani uumasut ataqatigiinneranni nerisariaattuni pingaarutilerujussuugamik. Aamma Kitaani ammassannialersinnaanermut periarfissat nalilersorneqarnerat suli soqutiginarnerulersimavoq Islandip Tunullu akornanni ammassat biologinit misissuiffigineqarneratigut paasineqarsimammat tamaani ammassat aalisarneqarnermikkut tatineqartorujussuusimasut. Taama misissuinerni aamma siunertaavoq aalisakkat agguataarsimanerat ataatsimut isigalugu nutaanik ilisimasaqalernissaq, soorlu aamma angalaneq tamanna arfernik angisuunik timmissanillu imarmiunik kisitsinerni aallaavittut atorneqarsimasoq.

11 Aalisakkanut Kinguppannullu Immikkoortortap suliassat nalinginnaanerusut assigiinngitsut arlalissuit ingerlatarai. Tamakku ilaatigut tassaapput aalisarnermit nalunaarsuutinik misissueqqissaarneq, aalisakkat siunnaanik misissuinikkut aalisakkanik utoqqaassusersiuineq, aalisartunit misissugassanik katersuineq misissuinerlu, saattuat suaasa perorsimassusiinik misissuineq, aalisarnikkut kisitsisitigut paasissutissanik misissuineq, kiisalu kinguppannik, saattuanik, qaleralinnik, saarullinnik kapisilinnillu peqassusianik paasiniaalluni ukiut tamaasaartumik pilersaarusiorlunilu ingerlatsisarneq. Immikkoortortap tamatuma saniatigut pilersaarusiorlugillu ingerlatariuarpai ilisimatuutut misissuiffigisassat nutaat, nalunaarusiorneq, ataatsimiinnernit allakkiorneq, ilisimatuussutsimut tunngasunik atuagassianut ilanngutassiorneq siunnersuinerlu, kiisalu ilisimatuussutsimut atatillugu nunani tamalaani ataatsimiittarnernut peqataasarneq. Kiisalu aamma Pinngortitaleriffik paasissutissanik immamut tunngasunik katersisarpoq, tamakkulu ilaatigut nunani tamalaani paasissutissanik katersuiffinnut, nunat tamalaat silaannaap pissusiinik ilisimatusarneranni atugassanngorlugit nassiussorneqartarput. Aalisartut, biologit, aalisartunik nakkutilliisut, aalisarnermik piniarnermillu nakkutilliisut soqutigisaqatigiillu akornanni suleqatigiinnerup ilisimasanillu paarlaassoqatigiinnerup pitsanngorsarnissaat siunertaralugu aalisartunik attaveqartarnertaaq immikkoortortap pingaartitaraa. Taamaattumik tassani sulisut periarfissaqariaraangat sumiiffigisamininni soqutiginnittunik naapeqatiginnittarput, sumiiffigisami aalisartut pisuussutit uumassusillit pillugit ilisimasaat pillugit paasisaqarusullutik aamma misissueriaatsit, paasisat, siunnersuineq kiisalu uumassusilinnut tunngasumik apeqqutit pillugit saqqummiussuerusullutik tamakkulu pillugit oqalliseqataarusullutik. Sulisuusut tamatuma saniatigut aalisarneq pillugu isumattorsaqatigiinnerni peqataasarput piffissanilu aalajangersimasuni atuartitsisarlutik. Immikkoortortami sulisuusut uumasut immikkoortortap sammisaqarfigisai pillugit nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut suliniaqatigiiffinni sulinerni siunnersuinernilu peqataasarput. Immikkoortortaq nunat tamalaat ilisimatuussutsikkut suleqatigiiffiini makkunani sinniisoqarpoq: Northwest Atlantic Fisheries Organization, NAFO International Council for the Exploration of the Sea, ICES North East Atlantic Fisheries Commission, NEAFC Nordisk Arbejdsgruppe for Fiskeriforskning, NAF W. Emblem

12 Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaq Miluumasut imarmiut, miluumasut nunamiut, timmissat naasullu iluaqutigineqarneri illersorneqarnerilu pillu passussineq, kiisalu ingerlaavartunik alaatsinaannissueqqissaarneq, nalunaaqqutsiussanik misissugassanillugit Pinngortitaleriffiup ilisimatuutut siunnersuisarnera immikkoortortap suliarisarpaa. Immikkoortortap saltap tamatuma saniatigut pilersaarusiorlugillu ingerlasanik pilersaarusiorneq ingerlatsinerlu. Immikkoortorliutillugit uumasut inuiaqatigiinnut pingaaruteqartut tariuarpai biologitut misissuiffigisassat nutaat, nalunaarusiorneq, ataatsimiinnerni atugassanik allakkiorneq, sammisarai, uumasulli iluaqutigineqartut tamaasa misissugariuarnissaannut akissaqarani. 2005-mi qilalukkat ilisimatuussutsimut tunngasunik atuagassianut ilanngutassiorneq siunnersuinerlu, kiisalu ilisimatussutsi- qaqortat, qilalukkat qernertat, arferit angisuut, aarrit, natsersuit, aataat, tuttut, umimmaat, appat, taateraat, mut atatillugu nunani tamalaani ataatsimiittarnernut mitit siorartuut kiisalu imeqqutaallat misissornerat peqataasarneq. alaatsinaanneqarnerallu ukkanneqarnerusimapput. Misissuinerit ilaat sumiiffinni piniartut kiisalu Piniarnermik Aalisarnermillu nakkutilliisut suleqatigalugit inger- Immikkoortortaq aamma uumasunut aalajangersimasunngikkaluanut, kisiannili avatangiisinik aqutsinermut lanneqartarput. Tamatuma sanitigut Pinngortitaleriffiup ataatsimoortumik attuumassuteqartunut tunngasutigut Namminersornerullutik Oqartussanut siunnersuillu- taakkua sumiiffinni arlaqartuni mitit manniliortut aam- sumiiffinni piniartut isumaqatigiissuteqarfigai, taamalu nilu tapersersuisarpoq, soorlu Kalaallit Nunaanni uumasut naasullu pingaassusii tunngavigalugit immikkoortisuisuupput. Paasissutissat piniartut katersugaat Pinma tuttut umimmaallu pillugit paasissutissanik katerterisarnissamik pilersitsiartuaarnikkut pingaassusiliinissamillu nunat assigiinngitsut isumaqatigiissutaasa ilanngunneqartarput. Pinngortitaleriffiup taamatut sungortitaleriffiup siunnersuisarnerani tunngavissanut ilaannut Kalaallit Nunaata akisussaaffeqarnera eqqarsaatigalugulogillu akornanni ilisimasanik paarlaassueqatigiinnerup leqatigiinnerup annertusarnissaa kiisalu piniartut bio- annertusarnissaa sulissutigiuarpai. Tamanna ilaatigut Immikkoortortaq suliassanik nalinginnaanerusunik assigiinngitsunik ingerlassaqarpoq. Tamakku ilaatigut tas- toqqaannartumik attaveqartarnerup annertusarnerati- sulianut ingerlassanut atasumik sumiiffinni piniartunut saapput puisit, qilalukkat qaqortat, qilalukkat qernertat gut pisarpoq. Tamatuma saniatigut sulisorisat sumiiffinni assigiinngitsuni sulianut atatillugu sumiiffinni so- tuttullu kigutaasa misissornerisigut utoqqaassusiliisarneq, timmissat timimikkut peqqissusiannik naliliineq, qutiginnittuusunik naapitsinissaq, isumattorsaqatigiinnerni sulianut attuumassuteqartuni assigissaannilu pe- paasissutissanik qarasaasiamut immiussineq, misissugassanik suliaqarneq, pisanik nalunaarsukkanik misisqataasarnissaq pingaartillugu salliutittarpaat. C. Cuyler

13 Immikkoortortap Avatangiisinut Pinngortitamullu, taamatullu Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfiit suleqatigai, aamma Danmarkimi Avatangiisinik Misissuivik, DMU, ilisimatusarfiit Universitet-it ilaat aalajangersimasut kiisalu nunani allani ilisimatuussutsikkut suleqatigiiffiit pitsaasumik attaveqarfigai. Uumasunut timmissanullu immikkoortortap bioloogiisa ilisimatusarneq kiisalu immikkoortortap suliassaqarfigisai uumasut pillugit ilisimatuussutsikkut siunnersuisarnernut tunngassuteqartut nunarsuarmioqatigiit ilisimatuussutsikkut siunnersuisooqatigiivini suleqataaffigisarpaat. Siunnersuisooqatigiit pineqartut makkuupput: Atlantikup Avannaani Imaani Miluumasut pillugit Ataatsimiititaliarsuaq, North Atlantic Marine Mammal Commission, NAMMCO Nunat tamalaat arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuat, The International Whaling Commission, IWC Qilalukkat qernertat qaqortallu Piujuaannartinneqarnissaat Iluaqutiginiarneqarnerisalu Aqunneqarnerat pillugu Canadamiut Kalaallillu Ataatsimiittartoqatigiivi, Joint Commission on Conservation and Management of Narwhal and Beluga, JCNB Puisit pillugit siunnersuisooqatigiit, IUCN Seal Specialist Group Nunarsuarmi Aarrit pillugit Teknikkikkut Ilisimatuussutsikkullu Ataatsimiititaliaq, Walrus International Technical and Scientific Committee, WITS Nunarsuup Issittortaani Avannarlermi Imaani Timmissat pillugit Siunnersuisooqatigiit, Circumpolar Seabird Working Group, CSWG Aataat Natsersuillu pillugit Siunnersuisooqatigiit, ICES/NAFO arbejdsgruppe vedrørende grønlandssæl og klapmyds Nunarsuup Issittortaani Avannarlermi Tuttut pillugit Siunnersuisooqatigiit, CARMA (CircumArctic Rangifer Monitoring and Assessment network) Nunat tamat akornanni uumasut nujuartat aamma nunami naasut nungutitaanissamut ulorianartorsiortitaasut niuerutigineqartarnerat pillugu isumaqatigiissut (Washington-imi isumaqatigiissut/cites), CITES E.W. Born Nannut pillugit siunnersuisooqatigiit, IUCN Polar Bear Specialist Group

14 Paasissutissiisarnermi allattoqarfik Pinngortitaleriffiup ilumini avammullu paasissutissiisarnera allattoqarfiup taassuma isumagisaraa. Suliassat immikkoortortani marlunni sulisuusut suleqatigilluinnarlugit isumagineqartarput. Allattoqarfiup ilaatigut tusagassiuutit attavigiuartarpai, Pinngortitaleriffiup nittartagaa nutartigarisarlugu, atuagassiaa PITU piareersarlugulu aaqqissortarlugu, tamanut ammasumik ataatsimiititsinerit aaqqissuuttarlugit, naqitanngorlugit saqqummersitat assigiinngitsut suliaralugillu aaqqissortarlugit pulaartullu illup iluani angallattarlugit. Paasissutissiisartup aamma Pinngortitaleriffimmi sulisut paasissutissiinermut tunngasutigut apeqqutini siunnersortarpai, allattoqarfillu pisortaasut suliassaataannik annikinnerusunik suliaqartarpoq. Pinngortitaleriffiup suliamini angusami inuiaqatigiinnut ingerlateqqinneqartarnerat pingaartillugu salliutittarpaa. Pinngortitaleriffik 2005-imi tusagassiuutitigut nalunaarutinik, ilisimatitsissutinik isummersorlunilu allaatigisanik 28-nik Kalaallit Nunaanni tusagassiuutinut nassiussaqarpoq. Nalunaarutit aamma Pinngortitaleriffiup suleqatigisartagaanut, soorlu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmut, Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfimmut aamma aalisartut piniartullu kattuffiinut, KNAPK-mut APK-mullu toqqaannartumik nassiuttarpai. Paasissutissiisarnermi allattoqarfik aamma politikerinik, atorfilinnik kattuffinnillu paasissutissiilluni ataatsimeeqateqartarnerni peqataasarpoq. 2005-ip naalernerani qilalukkat qernertat qaqortallu ilungersuullugit oqallisaasorujussuupput Pinngortitaleriffiup akuuffigisaanik. Taama oqallinnerup kinguneranik aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisoq, Finn Karlsen, ilagalugu Qeqertarsuup Tunuanut paasissutissiiartorluni angallavigineqarpoq. Pinngortitaleriffiup Kalaallit Nunaanni pisuussutit uumassusillit iluaqutigineqartut killiffiannik nalunaarsuinera nutarterneqarpoq. Nalunaarsuut taanna siornatigut Status 2000 -imik taallugu naqiterlugu saqqummiussaavoq. Taassuma nutarterlugu suliarinera taamaallaat elektroniskimik pigineqarpoq Pinngortitaleriffiullu nittartagaaniilerluni. Elektroniskimik suliarinera taanna taamaalilluni ilisimatuussutsikkut nutaanik paasisaqartoqartarnera ilutigalugu ingerlaavartumik nutarterneqartarsinnaalerpoq. PITU normu nutaaq 2005-imi saqqummerpoq miternut tunngasunik imaqarluni. Aamma paasissutissiisartoq tusagassiuutini assigiinngitsuni apersuisarnerni arlalinni peqataasarpoq, pingaartumik oqallinnernut aamma uumasut pillugit siunnersuisarnernut atatillugu, aammalumi allattoqarfik aaqqissuussinerni angisuuni, soorlu Unnuk Kulturisiorfimmi, suleqataalluinnartarpoq. C. Egevang

15 PINNGORTITALERIFFIUP ATUUFFII Siunertaq Pinngortitaleriffik Namminersornerullutik Oqartussat pinngortitamik ilisimatusarnermut qitiusumik ingerlatsiviutigaat, inatsisartut inatsisaat nr. 6, 8. juni 1994-imeersoq tunngavigalugu pilersinneqartoq. Pinngortitaleriffik Kalaallit Nunaanni eqqaanilu pisuussutit uumassusillit (naasut uumasullu) pillugit ilisimasanik piujuaannartitsilluni iluaqutigineqarnissaannut tunngavissanik katersuillunilu ineriartortitsisussaavoq, kiisalu avatangiisit uumassusillillu assigiinngitsut amerlasuujunerisa isumannaarnissaat suliarisussaallugu. Ilisimasat tamakku pingaartumik Pinngortitaleriffiup Namminersornerullutik Oqartussanut siunnersuisarnerani tunngaviusassaapput. Pinngortitaleriffiup naasut uumasullu nakkutigineqarlutillu iluaqutigineqarnerinut atasumik Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit allallu siunnersortarpai. Siunnersuineq tamanna ilaatigut Naalakkersuisut toqqarlugit, ilaatigullu nunani tamalaani suleqatigiiffiit assigiinngitsut Kalaallit Nunaata sinniisoqarfigisai aqqutigalugit, pisarpoq. Pinngortitaleriffiup aamma ilisimatusarnikkut ingerlatsivigisamini Kalaallit Nunaata nunani tamalaani pisussaaffeqarfigisaani Kalaallit Nunaat sinniisuuffigisarpaa. Pinngortitaleriffik ilisimatusarnikkut misissuinermini paasisami tamanut saqqummiuttarnissaannut pisussaatitaavoq. Aamma innuttaasut avatangiisit, pinngortitaq Pinngortitaleriffiullu suliaqarfigisaani ilisimatusarnikkut misissuinernit inernerusut pillugit ilisimatittartussaavai. Suliassat Pinngortitaleriffiup ilisimatuussutsikkut suliai pingaartumik makkununnga sammisitaapput: pisuussutinik uumassusilinnik nalilersuinerit (peqassutsimik naliliinerit) uumasoqatigiiaat agguataarsimaneri immikkoortitersimanerilu uumasoqatigiiaat piaqqiortaasiat amerliartortaasiallu nerisaasa suussusii uumasoqatigiiaallu assigiinngitsut ataqatigiiaannerat piniutinik nalilersuinerit ineriartortitsinerillu Ilisimatusarneq toqqaannartumik uumasunik misissuinertigut (peqassutsimik uuttortaanerit, misissugassanik katersuineq il.il.) aamma toqqaannanngitsumik pisat tunisallu pillugit paasissutissanik misissueqqissaarnertigut pisarpoq. Aaqqissuussaanera Pinngortitaleriffiup siulersuisui suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani qullersaallutik akisussaasuupput, qulakkeertussaallugulu suliassat Pinngortitaleriffik pillugu inatsimmi allanneqarsimasut aningaasatigut killissaliussat ukiut tamaasa Aningaasanut Inatsit aqqutigalugu tunniunneqartartut iluanni sapinngisamik pitsaanerpaamik naammassineqarnissaat. Siulersuisut ilisimatusarnikkut suliassat ingerlannissaanni anguniarumasatut pilersaarusiat aalajangersartarpaat ukiumoortumillu sulinissamut najoqqutassiat aningaasatigullu missingersuusiat akuerisarlugit.

16 T. Christiansen Siulersuisut 2005-imi ukuninnga ilaasortaqarput: Daniel Thorleifsen, siulittaasoq Alfred Jakobsen (Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik), siulittaasup tullia Lise Lennert Olsen (Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik) Amalie Jessen (Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik) Ottooraq Frederiksen (SPS) Peter Olsen (KNAPK) Peder Munk Pedersen (APK) Carsten Hvingel/Marie Storr-Paulsen (Pinngortitaleriffik) Flemming Ravn Merkel/Christine Cuyler (Pinngortitaleriffik) Pinngortitaleriffiup pisortaata suliffiup ulluinnarni aqunneqarnera isumagisaraa suliffillu avammut sinniisuuffigalugu. Pisortap qulakkiigassaraa Pinngortitaleriffiup suliassani siulersuisut killissaliussaasa iluanni sapinngisamik pitsaanerpaamik suliarissagai. Siulersuisunut siunnersuisartunik ataatsimiititaliaqarpoq. Ataatsimiititaliap taassuma ilaatigut Pinngortitaleriffiup suliassanut najoqqutassiaasa ungasinnerusorlu isigalugu ingerlanniagaasa suliarineqarnerinut akuerineqarnerinullu atasumik siulersuisut siunnersugassaraat. Ataatsimiititaliap aamma Pinngortitaleriffiup ilisimatusarnikkut ingerlatsinera suliassamilu tungaatigut ineriartornera nalilertartussaavaa. Pinngortitaleriffik suliami tungaasigut marlunnik immikkoortortaqarpoq, tassa Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaq aamma Aalisakkanut Kinguppannullu Immikkoortortaq, allaffissornikkut immikkoortoqarluni kiisalu paasissutissiisarnermi allattoqarfeqarluni. Immikkoortortat tamarmik immikkoortortami pisortaqarput Pinngortitaleriffiup pisortaanut toqqaannartumik attaveqartartunik. Paasissutissiisarnermi allattoqarfik pisortaqarfimmut atasuuvoq pisortamut toqqaannartumik attaveqarluni. 2005-imi sulianut tunngasutigut immikkoortortanut ilassutitut aningaasallu avataanit pissarsiat atorlugit Imaani Uumassuseqassutsip Ataqatigiinneranut Silaannaallu Sunniutai pillugit Suliassaqarfik pilersinneqarpoq, taannalu professorimit pisortamut attaveqartumit aqunneqarpoq.

17 C. Egevang Aningaasalersugaanera Pinngortitaleriffiup ingerlassai pingaartumik Namminersornerullutik Oqartussanit tunngaviusutut aningaasaliissutitigut aningaasalersugaapput. 2005-mi aningaasaliissutit 40,3 mio. kr.-upput, tikeraanut inissiap umiarsuaatillu ingerlannerisigut isertitassatut missiliuussat 1,8 mio. kr. ilanngutereerlugit. Aningaasaliissutit ukiup ingerlanerani 0,8 mio. kr.-nik, arfernik angisuunik immikkut ittumik kisitsinissamut atugassanik amerlineqarput. Aningaasanut inatsisikkoortumik aningaasaliissutit saniatigut Pinngortitaleriffik ilisimatusarnikkut ingerlanniakkanut assigiinngitsunut avataanit aningaasaliiffigineqartarpoq, tamakku ilaat ukiunut arlalinnut naatsorsuussaasarlutik. 2005-mi avataanit aningaasaliissutinit aningaasartuutit katillutik 11,1 mio. kr.-upput. Pinngortitaleriffiup 2005-mi avataanit aningaasaliissutit ingerlassanut makkununnga atorpai: Pinngortitaleriffiup 2005-mi immikkut ittumik isertitai 0,4 mio. kr.-upput, taamalu aningaasanut missingersuutiviit 41,5 mio. kr.-ullutik.taakkunannga 15,2 mio. kr. akissarsianut aamma 26,3 mio. kr. aningaasartuutinut allanut atorneqarput. Pinngortitaleriffiup umiarsuaataasa marluusut ingerlanneqarnerat aningaasanut inatsisitigut missiliuutit tamakkerlutik ilaannik 14,0 mio kr.-nik naleqarpoq. Pinngortitaleriffiup 2005-mi kaaviiaartitai katillutik 52,6 mio. kr.-upput. Aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit 38,5 Ilassutitut aningaasaliissutit 0,8 Aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit (isertitat) 1,8 Immikkut ittumik isertitat 0,4 Avataanit aningaasaliissutit 11,1 Katillugit 52,6

18 C. Cuyler Ingerlassat avataanit aningaasaliiffigisat Aningaasaliissutit ingerlassallu 2005-mi atuineq Avatangiisinut Aqutsisoqarfik, Miljøstyrelsen Mitit pillugit workshop-eqarneq 168.000 Qeqertarsuup Tunuani taateraanik kisitsineq 279.000 MarinBasis Nuuk 721.000 Qilalukkanik qernertanik naliliineq /peqassutsimik kisitsineq 302.000 Qilalukkanik qernertanik misissuinerit 115.000 Baggivittap Kangerliumanersuani aavernik misissuinerit 747.000 Tuut pillugit isumasioqatigiinnissamut angalaneq 20.000 Tuttunik alaatsinaassinermi attavigisartakkat 11.000 Globec symposium 18.000 ESSAS symposium 20.000 Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik Tuttoqatigiit umimmaqatigiillu ikittunnguakkuutaat 46.000 Aalajangiisinnaatitaanermik allanut tunniussineq 30.000 Kalaallit Nunaani ilisimatusarnerit pillugit ataatsimiititaliarsuaq Mitit pillugit Ph.d.-nngorniut 100.000 Imeqqutaallat pillugit Ph.d.-nngorniut 350.000 Saattuat pillugit Ph.d.-nngorniut 354.000 Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik Ammassanik misissuineq (EU) 3.400.000 Tunumi qalerallit pillugit takussutissiaq (EU) 45.000 Uummannami qilalukkat qernertat 38.000 Qilalukkanik qernertanik malittarinninneq 45.000 Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik Immap naqqani uumasoqarfiusut 7.000 Saarullinnik nalunaaqqutsersuineq 4.000 Walther Herwig 15.000 Naasoqassuseq pillugu workshop-eqarneq 12.000 Danmarkimi Avatangiisinik Misissuiveqarfik, Danmarks Miljøundersøgelser Arfiviit aamma uumasuaqqat tappiorannartut (Miljøstyrelsen) 380.000 National Oceanic Atmospheric Administration (NOAA) Arfernik angisuunik malittarinninneq 101.000 Nunat Tamalaat Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuat Arfernik angisuunik malittarinninneq 221.000 Naalagaaffiup Pinngortitaq pillugu Ilisimatusarnikkut Siunnersuisoqatigiivi, Statens Naturvidenskabelige Forskningsråd Immap sikuata nikerartarnera 339.000 Immap sikuata nikerartarnera (assartuineq) 368.000 Aningaasaateqarfik Aage V. Jensens Fonde Professoreqarfik 245.000 Laboratoriami atortut angallallu 2.500.000 Katillugit 11.100.000

19 ILLUUTIT ANGALLATAATILLU Pinngortitaleriffiup illuutimi umiarsuaatimilu ingerlanneqarneranni aserfallatsaalineqarnerannilu aningaasartuutit Namminersornerullutik Oqartussat tunngaviusumik aningaasaliissutaat atorlugit akilertarpai. Illuutit Pinngortitaleriffik Nuussuarmi Nuup kangiatungaaniittumi inissisimavoq. Tamaani illorsuit nutaat marluk Pinngortitaleriffiup atugassaasut ukiualunnguit matuma siornagut sananeqarput. Illorsuit aningaasaateqarfimmit Aage V. Jensens Fonde-mit Namminersornerullutik Oqartussanut tunnissutaapput. Illorsuarmi pingaarnermiipput allaffiit, misissuisarfiit laboratoriat, init toqqorsiviit, sannavik, atuagaateqarfik, nerisarfik ataatsimiittarfiillu. Illorsuup aappaaniipput tikeraanut inissiat init ataasiakkaat aamma inissiaviit, biilinik eqqussisarfik kiisalu ini atuartitsinermut, isumattorsaqatigiinnernut assigisaannullu atorneqartartoq. Suliffeqarfiit Pinngortitaleriffiup suliaanut assingusunik suliaqarfiusut ininik najugassianik immaqaluunniit ininik allaffinnik sivikitsumik sivisunerusumilluunniit attartornissaannut periarfissaqarpoq. Adolf Jensen (1967-imi sanaaq, 167 BRT) pingaartumik sinerissap qanittuani qaleralinnik, saattuanik saarullinnillu misissuinernut kiisalu avatangiisinik misissuinermi misissugassanik katersuinermi atorneqartarpoq. Umiarsuaq misissuissutissatut sanaajuvoq masattunut panertunullu misissuisarfinnik laboratoriaqarluni kiisalu misissugassanik assigiinngitsunik katersinissamut teknikikkut atortulersugaalluni. Umiarsuaq piniutit uninngasut, soorlu ningittakkat, pullatit qassutillu piniutigalugit atorneqartarpoq. T. Christiansen Umiarsuit Pinngortitaleriffik imaani suliami ingerlannissaannut tunngavissaminik misissuissutinik anginerusunik marlunnik umiarsuaateqarpoq, Paamiut aamma Adolf Jensen arlalinnillu mikinerusunik angallateqarluni umiatsiaaraateqarlunilu. Paamiut akuttunngitsumik Canadami ilisimatusarnerni aalisagaatinut ataatsimoorussanut misissuinissanut tunngasuni atugassatut attartortinneqartarpoq, taavalu Adolf Jensen suleqatigiinnissaq pillugu aalajangersumik isumaqatigiissut aqqutigalugu ukiut tamaasa Danmarkimi Avatangiisinik Misissuiveqarfimmut, Danmarks Miljøundersøgelser, attartortinneqartarluni. Paamiut (1971-imi sanaaq, 721 BRT) pingaartumik avataani kinguppannik, qaleralinnik, saattuanik aalisakkanillu itisoormiunik misissuinernut atorneqartarpoq. Umiarsuaq kilisaataavoq aqumigut amoorfilik masattunik panertunillu misissuisarfinnik laboratorialik kiisalu qarasaasianik, immamik misissuinermi atortunik aamma misissugassanik katersuinermi passussinermilu pisariaqartunik teknikikkut atortulersugaq.

20 T. Christiansen Sulisoqartitaaneq Pinngortitaleriffik 2005-imut Aningaasanut Inatsimmi ukioq naallugu sulisut 49,5 nalinginik sulisussaqartitaavoq. Taakku imatut agguataarsimapput: Pisortatut atorfiit sisamat, ilinniagartuutut atorfiit 23, teknikikkut-allaffissornikkut atorfiit 14,5, ilinniarnertuunik nal. akunnermusialinnik ikiorteqarnissamut ukioq naallugu sulisut pingasut nalingi, aamma Adolf Jensen -imi nal. akunnermusialinnik ikiorteqarnissamut ukioq naallugu sulisut tallimat nalingi. Taakkununnga ilanngutassaapput Adolf Jensen -ip naalagaa aamma Paamiut inuttai tamarmik Royal Greenlandilu suleqatigiinnissamik isumaqatigissut aqqutigalugu siunnersortitut akissarsiaqartinneqartut. Sulisut tunngaviusumik aningaasaliissutit atorlugit akissarsiaqartinneqartut saniatigut Pinngortitaleriffik avataaniit aningaasalersukkanik arlalinnik suliamut aalajangersumut tunngatitanik sulisoqartuarpoq (professori, ilisimatusartut, ph.d-stipendiallit il.il.).

21 SULISUT Sulisut aalajangersumik atorfillit ingerlassamullu aalajangersumut atasumik sulisuusut Ateq Atorfik Sulilerfia Soraarfia Kristine Engel Arendt ilisimatusartoq 1.8.2005 Bo Bergstrøm qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartoq 1.6.2004 Hans Berthelsen ikiorti, handyman 1.2.2003 Erik W. Born qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartoq 1.12.1983 AnnDorte Burmeister ilisimatusartoq 1.5.1996 Jonathan Carl ilisimatusartoq 1.8.2004 Tanja Christiansen allaffimmi fuldmægtigi 9.2.2004 Laura Christine Cuyler ilisimatusartoq 1.10.1996 Batseba Efraimsen allaffimmi ilinniartoq 1.8.2004 31.3.2005 Carsten Egevang ilisimatusartoq 1.5.2002 Morten Søby Frederiksen ilisimatusartoq 1.9.2005 Arne Kristian Geisler biologit ikiortaat 1.12.2003 Ruth Due Hansen ilinniartoq 1.4.2005 Lotte Hatting allaffimmi fuldmægtigi 1.5.2002 30.4.2005 Mads Peter Heide-Jørgensen qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartoq 1.7.1988 Lars Heilmann biologit ikiortaat 1.8.1995 Carsten Hvingel ilisimatusartoq 1.3.1995 30.6.2005 Michael C.S. Kingsley qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartoq 1.9.1998 Mitti Kleist assistentiuneq 1.6.2005 Emma Kristensen paasissutissiisartoq 1.12.2001 Ole Stenderup Kristensen biologit ikiortaat 1.8.2002 31.7.2005 Stig Lage allaffissornermi pisortaq 1.11.1999 Karolina Platou Larsen biologit ikiortaat 1.12.2005 Rasmus Lauridsen IT-mik siunnersorti 1.8.2005 Hanne Lindberg allaffissornermi pisortap tullia 1.11.2003 31.10.2005 Bjarne Lyberth ilisimatusartoq 1.1.2004 Henning Mathæussen biologit ikiortaat 1.1.2003 Rene Mathæussen biologit ikiortaat 1.12.2002 Flemming Ravn Merkel ilisimatusartoq 1.1.1998 Kristjana G. Motzfeldt ilisimatusartoq 1.9.1995 Jens Nyeland qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartoq 1.5.2002 31.7.2005 Klaus H. Nygaard pisortaaneq 1.5.1984 Ella Nørlund allaffimmi fuldmægtigi 1.3.2000 Jean Francois Page pilittaq 1.12.2000 Lotte Rasmussen biologit ikiortaat 1.11.2000 Lykke Geisler Reimer allaffimmi ilinniartoq/allaffimmi assistenti 1.8.2001 Michael Rosing databasemik aqutsisoq 1.1.2000 Aqqalu Rosing-Asvid ilisimatusartoq 1.5.1993 Søren Rysgaard professori 1.8.2005 Helle Siegstad immikkoortortami pisortaq 1.1.1992 Malene Simon ilisimatusartoq 1.7.2005 Claus Simonsen ilisimatusartoq 1.10.1996 31.1.2005 Marie Storr-Paulsen ilisimatusartoq 1.8.2002 Kaj Sünksen ilisimatusartoq 1.8.2005 Kai Wieland qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartoq 1.7.2000 Lars Witting ilisimatusartoq/immikkoortortami pisortaagallartoq 1.2.1998

22 Danmarks Fiskeriundersøgelser suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigalugu sulisuusut Jesper Boje qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartoq 1.4 1986 Ole A. Jørgensen qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisimatusartoq 21.9.1987 Umiarsuarmiut aalajangersumik atorfinitsitat Børge S. Madsen umiarsuup naalagaa, Paamiut 1.1.1996 Erik Krüger Hansen maskinami pisortaq, Paamiut 1.1.1996 Flemming Heinrich umiarsuup naalagaa, Adolf Jensen 1.7.1999 31.10.05 Piffissami sivikitsumi sulisuusut aamma ilinniarnertuut ikiortaasut Adolf Jensen Paamiut Mathilda Haraldsson Arnarulúnguak Grønvold Nanette Hammeken Bo Snedker Jacobsen Steen Knudsen Aili Lage Labansen Magnus Moltu Løfstedt Kristoffer Nielsen Rasmus Nygaard Jørgen Sethsen Kaj Sünksen Kim Reimer Tommy Kristensen Jacob Chr. Schmidt Rasmus Berg Hedeholm Gertrud Kleist Nete Kodahl Martin Blicher Ditte Mikkelsen Otto Johannes Olsen Diana Holm Petersen Erik Lars Olsen Agnete Holm Lyberth Augustinus Joelsen Steffen Andersen Inunnguaq Heinrich Rink M. Heinrich Hans Lars Johansen Kristian Skifte Jan Sukuvara Jens Emil Binzer Ludvig Hansen Karl Rosing Kristian Kristoffersen Markus Jensen Karl Utuange Johan Davidsen Apollus Andreassen Anni Dali Jørn Kristian Hansen Johannes Knudsen Johannes Nielsen Knud Pedersen Birgir Sivertsen Ole Jacob Petersen Einar Christensen Niels Knudsen Arne Hermansen Poul Magnus Pedersen

23 2005-IMI SULIAT Ataatsimiinnerit nunarsuarmioqatigiinnit peqataaffigineqartut NAMMCO Scientific Committee Working Group on the Stock Status of Walruses in the North Atlantic and Adjacent Seas Atlantikup avannaani aarrit pillugit ataatsimiinneq 11.-14. januar, København. Nunat avannarliit avatangiisit tungaannut iliuusissanik pilersaarusiorlutik isumattorsaqatigiinnerat. 20.-21. januar, Køge. Nunat avannarliit Aalisakkanik ilisimatusarneq pillugu Suleqatigiissitaat. 27.-28. januar, København. Avatangiisit aamma Aalisarneq pillugit anguniarumasanut Aqutsisuutitat ataatsimiinnerat (NM). 28. januar, København. EU-mi Namminersornerullutik Oqartussat peqatigalugit ataatsimiinnerit. 2.-3. februar, Bruxelles, Belgien. Canadian Polar Bear Technical Committee, nannut pillugit ataatsimiinneq. 7.-11. februar, Edmonton, Canada. Status, management and research of the Greenland-Canada Eider Population. Nunat tamalaat mitit pillugit isumattorsaqatigiinnerat piniartut Canadameersut Kalaallit Nunaanneersullu, kiisalu ilisimatusartartut Kalaallit Nunaanneersut, Canadameersut Danmarkimeersullu peqataaffigisaat. 15.-17. februar, Nuuk. Gordon Polar Marine Science Conference: Climate Feedbacks and Trophic Shifts in Polar Seas Silaannaap pissusaata Issittup Imartaanut sunniutigisartagai pillugit ataatsimiinneq. 14.-19. marts, Ventura, California Working Group North Atlantic Salmon (ICES), North Atlantic Salmon Conservation Organization (NASCO) Atlantikup Avannaani ilisimatuussutsikkut Suleqatigiiffiup kapisillit pillugit ataatsimiinnera 5.-14. april, Nuuk. ICES Workshop on survey design and data analysis ICES-p ataani misissueriaatsit paasissutissanillu passussisarnerit pillugit ataatsimiinneq. 3.-9. maj, Sete, Frankrig. EU-mi Namminersornerullutik Oqartussat peqatigalugit ataatsimiinnerit. 6.-9. maj, Ilulissat. GLOBEC Symposium on Climate Variability and Sub-Arctic Marine Ecosystems and ESSAS (Ecosystem Studies of Sub-artic Seas) Implementation workshop Silaannaap kiisalu Issittup imartaani uumassuseqassutsip ataqatigiinneranut tunngassuteqartut pillugit ataatsimiinneq 16.-20. maj, Victoria, British Colombia, Canada ESSAS (Ecosystem Studies of Sub-artic Seas) Scientific Steering Committee meeting ESSAS-imi ilisimatuussutsikkut aqutsisoqatigiit naapinnerat. 16.-20. maj, Victoria, BC, Canada CITES Animals Committee CITES-ip ataani uumasut pillugit ataatsimiinneq. 19.-25. maj, Geneve, Schweiz. NSRF (Northern Shrimp Research Foundation)/DFO (Fisheries and Oceans Canada) Workshop on Shrimp and its environment in the Northwest Atlantic Implications for forecasting abundance and population dynamics Kinguppaat pillugit siunissamut isiginiarluni siunnersuisarneq amerliartortarnerisalu ataqatigiissinniarnerat pillugu ataatsimiinneq. 25.-27. maj, St. Johns, New Foundland, Canada 57th meeting of the IWC Scientific Committee Nunarsuarmioqatigiit Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuani ataatsimeeqataaneq. 30. maj-10. juni, Ulsan, South Korea Northwest Atlantic Fisheries Organization (NAFO) Scientific Council Meeting. Atlantikup avannaata-kitaani aalisagaqassutsimik naliliineq. 2.-16. juni, Halifax, Canada. IWC Commission Meeting - Nunarsuarmioqatigiit Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuani ataatsimeeqataaneq. 20.-24. juni, Ulsan, South Korea Nunarsuarmi massakkorpiaq nanoqassusia aamma ilisimatusarnikkut paasisanik paarlaateqatigiinneq. IUCN-imi nannunik immikkut ilisimasallit nunanit tamalaaneersut ataatsimiinnerat. 27. juni-2. juli, Seattle, USA. Crustacean Society, ICC6 Congress qaleruallit pillugit ilisimatusarneq pillugu ataatsimiinneq. 18.-22. juli, Glasgow, Skotland. EU-mi Namminersornerullutik Oqartussat peqatigalugit ataatsimiinnerit. 1.-3. august, Bruxelles. Avatangiisit aamma Aalisarneq pillugit anguniarumasanut Aqutsisuutitat ataatsimiinnerat (NM). 14.-15. august, København. Nunat avannarliit Aalisakkanik ilisimatusarneq pillugu Suleqatigiissitaat. 22.-24. august, Sallingsund.

24 Nuuk Basic Workshop: Kitaata imartaani uumassuseqassutsip ataqatigiinnerata alapernaarsorneqarnissaa pillugu Ataatsimiinneq. 22.-28. august, Nuuk. Following in Aldo Leopold s footsteps. The Wildlife Society (TWS), 12th Annual Conference Aldo Leopold-p tumai malillugit, uumasut nujuartat pillugit ataatsimiinneq. 25.-29. september, Madison, Wisconsin, USA Heklami orpippassuit, nunat ilaat naasuerussimasut naasunik nunamit tamaannga pisunik naasulersoqqinnerat. Ataatsimiititsisut: Soil Conservation Service,The Icelandic Forest Service, kiisalu kommunit soqutigisaqaqatigiillu assigiinngitsut kattufii. 12. oktober, Reykjavik, Island. Joint Meeting of the NAMMCO Scientific Committee Working Group on the Population Status of Narwhal and Beluga in the North Atlantic and the Canada/Greenland Joint Commission on Conservation and Management of Narwhal and Beluga Scientific Working Group - Qilalukkat qernertat qaqortallu Piujuaannartinneqarnissaat Iluaqutiginiarneqarnerisalu Aqunneqarnerat pillugu Canadamiut Kalaallillu Ataatsimiittartoqatigiivisa NAMMCO-llu ataani ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliap qilalukkat pillugit ataatsimmiinnerat. 13.- 16. oktober, Nuuk NAMMCO p Ilisimatuussutsikkut Ataatsimiititaliarsuani ukiumoortumik ataatsimiinneq. 24.-28. oktober, Reine, Norge. NAFO Scientific Council Meeting on shrimp assessment NAFO-p ataani kinguppaat pillugit ataatsimiinneq. 26. oktober-3. november, Dartmouth, Nova Scotia, Canada Follow-up meeting to the NSRF/DFO Northern Shrimp Workshop Kinguppaat pillugit ataatsimiinneq. 4. november, Dartmouth, Nova Scotia, Canada Second North American Sea Duck Conference Imaani qeerlutuut pillugit ataatsimiinneq. 7.-11. november, Annapolis, Maryland, USA ICARP II Second International Conference on Arctic Research Planning. The Arctic system in a changing world - Nunarsuarmioqatigiit Issittumi ilisimatusarnerup pilersaarusiornissaa pillugu ataatsimiinnerat. 10.-12. november, København CARMA CircumArctic Rangifer Monitoring & Assessment. Issittoq avannarleq kaajallallugu tuttoqassusianik alaatsinaassineq pillugu isumattorsaqatigiinneq. 14.-16. november, Vancouver, British Columbia, Canada. EU-mi ataatsimiinneq: Uumasunik ilisimatusartartut siunnersuisarnerup pitsaanngorsaatissai pillugit isumattorsaqatigiinnerat. 18.-24. november, Mauritius. Immap sikua pillugu isumasioqatigiinneq. 5.-9. december, Dunedin, New Zealand. Imavissuarni silaannaap pissusianik ilisimatusarnikkut ingerlassami aqutsisuutitat ataatsimiinnerat. 6.-8. december, København. Sixteenth Biennial Conference on the Biology of Marine Mammals Imaani miluumasut pillugit ataatsimiinneq. 11.-16. december, San Diego, California. EU-mi Namminersornerullutik Oqartussat peqatigalugit ataatsimiinnerit. 12. december, København. European Science Foundation ESF LESC exploratory workshop on New perspectives on sea-ice research for the next 10 to 20 years Ukiuni 10-20-ni aggersuni imaani sikup ilisimatusarfigineqarnissaa pillugu ataatsimiinneq. 12.-16. december, Demenhorst, Tyskland.

25 Nunatsinni ataatsimiinnerit Pinngortitaleriffik Aalisarnermi siunnersuisoqatigiinni, Piniarnermi siunnersuisoqatilutik amerlassutsimikkut allanngorneri, Kitaata imartaani uumassusillit tamakkergiinni aamma Nunalerinermi siunnersuisoqatigiinni ukiup ingerlanerani ataatsimiit- angissusiilu avatangiisitigut aalisarnik- nillertumi kinguppaat amerliartortarnerat tarnerni aggersitatut peqataatinneqartarpoqtissiilluni ataatsimiinneq. kullu sunniutaasartut pillugit paasissu- 27. juni, Nuuk. Timersuutitut nannunniartarneq pillugu suleqatigiissitani Namminersornerullutik Arfernik kisitsineq saattuallu pillugit Naalakkersuisut siulittaasuata aamma Pin- Oqartussat ataatsimeeqatigineqarnerat. 8. marts og 4. april, Nuuk. ngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisuugallartup, Hans Enoksenip, paasissutissiilluni ataatsimeeqatigineqarnera. Ingerlassaq Sila-Inuk pillugu aqutsisuutitani ataatsimiinnerit. 29. juni, Nuuk. 22. marts og 3. maj, Nuuk. Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut ataatsimeersuarneranni peqataaneq. Sinerissap qanittuani qaleralittarineqartartut pillugit Pinngortitaleriffimmi isumattorsaqatigiinneq. 1.-3. juli, Narsaq. 6.-12. marts, Nuuk. Arfernik angisuunik kisitsisarnerit pillugit pilersaarusiorluni KNAPK-p aamma Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfiup Pinngortitaleriffiup killiffia pillugu inatsisartuni ilaasortanik ullup affaani paasissutissiineq oqallinnertalik. 26. august, Nuuk. ataatsimeeqatigineqarnerat. 25. april, Nuuk. Nunalerinermi siunnersuisoqatigiinni Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisup mitit pillugit ataatsimeeqatigi- 1. september, Qanisartuut. ataatsimiinneq. neqarnera. 28. april, Nuuk. Ammassanik misissuinerit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat, suliffissuit Tusagassiortut nunanit avannarlerneersut kattuffiillu ataatsimeeqatigineqarnerat. 20-t Pinngortitaleriffik aamma pisuussutit 26. september, Nuuk. uumassusillit ataatsimut isigalugit ataatsimeeqatigineqarnerat. Kalaallit Nunaanni arfernik ilisimatuussutsikkut misissuineq pillugu Piniarnermut 30. april, Nuuk. Aalisarnermullu Pisortaqarfiup ataatsimeeqatigineqarnera. Tuttut umimmaallu pillugit siunnersuisarneq pillugu atuisartut Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmi ataatsi- 20. oktober, Nuuk. miinnerat. Piniarnermut Aalisarnermullu Pisortaqarfiup nannut pillugit ataatsimeeqatigine- 1. juni, Nuuk. qarnera. 18. november, Nuuk. Qilalukkanut qernertanut tunngatillugu biologit siunnersuinerat pillugu Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumik, Finn Karlsen, paasissutissiilluni ataatsimeeqatiginninneq. 6. december, Nuuk. KNAPP-p, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisup, Finn Karlsenip, Pinngortitaleriffiullu qilalukkat pillugit ataatsimeeqatigiinnerat. 10. december, Ilulissat. KNAPP-p, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisup, Finn Karlsenip, Pinngortitaleriffiullu qilalukkat pillugit ataatsimeeqatigiinnerat. 11. december, Saqqaq. KNAPP-p, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisup, Finn Karlsenip, Pinngortitaleriffiullu qilalukkat pillugit ataatsimeeqatigiinnerat. 12. december, Qeqertarsuaq.

26 Sumiiffinni assigiinngitsuni ingerlatat Kangerluarsunnguami, Kobbefjord, sikup Adolf Jensen angallatigalugu sinerissap ukiup ilaani misissugarineqarnera. Sikumik immamillu misissugassanik tigusisar- 20. maj-16. juni, Qeqertarsuup Tunua qanittuani saattuanik misissuineq. neq quajaatit tamaaniittut qanoq katitigaanerat misissorniarlugu. aamma Sisimiut. Ukioq naallugu, sap. akunnera allortarlugu Paamiut angallatigalugu Tunup avataani miss., Nuuk. qaleraleqassusianik misissuineq. 9.-25. juni, Reykjavik-Nuuk. Kangerlussuup-Sisimiut nunataani umimmaat ikinnerpaamik amerlassusiinik aamma ataatsimoortukkuutaat amerlassusii- 18. juni-3. august, Grønne Ejland, Disko Imeqqutaallanik alaatsinaassineq. nik kisitsinerit. Bugt. 18. januar-8. februar, Maniitsup aamma Sisimiut kommunii. Nuummi/Ilulialimmi ungalusami naasut, ungalusani pingasuni naasunik misissuineq nakkutilliinerlu. Qaleralinnik uuttortaaneq, Ilulissani Uummannamilu suliffissuarni ukiuunerani uuttortaanernit katersinerit. 11.-20. juni, Nuuk. 25. februar-18. marts. Saarulleeqqanik misissuineq, sinerissap qanittuani saarulleeqqanik alaatsinaanneq. Dana angallatigalugu kilisalluni misissuineq, DFU paarlaateqatigalugu. 19. juni-9. juli, Nuuk aamma Sisimiut. 11.-20. marts, Østersøen. Paamiut angallatigalugu kinguppannik Tuttoqarfimmi Akia-Maniitsumi tuttoqassusianik qulimiguulimmik angallateqarlu- 28. juni-15. juli, Nuuk-Ilulissat. aalisakkanillu misissuilluni angalaneq. ni kisitsineq. 14.-16. marts, Nuup aamma Maniitsup Paamiut angallatigalugu kinguppannik kommunii. aalisakkanillu misissuilluni angalaneq. 15. juli-1. august, Ilulissat-Nuuk Qeqertarsuup Tunua Vaigatilu aqqusaarlugit. Tuttoqarfimmi Kangerlussuarmi-Sisimiuni tuttoqassusianik qulimiguulimmik angallateqarluni kisitsineq. Qaammataasanut nassitsissutinik natsersuarnut ivertiterineq. 18.-22. marts, Sisimiut Maniitsullu kommunii. 13.-27. juli, Tunup kujataa. Arfivinnik qaammataasanut nassitsissutinik nalunaaqqutsersuineq. suilluni angalaneq. Sinerissap qanittuani qaleralinnik misis- 10. april-7. maj, Qeqertarsuaq. 16. juli-1. august, Ilulissat. Sinerissap qanittuani qaleralinnik misissuilluni angalaneq aamma aasaanerani aalisarnermit paasissutissanik katersineq. 1.-14. august, Uummannaq. Paamiut angallatigalugu qalorsuit putoqqortussusiinik naleqqussaaneq. 3.-10. august, Kitaa. Arfernik angisuunik nalunaaqqutsersuineq. 8.-26. august, Qeqertarsuaq. Aavernik nalunaaqqutsersuineq aaverniillu misissugassanik katersineq. 19. august-3. september, Cumberland Peninsula, Baffin Islandip kujammut kangiani, Canada. Arfernik angisuunik timmisartumiit kisitsineq. 26. august-23. september, Vestgrønland. NuukBASIC Workshop kiisalu sumiiffinnik piukkunnartunik misissuineq. 23., 24. og 28. august, Nuup kommunea. Qaammataasanut nassitsissutinik qilalukkanik qernertanik nalunaaqqutsersuineq. 28. august-17. september, Qaanaaq. Avataani saattuaqassusianik misissuineq. 28. august-18. september, Nuuk, Paamiut aamma Maniitsoq. Qaleraleqassusianik misissuineq. Kitaata avataani qaleraleqassusianik itisoormiunillu allanik misissuineq (NAFO-mi sumiiffiiit 1C aamma 1D). 29. august-11. september, Kitaa. Silaannaap pissusia, tappiorannartunik pinngorartoqarnera nungorartoqarneralu. 18. april.-2. maj, Qeqertarsuaq. Qilalukkanik qernertanik qaammataasanut nassitsissutinik ivertiterineq. 28. juli-28. august, Kakiak Point, Admiralty Inlet, Canada. Kapisilinnik misissuinerit. 2.-12. september, Ilulissat aamma Qasigiannguit.

27 Adolf Jensen angallatigalugu avataani saattuaqassusianik misissuineq. 2.-23. september, Paamiut, Maniitsoq, Sisimiut. Kitaani ammassaqassusianik misissuinermi arfernillu angisuunik kisitsineq. 2. september-6. oktober, Kitaa. Bjarni Sæmundsson angallatigalugu nipi atorlugu ammassanik eqalukkanillu misissuilluni angalaneq. 7.-26. september, Kitaa. Bjarni Sæmundsson angallatigalugu nipi atorlugu misissuineq. 26. september-8. oktober, Nuuk-Nanortalik. Nuup Kangerluani ulluinnartarluni qaammatikkaartumik angalasarnerit, ingerlassami MarinBasis imi misissugassanik katersuineq. 5. oktober, 1. november, 6. december, Nuuk. Tyskit umiarsuaat misissuut Walther Herwig angallatigalugu qalorsualerluni saarullinnik misissuineq. 24. oktober-2. november, Tasiilaq- Qaqortoq. Qaammataasanut nassitsissutinik qilalukkanik qernertanik nalunaaqqutsersuiniarneq. 25. oktober-4. november, Uummannaq. Umiarsuaq misissuut Dana angallatigalugu paarlaateqatigiinneq, Østersøen-imi angalaneq kiisalu Charlottenlundimi Hirtshalsimilu 7.-21. november uninngaarneq. Saqqummersitat Atuakkat assigisaallu Born, E.W., 2005. An assessment of the effects of hunting and climate on walruses in Greenland. Doktorinngorniut. Oslo Universitet & Pinngortitaleriffik. Qupp. 346. Born, E.W., 2005. Aarrit Kalaallit Nunaanni/Grønlands Hvalrosser/The walrus in Greenland. Ilinniusiorfik, qupp. 79. Frederiksen, M.S., 2005. Seagrass response to organic loading of meadows caused by fish farming or eutrophication. Ph.D-nngorniut, Syddansk Universitet. Müller-Wille, L., M.C.S. Kingsley & S.S. Nielsen (eds.), 2005. Socio-economic research on management systems of living resources. Inussuk, Arctic Research Journal 1, 2005. 167 pp. Rosing-Asvid, A., 2005. Climate variability around Greenland and it s influence on Ringed Seals and Polar Bears. Ph.D.-nngorniut. Pinngortitaleriffimmit tapiiffigineqarluni nammineq naqitertitaq. Qupp. 142. Nalunaarusiat Carl, J. & A. Burmeister, 2005. Assessment of Snow Crab in West Greenland 2005. Pinngortitaleriffik, Greenland Institute of Natural Resources, 68pp. Cuyler, L.C. & M. Rosing, 2005. Status of two west Greenland caribou populations 2005; 1) Akia-Maniitsoq & 2) Kangerlussuaq-Sisimiut. Greenland Institute of Natural Resources. Preliminary report. 48 pp. Cuyler L.C., M. Rosing, J. Egede, R. Heinrich & H. Mølgaard, 2005. Status of two west Greenland caribou populations 2005; 1) Akia-Maniitsoq & 2) Kangerlussuaq-Sisimiut. Greenland Institute of Natural Resources. Technical report no. 61. Part I-II, 64+44 pp. Egevang, C., D. Boertmann & O. S. Kristensen, 2005. Monitering af havternebestanden på Kitsissunnguit (Grønne Ejland) og den sydlige del af Disko Bugt (Kitsissunnguani Qeqertarsuullu Tunuata kujasissuani imeqqutaallanik alaatsinaassineq), 2002-2004. Pinngortitaleriffik, Teknikikkut nalunaarusiaq nr. 62. http://www.natur.gl/filer /Havternemonitering.pdf Galley, R., J. Ehn, S. Rysgaard, R.N. Glud, S. Howell, C. Breneman & M. Sejr, 2005. Fast ice sampling. In: Langlois, A., T. Fisica, R. Galley & D.G. Barber (eds.): Cases data report Sub-Group 2.2. Ice-atmosphere interactions and biological linkages. Centre for Easth Observation Science, CEOS July 2005. Glahder, C.M., G. Asmund, G. Josefson, H. Jespersen & A. Burmeister, 2005.

28 Nalunaq environmental baseline study 1998-2001. NERI Technical Report, No. 562, 94 pp. Haaland, H., K. Skogen, A. Landa, D. Loeks, O. Andersen, P. Aastrup, C. Egevang & R. May, 2005. Uddelegering af forvaltningsansvar levende ressourcer i Grønland (Aqutsinikkut akisussaaffimmik allanut tunniussineq Kalaallit Nunaanni peqqumaatit uumassusillit). Norsk Institut for Naturforskning, Trondheim, NINA rapport 6. http://www.nina.no/archive/nina/pppbas epdf/rapport/2005/6.pdf Rysgaard, S., E. Frandsen, M. Sejr, T. Dalsgaard, M. Blicker & P.B. Christensen, 2005. Zackenberg Basic: The marine monitoring programme report 2003-2004. In: Rasch, M. & K. Caning (eds): Zackenberg Ecological Research Operations, ZERO. 10th Annual Report, 2004 Copenhagen. Danish Polar Center, Ministry of Science, Technology and Innovation, 2005. Simon, M., 2005. Feltrapport om mærkning af bardehvaler omkring Qeqertarsuaq (Qeqertarsuup eqqaani arferit soqqallit nalunaaqqutsersornerannit nalunaarusiaq), august 2005. Intern rapport. Simon, M., N. Eriksen, M.H. Rasmussen, A. Stensgaard & M.P. Heide-Jørgensen, 2005. Cruise report Marine mammals. Suliffiup iluani nalunaarusiaq. Aastrup, P., C. Egevang, P. Tamstorf & B. Lyberth, 2005. Naturbeskyttelse og turisme i Nord- og Østgrønland (Avannaani Tunumilu pinngortitamik illersuineq takornariartitsisarnerlu). National Environmental Research Institute, Denmark. NERI Technical Report No 545, 133 pp. http://www2.dmu.dk/1_viden/2_publikati oner/3_fagrapporter/rapporter/fr545.pdf Ilisimatuussutsikkut allaaserisat Andersen, B.S., J. Carl, P. Grønkjær & J.G. Støttrup, 2005. Feeding ecology and growth of age O-year Platichthys flesus (L.) in a vegetated and bare sand habitat in a nutrient rich fjord. Journal of Fish Biology 2005, 66:531-552. Born, E.W. M. Acquarone, L. Ø. Knutsen, & L. Toudal, 2005. Homing behaviour in an Atlantic walrus (Odobenus rosmarus rosmarus). Aquatic Mammals 31: 23-33. Cuyler, L.C., 2005. Caribou recovery and coexistence with introduced feral reindeer on the Nuussuaq Peninsula (70-71 N), West Greenland. Proceedings of the 10th North American Caribou Workshop, Girdwood, Alaska, USA, 4-6 May 2004. Rangifer, Special Issue No. 16:137-142. Cuyler, L.C. & J. Østergaard, 2005. Fertility in two West Greenland caribou populations 1996/97: Potential for rapid growth. Wildlife Biology 11(3): 31-37. Gilg, O. & E.W. Born, 2005. Recent sightings of the Bowhead whales Balaena mysticetus in Northeast Greenland and in the Greenland Sea. Polar Biology 28: 796-801. Heier, A., C. Sonne-Hansen, A. Gröne, P. S. Leifsson, R. Dietz, E. W. Born & L.N. Bacciarini, 2005. An immunohistochemical study of retinol-binding protein (RBP) in livers of freeranging polar bears (Ursus maritimus) from East Greenland. Journal of Zoo and Wildlife Medicine 36(3): 440-446. Hobbs, R.C., K.L. Laidre, D.J. Vos & B. A. Mahoney, 2005. Movements and area use of belugas, Delphinapterus leucas, in a subarctic Alaskan estuary. Arctic 58(4):331-340. Jamieson, S. E., H.G. Gilchrist, F.R. Merkel, A.W. Diamond & K. Falk, 2005. Endogenous reserve dynamics of northern Common Eiders wintering in the Greenland. Polar Biology, DOI 10.1007/ s00300-005-0093-2. Jørgensen, O.A., C. Hvingel, P.R. Møller & M.A. Treble, 2005. Identification and mapping of bottom fish assemblages in Davis Strait and southern Baffin Bay. Can.J. Fish. Aquat. Sci. 62:1833-1852. Kingsley, M.C.S., 2005. Arctic or arctic? (Letter.) Arctic 58(3):321. Kirkegaard, M, C. Sonne, P.S. Leifsson, R. Dietz, E.W. Born, R. J. Letcher & D.C.G. Muir, 2005. Histology of selected immunological organs in polar bear (Ursus maritimus) from East Greenland in relation to levels of organohalogenes. Sci Total Environ 341:119-132. Köster, F.W., C. Möllmann, H.-H. Hinrichsen, K. Wieland, J. Tomkiewicz, G. Kraus, R. Voss, A. Makarchouk, B.R. MacKenzie, M.A. St.John, D. Schnack, N. Rohlf, T. Linkowski & J.E. Beyer, 2004. Baltic cod recruitment the impact of climate variability on key processes. ICES J. Mar. Sci. 62: 1408-1425. Laidre, K.L. & M.P. Heide-Jørgensen, 2005. Arctic sea ice trends and narwhal vulnerability. Biological Conservation 121:509-517. Laidre, K.L. & M.P. Heide-Jørgensen, 2005. Winter feeding intensity of narwhals (Monodon monoceros). Marine Mammal Science 21(1):45-57. Mehl, K.R., R.T. Alisauskas, K.A. Hobson & F.R. Merkel, 2005. Linking breeding and wintering grounds

29 of King Eiders: Making use of polar isotopic gradients. J.Wildl.Manage, 69(3):1297-1304. Pedersen, S.A., M.H. Ribergaard & C.S. Simonsen, 2005. Micro- and mesozooplankton in Southwest Greenland waters in relation to environmental factors. Journal of Marine Systems, 56:85-112. Simon, M., M. Wahlberg, F. Ugarte & L.A. Miller, 2005. Acoustic characteristics of underwater tail slaps used by Norwegian and Icelandic killer whales (Orcinus orca) to debilitate herring (Clupea harengus). The Journal of Experimental Biology 208: 2459-2466. Simonsen, C.S. & A.C. Gundersen, 2005. Ovary development in Greenland halibut (Reinhardtius hippoglossoides) in West Greenland waters. Journal of Fish Biology, 67:1299-1317. Simpkins, M.A., K.L. Laidre & P.J. Heagerty, 2005. Multivariate regression of satellite-linked dive recorder data: Simultaneous analysis of all bins. Marine Mammal Science 21(2):243-259. Smithwick M.S., A. de Silva, D.C.G. Muir, S. Mabury, K. Solomon, C. Sonne, R. Dietz & E.W. Born, 2005. Perfluorinated acids in heptatic tissue from East Greenland polar bears (Ursus maritimus) 1999-2001. Environmental Toxicology and Chemicals 24: 981-986. Smithwick, M. S., D.C.G. Muir, S. A. Mabury, K. Solomon, C. Sonne, J. W. Martin, E. W. Born, R. Dietz, A. E. Derocher, T. Evans, G. W. Gabrielsen, J. Nagy, I. Stirling & M. K. Taylor, 2005. Circumpolar Study of Perfluoroalkyl Contaminants in Polar Bears (Ursus maritimus). Environmental Science and Technology 39: 5517-5523. Sonne C., R. Dietz, P. S. Leifsson, E. W. Born, R.J. Letcher, M. Kirkegaard, D.C.G Muir, F. F. Riget, R. J. & L. Hyldstrup, 2005. Do organohalogen contaminants contribute to histopathology in liver from East Greenland polar bears (Ursus maritimus). Environmental Health Perspective 113: 1569-1574. Sonne C., F.F. Riget, R. Dietz, M. Kirkegaard, E.W. Born, R.J. Letcher, D.C.G. Muir,. 2005. Trends in fluctuating asymmetry in East Greenland polar bears (Ursus maritimus) from 1892 to 2002 in relation to organohalogen pollution. Science of the Total Environment 341: 81-96. Tamstorf, M.P., P. Aastrup & L.C. Cuyler, 2005. Modelling critical caribou summer ranges in West Greenland based on ARGOS and Landsat data. Polar Biology 28:714-724. DOI: 10.1007/s00300-005-0731-8. Tarpgaard, E., M. Mogensen, P. Grønkjær & J. Carl, 2005. Using short-term growth of enclosed 0- group European flounder, Platichthys flesus, to assess habitat quality in a Danish Bay. J. Appl. Ichthyol. 21(1):53-63. Taylor, M.K., J. Laake, P.D. McLoughlin, E.W. Born, H.D. Cluff, S.H. Ferguson, A. Rosing- Asvid, R. Schweinsburg & F. Messier, 2005. Demography and population viability of a hunted population of polar bears. Arctic 58: 203-214. Verreault, J., D. C. G. Muir, R. J. Norstrom, I. Stirling, A. T. Fisk, G. W. Gabrielsen, A. E. Derocher, T. Evans, R. Dietz, C. Sonne, G. M. Sandala, W. Gebbing, F.F. Riget, E.W. Born, M. K. Taylor, J. Nagy & R. J. Letcher, 2005. Chlorinated hydrocarbon contaminants and metabolites in polar bears (Ursus maritimus) from Alaska, Canada, East Greenland, and Svalbard: 1996?2002. Science of the Total Environment 351-352: 369-390. Wieland, K., 2005. Changes in recruitment, growth and stock size of northern shrimp (Pandalus borealis) at West Greenland: temperature and density-dependent effects at released predation pressure. ICES J. Mar. Sci. 62:1454-1462. Wieland, K. & M. Storr-Paulsen, 2005. East and West Greenland cod. In: ICES 2005 Spawning and life history information for North Atlantic cod stocks (edited by K. Brander). ICES Coop. Res. Rep. 274:39-47. Wieland, K. & M. Storr-Paulsen, 2005. Is cod recovering at West Greenland? ICES/GLOBEC Newsletter 12:5-7. Witting, L. & E.W. Born, 2005. An assessment of Greenland walrus populations. ICES Journal of Marine Science 62: 266-284. Zumholz, K. & R. Frandsen, 2005. New informaion on the life history of cephalopods off west Greenland. Polar Biology, published online August 25th, 2005. DOI 10.1007/s00300-005-0036-y. 10 pp.

30 Ataatsimiinnernut allakkiat Born, E.W., 2005. Estimates of the catch of walruses in Greenland (1946-2002). Working paper submitted to NAMMCO Scientific Committee Working Group on Walrus, 11-14 January 2005, Copenhagen. 9 pp. Born, E.W., 2005. The catch of polar bears in Greenland, 1993-(2004). Working paper submitted to the Canadian Polar Bear Technical Committee s Meeting, 5-9 February 2005, Edmonton. 9 pp. more than one breeding unit at the feeding ground west off Iceland? IWC paper SC/57/PF14 Garde, E., M.P. Heide-Jørgensen, S.H. Hansen, S.H. & M.C. Forchhammer, 2005. Age-specific growth and high longevity in narwhals (Monodon monoceros) from West Greenland estimated via aspartic acid racemization. NAMMCO/SC/13- JCNB/SWG/2005-JWG/8 Heide-Jørgensen, M.P., 2005. An attempt to survey narwhals and belugas in West Greenland March 2004. NAMMCO/SC/13-JCNB/SWG/2005-JWG/5 Jørgensen, O.A., 2005. Assessment of the Greenland Halibut Stock Component in NAFO Subarea 0 + Division 1A Offshore + Divisions 1B-1F. NAFO SCR Doc. 05/51. 21 pp. Jørgensen, O.A., 2005. Survey for Greenland halibut in ICES Division 14B, June 2004. Working paper for ICES Northwestern Working Group. 31 pp Kingsley, M.C.S. & C. Hvingel, 2005. The fishery for northern shrimp (Pandalus borealis) off West Greenland, 1970-2005. NAFO SCR Doc. 05/83, Ser. No. N5188. 19 pp. Born, E.W., 2005. Research on polar bears in Greenland, 2001-2005. Working paper submitted to the 14th Working Meeting of the IUCN Polar Bear Specialist Group, 20-24 June 2005, Seattle, USA. 14 pp. Born, E.W. & Ø. Wiig, 2005. Potential effects on Atlantic walrus of warming in the Arctic. Working paper submitted to NAMMCO Scientific Committee Working Group on Walrus, 11-14 January 2005, Copenhagen. 13 pp. Carl, J. & A. Burmeister, 2005. Stock status report Snow Crab of Greenland. Greenland Institute of Natural Ressources. Carl, J., A. Burmeister & Siegstad, H., 2005. Krabberådgivning 2006 (Krabber i Vestgrønland). Pinngortitaleriffik, 9pp. Dataark: www.natur.gl. Danielsdottir, A.K., M.Ö. Stefansson, B. Thorgilsson,T.D. Jörundsdottir, A. Ragnarsdottir, A. Arnason, T. Gunnlaugsson, G.A. Vikingsson, D. Olafsdottir, M. Berube, P.J. Palsbøl, N. Øien, L. Witting & C. Pampoulie, 2005. Genetic analysis of North Atlantic fin whales (Balaenoptera physalus): Is there Heide-Jørgensen, M.P., 2005. Catch statistics for belugas in Greenland 1862 to 2004. NAMMCO/SC/13- JCNB/SWG/2005-JWG/7 Heide-Jørgensen, M.P., 2005. Reconstructing catch statistics for narwhals in Greenland 1862 to 2005: A preliminary compilation. NAMMCO/SC/13- JCNB/SWG/2005-JWG/6 Heide-Jørgensen, M.P., R. Dietz, R. & K. Laidre, 2005. Metapopulation structure and hunt allocation of narwhals in Baffin Bay. NAMM- CO/SC/13-JCNB/SWG/2005-JWG/16 Heide-Jørgensen, M.P. & K. Laidre, 2005. Video recordings of narwhal pods in Melville Bay, West Greenland. NAMMCO/SC/13-JCNB/SWG/2005-JWG/17 Jørgensen, O.A., 2005. Survey for Greenland Halibut in NAFO Divisions 1C-1D, 2004. NAFO SCR Doc. 05/13. 28 pp. Jørgensen, O.A., 2005. Survey for Greenland Halibut in the Northern Part of Baffin Bay, NAFO Division 1A, 2004. NAFO SCR Doc. 05/14. 13 pp. Kingsley, M.C.S. & C. Hvingel, 2005. A provisional assessment of the shrimp stock off West Greenland, updated 2005. NAFO SCR Doc. 05/85, Ser. No. N5190. 13 pp. Kingsley, M.C.S. & L. Witting, 2005. Intern rapport til den grønlandske delegation til det 57. møde i den Internationale Hvalfangstkommision s Videnskabelige Komite (Nunat tamalaat Arfanniarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuanni Ilisimatuussutsikkut Komitep 57-issaannik ataatsimiinneranut Kalaallit Nunaannit aallartitanut nalunaarusiaq). Laidre, K. & M.P. Heide-Jørgensen, 2005. Late summer and early fall movements of narwhals in Inglefield Bredning, Northwest Greenland. NAMMCO/SC/13- JCNB/SWG/2005- JWG/12 Laidre, K. & M.P. Heide-Jørgensen, 2005. The behavior of narwhals (Monodon monoceros) before, during, and after an attack by killer whales (Orcinus orca) in the Eastern Canadian Arctic. NAMMCO/SC/13-JCNB/SWG/2005-JWG/13 Merkel, F.R. & A. Mosbech, 2005. Greenlandic Implementation of the CAFF Circumpolar Eider Conservation Strategy

31 and Action Plan: Implementation progress: 2004. A status document presented at the XI meeting of the CAFF Circumpolar Seabird Working Group, 2.-5. marts, Aberdeen, Skotland. Palsbøll, P. J., M. Bèrubè, L.W. Andersen & L. Witting, 2005. Individual assignment and migrant detection probabilities at high levels of gene flow; how many loci and samples to estimate the proportion immigrant minke whales off West Greenland. IWC Paper SC/57/AWMP11 Rosing, M. & K. Wieland, 2005. Preliminary results from shrimp trawl calibration experiments off West Greenland (2004, 2005) with notes on encountered design/analyses problems. NAFO SCR Doc. 05/92. Rosing-Asvid, A., 2005. NAMMCO Progress report. Om udviklingen i havpattedyrsforskningen i Pinngortitaleriffiks regi. Til årsmødet i NAMMCO s videnskabelige kommission (Pinngortitaleriiffiup ingerlassaanik miluumasunik imarmiunik ilisimatusarnerup ineriartornera pillugu. NAMMCO p ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliarsuani ukiumoortumik ataatsimiinnissamut). Siegstad, H., 2005. Denmark/Greenland research report for 2004. NAFO SCS document 05/14. Serial No. N4993. Siegstad, H., 2005. The Greenland Fishery for Northern Shrimp (Pandalus borealis) in NAFO Divisions 3M and 3L in 2002-2005. 05/76 Serial No. N5181. Siegstad, H. & C. Hvingel, 2005. An assessment of the shrimp stock in Denmark Strait off Eastgreenland. NAFO SCR document. 05/93. Serial No. 5198. 6 pp. Siegstad, H., H.J. Rätz & C. Stransky, 2005. Assessment of Demersal redfish in NAFO Subarea 1. NAFO SCR document. 05/40, Serial No. 5126. 6 pp. Siegstad, H., H.J. Rätz & C. Stransky, 2005. Assessment of Other Finfish in NAFO Subarea 1. NAFO SCR document. 05/41, Serial No. 5127. 6 pp. Siegstad, H., J. Carl & P. Kanneworff, 2005. The Salmon Fishery in Greenland 2004. WGNAS, 5.-14. april. 4 pp. Storr-Paulsen, M. & K. Wieland, 2005. A preliminary estimate af Atlantic cod (Gadus morhua) biomass in West Greenland offshore waters (NAFO subarea 1) in 2005 NAFO SCR Doc 05/73 N5178 7 pp. Storr-Paulsen, M. & K. Wieland, 2005. Survey results and commercial data for Atlantic cod i Greenland inshore and offshore waters in 2004. Working document 6, ICES North Western Working Group 2005. Storr-Paulsen M. & O.A Jørgensen, 2005. Biomass and Abundance of Demersal Fish Stocks off West Greenland Estimated from the Greenland Shrimp Survey, 1988-2004. NAFO SCR Doc. 05/39. 29 pp. Wieland, K. & M. Storr-Paulsen, 2005. Effect of tow duration on catch rates and mean length of northern shrimp (Pandalus borealis) and Greenland halibut (Reinhardtius hippoglossoides) in the West Greenland Bottom Trawl Survey, 1999-2004. In: ICES WKSAD Report 2005. ICES C.M. 2005/B:07:123-145. (Working document 6). Wieland, K., 2005. Conversion of Northern shrimp (Pandalus borealis) biomass, recruitment and mean size from previous years (1988-2004) to the new standard trawl used in the Greenland Bottom Trawl Survey at West Greenland in 2005. NAFO SCR Doc. 05/75. Wieland, K. & B. Bergström, 2005. Results of the Greenland bottom trawl survey for northern shrimp (Pandalus borealis) off West Greenland (NAFO Subarea 1 and Division 0A), 1988-2005. NAFO SCR Doc. 05/74. Witting, L., 2005. Aerial image estimation of minke whale surface time. IWC Paper SC/57/AWMP1 Witting, L., 2005. An assessment for West Greenland beluga. NAMMCO/JCNB Working Paper, NAMMCO/SC/13--JCNB/SWG/2005--JWG/14 Witting, L., 2005. An assessment of fin whales off West Greenland. IWC Paper SC/57/AWMP5 Witting, L., 2005. An assessment of minke whales off West Greenland. IWC Paper SC/57/AWMP4 Witting, L., 2005. Harvest sustainability for West Greenland narwhals (Monodon monoceros) with uncertain stock structure. NAMMCO/JCNB Working Paper, NAMMCO /SC/13--JCNB/SWG/2005--JWG/15 Witting, L. & D.G. Pike. Applying aerial digital photo based stripwidth surveys to minke whales. IWC Paper SC/57/AWMP2 Witting, L. & M. Kingsley, 2005. Abundance of marine mammals off West Greenland, 2002-2004. IWC Paper SC/57/AWMP3

32 Allatigut paasissutissiisarneq Oqaluinnarluni paasissutissiisarneq Born, E.W., 2005. Issittoq avannarleq kiatsinneruppat aarrit qanoq pisinnaanissaat. Norgep radioani apersorneqarneq, Norskit Radioat, NRK. 28. april, Oslo, Norge. Born, E.W., 2005. Aarrit Kalaallit Nunaanni: Piniarneqarnerat aamma silaannaap pissusiata allanngornera. Katuami oqalugiaat. 14. juni, Nuuk. Born, E.W., 2005. Nannut nannunillu misissuisarnerit. Oqalugiaat, Pinngortitaleriffik. 15. juni, Nuuk. Born, E.W., 2005. Nannut aarrillu. TV-kkut apersuineq, DK4 Natura Est-programmet. 14. september, Danmark. Born, E.W., 2005. Kitaani aarrit pillugit anigorsinnaanngisara. Oqalugiaat, Pinngortitaleriffik. 17. november, Nuuk. Carl, J., 2005. Kalaallit Nunaanni saattuaqassuseq siunnersuisarnerlu. Review of scientific advice for 2005 for the Joint Scientific Commitee (JSC). 22.-23. februar, Nuuk. Carl, J., 2005. Saattuat pillugit uumasunik ilisimatuutut siunnersuinermi tunngaviusoq pillugu oqalugiarneq oqallinnerlu, Royal Greenlandip ataatsimiittarfiani. 5. maj, Paamiut. Carl, J., 2005. Kitaani saattuat pillugit siunnersuineq pillugu oqalugiarneq oqallinnerlu, Piniarnermut Aalisarnermullu Pisortaqarfik. 15. december, Nuuk. Carl, J., 2005. 2005-imi saattuat pillugit siunnersuineq. Pinngortitaleriffimmi oqalugiarneq. December, Nuuk. Cuyler, L.C., 2005. Aallaaniat peqatigiiffiata ukiumoortumik ataatsimiinnerani tuttunniarneq pillugu oqalugiarneq. 22. februar, Nuuk. Cuyler, L.C., 2005. 27-t amerlasoorsuanngortut: Kitaani umimmaat. Katuap Ikinngutaasa oqalugiartitsisarnerini: Pinngortitaq & Kulturi, oqalugiarneq. 23. februar, Nuuk. Cuyler, L.C., 2005. 2005-mi tuttut pillugit siunnersuineq. Qanorooq mi apersorneqarneq. 27.-28. maj, Nuuk Cuyler, L.C., 2005. 2005-imi tuttunik kisitsineq. Avatangiisinut Pinngortitamullu kiisalu Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfinnut, KNAPKmut TPAK-mullu oqalugiarneq. 1. juni, Nuuk. Cuyler, L.C., 2005. Muskox explosion at Kangerlussuaq. Adventure Canada, Greenland/Labrador Expedition voyage imut, umiarsuarmi takornarianik angallassisaammi Explorer imi oqalugiaat. 9. september, Nuuk-Kangerlussuaq. Cuyler, L.C., 2005. Greenland Inspirations. Adventure Canada, Greenland/Labrador Expedition voyage, umiarsuarmi takornarianik angallassisaammi Explorer imi oqalugiaat. 9. september, Nuuk-Kangerlussuaq. Cuyler, L.C., 2005. 27 that multiplied. Randall Elementary School imi the 5th grade inut oqalugiaat. 3. oktober, Madison, Wisconsin, USA. Cuyler, L.C., 2005. 2005-imi martsimi tuttunik kisitsineq. Katuap Ikinngutaasa oqalugiartitsisarnerini: Pinngortitaq & Kulturi, oqalugiarneq. 12. oktober, Nuuk. Heide-Jørgensen, M.P., 2005. Qilalukkat qernertat siku nuannaraat? Unnuk Kulturisiorfimmi oqalugiaat. 22. januar, Nuuk. Laidre, K.L. & M.P. Heide-Jørgensen, 2005. Influence of sea-ice variability and prey availability on the distribution of narwhals off West Greenland. Gordon Polar Marine Science Conference on Climate Feedbacks and Trophic Shifts in Polar Seas-imi oqalugiaat. 14.-19. marts, Ventura, California. Laidre, K.L. & M.P. Heide-Jørgensen, 2005. Linking foraging ecology of bowhead whales to spring productivity in an Arctic ecosystem. Sixteenth Biennial Conference on the Biology of Marine Mammals-imi oqalugiaat. 11.-16. december, San Diego, California. Merkel, F.R., 2005. Bycatch and hunting of eiders in Nuuk, Southwest Greenland. Northern Common Eider Workshop-imi oqalugiaat. 25.-27. februar, Nuuk.

33 Merkel, F.R., 2005. Research activities in Greenland: Common Eider. Northern Common Eider Workshop-imi oqalugiaat. 25.-27. februar, Nuuk. Merkel, F.R. & A. Mosbech, 2005. Status of the Northern Common Eider in Greenland: Summer and winter. Northern Common Eider Workshop-imi oqalugiaat. 25.-27. februar, Nuuk. Merkel, F.R., K. Falk, K. Kampp & S.E. Jamieson, 2005. Effects of lead shot hunting on Common Eiders in Greenland. Northern Common Eider Workshop-imi oqalugiaat. 25.-27. februar, Nuuk. Merkel F.R., A. Mosbech, K.Falk, S. Jamieson & C. Sonne, 2005. Interactions between harvest, physical condition and habitat use of Common Eiders wintering in Greenland. Second North American Sea Duck Conference-imi oqalugiaat. 7.-11. November, Annapolis, Maryland, USA. Mosbech, A., H.G. Gilchrist, F.R. Merkel,C. Sonne, A. Flagstad, H. Nyegaard & M.O.W. Robertson, 2005. The autumn molt and spring migration pattern of Arctic Common Eider in western Greenland and eastern Canada based on satellite telemetry. Second North American Sea Duck Conference-imi oqalugiaat. 7.-11. November, Annapolis, Maryland, USA. Nygaard, K., 2005. Pinngortitaleriffik pillugu Inatsisartuni ilaasortanik isumattorsaqatigiissitsineeraq. 25. april, Nuuk. Siegstad, H., C. Hvingel & M. Storr-Paulsen, 2005. Aalisarnermut akuersissutinik nakkutilliisunut oqalugiarneq. 5. januar, Nuuk. Siegstad, H., 2005. Royal Greenlandimut oqalugiarneq. 17.-18. september, Ilulissat. Siegstad, H., 2005. Ilisimatusarfimmi oqalugiarneq. 11. oktober, Nuuk. Sünksen, K., 2005. Status of the Greenland cod stocks. Massakkut saarulleqassusia pillugu Walter Herwig-ip tikeraarneranut atasumik oqalugiarneq. 2. november, Qaqortoq. Wieland, K., 2005. Effect of tow duration on catch rates and mean length of Northern shrimp (Pandalus borealis) and Greenland halibut (Reinhardtius hippoglossoides) in the West Greenland Bottom Trawl Survey, 1999-2004. ICES Workshop on survey design and data analysis-imi oqalugiaat. 9.-13. maj 2005, Sete, Frankrig. Wieland, K., 2005. Recruitment of Northern shrimp at West Greenland in relation to spawning stock size and environmental variation. GLOBEC Symposium on Climate Variability and Sub-Arctic Marine Ecocsystems-imi oqalugiaat. 16.-20. maj 2005, Victoria, Canada. Wieland, K., 2005. Changes in stock biomass, recruitment and size of Northern shrimp in West Greenland waters - Environmental and/or fishery effects? NSRF (Northern Shrimp Research Foundation) /DFO (Fisheries and Oceans Canada) Workshop on Shrimp and its environment in the Northwest Atlantic Implications for forecasting abundance and population dynamics-imi oqalugiaat. 25.-27. maj, St. Johns, Canada. Wieland, K., 2005. Changes in stock biomass, recruitment and size of Northern shrimp in West Greenland waters - Environmental and/or fishery effects? Pinngortitaleriffimmi isumattorsaqatigiinnermi oqalugiaat. 27. juni, Nuuk. Wieland, K., 2005. Temperature, Northern shrimp and Cod off West Greenland: Changes observed in recent years. Nordsøcentret-imi isumattorsaqatigiinnermi Danmarks Fiskeriundersøgelser aaqqissugaanni oqalugiaat. 10. november, Hirtshals. Rosing, M., 2005. Biologinngorniarluni ilinniarnertuujusarneq pillugu HTX-ip ullormi ilinniarnermik samminniffiani oqalugiaat. 19. november, Sisimiut.

34 Allaganngorlugit paasissutsiinerit Acquarone, A., M.F. Bertelsen, J. Teilmann, R. Dietz & E.W. Born, 2005. Extremely lightweight equipment for tagging unretrained hauled out walruses. Poster presented at 16th Biennial Conference on the Biology of Marine Mammals, San Diego, California, 12.-16. december. Andersen, L.W., E.W. Born, B.D. Doidge, I. Gjertz & Ø. Wiig, 2005. Genetic signals of migration between subpopulations of Atlantic walruses (Odobenus rosmarus rosmarus) from eastern Hudson Strait (Canada) and West and Northwest Greenland. Verbal presentation at 16th Biennial Conference on the Biology of Marine Mammals. Bertelsen, M.F., M. Acquarone & E.W. Born, 2005. Assessing heart rate and respiratory rate in free-ranging Atlantic walrus (Odobenus rosmarus rosmarus). Poster presented at 16th Biennial Conference on the Biology of Marine Mammals. Born, E.W., 2005. Vibe, Christian. I: M. Nuttall (ed.). Encyclopedia of the Arctic. Loutledge. New York and London, Vol. I-III: pp. 2127-2128. Born, E.W., 2005. Walrus. I: M. Nuttall (ed.). Encyclopedia of the Arctic. Loutledge. New York and London, Vol. I-III: pp. 2150-2152. Born, E.W., J. Böcher, D. Boertmann & F.O. Kapel, 2005. Kalaallit Nunaanni uumasunik ilisimatusarnermi taasassat ilaat. I: K. Thisted (aaqqiss..): Kalaallit Nunaanni ilisimatusarneq oqaluttuarisaanera siunissamilu sunniutigisinnaasai. Det Grønlandske Selskabs Skrifter XXXVIII: pp. 85-128. Born, E.W., L.W. Andersen, R. Dietz, M.P. Heide-Jørgensen, B.D. Doidge, J. Teilmann & R.E.A. Stewart, 2005. Walruses in West Greenland: Where do they belong? Poster presented at 16th Biennial Conference on the Biology of Marine Mammals, San Diego, California, 12.-16. december. Burmeister, A., B. Sainte-Marie & J. Carl, 2005. Reproductive traits of mature female snow crab (Chionoecetes opilio) in West Greenland coastal waters. Poster til Crustacean Society, ICC6 Congress. Carl, J., A. Burmeister & P. Biilmann, 2005. Bitter Crab Disease in Snow Crabs of West Greenland. Poster presentation at the Sixth International Crustacean Congress. 18.-22. juli. Cuyler, L.C., 2005. Caribou Antlers. Pilersuisup kusanartuliorneq/sanalukkat pillugit mappersagaaraliaanut oqaasertassat. Cuyler, L.C., 2005. Greenland Caribou Facts. Pilersuisup kusanartuliorneq/sanalukkat pillugit mappersagaaraliaanut oqaasertassat. Cuyler, L.C., 2005. Muskoxen harvest advice 2005-2006 for Inglefield Land. Advisory document to the Greenland Home Rule Government. Greenland Institute of Natural Resources. 10. maj, Nuuk. Brevnr. 02281, J. Nr. 40.00.42. 2 pp. Cuyler, L.C. & L. Witting, 2005. Caribou harvest advice 2005 for Inglefield - Prudhoe Lands, Olrik Fjord, Nuussuaq Halvø, and regions Naternaq, North, Central, South & Paamiut. Advisory document to the Greenland Home Rule Government. Greenland Institute of Natural Resources. 12. maj, Nuuk. Brevnr. 02282, J. Nr. 40.00-42. 12 pp. Egevang, C., 2005. The Seabird Group, 8th International Conference 2004. Dansk Ornitologisk Forenings Tidsskrift 99(2): 86-87 mi allaatigisaq. Egevang, C., A. Harding & F. Merkel, 2005. Kalaallit Nunaat appaliarsuit naalagaaffigaat. SULUK mi (Air Greenlandip atuagassiaani), 2/2005: 22-35 imi allaatigisaq. Falk, K. & F.R. Merkel, 2005. Timmissat pissatat ajornartorsiortaqaat. Pinngortitaleriffik, Pitu nr. 1, 2005:16-19. Jarre, A., K. Wieland, R.P. Frandsen, B. Lyberth & M. Storr-Paulsen, 2005. Exploration of ecosystem indicators for use in management of a new fishery for capelin off West Greenland. PosterFBM7 at GLOBEC Symposium on Climate variability and sub-artic marine ecosystems 16.- 20. maj, Victoria, Canada. Kristensen, E. & ilisimatusartut tassunga tunngassuteqartut, 2005. Uumasut ullumikkut killiffiat. Elektroniskimik saqqummersitaq nittartakkami www.natur.gl, februar. Levermann, N., M. Forchhammer, M. Acquarone & E.W. Born, 2005. The more the merrier climate and density dependent haul-out dynamics in walruses. Poster presented at 16th Biennial Conference on the Biology of Marine Mammals. Merkel, F.R., 2005. Pisarisuugaqartarneq miteqassutsimut iluarpallaanngilaq. Pinngortitaleriffik, Pitu nr. 1, 2005:12-15.

35 Merkel, F.R. & A. Mosbech, 2005. Miteq siorartooq imaluunnit miteq siorakitsoq? Piniarnermut Aalisarnermullu Pisortaqarfik, Piniarneq 2005:10-13. Merkel, F.R. & A. Mosbech, 2005. Mitit ukiukkut assigiinngitsunik periaasillit. Pinngortitaleriffik, Pitu nr. 1, 2005:8-11. Mosbech, A. & F.R. Merkel, 2005. Nuup mitii ungasiliartut. Pinngortitaleriffik, Pitu nr. 1, 2005:2-5. Mosbech, A., F.R. Merkel & K. Falk, 2005. Mitit qaammataasatigut malittarineqarput. Pinngortitaleriffik, Pitu nr. 1, 2005:6-7. Mikkelsen, D.M., 2005. Immap sikuata sullortaani uumassusillit. Kaskelot imi allaatigisaq, 154:8-12. Nygaard, K.& E. Kristensen, 2005. Biologit kukkuppat? AG nr. 95, 8. december, isummersuutitut allaatigisaq. Nygaard, K. & E. Kristensen, 2005. Biologit tusarnaarusupput. AG nr. 95, 8. december, ilanngussaq. Suliat allat Born, Erik W., 2005. Norgemi Aalisarnermut Højskolemi Ph.D.- nngorniummik illersuisumut siullertut illuatungiliuttoq. 28.-30. november, Tromsø, Norge. Burmeister, A., 2005. Reproductive potential of snow crab in Greenland waters. Ph.D. University de Rimouski, Quebec-imi oqaluttariarsorluni soraarummeerneq/oqalugiaat. 1. april, Quebec, Canada. Carl, J., 2005. Biolonngorniarlutik ilinniarnertuut marluk aalajangersumik suliaqarneranni avataaniit ilitsersuisoq. Nuup Kangerluani aamma Sisimiut eqqaani kangerlunni saarulliit uukkallu aqajaruinik misissuineq. Carl, J., 2005. Immikkut ilinniniarnertuunut marlunnut avataaniit ilitsersuisoq. Saattuani (Chionoecetes opilio) aamma qaleralinni (Reinhardtius hippoglossoides) neqittat salliutitat. Tusagassiuutitigut nalunaarutit ilisimatitsissutillu Pinngortitaleriffiup tusagassiisarnermut immikkoortortaa tusagassiuutitigut nalunaarutinik arlalissuarnik ukiut tamaasa suliaqartarpoq, tamakkulu www.natur.gl saqqummiunneqartarput taamatullu aamma Kalaallit Nunaanni immaqalu Danmarkimi tusagassiuutinut tamanut kiisalu Pinngortitaleriffiup suleqatigisartagaanut nassiussorneqartartunik. Qalerallit pinngortitaassusiat: Aalisartut biologillu suleqatigiinnerat nutaanik paasissutissiivoq 10. januar. Aalisakkat niggornitsut Unnuk Kulturisiorfimmi nuannarineqartaqaat 24. januar. Pinngortitaleriffimmi mitit pillugit ataatsimiinneq 15. februar. Mitit pillugit ataatsimiinneq iluatsilluartoq 21. februar. Rosing-Asvid, A., 2005. Puisi pisara sunaana? Piniarneq 2006-imi, Piniarnermut Aalisarnermullu Pisortaqarfiup saqqummersitaani ilanngussaq. Frederiksen, M.S., 2005. Syddansk Universitet-imi Ph.D.-nngorniummik illersuineq. 23. november. Heide-Jørgensen, M.P., 2005. Københavns Universitetimi immikkut sammisamik soraarummeernermi, taaneqartumi Kitaani qilalukkat qernertat ukioqqortussusilerneqartarnerat, avataanit ilitsersuisoq. 21. november, København. Tuttunik kisitsinerit nutaat 18. marts. Maniitsup kommuniani timmissanik alaatsinaannermit nalunaarusiaq nutaaq. 17. april. Pinngortitaleriffimmi post doc siulleq. 26. april. Aavernut tunngatillugu doktorertaaq Pinngortitaleriffimmeersoq 28. april. Nikinneq Michael Kingsley ilisimatusartutut atorfimmut utertoq. 6. maj.

36 2005/2006-imut tuttut pillugit siunnersuineq: Kitaani tuttut suli amerlavallaarput. 19. maj. Arfiviit pillugit saqqummersitsineq Qeqertarsuarmi ammarneqartoq. 21. maj. Arfiviit tappiorannartunik pinngorartoqarnera misissorneqartilerpaat. 6. juni. Kalaallit Nunaata eqqaani aalisakkat pingaarnerit pillugit 2006-imut siunnersuineq: Baffinip kangerliumanersuani qaleraleqarfik nutaaq 29. juni. Aarrit Kalaallit Nunaanni atuagaq nutaaq saqqummerpoq. 7. juli. Qernertanik isertuussaqartoqanngilaq. 25. november. Biologit saattuat pillugit siunnersuinerat 2006: Saattuarniarnermi suli isumalluarnartussaqanngilaq 21. december. Biologit raajat pillugit siunnersuinerat 2006: Raajaqarluarallarpoq 2006-imiilli ikiliartulernissat ilimagineqarpoq. 21. december. Tamakku saniatigut Pinngortitaleriffiup tusagassiisarnermut allattoqarfia 2005-ip ingerlanerani Pinngortitaleriffiup suliaanut tunngasunik Kalaallit Nunaanni tusagassiutini elektroniskiusuni oqaluinnarluni paasissutissiinikkut 21-eriarluni peqataasarpoq. Pinngortitaleriffik arfernik kisitseqqilerpoq 2. september. Kalaallit piniartut Canadami qilalukkanik qernertanik nalunaaqqutsersueqataasut. 6. september. Imaani uumassusilinnik pingaarutilinnik ujaasineq. 27. september. Tuttu qumaarsussalik pisarineqartoq 3. oktober. Kalaallit Nunaata qeqqani tuttut amerlanerpaaffissartik tikissimagunarpaat 12. oktober. Qilalukkanik kisitsinissanut tunngatillugu naqqiut: Uummannap eqqaani qilalukkat qernertat 23. november. Nalunaarusiaq nutaq imeqqutaallanik alaatsinaanneq. 24. november.