pinngortitaleriffik Ukiumoortumik nalunaarut 2012

Transcription

1 pinngortitaleriffik grønlands naturinstitut Ukiumoortumik nalunaarut 2012

2 2 imai Siulequt... 3 Sulianik ingerlatsineq... 4 Aalisakkanut Qalerualinnullu immikkoortortaqarfik... 4 Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfik Silap Pissusaanik Ilisimatusarfik Attaveqatigiinnermut allatseqarfik Pinngortitaleriffiup sinaakkutai Siunertaq Suliat Aaqqissuussaaneq imi siulersuisuni ilaasortaasut Aningaasalersuineq Avataaniit aningaasaliissutit Atortut Illuutit Asimi misissuisafiit Umiarsuit angallateeqqallu Illu umiatsiaanik amusisarfik quersuarlu Sulisut Nunani allani ataatsimiinnerit Nunatsinni Danmarkimilu ataatsimiinnerit Ataatsimiinnerni atugassatut suliat Ilisimatuussutsikkut allaaserisat Nalunaarusiat Paasissutissat allattukkat allat Oqalulluni saqqummiussinerit Ingerlatat allat Ilisimatuutut sulinermi qaffariaateqartut Ornigulluni suliaqarnerit Ukiumoortumik nalunaarut 2012 Aaqqissuisoq: Pinngortitaleriffik Grønlands Naturinstitut Saqqaa asseq: Pinngortitaleriffik Ilioqqarnera: Layout Jette Brandt ISSN Ukiumoortumik nalunaarut taamaallaat qarasaasiatigoortumik saqqummersitaavoq. Ukiumoortumik nalunaa rut Pdfinngugaq uannga aaneqarsinnavoq nalunaarut Pinngortitaleriffik Grønlands Naturinstitut Greenland Institute of Natural Resources Postboks Nuuk Tlf Fax [email protected]

3 3 Helle Siegtad misissuummik SANNA-mik atsiisuuvoq. siulequt 2012 ukiuuvoq Pinngortitaleriffimmut immikkut ma lunnaatilik, umiarsuaq immanik misissuissut nu taaq»sanna«illorsuarlu angallatinik amusi sar filik pisaarineqarmata aammalu Kalaallit Nu naat, Danmark Canadalu ilisimatusarnikkut ma lu naa tilim mik suleqatigiinnissaq pillugu isumaqati giis su te qar mata. Ulloq umiarsuatoqannguup nungullarsimasup»adolf Jensen«-ip ukiuni 45-ni iluaqutaalluni ator neqarluareersimalluni SANNA-mik sine ris sap qanittuani immanik misissuisarnermi ator ne qartussamik taarserneqarfia nuannersuu voq. Kalaallit Nunaanni Aalisakkanik Misis sui ne rit aammalu Pinngortitaleriffik aallarteqqaarmalli nunatta imartaani aalisakkanik misissuisar ne rit ilarpassui Adolf Jensen atorlugu ingerlanneqartarsi map put. Paasissutissat uumasunut tunngasut ka ter sor ne qar si ma sut ilarpassui, taamalu Pinngortitalerif fiup ilisimatuutut misissuisarfiunermi tunngaviata ilarujussua, umiarsuannguaq Adolf Jensen ator lu gu pissarsiarineqarsimapput. Taamaattumik umiar suan nguaq atorneqarunnaartoq taanna aam ma ataq qinnittumik misigissuseqarluni inuul luaq qune qar poq imi aasakkut Pinngortitaleriffik ilisimatu saa tigalugu ingerlataqarnikkut suleqatigiinnissamik Aarhus Universitetimik Danmarkimiittumik, Univer sity of Manitoba-millu Canadamiittumik isuma qa tigiissuteqarpoq. Archic Science Partnership, ASP-mik taaguuserlugu suleqatigiinneq taanna Issittuni ilisimatusaatigalugu suliniuteqartarnermut imatut iluaqutaatiginiassaaq allaat paasissutissat nunat tamat ilisimatusarnikkut pissarsiarisimasaat ukiut qaninnerit ingerlanerini malunnatilimmik pitsannerulersinniassallugit. Pinngortitaleriffiup 2012-imi angusarisima sai pi ngaar nerit taama naatsumik oqaatigineqarsinnaap put. Tamakku Pinngortitaleriffiullu suliatigut naam massisimasarpassui allat 2012-imi ukiu moor tumik nalunaarusiap uumap atuarnerani paasisaqarfigisin naa vatit. Siunissami suliniutissat Pinngortitaleriffiup imi ingerlatseriaasissamut iliuusissanullu piler saarutaani, Pinngortitaleriffiup nittartagaani atuarsinnaavatit. Asseq Fernando Ugarte Illu umiatsianik amusisarfik sannavittalik ami gaa taalluinnarsimasoq 2012-imi aamma pisaari ne qar poq. Taamalu Pinngortitaleriffiup ator tuutai su miiffimmut ataatsimut katersorneqar sin naa ler put, taamalu umiatsiaaqqat, qamute ra laat mi sis sui sar ner milu atortut allat nakkutigiuminarne rulerput. Atuarluarina! Klaus H. Nygaard Pisortaq

4 4 sulianik ingerlatsineq Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortortaqarfik Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortortaqarfiup aalisakkat aalisarnikkut kalaallinut inuiaqatigiinnut pingaaruteqarnerpaat iluaqutigineqarnissaat mia ne rineqarnissaallu pillugit siunnersuusiortarneq aki sussaaffigaa imi raajat, qalerallit, saa rul liit, saattuat suluppaakkallu misissuif figine qar nis saat, alaat si naan ne qarnissaat siunner suif figi nis saal lu pi ngaar til lu git sammine qar simap put. Taakkulu saniati gut aamma nipi sat kapisillil lu im mik koortoqarfiup annikinne ru su mik sammisi mavai. Ilisimatuutut misis suisar tut innersuussuteqartarnerminni aalisar tut ilisima saat Pinngortitaleriffiullu nammi neq ilisima tuu tut misissuinermini paasisai tun nga vi gisar paat. Misissui ne rit inerneri nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut suliniaqatigiiffinni saqqummiunneqartarput, tamak ku na nilu ilisimatuutut misissuisartut nunani ilaa sortaasuneersut paasissutissat ilisima tuutut mi sis suinermeersut tunngavigalugit aalisaga qa ti giiaat assigiinngitsut ineriartorneri naliliiffigisarpaat. Nunani tamani isumalioqatigiissitat Northwest At lantic Fisheries Organization (NAFO) aamma Inter na tional Council for the Exploration of Sea (ICES) siunner sui nernik suliarinnittuusarput, taan nalu Pinngortitaleriffiup Kalaallit Nunaanni Nam minersorlutik Oqartussanut ingerlateqqittarpaa. Suliassanik ingerlatsisarneq Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortoqarfik suliassaminik suliaqarnerminut atatillugu sulias sanik aalajangersimasunik arlalinnik ingerlata qartarpoq. Tamakku ilaatigut tassaasarput paa sissutissanik aalisartut pisarisartakkaminnik nalu naar suutaannik nalilersueqqissaartarneq, siunnannik misissueqqissaartarneq tassungalu malit sigitillugu aalisagaqatigiiaat utoqqaassusiannik nalilersuisarneq, aalisarnermi pisaasartut takis susiannik uuttortaanernit paasissutissanik kater sinerit nalilersuinerillu, aalisakkanik nalunaa qut sersuisarneq, aalisakkat pillugit paasisa nik Umiarsuaaraq SANNA takornarniarneqarpoq. Asseq: AnnDorte Burmeister. nalilersueqqissaartarneq aammalu ukiut ta maa sa pisarnertut raajaqassutsimik, saattuaqassutsi mik, qaleraleqassutsimik, saarulleqassutsimik kapisileqassutsimillu misissuillunilu pilersaa rusior tarneq. Immikkoortoqarfik aamma im map kissas susia pillugu paasissutissanik katersisar poq tamakkulu nunat tamat akornanni immanik misis suisarnernut iluaqutissanngorlugit nunani tamani paasissutissanik katersuiffinnut nassiuttarlugit. Tamakku saniatigut immikkoortoqarfik aamma ataavartumik misissuinikkut suliniutissanik nu taa nik pilersaarusiorlunilu nalunaarusiortarpoq, ataatsimiinnerni atugassanik paasissutissanik suliaqarluni, ilisimatuussutsikkut allaaserisaqartarluni siunnersuusiortarlunilu. Immikkoortoqarfiup aalisar tut soqutigisaqaqatigiiffii, suliffissuit suliffeqarfillu aalisakkanik qalerualinnillu assigiinngitsunik aali sarnermi iliuusissanik aaqqissuussinerni sule qa tigisarpai. Pinngortitaleriffiup aningaasartuutiginerpaasartagai tassaapput umiarsuit Pâmiut Sannalu atorlugit aalisakkanik ilisimatuutut misissuisarnerit. Pâ miut raajanik aalisakkanillu ikkannersuarni sine ris sap avataaniittuni, Kitaani Qeqertarsuup Tunua ni Tunumilu ikkannersuarni misissuisarpoq aam malu immat itisuut aalisagaannik Tunumi Kitaanilu misissuisarluni. Sanna sinerissamut qaninnerusumi qaleralinnik saarullinnillu Kujataani Kangerlunni, Nuummi, Sisimiuni, Qeqertarsuup Tunuani, Uum mannami Upernavimmilu misissuisarpoq. Umiarsuit atorlugit uumasunik ilisimatuutut misissuisarnerit aalisakkat qaleruallillu assigiinngitsut 30-it sinnil lit pillugit paasissutissanik pingaarutilinnik pissar sis sutigineqartarput.

5 5 Pujortuleeqqami Lydiemi saarullinnik uuttortaasoqarpoq. Asseq: Kitte Vinter-Jensen Pâmiut Kitaani misissuisarnera Kitaani raajaqarfiit aalisagaqarfiillu 1988-imiilli ma linnaaffigineqarsimapput, paasissutissallu pis sar siarineqartarsimasut sumiiffinni sineris sap avataaniittuni Qeqertarsuullu Tunuani raa ja nik, saarullinnik, suluppaakkanik qeeq qanillu naliliiniarnermi qitiulluinnartarput. Misissuisarnerillu aamma qaleraleeqqat perortussat (qalerallit miki sut), ukiut 5-7-it qaangiuppata aalisarne qar sin naa lersussat amerlassusiat pillugu paa sis su tis sa nik pingaarutilinnik pissarsiffigineqartarput. Mi sis sui sarnertigut paasineqarsimavoq, raaja qas suseq 2003-imiilli appariartortoq. Kitaata avataani saarulliit aammalu sulupaakkat qeeqqanillu pe qas su seq suli appasittuarsinnarput. Pâmiut sumiiffiit sinerissap avataaniittut qale ra le qassusiisa naliliiffiginissaat siuner taralu gu 1997-imiilli immani itisuuni misissuisalersima voq. Pissut sit sivisuumik allanngujaareer sul lu 2012-imi misissuinerit ersersippaat Davis Stræ de mi qaleraleqassuseq malunnaatilim mik appariar simasoq. Taamaattumik qaleraleqas susia ta ineriar tornerata malinnaaffigineqarnis saa eqqarsaati ga lugu sumiiffiup misissuiffigineqartuartarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Immani itisuuni misissui sarnerit aamma tupissutinik naliliisarnermut ator ne qartarput, taakku ikippallaartuaannarmata, taa maattumillu»aalisarfigineqassanngillat«-mik inner suussivigineqartarlutik. Pâmiut atorlugu Tunumi misissuisarnerit Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortoqarfiup Tunumi aalisakkat raajallu 2007-imiilli malinnaaffi gai. Taaamaalilluni Pinngortitaleriffiup aalisakkat aningaasarsiutaasinnaasut pingaarnerit soorlu saa rulliit, suluppaakkat raajallu Pinngortitaleriffimmiut saarullinnik tunitsivimmi uuttortaasut. Asseq: Jørgen Sethsen ingerlaasaat malin naaf figai, aammali aalisakkat allat soorlu saarulliusat kullerillu, Kalaallit Nunaanni nutarfasinnerusut ma linnaaffigalugit. Misissuinertigut erserpoq, Tunumi saarulliit amer liartorun naar simasut. Saarulleqassuseq 2007-imi mi sis sui salernermiilli pingaartunik 63ºN-ip mis saa niittarput, pingaartumik Kleine Bankip missaani mi saarulleqangaatsiaraluarsinnarlu ni 2011-imi 2012-imilu ikileqqipput. Pingaartumik Kleine Bankep missaani peqassutsip apparnera malunnarluni. Pi ngaartumik Tunumi saarulleqarluarnerata Kitaanut saarullilersueqataanissaa ilimagineqarmat Tu nup saarulleqassusiata misissuisarnikkut malinnaaf fi gi neqarnissaa pingaarluinnartuuvoq. Tunumi aalisakkanik misissuisarnertigut aam ma tappavani assigiinngitsunik marlunnik suluppaa ga qarnera uppernarsineqarpoq: Sebastes mentella (suluppaagaq itisoormiu) aamma Sebastes marinus (suluppaagarujussuaq). Suluppaakkat assigiinngitsut marluk taakku 2009-imili aalisarneqartalerput, 2010-i-miilu ukiumut tonsit

6 6 Sofie Ruth Jerimiassen angallammi Marie Egedemi saarullinnik uuttortaasoq. Asseq: Kitte Vinter-Jensen. missaanniittunik pisaqarfigineqartarlutik. Sumiiffiup nakkutigineqar tuar nis saa S. mentellanik peqassuseq qanoq inger laaseqarnersoq paasisaqarfigissallugu, S. mari nusillu aalisarneqartarnerisa sunniutaasa malin naaf figineqarnissaannut pingaaruteqarpoq - pi ngaar tumik 2012-imi misissuinikkut ersermat, S. men tella-t ikileriarujus-suarsimasut. Pâmiut 1998-imiilli (taamaallaat 2001-imiunngitsoq) Tunumi immani itisuuni qaleralinnik misissui sar nikuuvoq. Peqassuseq 2006-imiili ikippallaa nga jalerlutik appariarnikuuvoq, 2012-imili misissuinerit ersersippaat suli ikileriaqqissimasut. SANNA atorlugu misissuisarnerit Pinngortitaleriffiup umiarsuartaava Sanna atorlugu angalanermi ataatsimi aalisakkat assigiinngitsut arlallit misissuiffigineqarsinnaalerput, taamalu umiar suarmik angalaneq tamakkiisumik atorluar ne qarsinnaalerluni. Sanna 2012-imi Sisimiuni saa rul linnik saattuanillu misissuivoq Qeqertarsuullu Tu nuani saarullunnik, saaattuanik qaleralinnillu mi sissuilluni. Sinerissap qanittuani saarulliit 1985-imiilli misis suif figineqartuarsimapput. Sannap 2012-imi anga lanerani saarulleeqqat ukioq taanna tukersimasut qanoq amerlatiginerannik Sisimiut kujataanni, Nuup Kangerluani Kujataanilu kangerlunni sineris samilu misissuisoqarpoq. Ukiuni kingullerni misis sui sar nerit ersersippaat kangerlunni assigiin ngitsu nik ukiulinnik saarulleqarluartoq, siunissa mi lu allanngo- rarpallaanngitsunik aalisartoqarsinnaanis saanik neriunaateqalersitsilluni. Sisimiuni Qeqertarsuullu Tunuani 1997-imiilli saat tuanik misissuisoqartarsimavoq. Misis sui ner ti gut peqassutsip allanngortarnera aamma lu peror tussanik imaappoq saattuanik aalisarneqalersin naa ler sus sanik nutaanik peqarnersoq taakkulu qanoq amerlatiginersut paasisaqarfigineqartarpoq. Sannap 2012-imi miissuineratigut erserpoq, su miiffinni tamani peqassuseq appasippallaartoq imiilli Sisimiuni Qeqertarsuullu Tunuani saat tua nik misissuisoqartarsimavoq. Misissuinertigut saattuaqassutsip allannguutai perortussallu imaap poq aalisarneqarsinnaanngortussat amerlassusaat paasisaqarfigineqartarput. Sannap 2012-imi mi sis suineratigut erserpoq, sumiiffiit tamarmik saat tuaqassusiat suli appasippallaartoq. Sinerissap qanittuani aalisarfiusartut pinga sut Qeqertarsuup Tunua, Uummannaq Upernavil lu 1993-i miil li ilaatigut ningittakkat aamma/ima luun niit qas sutit atorlugit qaleralin nik misissuiffi gi ne qar tar si mapput. Misissuiner tigut sumiiffinni qalerallit takissusiat, oqimaassusiat utoqqaassusiallu aammalu aalisakkat ingerlaartarneri amerliartornerilu paasi sa qarfigineqartarput. Saniatigullu aamma qalerallit ukiuni tulliuttuni amerleriaatigiumaagaasa amerlassusissaat naliliiffigineqartarput.

7 7 Jørgen Sethsen Sisimiuni aalisartut piniartullu peqatigiiffianneersunik ataatsimeeqateqarpoq. Asseq: AnnDorte Burmeister. Nunani tamalaani suleqatigiinneq Aalisakkanut Immikkoortoqarfiup sammisai pillu git ilisimatuutut misissuisartut immikkoortoqar fim meersut ilisimatuutut misissuisartut nunanit tamaneersut suleqatigiinneranni peqataasarput. Taamaalilluni immikkoortoqarfiup Kalaallit Nunaat NAFO-mi, ICES-imi NEAFC (North East Atlantic Fisheries Commission) -imilu sinniisuuffigisarpaa. Immikkoortoqarfillu aamma saarulliit, suluppaakkat avaleraasartuullu (kingornuttakkatigut misissuinerit; ilisimatuutut misissuisartut norgemiut, islandimiut qallunaallu) nipisat (ilisimatutut misissuisartut nu na nit avannarlerneersut aamma saattuat (cana da miut ilisimatuutut misissuisartut) pillugit nu na ni tamaneersut misissuinerinut arlalinnut peqataa sarpoq. Najukkami ilisimasat suleqatigiinnerlu Immikkoortoqarfiup aalisartut, biologit, aalisarner mik nakkutilliisut, aallaaniarnermik aalisarnermillu nakkutiginnittut soqutigisaqaqatigiillu akornan ni sule qatigiinneq ilisimasanillu paarlaasseqatigiittar neq pitsanngorsarusuppaa, tamakkulu akornanni attaveqatigiinneq nukittunerulersikkusullugu. Taa maattumik immikkoortoqarfimmi sulisut sumiiffinni soqutigisaqaqatitik periarfissaqaraangamik naa pe qa tigisarpaat, soorlu assersuutigalugu Pinngortitale rif fiup umiarsuai ukiumoortumik aalisakkanik mi sissuinerminnut atatillugu sumiiffinnut assi giin ngit sunut tikikkaangata. Tamakkulu saniatigut aamma Pinngortitaleriffimmi sulisut soqutigisaqaqatiminnik apeqqutit aalisarnermut attuumassutillit pillugit isumattorsaqatigiinnerti- gut pisariaqartutigut ilin niar titsisarput. Ataatsimooqatigiittarnerit tamak ku tamarmik Pinngortitaleriffiup sumiiffinni aali sar tut imarsiorneq pillugu misilittagaannik pissarsiniarneranut pingaaruteqartarput taamatullu aam ma misissueriaatsinik, angusanik, siunnersuutinik aalisakkallu uumasutut qanoq ittuunerinik saq qum miussinissamut tamakkulu illuatungeriilluni oqaluuserinissaannut periarfissiilluartarlutik. Saarullinniarnermi uuttortaallunilu misileraanerit Kalaallit Nunaanni aalisartunik suleqateqarnissaq Pinngortitaleriffiup 2012-imi aaqqissuussaasumik ingerlatilerpaa imi aalisarnermik misissui ner mut atatillugu kitaata sineriaani aalisartut tamarmik saarullinnik uuttortaasaqqullugit taa malu Pinngortitaleriffiup sinerissap qanittuani saa rul le qassuseq pillugu paasissutissanik kater sui ne ra nut peqataaqqullugit qinnuigineqarput. Taa maaliortoqarpoq sinerissap qanittuani saarul le qas su seq pillugu sapinngisamik eqqortumik siun nersuisarsinnaanissaq anguniarlugu, saarulle qar ne ra talu sapinngisamik pitsaanerpaamik iluaqu ti gineqarnissaa qularnaarniarlugu. Aalisartut aam ma biologit sumi misisuinissaannik siunner suu te qaqqullugit qinnuigineqarput. Aalisartut 52-it misissuinermi peqataapput. Umiarsuaq ammasoq sinerissamilu tamarmi naapeqatigiilluni oqaloqatigiittarnerit Soqutiginnittoqartorujussuuvoq, Pinngortitaleriffillu ukiumoortumik sinerissap qanittuani saattuar niar nermik aali-

8 8 8 immikkoortoqarfimmi 2012-imi nutaarsiassat immikkut ittut sarnermillu misissuilluni tikinnermini kaffisoriartoqqusillunilu oqaloqatigiilluni naape qa tigiinnissamut qaaqqusigaangat Sannamut pulaar torpassuaqartarpoq. Sanna Sisimiunut, Sarfan ngua nut, Itillimut, Aasiannut, Qasiginnguanut, Qeqer tarsuarmut, Ilulissanut, Upernavimmut, In naar sunnut, Qaqortumut Narsamullu tikimmat innut taasunik, aalisartunik sumiiffimmilu politike ri nik pulaartorpassuaqartarnikuuvoq Qaleralinnik mianersorluni iluaqutiginninneq imminut akilersinnaavoq Qeqertarsuup Tunuani qalerallit siornatigumut sanil liullugu agguaqatigiissillugu 10 cm-inik miki ne ru lernikuupput. Taamaattumik aalisartut pisaqar tar nermissut pisaqartigisarsinnaajumallutik 1990-ikkut naalerneranni pisarisartakkamik marloriaataannik amerlassusilinnik pisaqartariaqartalernikuupput. Qalerallit kangerlunniiginnartarput, taamaat tu millu piffissap aalisarfissap ingerlanerani pisassat tamak ker simanngikkaanni qalerallit tammakarnissaat er sissutigissallugu pissutissaqanngilaq. Akerlia ni li aalisakkat taakkorpiaat aappaaguani suli tassa niissap put - alleriaannarsimallutik oqimaalleriaan nar simallutillu. Sinerissap avataani - Davis Strædemi peqassuseq aalaakkaasutut naliliiffigineqarpoq. Biologit inner suus sutigisartagaat Kalaallit Nunaata Canadallu ukiorpassuarni malittuartarsimavaat pisassiissutillu nunat taakku marluk aveqatigiittuartarsimavaat, taamaattumillu pisassat tassaniittut aalisapilun ne qartarsimanngillat imi Kalaallit Nu naa ta Islandillu akornanni qalerallit perortussat pillugit uppernarsaatissanik katersuisoqarsimavoq taman nalu aamma nunat taakku marluk piujuartitsinermik tunnga- veqartumik avitseqatigiillutik aalisartarnis saannut iluaqutaasimavoq. Saarulliit sinerissap qanittuanut sinerissallu avataanut avinneqarput Pinngortitaleriffimmi Aarhus Universitetimilu biologit uppernarsarsimavaat sinerissap qanittuani sinerissallu avataani saarulliit ilaqutariissuunngitsut. Taamaattumillu biologit 2012-imi siullermeerlutik sinerissap qanittuani saarullinniarneq pillugu inner suussuteqarsinnaalerput. Misissuinerit ilaati gut ka laallit saarullinniartartut kajumissaarine rat suleqa taanerallu tunngavigalugit ingerlanneqarsimapput. Ilaatigut saarullinnik nalunaaqutsersuisoqarlunilu siunnannik (otolitter) Pinngortitaleriffiup toqqosi via niittunik, allaat 1908-meersunik, DNA-siuisoqar tar simavoq. Angusat siulliit neriunaateqarluarsimapput, allaat saarulliit immikkoortunut pingasunut im mik koortinnissaat pisariaqarsorinarsigaluarluni: Island imeersut, Kalaallit Nunaata sineriaata avataaneersut, Kalaallit Nunaannilu sinerissap qanittuaneersut. Mi sissueqqinnertigut paasinarsivoq immikkoortunut suli amerlanerusunulluunniit immikkoortiterisoqarsinnaagaluartoq, soorlu assersuutigalugu kangerlunnut assigiinngitsunut, suffissarfinnullu aalisakkat ataat simoorlutik suffiartorfigisarsimasinnaasaannut. Kalaallit Nunaanni saarullinnik misissuineq nersornaaserneqarpoq Misissueqqissaarneq qulaani taaneqartoq, sumiif fin ni aalisartut saarullittaannik DNA-siuinikkut siun nannillu Pinngortitaleriffiup ukiorpassuarni kater sugarisimasaanik

9 9 Innaallagiaq atorlugu ilisimajunnaarsitsisarluni Kapisillit eqqaanni kapisilinniarneq. Asseq: Pinngortitaleriffik Nuup Kangerluani kapisilinniarneq. Asseq: Pinngortitaleriffik misissueqqissaarnikkut inger lan neqarsimasoq DTU-p Young Researd Award-ianik ner sornaaserneqarpoq. Misissuinikkut saarulleqatigiit assigiinngitsut Kalaallit Nunaanni siammersimanerat takussutissiarineqarpoq. Ukioqatigiiaat pillugit ilisi masat nutaat pissutaallutik ICES-ip 2013 aallarner figalugu Kalaallit Nunaata sineriaata qanittua ni tonsinik saarullittoqartarnissaa innersuussuti gi sin naa ler paa. Kapisilinni kapisillit immikkuullarilluinnartut Kapisillit kuuat Kalaallit Nunaanni sumiiffiit kapi si linnit suffiartorfigineqartartutut ilisimaneqartut kisiartaraat. Sananeqaatinik misissuinerup erser sip paa kapisillit Kapisilinneersut sananeqaatitigut immikkoorluinnartuusut, allaallu immaqa ukiuni tusinterpassuarni Atlantikup avannaani kapisilinnit allaniit immikkoorluinnarlutik uumasimasut. Sana ne qaatit kapisillit tassaniittut kingornutatut ingerlateqqittagaat kapisileqatigiinnut allanut sanil liul lu tik assigiiaartorujussuupput. Kapisilimmiullu kajumis saa rinerat tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni Nam mi ner sor lu tik Oqartussat pinngortitamik isumaginnin ner mut sullissi- veqarfiat massakkut sumiiffiup eqqis sisimatinneqarnissaanut nalunaarutissamik missi nger suusiulerpoq. Kalaallit Nunaanni avaleraasartuut (makrel) Kalaallit Nunaanni aalisakkanik tunisassiorfiit 2012-imi misileraallutik Tunumi avaleraasartuunik (makrel) aalisartitsisimapput. Umiarsuit katillutik sisamat ataatsimut tonsinik pisaqarsimapput. Avaleraasartuut aalisarneqarsinnaasutut amerlas su seqarlutik Kalaallit Nunaata imartaaniittarnerat nutarfasissuuvoq. Avaleraasartuut ingerlaartarfii ukiuni kingullerni allanngoriartorsimapput, inger laar ner minnilu aqqutigisartagaat kimmut illuariartuaarsimapput, ilaatigut Atlantikup kippasissortaata kissarnerulernera pissutigalugu. Pinngortitaleriffik misissuisartut aalisakkanillu tunisassiorfiit sule qa ti ga lugit aalisarnermiit uuttortagassanik suus su sersiunikkullu misissugassanik, Islandimi suleqa ti gisat peqatigalugit misissorneqartussanik pissar si sarsimavoq. Avaleraasartuut ingerlaartarfii sooq kimmut illuariartornersut paasinissaat pingaa - ru te qarluinnarpoq.

10 10 Qimusseriarsuarmi qilalukka nik qernertanik misissuinermi piniartut suleqataasut ilaat. Asseq: Mikkel Villum Jensen Qipoqqaat. Asseq: Malene Simon Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfik Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfiup Pinngortitaleriffiup immami miluumasut, nunami miluumasut, timmissat naasullu piujuartitsinermik tunngaveqartumik iluaqutigineqarnissaannut mia nerineqarnissaannullu siunnersuinerit suliarisarpai. Immikkoortoqarfiup suliaasa ilarparujussui avataaniit aningaasaliiffigineqartarput. Namminersorlutik Oqar tussat isumaqatigiissuteqarfiginerisigut Pin ngor ti ta le rif fik siunissami siunnersuinikkut suliassaalersus sat, aatsitassarsiornermut attuumassuteqartussat naammassinissaannut pisariaqartussat naam massisinnaajumallugit pisinnaasassanik pisaria qar tus sa nik inerisaavoq. Immikkoortoqarfiup siunertami tassani DCE/Aarhus Universitet suleqatigaa Kalaallit Nunaannilu Silap Pissusianik Ilisimatusarfik aammalu Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortoqarfik ataqatigiissaareqatigalugit. Peter Hegelund (qorsummik kavaajalik) Qimusseriarsuarmi qilalukkanik misissuinermi. Asseq: Mikkel Villum Jensen Uumasunik piniarneqarsinnaasunik nakkutiginninneq Immikkoortoqarfiup pingaartumik uumasut inuia qatigiinnut pingaarutillit sammisarpai nikerar tu mil lu alaatsinaannissamik pilersaarutit tunngavi ga lu git nakkutigisarlugit, uumasoqatigiinnik aalajanger simasunik ukiut tamaasa kisitsisoqartarluni. Arferit aarrillu Pinngortitaleriffiup arferit aarrillu piniarfigineqarner paasartut ikinnerpaamik ukiut qulit ingerlanerini ataasiarluni timmisartumiit kisinniartarpai. Peqar fiit pingaarnerit tamarmik ukiuni kisitsi vi gineqarsimapput imi qilalukkat qerner tat, qilalukkat qaqortat, aarrit arfiviillu Kalaal lit Nunaata kitaaniittut ukiuunerani kisinne qarput. Arfer nik soqqalinnik kisitsisarnerit Den Inter na tio nale Hvalfangskommission (IWC)-imit naliler sor neqartarput, taannalu aam ma inner suus su te qar tartuullunilu arfernik angisuu nik pisassa nik aaqqissuussisuusarpoq. Den Nordatlantiske Hav pat te dyrkommission (NAMMCO) arferit mikisut aarillu ksinneqartarnerinik naliliisuusarlunilu innersuussuteqartarpoq.

11 11 Peter Hegelund nannunik nalunaaqutsersueqataasoq. Asseq: Kristin Laidre Puisit Kalaallit Nunaanni piuisit assigiinngitsut arfiniliup put. Canada Norgelu aataanik natsersuarnillu piaq qi sar fiini kisitsisuusarput. Natsiit, ussuit qa qu ti goornerusullu taqammussat nakkutiginis saan nik aaqqissuussisoqarsimanngilaq. Qasigis sat nungutaaqqajaasut sumiittarfiisa nalunaarsor ne qarnissaat immikkoortoqarfiup suliniutigaa. Qassimasarfiat Kommuneqarfik Sermersuumi 2010-mi nassaarineqarsimasoq 2011-mi nakkuti gine qaqqissimavoq. Teknikikkulli ajornartoor neq pissutaalluni 2012-imi nakkutilleeqqittoqar sin naa si man ngilaq. Qasigiaqarfiit ilisimaneqartut an ner saat Nunap Isuata kingiatunginnguaniippoq, qaam - ma taasakkullu aallakaatitsissutit (2011-imi ikkus sorneqarsimasut) atorlugit nakkutigineqar si mavoq, ilaatigullu paasineqarsimalluni, puisit iner simasut piaqqiornerup nalaani Tunup sineriaanu kartartut. Nannut Kalaallit Nunaata Kitaata Canadallu akornanni nanoqatigiiaat pingaasut, tamarmik immikkut ataa siarlugit kisinneqarsimasut, nunat pineqar tut ataatsimooruppaat. Nanoqatigiit Baffin Bugti miit tut Kane Bassinimiittullu 1990-ikkunni Cana da mit Kalaallit Nunaannillu kisinneqarsimapput, nanoqatigiillu ataatsimoorussat Davis Stræde miit tut Canadap kisimi 2007-imi kisissimavai. Immik koor toqarfiup 2011-imiilli Nunavut/canadami oqartussat suleqatigalugit nannoqatigiit ataatsimoorussat Baffin Bugtimiittut Kane Bassiniittullu kisittarsimavai. Nalu naaqutsersueriaaseq nutaaq atorneqartarpoq, nanoq nalunaaqutalik pisarineqaraangat nalunaaqutaata nannup uumasutut qanoq ittuussusia pillugu paa sissutissat amianiillu misissugassat Nannup kingornuttagaanik misissuineq. Asseq: Kristin Laidre imarisarlugit. Pinngortitaleriffik 2012-imi upernaakkut ataat simoorluni misissuinermut peqataavoq, nannut Melville Bugtimi qaammataasakkoortunik aallakaatitsissutilersorneqarsimasut misissugassanik tigooraaffigineqarmata. Pinngortitaleriffiup ukiar mi Melville Bugtip sineriaa misissuiffigaa nan nul lu ilisimajunnaarsinneqarsimanngitsut misis su gas sanik tigooraaffigalugit. Tamatumalu nalaa ni (september-oktober) aamma Nunavumi suleqatigine qartut nannut Baffin Islandip kangimut sineriaa niittut ilisimajunnaarsinneqanngitsut katillu git 675-it mi sis sugassanik tigooraaffigisima vai, taa maa lineranilu Baffin Bugtip nanuisa amerlaner saat imaannarmiittarput. Pinngortitalerffiup pe qa taanermini nannut 16-it Kane Bassinimiittut qaam mataasakkoortunik aallakaatitsissusersimavai, tamaanilu aamma suleqatigineqartut Nunavumeersut nannut 42-it misissugassanik tigusiffigisimavaat. Ukiut pingasut ( ) ingerlanerini misissu gas sanik katersuisoqassaaq misissukkanullu nunatsinni Canadamilu pisat ilanngunneqassapput.

12 12 Taateraaq. Asseq: Aili Labansen Timmissat imarmiut Immikkoortoqarfiup timmissat imarmiut tulleriaar lugit nakkutigisarpai, taamalu Kalaallit Nunaanni appat amerlanersaat imeqqutaalaqarfiillu pi ngaar nerit ikinnerpaamik ukiut qulikkaarlugit kisitsi vigi ne qartarput imi Upernaviup kujasissuani ap paqarfiit imeqqutaalaqarfiilu Qeqertarsuullu Tunuani appaqarfiit assiliortorneqarlutillu kisitsivigineqarput. Sumiiffinni piniartut 2001-imiilli Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu mite qar fin ni ukiut tamaasa peqqissaartumik kisit si salersimapput. Kisitsisarnerit tamakku Kitaa ni miteqarfiit ineriar tor ne rannik nakkutilliinermi pingaaruteqar luinnar put Pinngortitaleriffiul lu siunnersuisarneranut pi ngaa rute qarluinnarlutik. Ilisimatuutut misisuisartut immikkoortoqarfimmeersut 2012-imi sumiiffinni kisitsisartut ilagalugit miteqarfippassuit akuttoo qa tigiissumik naliliisarnermut (ukiut tallimanngorneri tamaasa) atatillugu ornissimavaat. Piffissamilu tas sani aamma ilisimatuutut misissuisartut sumiiffiit nakkutilliiffiusut ilaat kisitsivigaat. Nuummi piniar tut ikiortigalugit miternik pisaqartoortarneq misis suiffigineqarpoq, mitit 300-it nipisanut qassutinut napissimasut katersorneqarlutik. Nunami uumasut miluumasut Tuttoqatigiit amerlanersaat ukiut tallimanngorneri tamaasa helikopterimiit kisinneqartarput. Amera lik-qeqertarsuatsiaani tuttut 2012-imi kisinne qar put. Misissueriaaseq kitsersiaaserlu 2011-imi ava taaniit nalilersorneqareer- Taateraanik nalunaaqutsersuineq. Asseq: Thomas Wullf nerisa kingorna naleqqussarneqar si mapput. Kangerlussuarmi umimmaat ukiut talli man ngorneri tamaasa snescooterit atorlugit kisin neqartarput, kingullermik 2010-mi kisitsisoqarpoq. Avatangiisit pillugit siunnersuineq avatangiisinillu misissuisarneq Pisinnaasanik qaffassaanermut ilisimasanillu Dan markimiit nunatsinnut nuussinissamut atatillugu immikkoortoqarfiup DCE avatangiisit pillugit siun ner suisarnermut atatillugu suleqatigisarpaa. Sule qa ti giin nermut ilaapput immap naqqanik sajual latsisi sar luni mi sis sui nissamik qinnuteqaatinik aat sitassarsiorniar lu ni lu piler saa rutit ilaannik aala ja ngersimasu nik nalilii sar neq Kitaanilu aatsitas sar sior luni inger latanut attuumassutilinnik nakkuti gin nit tar ne rit. Uuliaqarfinnik ujaasilluni suliniutit avatangiisinut sunniu-

13 13 Qimusseriarsuarmi qilalukkanik qernertanik misissuineq. Asseq: Peter Hegelund. taannik naliliilluarsinnaanerunissaq angu niarlugu Aatsitassanut Aqutsisoqarfik Baffin Bugt-imi annertuumik imi misissuisussaavoq. Suliniutinik DCE Pinngortitaleriffik suleqatigalugu ataqatigiissaarisuussaaq. Miluumasunut Timmis sanullu Immikkoortoqarfiup puisinik, nannunik arfernillu misissuinissat akisussaaffigissavai mi nannut 27-it immap sikuani angalaar tar ne rat malinnaaffigilluarsinnaaneruju mal lu gu qaammataasakkoortunik aallakaatitsis suser sor ne qar put. Ukiorlu taanna aamma immikkoortoqarfiup DCE Upernavimmilu piniartut suleqatigalugit aataat 12-it ussuillu marluk ingerlaartarneri qanorlu ititi gisumut aqqartarneri paasisaqarfigiumallugit qaam mataasakkoortunik aallakaatitsissuserpaat. Nan nut puisillu aallakaatitsissutaasa ilarpassui 2012-imi suli paasissutissanik aallakaatitsipput imi siullerpaameerluni ussummik uumasu mik Uper na vim mi sikup sinaavani qaammataasakkoortumik aallakaatitsissusiiniartoqarpoq. Tamanna iluatsin ngitsoorpoq, suliniulli piniarnermik nakkutilliisoq sumiiffimmilu piniartut suleqatigalugit iluatsinne qar simavoq, paasissutissanillu pitsaasunik siunissami iluaqutigineqartussanik pissarsiffigineqarsimalluni. Uuliasiortut (Aatsitassanik aqutsisoqarfik aqquti ga lugu), Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisi ma tusarfiup, KVUGip Washington University-llu aningaa saliissutaat iluaqutigalugit»pas sivt Aku tisk Moniteringsprojekt«(PAM) aningaasalersor ne qar simavoq imi Baffin Bugt-ip kujasissua ni su miif finnut arfinilinnut nipinik immiussis su ti nik immallu qanoq issusaanik misissuissu ti nik inissiisoqarpoq, arferit puisillu ukiup ingerla ne rani tamaanaqquuttartut nipinik sunner ne qar sin naa nerat ilisimatusarfigiumallugu. Sumiiffiit 2012-imi orninneqaqqipput paasissutissat katersor ne qarsimasut aaniarlugit, atortut nutaanik batterii ler - niarlugit atortunillu suli ukiumi ataatsi mi atortussanik ikkussiniarlutik. Baffin Bugt-ip kuja sis sor taata saniatigut aamma Davis Stræde mi sumiiffinnut arlalinnut nipinik immiussis su ti nik ikkussuisoqarnikuuvoq aammalu (kingusinne ru sukkut) Uummannap Kangerluanut Ammassalimmilu. Immap naqqanik sajuallatsitsisarluni misissuinerit Qimusseriarsuup avataani qilalukkanut sunniu ti gi sinnaasaat nipit immiussat, timmisartumiit kisitsinerit aammalu 2012-imi sumiiffinni qilalugarniarluni pisat amerlassusaat atorlugit misissorneqarsimapput.

14 14 Pinngortitaleriffimmi biologit ikiortaallu eqalussuarmik pillaseruttortut. Asseq: Pinngortitaleriffik Suliassanik suliaqarnerit allat NuukBasic Immikkoortoqarfik nakkutiginnilluni suliniummut Nuuk- Basicimut taassumalu immikkoortuini Bio Ba si simut aamma MarinBasisimut nakkutilliinermi pe qataavoq. Bio- Basisip Kangerluarsunnguami tat sit, kuuit nunamiittullu, pinngortitami issittorsuun ngit sumiittut nakkutilliissutit aalajangersimasunik programmillit atorlugit nakkutigai, programmilu taanna programmimut pinngortitami Zackenbergip eqqaaniittumut assersuunneqarsinnaavoq. MarinBasis suleqatigalugu immikkoortoqarfiup timmissat imarmiut ilaat aalajangersimasut piaq qiortut kisinnikuuai taamatillu aamma imeqqutaallat appallu Nuup eqqaaniittut kisinnikuullugit. Inger laartarfii nalunaarsorsinnaajumallugit taate raat 34-it paasissutissanik katersissutinik dataloggerinik ikkussivigineqarsimapput. Taate raat suliniummut tassunga atatillugu 2011-imi datalog ge rilersor ne qarsimasut quliugaangata ataaseq 2012-imi tigoq qin neqartarsimavoq. MarinBasisip im mik koortuata aappaatut qipoqqaat Nuup Kanger lua niittartut na lu naarsorneqarsimapput, sarpiisalu ataatungaat assiliortorneqarsimallutik. Peter Hegelund (qorsummik kavaajalik) Qimusseriarsuarmi qilalukkanik misissuinermi. Asseq: Mikkel Villum Jensen Kujataani Kitaanilu immat qanoq issusiat KNAPK-p aammalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfiup isumaqatiginerisigut piniartut qipoqqarniarnissamut akuersissummik peqartut tamarmik qipoqqaat neqaannit, soqqaan nit, tinguinit, tartuinit, aqajarormiuinit il.il. misissu gas sanik tigusisaqqullugit qinnuigineqarsimapput. Misissukkanit paasisat Kalaallit Nunaanni Silap Pis su sia nik Ilisimatusarfik suleqatigalugu arferit soq qal lit sunik nerisaqartarnerannik misissuiner mut atorne qar tar put. Misissuinerup taassu map immik koor tuata aappaatut qipoqqaat nerisariaa siat paa si saqarfiginiarlugu atortuutit, millugutsi tatut ar fer nut ikkunneqartartut atorlugit paasissu tis sanik katersuutinik iluaquteqarluni, paasisaqarfi giniar ne qar poq. Nerisartagaannillu misissuineq atorlugu arferit qanoq neritigisarnerat nerisassanillu sunik qinersisarnerat misissorneqarpoq. Tunnullit qipoqqaallu neqaasa kalaallinut inuia qa ti giin nut qanoq pissarsissutaatigisarnerat uppernar sar neqaqqullugu Nunani tamani Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuaq piumasaqarsimavoq. Suliassaq taanna ukiuni aggersuni naammassiumallugu im mikkoortoqarfiup Nuummi Sisimiunilu piniartut 2012-imi suleqatigilerpai. Misissuineq misissuinernut al la nut ilanngullugu ingerlanneqarpoq, ilaatigut arferit pisarineqartut misissugassanik tigutsivigisarlugit aammalu arferit sunik nerisaqartarnerat mingut si taasimatiginerallu misissuiffigisarlugit. Qipoqqaat sarpiisa assinginik katersuinikkut qipoqqaat ataasiakkaat sumiittarfii uppernarsarniarneqarput, Nuup

15 15 Qipoqqaat. Asseq: Malene Simon. Kangerluaniit Qeqertarsuup Tunua ilanngullugu. Nuup eqqaaniit Qeqertarsuup eqqaa ilanngullugu assilisat ilarpassui inuinnaat angallataannut ilaa su nit takornarissallu angallataannut ilaasunit assili saa simapput. Nuummilu Pinngortitaleriffik aam ma neqaannit misissugassanik arferit ilisarinissaan nut arferillu sutortarnerinik misissuinermi atugassa nik tigusisarpoq. Arfiviit atugaannik misissuinermi atugassanik Qeqertarsuarmi piniartut arfi viit Qe qer tarsuup Tunuaniittut mattaanniit misissu gas sa nik 89-inik martsimiit majimut katersui si map put. Misissukkat arferit arnaviaanerinik anguti viaa ne rinillu ataatsimoortukkuutaarnerinillu ilisarinnin niar ner mut aammalu ataatsimoortukkuutaat pisaqarfi gine qartaraluarlutik qanoq amerlatiginerinik nali lii niarnermut atorneqassapput. Tikaagulliit qanoq sivisutigisumik aqqarsimasarnerat pillugu paasissutissat suli amigaataapput. Taa maat tumik tikaagulliit timmisartumit kisitsiner mi kisinneqarsinnaanngorlutik immap qaava niit tar ne ra ta sivisussuserisartagaat nalilersorumi naap poq. Ajornartorsiut taanna aaqqiivigiumal lu gu Qeqertar suup Tunuani piniartut taaneqareer sut tikaagullinnik 2012-imi septemberi mi qaammataasakkoortunik aal lakaatitsissutilersuisuusimapput. Suliassaq taanna suliariuminaatsuuvoq, tikaagulliit qanillivissornissaat ajornakusoorluinnartuusarmat imi silarlunnera pissutaalluni taamaaliortoqarsinnaasimanngilaq. Puisit immanillu misissuineq 2012-imi natsiit Tasiilap kujatinnguani Sermilimmiit tut Ilulissallu kangerluanniittut qaammataasakkut aallakaa- Qaammataasanut nassitsissut arfernut atortartoq. Asseq: Fernando Ugarte titsissutinik, immap kissassusianik kanger luillu imaasa tarajoqassusiannik uuttortaasussanik pilersorneqarput. Aallakaatitsissutinullu Ilulissani ikkussorneqartunut tunngatillugu aamma naliler sor neqassaaq natsiit kangerlummi tassaniittut uuma sutut immikkorluinnartuunersut, taamalu immikkut aaqqissuussivigineqartariaqarnersut. Qaanaami sikup sinaava Kisitsisit timmisartumiit kisitsinermeersut nalim mas sarnissaannut qanoq sivisutigisumik aqqaamasar ne rannik uuttortaanerit amigaatigineqarmata Avan naa ni qilalukkat qernertat, qilalukkat qaqor tat aar rii lu qanoq amerlatiginerat suli eqqoqqissaar tu mik naliliiffigineqarsinnaanngikkallar poq. Taamaattumik ilisimatuutut misissuisartut immikkoortoqarfim meer sut Qaanami piniartunik suleqateqarlutik junip qaammataani uumasunik tamakkuninnga qaammataasakkoortunik aallakaatitsissutilersuillutik sikup sinaavaniipput. Nalunaaqutsersueriaaseq atortuutillu ukiut ingerlanerini piniartut sule qati ga lu git ineriartortinneqarsimapput, 2012-imilu iluatsittumik aarrit qulit qilalugarlu qernertaq ataa seq nalunaaqutserneqarput. Qilalukkat qernertat ingerlaartarnerat Immikkoortoqarfiup qilalukkat qernertat inger laar tarfii qi-

16 16 Kathrine Raundrup Kangerluarsunnguami ministerinik takornarniartitsivoq. Asseq: Pinngortitaleriffik. lakukkallu qernertat uninngaartarfii assigiin ngit sut imminnut attuumassuteqarnersut paasiumallugit nukippassuit atorsimavai. Taa maa lior toqarpoq pingaartumik qilalukkat qerner tat, ukiuu nerani Uummannami Qeqertar suullu Tu nua ni pisarineqartartut aasaanera ni sumiittar ne rat erseqqinnerusumik paasisaqarfigiumal lu gu. Su miiffinni piniartut ilisimasaat pisinnaasaal lu suli nium mi tassani qitiulluinnar put imi Qaanaami, Uummanna mi (Pinngortitaleriffiup misissuisarfiani Niaqornaniit tu mi) Tunumilu Hjørnedalen-imi It toq qor toor miit eqqaaniittumi sikup sinaavaniit qila luk kanik qernertanik nalunaaqutsersuiniarluni mi si liisoqarpoq, taakkunanilu iluatsitsilluni qilaluk ka nik qernertanik arfinilinnik qaammataasak koor tunik aallakaatitsissusiisoqarpoq avalatsit seq qit to qarlunilu imilu Niaqornat eqqaan ni qilalu gaa sappallaarnera pissutigalugu qilaluk ka nik qer ner ta nik Uummannami nalunaaqutsiisoqanngit soor poq. Suleqatigisat nunallu tamat akornanni suleqatigiinneq Suleqatigiissitat Immikkoortoqarfik 2012-imi nunat tamat akornan ni suleqatigiissitanut attaveqatigiiffinnullu assigiinngit su nut peqataasarpoq, tamakkununnga ilaallutik North Atlantic Marine Mammal Commission (NAMM CO), The International Whaling Commission (IWC), CAFF/Circumpolar Seabird Working Group, CAFF/Cicumpoar Biodiversity Monitoring Program, Circum Arctic Rangifer Monitoring and Assessment Network (CARMA), IUCN/Polar Bear Specialist Group, the Canada-Greenland Joint Commission on Polar Bears, the Canada Greenland Joint Commission for the Conservation and Management of Narwhal and Beluga aamma International Network for Terrestrial Research and Monitoring in the Arctic (INTERACT). Suleqatigisat Immikkoortoqarfiup KNAPK sumiiffinnilu immikkoortoqarfiup misissuiartorfigisartagaani piniartut piniarnermillu nakkutilliisut annertuumik suleqatigai. Immikkoortoqarfiup 2011-imi avataani suleqatigisai ilaatigut tassaapput: DCE (Nationalt Center for Miljø og Energi, tidligere DMU, Danmark), Department of Fisheries and Oceans (DFO, Canada), Københavns Universitet, Naturhistorisk Museum (Norge), New York University (USA), St. Andrews University (Scotland), University of Washington (USA), Aarhus Universitet aamma Aurora Wildlife Research (Canada). Kalaallit Nunaanni Silap Pissusaanik Ilisimatusarfik Kalaallit Nunaanni Silap Pissusaanik Ilisimatusarfik (GCRC) silap pissusiata allanngornerata issittu ni im map pissusaanut, imiinnarmut nunamullu aammalu kalaallinut inuiaqatigiinnut sunniutigisinnaasaanik sammisaqarpoq. Ilisimatusarfik 2009-mi piler sin neqarpoq. Taanna Nuummi Kalaallit Nunaa ta Pinngortitaleriffianiippoq nillu aalajanger simasunik sulisoqarlunilu ilinniartoqarluni ava taaniillu ilisimatuutut misissuisartut 100-it sinnillit tassani suleqataasarput. GCRC Issittup ilaaniinnini pissutigalugu ukioq kaajallallugu asi mi sulitsisisinnaasarpoq atortorissaarutinik nutaa liaasunik tamanik atortoqartunik attaveqarnermullu atortunik Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffiup ator sinnaasaanik atuiffiusunik. Ilisimatusarfik Kalaal lit Nunaanni inuiaqatigiinnut akuulluinnartutut inis si si ma lernikuuvoq

17 17 Silap Pissusianik Ilisimatusarfeqarfiup sikumi saarlisaartartua. aaammalu ingerlatarpassuit ataa vartumik ilisimatuutut misissuinermut nakku tilliinermullu atortut aqqutigalugit ilaatigut misis sor tarlugu, Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit qanoq silap pissusiata allanngoriartorneranut naleqqussarnersut. Tamatuma malitsigisaatut februarimi immikkoortoq»silap pissusia inuiaqatigiillu«pilersinneqarpoq (ataaniittut takukkit) ip tungaanut silap pissusianik misissuinissanik pilersaarutit GCRC november 2012-imi siullermeerluni Arc tic Scien ce Partnership (ASP)-ip nutaajusup ukiu moor tumik ataatsimiinneranut peqataavoq. Ataat simiinneq Gimli-mi Canadamiittumi, ulluni november ingerlanneqarpoq. Ataatsimiinnermi ilisimatuutut misissuisartut Kalaallit Nunaanneersut, Danmarkimeersut Canadameersullu ataatsimut anguniagaqarlutik 2017-ip tungaanut Issittuni misis suinissaminnut pilersaarutiminnik saq qum miussipput. Angu niarneqarpoq silap pissu sia ta allanngoriartornerata Issittunut taamalu nu nar suar mut tamarmut sunniutaasa ataqatigiissumik uppernarsaasiorfiginissaat. ASP-imi ilisimatuutut misissuisartut siulliit 2013-imi februariunnartorli Nuummut tikipput, immap sikuani pisunik assigiinngitsorpassuarnik pisullu tamakku silap pissusiata immallu kuldioxidimik akoqarneranut attuumassutaannik ilisimatuutut misissuiartorlutik. Taamatullu aamma sermersuup aakkiartornera aan neratalu imaani sarfat kaaviiaarnerinut sunniutai misissuiffigineqarlutik imi Young Sun Tunup avannaaniittoq misissuiffigineqalissaaq, 2015-imiilli Arktiske Ocean suliffigineqalissalluni imi Hud son Bay Fox Basinilu misissuiffigineqassapput, 2017-imilu Baffin Bugti. Inuiaqatigiinnik ilisimatusarnernik suliaqarfik nutaaq pilersinneqarpoq»silap pissusia Inuiaqatigiillu«immikoortoqarfiup nutaap, 1. februar 2012-imi Silap Pissusianik Ilisi ma tusarfimmi Kalaallit Nunaata Universitetianiittumi pilersinneqartup sammisassarai. Professor Mark Nut tall University of Albertameersoq suleqatigiissut, ka laal linut inuiaqatigiinnut attuumassutillit aal laa vi ga lugit ilisimatutut misissuisoqarfimmik nu nat tamat akornanni akuerisaasumik pilersit si nis sa mik siunertaqartut aqutsisoraat. Ilinniaga qar tut inuiaqatigiinnik ilisimatusaateqarneq tun nga vi ga lu gu apeqqutinik silap pissusianut tun nga su nik sammisaqarusuttut ph.d.-stipendianik pissarsinikuupput. Suleqatigiissut inuiaqatigiit ingerlaasiannik ilisi ma tusarneq, silap pissusianik misissuineq pisor tati goor tumillu ingerlatsineq imminnut kaputar tuul lu git sammissavaat, apeqqutit Kalaallit Nu - naan ni inuiaqatigiinnut avatangiisinullu pi ngaa ru til lit aallaavigalugit. Silap pissusianut inuia qa tigiil lu atugaannut tunngasut Kalaallit Nunaan ni Si lap Pis su sianik Ilisimatusarfimmi pinn gor ti ta mut tunngasunik ilisimatusarnermut ingerlanneqareer su mut taper taassapput taa maa lil lu til lu Kalaal lit Nu naan ni silap pissusi ata allanngoriartornerata, pinngortitami isu mal luu tit iluaqutigineqarnerisa, isumalluutit ataa var tuunngitsut inuillu pinngortitamik iluaquteqar nerisa (inuit avatangiisinut/pin ngor tita mut at tuu massuteqarnerisa) akornanni paase qa ti giin ne ru nissamut iluaqutaassallutik. ASP - issittuni ilisimatusarnikkut ilinniartitaanikkullu suliniut nutaaq anguniagaqarfiusoq 2012-imi julip aallartinnerani Nuummi ataatsimiin ner mi Asseq: Dorte Søgaard Schrøder.

18 18 Bojeq avalatsinneqarpoq. Asseq: Kunuk Lennert Olsent Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffiup, Univer si ty of Manotobap (Canada) Aarhus Universitet-il lu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut Arctic Scien ce Part ner ship (ASP)-imik taaguutilik atsior paat. Isuma qa tigiissuteqarnikkut nunat tamat issit tuni ilisi matusarlutik sulinerat issittunilu ajor nartor siu tit assigiinngitsut arlallit tungaasigut ilinniaga qar nikkut ingerlatsinerat malunnaatilimmik nukit tor sar ne qarpoq. ASP-imi suleqatigiinneq nittartagaq» malinnaaffigineqarsinnaavoq. Tunup avannaarsuami ilisimatusarnikkut suleqatigiinneq Nunarsuarmi silap pissusianik ilisimatutut misis sui sarnermi inuit siuttuusut arlallit 2012-imi marts-aprilimi Young Sund-imi Tunup avannaarsuaniittumi suleqatigiillutik annertuunik suliaqarmata Kalaal lit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfik siut tuu sutut inissisimallunilu aaqqissuussisutut sule qa taasutullu ingerlatsivoq. Ilisimatuutut misissuisartut suliatigut assigiinngitsorpassuarnik nukittuffillit ataat sikkoortillugit ataatsimut suleqatigiissinnissaat siunertarineqarpoq. Taamatut ataatsimoortitsilluni pissutsinik assigiinngitsunik arlalinnik misissui neq pissutsit nunarsuup tamarmi silaanut sun niu te qartartut pillugit ilisimasanik nutaanik pissar si viul lunilu silap pissusiata allanngornerata allanut sunniutigisartagaanik paasisaqarfiussaaq. Taamatut suleqatigiinneq aamma Arctic Science Partnership-ip nutaajusup aallartinneranut ma lun naa taas saaq. Suleqatigiinneq misissuisitseqa tigiin nerillu ilaatigut»kongeriget Danmarks Stra te gi for Arktis «-mit aningaasaler sor ne qarsimavoq. GCRC Kunngeqarfiup Issittu mi siun ner fiinut atatillugu Canadamillu suleqate qar ner mi pingaarutilittut inissisimavoq. Silap pissusianik misissuinissat nutaat GRCR 2011-mi septemberi silap pissusianik mi sis sui nissamut Kalaallit Nunaannut attuumassutilinnut qinnuteqartitsivoq. Qinnuteqarfissat 10,1 mio. kr.-inik nalillit 1. november 2012-imiit 30. april 2014-ip tungaanut suliniutinut ingerlatinniakkanut qin nu tigineqarsinnaapput, immikkoortoqarfillu qin nu teqaatinik katillugit 24-nik ataatsimut 18,0 mio. kr.-inik naleqartussanik tigusaqarpoq. Qinnu te qaatit naliliinissamut ataatsimiititaliamit nali lersorneqarlutillu pingaanersiorlugit tulleriiaar ne qarput, suliniutillu 14-it tapiiffigineqarnissaat aala jangiunneqarpoq. Suliniutit ilaat aallar tinne qa reer simapput taamaalillutillu tapiiffigineqarlutik pif fis saallu 2014-ip tungaanut sivitsorneqarlutik. Taakku lu saniatigut silap pissusianik misissuinissat nu taat sisamat aamma tapiiffigineqarput, taakkulu taaguuteqarput: Kitaata sineriaani tinittarnerup ulittarnerullu pi lersitaanik uumassuseqassutsip ataqatigiinnera uumassusillit tamaani uumasinnaassuseqarnerat aammalu siaruarsimanerisa avannamut killingat Issittup imartaani ikerinnarsiortut nerisareqati giin nerannik nutaamik isiginninneq - Illeqqat pingaaruteqarpat? Kulstof-eqassutsimik aner saartornerullu amerlassuiannik tunngaaviusumik uuttortaanerit. Nuup Kangerluani sermip tasertaasa imaa riar tor tarnerannik puttasut atorlugit uuttortaaneq. Kangersunermi/Nuup Kangerluani ukiuunerani puttasunik ikkussuineq.

19 19 Jakob Sieversip imaq sikunialeraangat susoqartarnera paasiniarlugu misissuivoq. Daneborg marts Asseq: Kunuk Lennert Olsen. Malugineqassaaq suliniutit nutaat sisamat tamarmik ilisimatuutut misissuisartunit Kalaallit Nunaanni Si lap Pissusianik Ilisimatusarfimmi Nuummiittumi su lif feqartunit ingerlanneqarmata. Arktisk Station-imi ph.d.-mik ilinniartut pikkorissarnerat Angakkussarfiup Arktisk Stationip Qeqertarsuar miittup initaani aprilip naalernerani ulapaar tun ngua qarpoq. Ph.d.-ngorniarlutik ilinniartut immami qua jaa teeqqat kangerliumanermi upernaakkut alliar tulersarnerannik ilinniartikkiartorlugit timmisartumik tikisinneqarsimapput. Ilinniartut inimi atuarfimmi misissuisarfimmilu ilinniartinneqarput, aammali Ark tisk Stationip nammineq umiarsuaa»porsild«atorlugu namminneerlutik quajaatinik illeqqanillu misis sugassaminnik aallertinneqartarlutik. Peqataa sut Danmarkimi, Sverige, Norgemi Finlandimilu uni ver sitetineersuupput allaallu ataaseq New Zealand imeersuulluni. Pikkorissarnermi ilinniartitsisut ilaat marluk Nuummi Kalaallit Nunaata Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmeerput, taakkulu ilaatigut nam mi neq ilisimatusarnermikkut Qeqertarsuup Tunua ta uumasoqassusianut tunngasunik ilisimasaqar luartuupput. Nuup Kangerluani immamik misissuinerit Kalaallit Nunaata misissuutitut umiarsuartaavata R/V Sanna majip qulinganniit 18-iannut Nuup Ka nger luanut angalaqqaarnerani ilaatigut uuma su nik nunallu sananeqaataata pissusianik misissui soqarpoq. Uumasunik misissuinerit pingaartumik Kalaallit Nunaata Silap Pissusianik Ilisimatusarfiata ukiut tamaasa pisartumik nakkutilliilluni misis sui sar neranut, Marin Basis-imut, imaani misissuinis sa mut annertuumut NuukBasis-program-imut ilaa sumut attuumassuteqarput. Allanngornerit, silap pissu siata allanngorneranik peqquteqartumik uuma sunut sunniutai paasisarfigiumallugit misissu gas sa nik ataavartumik katersuisoqartarpoq. Nu nap sananeqaataata pissusianik misissuinermi qa ngaa ne rusoq silap avatangiisillu allanngortarsimanerisa kangerlummi sumiiffinnut sunniutigisimasaasa paa sisaqarfiginissaat pillugu misissugassanik ka ter sui soqarpoq. Tassami Nuup Kangerlua ukiut it kingulliit ingerlanerini silap avata ngii sil lu allanngornerinit pissusissamisoortunit na laan neqartarsimavoq, tamakkulu kulturinut, pif fis sap pineqartup ingerlanerani kangerlummut nu nas sittarsimallutillu peeruteqqittarsimasunut sun niu teqar tar simapput. Allanngornerit tamakku pillugit paa sis sutissanik misissugassanik immap naqqani katersuisoqarpoq. Kalaallit Nunaata imartaa uumasorpassuaqarput Suliniut PETAX 2012-imi aallartinneqarpoq, tassanilu Kalaallit Nunaata imartaata uumasoqassusiata allaaserinissaa siunertaavoq. Suliniut immikkoor to qar fiup suliaanut allanut ilagitillugu ingerlanne qar tus saa voq. Suliassat annertuaartut katillugit pingasut 2012-imi ingerlanneqarput: Nuummi Ma rin Basis Nuuk, Young Sund-imi Marin- Basis Zac ken berg suleqatigalugu Tunullu sineriaani umiarsuaq misissuut Dana suleqatigalugu. MarinBasis-Zackeberg-programmi tunngaviga lu gu ukiuni qulini missuisarsimanerit ilaati gut er ser sip paat, illeqqat misissuiviup Young Sund ip paavaniittup sissaaniittartut assi giin ngi si taar ne ri sa allanngorsimanerat. Ukiut ki ngul liit

20 20 20 Tenna Boyep arfernit misissugassamik pissarsiniarluni pisissiusaq atortagaq tigumiarpaa. Asseq: Ole Geertz-Hansen. qu lit inger la ne rini illeqqat amerlas soo ru jus suan ngor simap put angisuullu issittu niit tar tut ikinnerulersimallutik. Allanngor ne rat silap pissusiata allanngorneranik peqquteqarunarluinnarpoq. Suliniummi nutaa mi misissuinikkut paasiniarneqassaaq, allan ngor nerit paasineqarsimasut Tunumi immap sarfaa sa allanngornerannik peqquteqarnersut imaluun niit kangerluit iluini sarfat ingerlaartarfiisa allan ngor ne rannik peqquteqarnersut (sermersuup aanneratigut immap tarajoqanngitsup imaanut kuunnerulerneratigut). Suliniut DANCEA-mit (Mil jø sty relsen) aningaasaliiffigineqarpoq, 2013-imi lu asimi misissueqqinnikkut ingerlateqqinneqartussaal luni. Immap naqqanik sajuallatitsisarluni qilalukkanik qernertanik misissuinerit Uuliasioqatigiiffiit Shell, Mærsk aamma Conoco Phil lips augustimi immap naqqanik sujuallatsitsisarlutik Baffin Bugtimi misissuilerput. Taamaattumillu Aat si tas sarsiornermut Aqutsiveqarfiup DCE (Aarhus Uni ver sitet, Nationalt Center for Miljø og Energi) arferit Melville Bugtimiittartut immikkoortillugit misissuiffigeqqullugit qinnuigai. Qilalukkat qernertat nipinut misikkarissuummata sajuallatsitsisarluni misissuinerit nipinik siammartitsisarnerat misissorneqarpoq. Saniatigullu aamma qilalukkat qernertat sumiittarfii sajuallatsitsisarluni misissuinerit sior na tigut, misissuinerup nalaani kingornalu misis suif figineqarput, peqatigitillugulu qilalukkat qer ner tat Baffin Bugtimiittut kisinneqarlutik. Pinngorti ta leriffillu aamma Melville Bugtimi qilalugarniartarneq pillugu sumiiffinni ilisimasanik katersuivoq, ta man nalu sajuallatsitsisarluni misissuinerit nalaan ni inger lanneqarmat ilaatigut misissuinerit qilalugar niar nemut qilalukkallu pisssusilersornerinut sunniu taat up pernarsarneqarput. Misissuisut umiarsuaat Dana Tunumi Danmarkimi immanik misissuisartut umiarsuaasa annersaat R/V Dana septemberimi Tunumi anga lam mat Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmeersut angalaqataapput. Umiarsuaq Tunup sineriaani su miif finni pingasuni misissuivoq. Siullermik Kalaal lit Nunaata Islandillu akornanni Danmarks Stræ de miip put, taava Ittoqqortoormiit avataata imar taa niip put naggataatigullu Young Sund-ip (Dane borg) avataaniillutik. Angalanermi angusat silap pissusianik misissukkanut ilanngutissapput, pi ngaar tu mik Greenland Ecosystem Monitoring-imut, Kalaallit Nunaannut tunngatitaasumi. Taamaa lior nik kut ilisimasat pioreersut paasissutissallu nutaat, angalanermiit tikiussat ataqatigiissinneqassapput. Nakkutilliinerit pioreersut misissuinerillu nutaat Ka laallit Nunaanni iluatsilluartorujussuupput imaatigut, nunakkut silaannakkullu. Silap Pissusianik Ilisimatusarfeqarfimmik (GCRC) eqikkaalluni naliliineq GCRC-ip 2009-mi pilersinneqarneranut atatillugu isu maqatigiissutigineqarpoq ilisimatusarfiup ukiui sa sisamassaat naappat arlaannulluunniit pi tut tor si manngitsumik nalilii sitsisoqassasoq. Nalilii ne rup siunertarissavaa GCRC-ip sulinerata pit saas susiata nalilernissaa ilisimatusarfiullu suliniu te qar figisasssaasa pingaarnerit sisamat: Pinngortitaq avatangiisillu, Inuiaqatigiit inuussutissarsiornerlu, Teknik sanaartornerlu kiisalu taakku pingasut im min nut sunniivigeqatigiittarnerisa iner neri gal la gaa sa nalilerne-

21 21 21 Rasmus Nygaard Unnuk Kulturisiorfimmi pulaartuaqqallu. Asseq: Peter Schmidt Mikkelsen. qarnissaat. Kalaallit Nunaanni Ilisima tu sar nerit pillugit Ataatsimiititaliarsuaq (KVUG) nalilii nissamut atatillugu silap pissusia pillugu ilisima tuutut misissuisartunik nunanit tamaneersunik arlaan nulluunniit pituttorsimanngitsunik naliliisus sarsiorsimavoq, naliliinissamut akisussaasussanik tassungalu atatillugu aamma 2013-ip ingerlanerani saqqummiunneqartussamik naliliineq pillugu nalu naa rusiamik suliaqartussamik. Attaveqatigiinnermut allatseqarfik Attaveqatigiinnermut allatseqarfik 2012-ip inger lanerani oqalliseqatigiittarfimmik»ilisimasavut«-mik taaguutilimmik Pinngortitaleriffiup nittartagaatigut» ikkut aallartitsivoq. Tassani kik kul luun niit Kalaallit Nunaanni pinngortitaq, aalisak kat pi nia gassallu pillugit ilisimasaminnik saqqum mius si sinnaapput. Ilisimasavut-mik atuisartun ngor lunilu tassunga isersinnaanngoraanni nammineq saqqummiussilluniluunniit allat saqqummiussaat oqaaseqarfigineqarsinnaanngortarput. Taamatul lu aamma sammisat pinngortitaleriffiup siun ner suif figisarlugillu ilisimatusarfigisartagai pillugit toq qaan nartumik ilisimatusartartunut aperisoqarsinnaavoq. Pinngortitaleriffiup 2012-imi attaveqatigiinnermut allatseqarfimmi sulineq nukittorsarniarlugu atta ve qatigiinnermut pisortamik atorfinitsitsivoq. Suliassat silap pissusaanut avatangiisinullu tunngasut amer liar tornerat ilutigalugu Pinngortitaleriffiup ili ma gaa, pinngortitaleriffiup inuiaqatigiillu akornanni atta ve qatigiinnissamik pisariaqartitsineq alliartus sa soq. Attaveqatigiinnikkut piumasaqaatit pin ngor titaleriffiup siunissamut pilersaarutaanut naapertuu tissap- Unnuk Kulturisiorfimmi biologit ikiortaat inuusunnerpaaq. Asseq: Pinngortitaleriffik put avatangiisit tungaatigut siunnersuisarneq, ullumikkut DCE-p ataani Aarhus Universitet-imit isu magineqartup tigunissaa Pinngortitaleriffiup piler saa ru tigimmagu. Taamaattumik attave qa ti giin ner mut allatseqarfiup 2012-imi aasarissineraniit inuttarilerpai attaveqatigiinnermi pisortaq, piler saa rusiornermi pisortaq ilinniartorlu ikiortaasartoq. Allatseqarfiup Pinngortitaleriffiup illup iluani avam mullu paasissutissiisarnikkut attaveqatigiinnikkullu suliassat isumagisarpai. Suliassat suliassanut im mik koortoqarfinni marlunni sulisut apeqqutillu paa sissutissiisarnermut tunngasut tungaasigut Pin ngor titaleriffimmi sulisut suleqatigilluinnarlugit sulia rineqartarput. Allatseqarfiup inuiaqatigiinnut paa sis sutissiisarnera aqqutissat nalinginnaasut tassalu avii sit, TV, radio, nittartakkat, naqitigaaqqat, nalunaarusiat saqqummersitsinerillu atorlugit pisar poq. Allatseqarfiullu taakku saniatigut aam ma Pin ngortitaleriffimmi sulisut apeqqutit attave qa ti giin nermut tunngasut tungaasigut siunnersortarpai, allatseqarfillu aamma qullersaqarfimmi suliassanik annikinnerusunik suliaqartarpoq ukiumoortumillu nalunaarusiat aaqqissorneqartarnerannut akisus saa suul luni. Allatseqarfik 2012-imi aamma Pinngortitaleriffiup sivisuumik saqqummersitassaata, 20. juni 2013-imi ammartup pilersaarusiorneranut suleqataasimavoq. Attaveqatigiinnermut allatseqarfik aamma aaq qis suu tassanut annertuunut peqataasarpoq, soorlu Un nuk kut Kulturisiorneq, imilu inuit 1294-it Pin ngor titaleriffimmut pulaarsimapput.

22 22 Illu angallataasivik juni 2012 atoqqaartinneqarpoq. Asseq: Peter Schmidt Mikkelsen. pinngortitaleriffiup sinaakkutai Siunertaq Pinngortitaleriffik Kalaallit Nunaanni Namminer sor lutik Oqartussat pinngortitami ilisimatusarnernik ingerlatsivigaat inatsisisartut inatsisaat nr juni 1994-imeersoq tunngavigalugu pilersinne qar si ma soq. Pinngortitaleriffik isumalluutit uumassu sil lit (naasut uumasullu) piujuartitsinermik tun nga ve qar tu mik iluaqutigineqarnissaat pillugu paasissutissanik ilisimatuussutsikkullu tunngavissanik katersuisus saa voq aammalu avatangiisit uumassusillillu assi giin ngiiaartorpassuusut ataavartinnissaat qular naar tussaallugu. Ilisimasat tamakku siunnersuinermi, Pin ngortitaleriffiup Kalaallit Nunaanni Nammi ner sor lutik Oqartussanut suliarisartagaani tun nga vi gi ne qar tar put. Naasunik uumasunillu iluaqu te qar ner mut atatillugu Pinngortitaleriffiup Nam mi ner sorlutik Oqartussat, kommunit allallu aqutsinis sa mut atatillugu siunnersortarpai. Siunner sui so qar tarpoq ilaatigut toqqaannartumik Naa lak ker sui sunut, ilaatigullu nunani tamani ilisimatuus sut sik kut suleqatigiiffiit Kalaallit Nunaata sinniiseqar fi gi sai aqqutigalugit. Pinngortitaleriffik aamma nu na ni tamani pisussaaffinnut arlalinnut, Kalaal lit Nu naa ta Pinngortitaleriffiup suliassaasa ilui ni peqataaffigisaanut Kalaallit Nunaannut sinniisuusar poq. Pinngortitaleriffiup ilisimatutut suliai makkununnga tunngasuunerupput Isumalluutinik naliliisarnerit (peqassutsinik kitsisarnerit) Uumasoqatigiit immikkoortitersimanerat siaruarsimanerisalu killingi Uumasoqatigiit ataasiakkaat amerliartornerinik siammarsimassusiannillu naliliisarnerit Nerisarisartagaannik uumasoqatigiillu sunniivigeqatigiittarnerannik paasiniaaneq Piujuartitsinissamik tunngaveqarluni iluaquteqarnissamik uumassuseqassutsillu assigiinngisitaartuarnissaanik qulaarnaarinninniarluni siunnersuisarnerit Atortussanik naliliisarneq inerisaanerlu Silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutai Ilisimatusarluni misissuinerit toqqaannartumik uu masunik misissuinikkut pisarpoq (uumasunik ki sit silluni, misissugassanik katersuilluni il.il.) toqqaan nanngitsumillu pisanit tunisanillu misissugassanik katersuinikkut. Aaqqissuussaaneq Pinngortitaleriffiup siulersuisui qulliusutut Pin ngor titaleriffimmut akisussaasuupput Pinngortitaleriffiullu suliassaminik inatsisinik tunngavilinnik ani ngaa sa ti gut sinaakkusiunneqartut, Aningaasanik Inat si sik kut killilerneqartut iluini pitsaanerpaamik naam mas sin ninnissaa qularnaartussaallugu. Siulersui sut suliassat tunngavigalugit suleriaasissaq aala ja ngersartarpaat aammalu sulinissamut missi nger suutinullu ukiumoortumik missingersuutit akuer sis sutigisarlugit.

23 imi siulersuisuni ilaasortaasut Siulersuisut siulittaasuat nakorsaqarfimmi nakorsaq Gert Mulvad (Dronning Ingrids Sundhedscenter, Dronning Ingrids Hospital) Nalakkersuisoqarfimmi pisortaq Hans-Erik Bresson (Nunami pissutsinut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik) Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jens K. Lyberth (Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik) Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Mikael Kristensen (Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik) Leif Fontaine (siulittaasoq, KNAPK) Brian Buus Pedersen (pisortaq, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat) Klaus Knudsen Frederiksen (savaatillit suleqatigiiffiata SPS-ip siulersuisuini ilaasortaq) Henrik Philipsen (sulianik ataqatigiissaarisartoq, sulisut sinniisaat, Pinngortitaleriffik) Josephine Nymand (ilisimatusartartoq, sulisut sinniisaat, Pinngortitaleriffik) Pinngortitaleriffiup pisortaa Pinngortitaleriffimmik ulluinnarni aqutsisuullunilu Pinngortitaleriffimmik avammut sinniisuuvoq. Pinngortitaleriffiup sinaakkutissat, siulersuisut aalajangersarsimasaasa iluini suliassaminik pitsaanerpaamik ingerlatsinissaa pisortap qularnaassavaa. Siulersuisut siunner sui sar to qa tigiinnik ataatsimiititaliaqarput. Ataatsi mii titaliap ilaatigut Pinngortitaleriffiup sulinissa mut piler saa rutaasa siunissarlu ungasissoq eqqarsaatiga lu gu ingerlatseriaasissaasa suliarinissaannut atatil lugu siulersuisut siunnersortarpai. Pinngortitaleriffik aaqqissuussaavoq aalisakkat raajallu pillugit siunnersuisarfeqarluni, miluuma sut timmissallu pillugit ilisimatuutut misissuisar fe qar luni, allaffissornikkut aqutsiveqarluni kiisalu attave qa tigiinnermut allatseqarfeqarluni. Immikkoortoqarfiit tamarmik immikoortumi pisorta mit, qullersap ataaniittumit, aqunneqarput. Attave qatigiinnermut allatseqarfik qullersap aterpiaani inis sisimavoq. Suliassanut immikkoortoqarfiit saniatigut aamma Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisima tusarfik imi avataaniit aningaasaliissutit ator lugit pilersinneqarsimavoq. Taanna centerleder-imit/professor-imit pisortap ataaniittumit aqunneqarpoq. Aningaasalersuineq Pinngortitaleriffiup suliassai inatsisinik tunnga vil lit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqar tus sat tunngaviusumik aningaasaliissutaat ator lu git aningaasalersorneqartarput imi ani ngaa sa liis su tit 44,0 mio. kr.-iupput kiisalu sanaar tor nissamut aningaasaliissutit 3,1 mio. kr.-it umiarsuar mut misissuissummut nutaamut atugassat. Ta mak kunun nga ilagitillugit isertitaqarnikkut ma tus su ser neqartartunik ingerlatsisoqartarpoq, tikeraat illuannik umiarsuarnillu ingerlatsinermut atatillugu sullissinernillu tunisaqartarnermut atatillugu.

24 24 Tunngaviusumik aningaasaliissutit avataasigut Pin ngortitaleriffik aamma ukiumoortumik avataaniit aningaasaliiffigineqartarpoq misissuinissanut assi giin ngitsunut ilisimatuutullu misissuilluni sulias sa nut atugassanik, tamakku ilaat ukiuni arlalin ni ingerlasinnaasarput imi avataaniit ani ngaa saliissutinik atuineq 50,4 mio. kr-inik anner tussu se qar poq imi Pinngortitaleriffimmut aningaasaliissutit tamarmiusut imatut isikkoqarput: Aningaasanut inatsisikkut aningaasaliissutit.. 44,0 mio. kr Sanaartornermut aningaasaliissutit... 3,1 mio. kr Avataaniit aningaasaliissuti... 50,4 mio. kr Katillugit... 97,5mio. kr

25 25 25 avataaniit aningaasaliissutit Pinngortitaleriffiup avataaniit aningaasaliissutit imatut atorpai: Aningaasaliisoq Suliniut Aningaasartai Carlsbergfondet Qilalukkat qernertat nerisarisartagaat Apex-predators DCE Marin biodiversitet Biotide DCE (Danmarkimi Avatangiisinik Misissuiveqarfik) Biobasis CBMP terrestrisk DCE (Aatsitassanut Pisort.) Baffin Bugtimi puisit KANUMAS W nannut Ukiuunerani arfernik misissuineq Melville Bugtimi qilalukkanik qernertanik timmisartumiit kisitsineq Meville Bugtimi qernertanik qilalugarniartarneq Disko W-mi nipinik misissuineq Baffin Bugt-imi nipinik misissuineq Baffin Bugt-imi sajuallatsitsisarnernik misissuineq Sensitivity Atlas KANUMAS Ø+W avatangiisinik nalunaarsuineq Assigiinngitsunik uumasoqarfiit pingaarutillit Aalisarnermut Piniarner. Naalakkersuisoqarfik Sinerissap qanittuani saarullinnik misissuineq SØ/SW-mi aalisakkanik misissuineq Saarulliit suffisarnerat Suluppaagaqassuseq Kujataani assigiinngitsunik misissuineq Ilinniarti. Ilisimatu. Naalakkersuisoqarfik Peqassutsimik nalilersuineq Saarulliit kinguaassiuutaannut tunngasut Kalaallit Nunaanni nipisat Kalaallit Nunaata eqqaani nimerissat Tuttut timigissusiat Umimmaat kumaat 7.000

26 26 Aningaasaliisoq Suliniut Aningaasartai CBMP workshop NACW Naajanik misissuineq Taateraanik misissuinerit Niisannik nalunaaqutsersuineq Asimi stationit Qipoqqaat ID Arferit avannamukaasut Ecotide Young Sund-imi allanngorarneq PCO Immami uumasut assigiinngiiaarnerat Aningaasaateqarfiit assigiinngitsut Misissueqqaarneq Ph.d EU INTERACT ATP GCRC + IIN Ukiumi pituttarfiit Pituttarfiit Illeqqat Tinittartup uumasoqassusia Kal. Nunaanni Silap Piss. Ilisimatusarfik Arferit soqqallit Ilisimatusarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq Imarpimmi saarulliit Saarulliit immikkoortut Imeqqutaallat pillugit Ph.d-ngorniut Arferit soqqallit Gulps of prey Ph.d. siku Silap Pissusianik Ilisimatusarfik + IIN Silap Pissusianik Ilisimatusarfik aqutsineq Silap Pissusianik Ilisimatusarfik sinaakkutitut aningaasaliissutit Inuiaqatigiinnik misissuineq Silap Pissusianik Ilisimatusarfik

27 27 Aningaasaliisoq Suliniut Aningaasartai Avata. Aqutsisoqarfik + Nukiss. Aqutsi., DK Logistik Nuuk Basis Ilisimasavut Timmissanik illersuiffiit CAFF-rapporter Nannunik kisitsineq Marin Basis Zackenberg Marin Basis Nuuk Land-Ocean coupling High Arctic marine production PETAX National Oceanic Atmospheric Administration Kapisilinnik misissuineq SALSEA National Science Foundation Clacier Fjord Ocean Niels Bohr Instituttet Sinerissap qanittuani sermit iigartartut Nordisk Ministerråd CO2-flux DEFROST Office of Naval Research Qilalukkanik qernertanik misissuinerit Aatsitassanut Pisortaqarfik Avatangiisinut oqartussaaneq Aage V. Jensens Fonde Pinngortitaleriffiup allineqarnera Nuuk Basis-imi atortuutit Illu umiatsiaasivik Saqqummersitsineq Post doc Katillugit

28 28 illutai Pinngortitaleriffiup illuutaasa umiarsuaataasalu ingerlannerannut aserfallatsaalinerinullu ani ngaa sar tutit Pinngortitaleriffiup nammineq Kalaal lit Nu naan ni Namminersorlutik Oqartussat tun nga viu sumik aningaasaliissutaat atorlugit akiler tar pai. Pinngortitaleriffik ilisimatuutut misissuisar tu nit nunarsuarmit tamarmeersunit tikeraarneqar tarto rujussuuvoq, tamakkulu Pinngortitaleriffik pi ngaar tu mik issittuni immap pissusianut tunngasu nik misissuinissamut naleqqulluinnartutut isigi sar paat. Pinngortitaleriffik kangerlummut sermi mullu qanittumiippoq aamalu misissuisarfiit ator torissaartut, umiatsiaat sukkasuut umiartortullu misilittagaqarluartut atuinnariaapput. Amerlasuut Pinngortitaleriffiup atortuutai pitsaanerartarpaat, sulisut ikiuukkumatunerartarlugit ilisimatuutullu misissuisartut kajungilersitsisarnerartarlugit. Qujanaq. Illuutit Illutaasa pingaarnersaat 1998-imi sananeqarsi ma voq, illup aappaa mikineq 2000-imi sanane qar ni kuu voq. Illut taakku marluk Aage V. Jensens Fonde-miit Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqar tussaasimasunut tunissutaapput. Illut pingaaar ner saan niipput allaffiit, misissuisarfiit, toqqorsivik, san na vik, atuagaateqarfik, nerisarfik inillu ataat si miit tar fiit. Illup aappaani mikinermiipput tikeraat inaat, tike raa nut inissiat, biiliusivik inilu assigiinngitsunut ator sinnaasoq soorlu ilinniartitsinermut, isumat tor sa qatigiinnernut assigisaannullu. Ilisimatuutut misis suisartut tikeraaginnarlutik suliartortartut allaneersut piffissami sivisunerusumi sivikinnerusumiluunniit ininik allaffinnilluunniit attartorsinnaapput. Illup allis sutaa 2011-imi januarimi atorneqalersoq allaf fim mi sulisunut 25-inut inissaqarpoq, videok kut ataatsimiissutinik atortulimmik ataat si miit tar fitta qarluni, misissuisarfeqarluni, quertaqarluni, naqqup ataa ni cykeliisiveqarluni kujammullu sammisumik inersuaqarluni. Illup ilassutaa Pinngortitaleriffimmut atasuuvoq illullu siulliup sananeqaataasa assinginik sananeqaateqarluni. Avatangiisit atugassarititaasullu pitsaasut ineriartor nis samut ingerlalluarnissamullu pitsaasu mik tun nga vissiipput. Illup allineqarneratigut Pinngortitaleriffiup silap pissusaata avatangiisillu tungaatigut suliari sar tak ka ni amerlisinnaalerpai aammalu nunat ta mat akornanni aningaasaliissu tissanik ilisimasanillu pitsaasunik pissarsiorsinnaalerluni attaveqatissanillu suli amerlanerusunik pissarsiorsinnaalerluni. Man na tikillugu kaaviaartitat angusallu annertuserujus suareersimapput, ilaatigut makkununnga tunngasut: Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusar fim mik pilersitsineq Silap pissusianik nakkutilliivimmik NuukBasic-imik pilersitsineq Nakkutilliinermut programmit Nuummiittup Zackenbergimiittullu Greenland Ecosystem Mo nitoring Programme-mut atasumik ataqa ti gii ler sinnerat Canada Excellence Research Chair, University of Manitoba-mullu suleqatigiinnissamik isuma qa tigiissut Centers of Excellence Det nordiske Topforsk ningsinitiativ -ip ataaniittoq EU-programmet INTERACT. Asimi misissuisafiit Niaqornat asimi misissuivik Uummannap Kanger lua ni nunaqarfimmi Niaqornaniittoq 2007-mi am mar ne qarpoq. Illu Illorput 82-iuvoq asimi suliartortunut najugaqarfiullunilu suliffiusinnaasunngorlugu iluar saan neqarsimasoq. Pinngortitaleriffiup neriuu ti gaa asimi misissuivik piniartut biologillu sule qa ti giinnerannut inerisaataallunilu aammalu biologit suleriaasii piniartullu atugaat eqqarsaatigalugit paaseqatigiinnerunissamut iluaqutaajumaartoq. Kangerluarsunnguaq Asimi misissuivik Nuummiit 20 kminik kujasinnerusumi Kangerluarsunnguamiittoq 2010-imi septemberimi Niels Skov-imit Aage V. Jen sens Fonde-meersumit ammarneqarpoq, ani ngaa saa te qar fiullu taassumap aamma angallat Aage V. Jensen II, Nuup Kangerluarsunnguullu akor nan ni assartuinermi atorneqartartoq aningaasa ler sorsimavaa. Misissuivik marlunnik illutaqartoq ilaati-

29 29 gut Nuuk Basic-ip nakkutilliinermut ingerlataanut ata til lugu atorneqartarpoq. Illup aappaa 55 m2-inik angis su silik misissuivittut, quitut najugaqarfit tul lu aaq qis suussaavoq igaffittalimmik iser si maar tar fe qar luni sisamanillu siniffeqarluni. Umiarsuit angallateeqqallu Pinngortitaleriffiup umiarsuit missuissutit aakajaat marluk angallatillu mikinerusut marluk umiatsiaallu imaani miissuinermi atortarpai. R/V Adolf Jensen, Grønlands Fiskeriundersøgelseqarallarmat umiar suartut misissuissutitut sananeqarsimasoq no vem berimi atorneqarunnaarpoq. Adolf Jensen taa ma ner niit ukiuni tamani sinerissap qanittuani misis suinermi aallaavittut atorneqartuarsimasoq R/V Sanna-mik taarserneqarpoq. R/V Sanna (2012-imi atorneqalersoq, 456 GT) pi ngaartumik sinerissap qanittuani qaleralinnik, saat tuanik saarullinnillu misissuinermi atorne qar tar poq saniatigullu aamma silap pissusianik/ava ta ngii sinik misissuinermut atatillugu misissu gas sa nik katersuinermut atorneqartarluni. Umiar - suaq kili saatinut sipilinik atortoqarpoq, A-fra me-nik ilisi matuutut misissuinermi atortu nik assi giin ngit su nik passussinermi atorneqartartunik aammalu allanik sipileqarluni sakkuutinut mikinerusunut ilaatigut bongonet-inut, saattuarniutinut, ningittakkanut itissusersiorlunilu uuttortaatinut atorneqartartunik. Umiarsuarmiipput masattunut misissuiviit marluk, panertunut misissuivik ataaseq, qerititsiviit kemi ka liaa sivillu. Tamakku saniatigut umiarsuup qaava su lias sa nut assigiinngitsorpassuarnut naleqqussar neqarsinnaavoq, atortuutinillu pisariaqartunik assigiinngitsunik ikkussuiffigineqarsinnaalluni. ator tuu teqarpoq. Pâmiut aalisakkanik isumalluutinik ataat simoorussanik misissuisarneq eqqarsaatigalugu akuttunngitsunik Canadamut atukkiunneqartarpoq. Umiatsiaat mikinerusut Pinngortitaleriffik arlalinnik mikinerusunik pi ngaar tu mik imaani misissuinernut assartuinernullu atorne qar tartunik pujortuleeraateqarpoq: Erisaalik»Cabin cruiser«-itut aaqqissuussaq, Nuup eqqaani asimi missuinerni atorneqartartoq Aage V Jensen I: Tunumi Daneborgip eqqaani sulinermi atorneqartartoq Aage V Jensen II: Sukkasuuliaq immikkut Nuup eqqaani assartuinermi sulinermilu atugassatut sanaaq Umiatsiaaqqat marluk arfilerinermi atorne qar tar tut: Tunnulik (Qeqertarsuarmiittoq), Siuttoq (Nuummiittoq) Kaavittullit»skibby boats«-inik taaneqartartut marluk (Daneborgip eqqaani sikumi sulinermi atorneqartartut). Illu umiatsiaanik amusisarfik quersuarlu Pinngortitaleriffik 2012-imi junimi Nuummi Kanger lukasimmi killermi illunik nutaanik umiatsiaanut amu sisarfittaarlunilu quersuartaarpoq. Taakku Aage V. Jensenip aningaasaateqarfiisa 7,5 mio. kroni nik aningaasaliiffigisimavaat. Namminersorlutik Oqar tus sat Kommuneqarfik Sermersuullu suleqatiginerisigut illup umiatsiaanik amusisarfiup sioraani umiat siaaq qanut amusisarfeqarpoq umiatsiaaraatillit kikkul luun niit atorsinnaasaannik. Atortuuterpassuit tamakku, Aage V. Jensenip aningaasaateqarfiisa ukiut ingerlanerini kalaallinut inuiaqatigiinnut ani ngaa saliiffigisarsimasai, Pinngortitaleriffiup ine riar torlunilu alliartornerannut tunngaviusimapput. R/V Pâmiut (1971-mi sananeqarsimasoq, 1084 GT) pingaartumik sinerissap avataani raaja nik, qa le ra lin nik, sa rul lin nik immallu itisuut aali sa gaan nik misissuinermi atorneqartarpoq. Umiar suaq kili saa taasoq masattunut panertunullu misissui vi ler lugu aaqqissuussaavoq aammalu itissuser siu tinik atortuuteqarlunilu misissugassanik kater sui nermut suliarinninnermullu pisariaqartunik

30 30 sulisut Ateq Taaguut Atorfinittoq Suliunnaartoq Aili Lage Labansen Ilisimatuutut misissuisartoq Anja Retzel Ilisimatuutut misissuisartoq Ann Eileen Lennert Suleqataasartoq AnnDorte Burmeister Ilisimatuutut misissuisartoq Aqqalu Rosing-Asvid Seniorforsker Carl Bror Isaksen Suliassanik ataqatigiissaarisartoq Carsten Egevang Ilisimatuutut misissuisartoq Christine Cuyler Ilisimatuutut misissuisartoq Dorte Søgaard Schrøder Ilisimatuutut misissuisartoq Ella Nørlund Allaffimmi fuldmægiti Emma Kristensen Attaveqatigiinnermi pisortaq Fernando Ugarte Miluumasunut timmissallu immikkoortumi pisortaq Flemming Heinrich Angallatip naalagaa Helle Siegstad Aalisakkanut qalerualinnullu immikkoortumi pisortaq Henrik Lund Ilisimatuutut misissuisartoq Henrik Philipsen Anlægs- og logistikkoordinator Ivali Lennert Suliassanik ataqatigiissaarisartoq Jan Witkowski IT-supporter Jean Francois Pages Igaffimmi pisortaq John Mortensen Ilisimatuutut misissuisartoq Josephine Nymand Ilisimatuutut misissuisartoq Jørgen Sethsen Suliassanik ataqatigiissaarisartoq Kathrine Lund Olsen Administrationschef Katrine Raundrup Ilisimatuutut misissuisartoq Kitte Vinter-Jensen Projektleder Klaus Høyer Nygaard Direktør Knud Kreutzmann Pedel Kristine Engel Arendt Ilisimatuutut misissuisartoq Kunuk Olsen Lennert Suliassanik ataqatigiissaarisartoq Lars Heilmann Lagerforvalter Lars Witting Seniorforsker Lasse Nymand Petersen Suliassanik ataqatigiissaarisartoq Lene Holm Kleist Siunnersorti Lene Kielsen Holm Ilisimatuutut misissuisartoq Louise Mølgaard Laboranti Mads Peter Heide-Jørgensen Seniorforsker Malene Juul Simon Seniorforsker Martin Emil Blicher Seniorforsker Naja Christensen Siunnersorti Naja Olsen Lennert Suliassanik ataqatigiissaarisartoq Nanette Hammeken Arboe Ilisimatuutut misissuisartoq Nauja Lynge-Krog Siunnersorti Nikoline Ziemer Ilisimatuutut misissuisartoq Peter Hegelund Suliassanik ataqatigiissaarisartoq Peter Schmidt Mikkelsen Souschef for Centerleder Paalo Bisgaard Siunnersorti Rasmus Berg Hedeholm Ilisimatuutut misissuisartoq Rasmus Nygaard Ilisimatuutut misissuisartoq Rebecca Scheuerlein Laboranti Signe Jeremiassen Uumasunik ilisimatuut ikiortaat Sofie Ruth Jeremiassen Suliassanik ataqatigiissaarisartoq

31 31 Ateq Taaguut Atorfinittoq Suliunnaartoq Susanne Sass Hvass Suliassanik ataqatigiissaarisartoq Søren Rysgaard Professori/Centerimi pisortaq imiit Tenna Kragh Boye Ilisimatuutut misissuisartoq Thomas Juul-Pedersen Ilisimatuutut misissuisartoq Thomas Krogh Suliassanik ataqatigiissaarisartoq Torben Røjle Christensen Centerlederip tullia Vivi Thomsen Siunnersorti Avataanit suleqatigisat Heidi Sørensen Karl Attard Kristin Laidre Lorenz Meire Nynne Hjort Nielsen Rikke Becker Jacobsen Rikke Guldborg Hansen Immikkut ilinniagalik Ph.d.-ngorniartoq Ilisimatuutut misissuisartoq Immikkut ilinniagalik Ilisimatuutut sulinermi ikiorti Ph.d.-ngorniartoq Ilisimatuutut sulinermi ikiorti Umiarsuarmi atorfeqavittut R/V Pâmiut Birger Sivertsen Umiarsuup naalagaa Erik Krüger Hansen Maskinaleriffiup pisortaa Jakup Mikkelsen 1. Aquttuuneq Ole Jakob Petersen Aquttuuneq Oli J. Hansen 1. Mestali Sverri Mikkelsen Maskinaleriffiup pisortaa Søren P. Jensen 1. Mestali DTU Aqua-p ataani atorfeqartitat Jesper Boje Ole A. Jørgensen Seniorforsker Seniorforsker DCE-mik suleqateqarnikkut atorfeqartitaq Institute for Bioscience Flemming R. Merkel Seniorforsker Isumaqatigiissusiornikku atorfeqartitat Carl Egede Bøggild Ronnie N. Glud Ajungeret professor Ajungeret professor Ateq Taaguut Atorfinittoq Suliunnaartoq Atorfeqarallartitaasartut R/V Pâmiut Arqaluk Bisrup Aalisartoq Enos Alaufesen Hans Jakob Kristiansen Matruusi Hans Platou Aalisartoq Herman Møller Hovmesteri Ingeborg Heilmann Skifte Nerisarfilerisoq Inunnguaq Mathæussen Aalisartoq Jens Peter Kleemann Hovmesteri Jess Nikolajsen Aalisartoq Karl Petrussen Aalisartoq Karl Utuange Aalisartoq Morten Berthelsen Aalisartoq Nikolaj Villadsen Aalisartoq Pavia Berthelsen Nerisarfilerisoq Peter Arnold Binzer Matruusi Peter Petersen Aalisartoq Poul Magnus Petersen Matruusi Samuel Josefsen Møller Matruusi

32 32 sulisut FUmiarsuarmi atorfeqavittut Rink Heinrich Nathan Josefsen Atorfeqarallartartut Aqqaluk Egede Erneeraq Siegstad Hans Nielsen Jens Peter Kleemann Klaus Nielsen Lars Peter Løvstrøm Mette Heilmann Niels Kristensen Ove Fabriciussen Ujarneq Sørensen R/V Sanna Umiarsuup naalagaa Maskinalerisoq r/v Sanna Aquttoq Matruusi Matruusi Igasoq ilinniarsimasoq Maskinalerisoq Aquttoq Igasoq ilinniarsimasoq Aquttumut taartaasartoq Igasoq ilinniarsimasoq Matruusi Atorfeqarallartut ilinniartullu ikiortaasartut Instituttet: Adam Davidsen Igaffimmi ikiorti taartaasartoq Erik Wolder Born Piffissap ilaani sulisorineqartartoq Eva Garde Piffissap ilaani sulisorineqartartoq Fatima Bintou Sanoh Igaffimmi ikiorti Ilannguaq Kristiansen Pedelimut taartaasartoq Jan Witkowski IT-Siunnersorti Jørgen Broberg Angallatip naalagaa Lotte T.S. Christensen Igaffimmi ikiorti Max Merkel Piffissap ilaani sulisartoq Mikael W. Pedersen Piffissap ilaani sulisartoq Morten Tore Heilmann Piffissap ilaani sulisartoq Peter Kleist Igasumut taartaasartoq Piitannguaq Jørgensen Igaffimmi ikiortimut taartaasartoq Paaviaaraq Ludvigsen Allaffissornermi taartaasartoq Uuttortaanermi suleqataasartut Anthon Zeeb Hasselbach Sørensen Isak Møller Jakob Chr. Schmidt Jan Skade Kaj Jensen Karl Lennert Kristian Larsen Per Nukaaraq Hansen Siverth Knudsen Thomas Petersen Tobias Petersen Miternik kisitsisartut Adolf Jensen Aqqalunnguaq Jensen Hans Kristensen Jonas K. Jensen Mette Kristensen Oqalutsit Anna Heilmann Bjørn Rosing Eva Brandt Olsen Søren Kristiansen Ilinniagaqartut taartaasartut Ania Heide Olsvig Drechsel Arnannguaq Storch Aviaja Lyberth Bo Hansen Jan Yde Poulsen Jesper Nielsen Krogh Joakim Vinter-Olesen Joan Holst Hansen Jonas Steenholdt Sørensen Julius Nielsen Kaj Sünksen Karoline Bryndum Kristine F. Petersen Mala Broberg Martin Nielsen Melisa Larsen Miilu Kvania Najaaraq Thorin Nivi Tröndheim Naasunnguaq Geisler Peter Frandsen Rebecca Berg Thomas Frank-Gopolos

33 33 Nunani allani ataatsimiinnerit 14th North American Caribou Workshop (NACW). September Fort St. John, BC, Canada 19th meeting of the NAMMCO Scientific Committee, April Tasilaq, Greenland 21th meeting of NAMMCO, September Svolvær, Norway 64th meeting of the IWC Scientific Committee, June Panama City, Panama 8th CircumArctic Rangifer Monitoring, Assessment (CARMA) network møde, De cember 4-6. Vancouver, BC, Canada AG-Fisk, Working Group for Fisheries Cooperation, Norden, Nordisk Ministerråd: January 24. Oslo, Norge May 8-9. Henningsvær, Norge ASLO meeting, February New Orleans, USA ATM, November 20. Copenhagen, Denmark Baffin Bay Environmental Consultative Forum, January 20. Nordatlantens Brygge, Copenhagen Bilateral Fishery agreement between Greenland and Faroe Islands, December 6-7. Copenhagen, Denmark Bilateral Fishery agreement between Greenland and Norway, December Copenhagen, Denmark Bilateral Fishery agreement between Greenland and Russia, December 1-5. Moscow, Russia CAFF, CBIO-NET, International Arctic Vegetation DataBase Workshop, Implementing an IAVD prototype for Greenland, May Roskilde, Denmark Expert Monitoring Group (TEMG), May Anchorage, Alaska DEFROST annual meeting, October Hyytiälä, Finland European Geosciences Union General Assembly 2012, April Vienna, Austria Finalization and signing of Memorandum of Understanding between University of Manitoba, University of Aarhus and Greenland Institute of Natural Resources on the Arctic Science Partnership cooperation on science and education, July 5-9. Nuuk Fishery agreement between Greenland and EU, November Copenhagen, Denmark FluxNet CH4 workshop, September 4-5. Hyyätälä, Finland Forsker-/administratormøde via Arktisk Råd, September 25. Aarhus, Denmark AG-Fisk, Working Group for Fisheries Cooperation, Norden, Nordisk Ministerråd November 27. Oslo, Norge AGU fall meeting, December 1-7. San Francisco, USA CBMP benthic expert network, monthly conference meetings CERC summit in Vancouver at the American Association for the Advancement of Science (AAAS), February Vancouver, Canada GCRC evaluation meeting, November 27. Copenhagen, Denmark GEM coordination meeting and fast track paper discussion, March 8-9. Roskilde, Denmark AGU meeting, December San Francisco, USA AMAP expert group meeting, September Washington DC, USA ARC core group, August Kaløvig, Denmark Arctic Funders Group. September 6. Nuuk, Greenland Arctic Science Partnership årsmøde, No vember Gimli, Canada Arctic Science Partnership 1st annual meeting, Lakeview Resort and conference center, November Gimli, Canada Arctic Science Partnership, strategi-workshop, November Gimli, Canada ArcticNet meeting, December Vancouver, Canada Circumpolar Biodiversity Monitoring Program (CBMP), Co-lead meeting for Terrestrial Expert Monitoring Group (TEMG), September Akureyri, Iceland Circumpolar Biodiversity Monitoring Program (CBMP), Marine, April Montreal, Canada Circumpolar Biodiversity Monitoring Program (CBMP), Marine, December Victoria, Canada Circumpolar Biodiversity Monitoring Program (CBMP), Terrestrial, February 3 and 28, March 27, November 15 (telephone conference meeting). Nuuk, Greenland Circumpolar Biodiversity Monitoring Program (CBMP), Terrestrial, May Anchorage, Alaska, USA Circumpolar Biodiversity Monitoring Program (CBMP), Workshop 2 for Terrestrial GEM presentation, June 15. Oxford, England GeoBasis-Lund annual meeting, December 19. Lund, Sweden Greencycles II annual meeting, March Abisko, Sweden Greenland s oil spill prevention and contingency plan 2011 lessons learned & next steps, March 17. Nuuk, Greenland Icelandic Greenlandic Arctic Science Days 2012, September Nuuk, Greenland ICES ADGVME, June. Copenhagen, Denmark ICES Annual Science Conference (ASC), September Bergen, Norway ICES North Western Working Group (NWWG), April 26 - May 3. Copenhagen, Denmark

34 34 ICES workshop on development of assessments based on LIFE history traits and exploitation characteristics (WKLIFE), February Lisbon, Portugal ICES, Working group on crab (WGCRAB), May Port Erin, Isle of Man ICES, Working group on redfish, benchmark, February 1-8. Copenhagen, Denmark ICES-WGOH meeting, March Copenhagen, Denmark INTERACT First Annual Meeting, February 27 - March 1. Svanhovd, Norway Meeting with DCE/AU and oil industry West Greenland Environmental studies, January Copenhagen Meeting with Silje Larsen Rekdal (Universitet i Oslo) on bowhead whale abundance, distribution and genetic markrecapture estimates, November 8. Copenhagen, Denmark NAFO Scientific Council and NAFO/ICES Pandalus assessment Group (NIPAG) Meeting, October Tromsø, Norway NAFO Scientific Council Meeting, June Halifax, Canada Rangifer HEALTH Network, August Egilsstadir, Island Ringed seal circumpolar monitoring meeting, October 2-3. Tromsø, Norway Seminar with Industry in Greenland Strategic Impact Assessment Studies, January 19. Copenhagen, Denmark Teleconference meeting with DFO in Win nipeg Evaluation of survey design to determine population abundance of narwhal, beluga, and bowhead whales in the eastern Canadian Arctic, November 5-7. Nordatlantens Brygge, Copenhagen INTERACT Fourth Station Managers Forum, September Krkonoše, Czech Republic NEAFC Annual meeting, November London, England Telemetry and data storage tags Sym posium, February 8. Copenhagen, Denmark Interact annual meeting, February Svanhovd, Norway NERC panel meeting, May London, Enland TFI annual meeting, November 7-8. Bergen, Norway Interact data meeting, February 7. Lund, Sweden Nordforsk Board presentations, May 29. Nuuk, Greenland The Last Ice WWF Inuit Consultation, January 31. Nuuk, Greenland IPY conference April. Montreal, Canada IPY conference and IASC side meeting, April Montreal, Canada IWC AWMP Workshop focussing on the PCFG gray whale implementation review, March La Jolla, California, USA (Skype participation) IWC AWMP Workshop on developing longterm SLAs for the Greenlandic hunts, December Copenhagen, Denmark Joint Meeting of the NAMMCO SC WG on the Population Status of Narwhal and belu ga in the North Atlantic and the Cana da/ Greenland Joint Commission on Conserva tion and Management of Narwhal and Beluga Scientific WG, February Copenhagen, Denmark Møde med Senior ENI delegater. October 3. Nuuk, Greenland Nordfrost meeting, June 19. Lund, Sweden Nordlige Verdener, November Copenhagen, Denmark Page21 WP4 meeting, February Copenhagen, Denmark PECMAS, Permanent Committee on Manage ment and Science June London, England PECMAS, Permanent Committee on Management and Science September 3-5.London, England Polar Forsker Dage, September 24. Aarhus, Denmark Pre-Daneborg meeting, November 12. Gimli, Canada Projecting Global Sea Level Change Conference, March 14-16, New York University, Abu Dhabi, United Arab Emirates Top Level Research Initiative, Management Board: May 29. Stockholm, Sverige October Helsinki, Finland University of the Arctic Rectors Forum on Pan-Arctic cooperation, December 15. Winnipeg, Canada Workshop on seabird bycatch in gillnets, Birdlife International, May 3-4. Berlin, Germany Zonal Pre-COSEWIC Assessment for Atlantic Walrus. Fisheries and Oceans Canada, February 28 - March 1. Iqaluit, Canada Meeting with Air Greenland and Norlandair on upcoming aerial services in 2013, November 26. Copenhagen, Denmark Quebec-Ocean Colloquium, A reality check on Oceans health, November 7-9. Montreal, Canada

35 35 Nunatsinni Danmarkimilu ataatsimiinnerit R/V Sannamut pulaartitsineq aamma lu saat tuanik qaleralinnillu Qeqertar suup Tunua ni misissuinermut atatillugu sumiiffimmi aalisartunik ataatsimeeqateqarneq 11. juli, Qasigiannguit R/V Sannamut pulaartitsineq aam malu saattuanik qaleralinnillu Qeqer tar suup Tunuani misissuinermut atatillu gu sumiiffimmi aalisartunik ataatsimeeqateqarneq, 7. juli Qeqertarsuaq R/V Sannamut pulaartitsineq aamma lu saattuanik qaleralinnillu Qeqertar suup Tunua ni misissuinermut atatillugu su miif fimmi aalisartunik ataatsimeeqateqarneq, 8. juli Aasiaat. R/V Sannamut pulaartitsineq aamma lu saat tuanik qaleralinnillu Qeqertar suup Tunua ni misissuinermut atatillugu sumiiffimmi aalisartunik ataatsimeeqateqarneq 16. juni, Sarfannguaq, Sisimiut. R/V Sannamut pulaartitsineq aammalu saattuanik qaleralinnillu Qeqertarsuup Tunua ni misissuinermut atatillugu sumiiffimmi aalisartunik ataatsimeeqateqarneq 20. juni, Sisimiut. R/V Sannamut pulaartitsineq aammalu saattuanik qaleralinnillu Qeqertarsuup Tunuani misissuinermut atatillugu sumiiffimmi aalisartunik ataatsimeeqateqarneq 8. juni, Itilleq, Sisimiut. Arctic Research Centre, Aarhus University, Presentation of center and how to establish research centres, 14. juni. Aarhus. Folketingip illersornissamut ataatsimiiti taliaata tikeraarnera, 30. august, Nuuk. Inatsisartut Sanaartornermut Avatangiisinullu ataat simiititaliaata pulaarnera, 8. marts, Nuuk. Climate and Society Seminar, Oil, gas and mining: corporate responsibility and societal resilience, 3. october. Nuuk. Climate and Society Seminar, Professor Klaus Dodds, Department of Geography, Royal Holloway, University of London, 20. juni. Nuuk. Climate and Society Stakeholder Workshop Series, Workshop 1: Climate, Society and Non Renewable Resource Development, 14. juni. Nuuk. Immap naqqanik sajuppillatsitsisarluni misis suinermi siunnersuinermut ataatsimiititaliaq (videokkut ataatsimiinneq), 5. oktober. Nuuk. Tuttunniartarnerup kujammut killeqar fia sumiiffinnullu nutaanut uumasunik nutaa nik, soorlu umimmaat, tuttut, sa vat, savaa sat, nersussuit eqqussisin naa ne rup ki ngu ne ri sin naasai pillu git Aali sar ner mut, Piniarner mut Nunaleriner mul lu Naa lakker suisoqqarfim mik Aqutsiso qa ti giin nillu oqaloqatigiilluni ataatsimeeqate qar neq, 15. august, Nuuk. Sunngiffimmi aallaaniartartumik er ngul lu nukinga atorlugu nukissiorfimmi Utoqqar miut Kangerluarsunnguanniittumi atorfilimmik (Jens Bjerre) immikkoortumi kujallermi tuttut pillugit (sumiiffinni ilisimasanik katersuineq) oqaloqatiginnilluni ataatsimeeqateqarneq, 15. februar, Nuuk. Piniartunik KNAPK-meersunik sisama nik (Lars Mathæussen, Karl Nielsen, Johannes Heilmann, Godman Fleischer im mikkoortumi tuttut pillugit oqaloqatigin nil lu ni ataatsimeeqateqarneq (piniartut ilisimasaaan nik katersuineq), 24. januar, Nuuk. Avannaani nunap sananeqaataanik misissuineq pillugu GXT-mik ataatsimee qa te qarneq, 8. februar, Nuuk. Arferit neqaannik oqimaalutaasarneq pillugu Nuummi arfanniartartunik oqaloqatiginnilluni ataatsimeeqateqarneq, 22. no vember, Nuuk. Aallaaniarnermik nakkutilliisunik Aalisarnermik Nakkutilliisoqarfimmeersunik GLFK) qeqertaasani Siggummi Nuussuarmilu tuttunik umimmannillu ikittukkuutaanik nakkutilliissutit atorlugit nakkutiginnittoqarsinnaassanersoq paasiniarlugu oqaloqati ginnillu ataatsimeeqateqarneq, 13. januar, Nuuk. KNAPK-mi piniartunik (Aslak Jensen aam ma Nikolaj Heinrich) immikkoortumi kujal ler mi tuttunik kisitsineq pillugu oqaloqa ti ginnil luni ataatsimeeqateqarneq, 26. marts, Nuuk. KNAPK-mi piniartunik immikkoortumi kujallermi tuttut pillugit oqaloqatiginnilluni ataatsimeeqateqarneeq (piniartut ilisi masaan nik katersuineq), 9. februar (Aslak Jensen), 20. februar (Nikolaj Heinrich) aamma 26. marts (Aslak Jensen aamma Nikolaj Heinrich), Nuuk. Oqaloqatiginnilluni ataatsimeeqateqarneq Pâviâraq Jakobsen (piniarneq aalisarnerlu pillugit pisortaagallartoq) Qaasuitsup Kommunia, Aasiaat, Nuka Møller-Lund, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunale riner mullu Naalakkersuisoqarfik (APNN), Aksel Blytmann KNAPK, qeqertaasamut Nussuarmut umimmannik nuutsineq, Qeqertarsuup tuttoqalersimanera kiisalu 2013-imi ukiukkut Nuussuup qeqertaasaani tuttunniarneq, pillugit. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaleri nermullu Naalakkersuisoqarfiup (piniarnermut immikkoortoqarfik) timmisartumiit tuttunik kisitsineq ukiormannalu umimmaat tuttullu qanoq innerat pillugit oqaloqatigiilluni ataat simeeqatiginera, 27. april: appanniarneq, 15. maj; sulisunik nutaanik ilisarititsineq, 24. maj; nannut 1. oktober, Nuuk. Aalisarnermut siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerat, Nuuk. Norgemi ministeriunerup tikeraarnissaa sioqqullugu ataatsimiinneq, 14. marts, Nuuk. Arktisk Råd-ip suliniutai pillugit ilisimatuutut misissuisartut-/ allaffissornermi qullersat ataatsimiinnerat, 25. september, Nuuk. GFLK-mi seminareqarneq, aalisagaqassutsip qalerualeqassutsillu qanoq ingerlanerat pillugu paasissutissiineq, 10. januar, Nuuk. GM-imi pisortat seminareqarnerat, 22. maj, Nuuk. Ilisimatuutut misissuisartut/allaffissornermik suliallit Arktisk Råd-ip sukiakkiissutai pillugit ataatsimiinnerat, 25. septembeer, Aarhus.

36 36 GFLK-seminar, aalisagaqassutsimik qalerua leqassutsimillu saqqummiussineq, 10. januar, Nuuk. Greenland Ecosystem Monitoring, ukiu moortumik ukiakkut ataatsimiinneq (videokkut ataatsimeersuarneq), 3. oktober. Nuuk. Greenland Ecosystem Monitoring, ukiumoortumik upernaakkut ataatsimiinneq, 8. marts. Roskilde. Greenland Sea SEIA follow up, Information needs and Environmental Study Plan, DCE, AU og GN, 30. October, Nuuk. Qalerallit pillugit seminareqarneq, oqallilluni ataatsimiinneq Royal Greenlandikkut KNAPK-llu aaqqissuussaat, 10. maj, Ilulissat. Arctic Research Centre-p atoqqaartinnera, 21. september, Nuuk. Paasissutissiineq Needs and Environmental Study Plan for the Greenland Sea (videokkut ataatsimeersuarneq), 30. Oktober, Nuuk. Joseph Geraci workshop immami miluumasut nappaataat mingutsitsinerlu pillu git, Aalisarnermut, Piniarnermut Nuna le rinermullu Naalakkersuisoqarfik, februar, Nuuk. Kick-off discussion of possible projects in the East Greenland oil assessment area, 30. oktober. DCE, Roskilde. BMP, DCE Shell Greenland A/S-illu Shell-ip 2013-imi avataani misissuinera pillugu ataatsimiinnerat, 12. oktober, Nuuk. KNAPK-ip aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naa lak ker sui soqar fiup (piniarnermut immikkoorto qar fik Pinngortitaleriffiup piniartut peqati ga lu git immami miluumasut timmis sal lu pillugit suliniutissai pillugit ataatsimeeqatigine qarnerat, 29. marts, Nuuk. Misissuinikkut suleqatigiinnissaq pillugu SAPP-imik ataatsimeeqateqarneq, 6. juni, R/V Sanna, Sisimiut. Uumasut miluumasut timmissallu pillu git nalunaarsuillunilu siunnersuineq, inatsisilerituunik Kalaallit Nunanni politiini atorfilinnik oqaloqateqarlunilu oqalugiarneq, 24. august, Nuuk. Qilalukkat qernertat qamutillillu: KNAPKmik ataatsimeeqateqarneq (siulersui sut ilanngullugit) immap naqqani sajup pillat sitsisarluni misissuinerit pillugit august - septemberimi 2012 Baffin Bugtimi ilisimatusaatigalugu misissuinissat pillugit, 3. august, Nuuk. Nunat avannarliit ataatsimeeqatigiinnerat, Marin Tænketank-imik pilersitsinissaq, 27. januar, København. NUNAGIS workshop, Hotel Hans Egede, 22. februar, Nuuk. Aalisakkat pillugit siunnersuisarneq pillugu Royal Greenlandimik ilisimatitsilluni ataatsimeeqateqarneq, 17. april, København imi aalisagartassatut innersuussutit pillugit Piniarnermut, Aalisarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmik, Aalisar nermik Aqutsisoqarfimmik, KNAPK-mik suliffissuarnillu ilisimatitsilluni ataatsi meeqateqarneq, juni, Nuuk imi saattuartassatut innersuussutit pillugit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmik, Aalisarnermik Aqutsisoqarfimmik, KNAPKmik suliffissuarnillu ilisimatitsilluni ataatsimeeqateqarneq, december, Nuuk imi raajartassatut innersuussutit pillu git Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmik, Aalisar nermik Aqutsisoqarfimmik, KNAPK-mik suliffissuarnillu ilisimatitsilluni ataatsimeqaa teqarneq, november, Nuuk. Pinngortitaleriffiup misissuinera & DCE-p Appat Inaanni (Ritenbenk) avatangiisinik miissuinera, innuttaasunik Sannami ataatsimiititsineq, 19. juli, Ilulissat. Pilersaarusiorluni ataatsimiinneq: DANAp Tunuliarnissaa (september), 6. marts, Charlottenlund. Issittuni ilisimatusarnerup ullua, 24. september, Aarhus. Kalaallit Nunaanni Ilisimatuutut misissuisarneq pillugu isumalioqatigiissitaq, oktober, Nuuk. Kalaallit Nunaanni Ilisimatuutut misis suisarneq pillugu isumalioqatigiissitaq marts, København. Kalaallit Nunaanni Forskningsrådimik pilersitsinissaq pillugu isumasioqatigiinneq, 14. december, Nuuk. Inatsisartut Sanaartornermut Ava ta ngii sinul lu ataatsimiititaliaannik ataatsi mee qa teqarneq, 8. marts, Nuuk. Uulia Avatangiisillu, Uuliasiorneq pillugu siunnersuineq malittarisassiornerlu, pingaar tumik immap naqqani sajuppillat sitsi sar luni misissuinerit eqqarsaatigalugit - Pikkorissarneq aamma work-shop, april, Nuuk. Nunalerineq pillugu siunnersuisoqatigiit ileqquusumik ataatsimiinnerat, 27. juni, Narsaq. Immikkoortut eqqissisimatinneqartut pillugit ilisimatitsilluni ataatsimiinneq, NNPAN, 12. marts, Nuuk. Issittuni ilisimatusarnerup ullua 2012, Aarhus Univeristet, 24. september, Aarhus. Ulloq Kommuneqarfik Sermersuumi umimmannik sammisaqarfik, 24. oktober, Nuuk. The Mysterious Lumpfish, Nordisk Ministerråd, marts. Charlottenlund. WWF-konference»Sermeq aattoq periarfis sa nik nutaanik - unammilligassanil lu piler sitsivoq«, 16. marts, Københavns Universitet, København.

37 37 Ataatsimiinnerni atugassatut suliat Auðunsson GA, Nielsen NH, Víkingsson GA, Halldórsson SD, Gunnlaugsson Þ, Elvar sson BÞ, Kato H, Hansen SH (2012) Age estimation of common minke whales (Balaenoptera acutorostrata) in Icelandic waters by aspartic acid racemization (AAR),- AAR and earplug readings of Antarctic minke whales (B. bonaerensis) used as a reference. IWC SC/F13/SP15 Bohnstedt H, Boje J, Nygaard R (2012) Fishery and management of Greenland halibut in the West Greenland fjords. WD at WKLIFE, Lisbon Boje J (2012) Exploratory fishery for mackerel in East Greenland waters PECMAS Doc PECMAS meeting London Boje J, Hedeholm R (2012) The fishery for Greenland halibut in ICES Div. XIVb in ICES NWWG 2012 Hauksson E, Víkingsson GA, Halldórsson SD, Ólafsdóttir D, Nielsen NH Sigurjónsson J (2012) Growth and reproduction of common minke whales (Balaenoptera acutorostrata) in Icelandic waters. IWC SC/F13/SP12 Hedeholm R, Boje J (2012) Greenland Shrimp and Fish Survey Results for Redfish in East Greenland Offshore Waters in ICES NWWG 2012 Hedeholm R, Boje J (2012) Survey for Green land halibut in ICES Division 14B, August - September ICES NWWG 2012 Hedeholm R, Boje J (2012) The fishery for demersal Redfish (S. mentella) in ICES Div. XIVb in ICES NWWG 2012 Hedeholm R, Retzel A, Boje J (2012) A short review of available mark-recapture studies on Atlantic cod (Gadus morhua) in Greenland with the objective to separate in- and offshore components. ICES NWWG WD 12, Heide-Jørgensen MP, Hansen RG, Fossette S, Nielsen NH, Jensen MV, Hegelund P (2012) Monitoring abundance and hunting of narwhals in Melville Bay during seismic surveys in 2012 Heide-Jørgensen MP, Hansen RG, Nielsen NH (2012) Surveys of belugas and narwhals in the North water 2009 and NAMMCO/ SC/19-JCNB/SWG/2012-JWG/16 Heide-Jørgensen MP, Nielsen NH, Hansen RG (2012) Satellite tracking of narwhals in East Greenland. NAMMCO/SC/19-JCNB/ SWG/2012-JWG/18 Jørgensen OA (2012) Joint fisheries research/fishing industry survey for sole in Skagerrak and Kattegat, October-November 2011 working paper for ICES WGBFAS Jørgensen OA (2012) Survey for Greenland Halibut in NAFO Divisions 1C-1D NAFO SCR Doc. 12/16 Boje J, Hvingel C, Hedeholm R (2012) An assessment of the resource of Greenland halibut (Reinhardtius hippoglossoides) off East Greenland, Iceland and the Faroe Islands. WD 29, ICES NWWG 2012 Burmeister AD (2012) Greenland snow crab fishery, p In: ICES Report of the Working Group on the Biology and Life History of Crabs (WGCRAB), May ICES CM 2012/SSGEF:08 80pp Hammeken Arboe N (2012) The Fishery for Northern Shrimp (Pandalus borealis) off West Greenland, NAFO SCR Doc. 12/048. Ser.No.N6109 Hammeken Arboe N, Siegstad H (2012) The Fishery for Northern Shrimp (Pandalus borealis) in Denmark Strait / off East Greenland, NAFO SCR Doc. 12/063. Ser.No.N6125 Hansen RG, Heide-Jørgensen MP (2012) Aerial survey of bowhead whales in West Greenland 2012 preliminary analyses Hedeholm R, Retzel A, Therkildsen NO (2012) Genetic differentiation in Atlantic cod (Gadus morhua) in Greenland preliminary results. ICES NWWG WD 13 Heide-Jørgensen MP et al. (2012) Assessment of short-term effects of seismic exploration on narwhals Heide-Jørgensen MP, Hansen RG (2012) Catch statistics for belugas in Greenland 1862 to NAMMCO/SC/19-JCNB/ SWG/2012-JWG/14 Heide-Jørgensen MP, Hansen RG (2012) Migrations and concentrations areas of bowhead whales in East Greenland Heide-Jørgensen MP, Hansen RG (2012) Reconstructing catch statistics for narwhals in Greenland 1862 to A preliminary compilation, NAMMCO/SC/19-JCNB/ SWG/2012-JWG/15 Heide-Jørgensen MP, Hansen RG (2012) Visual aerial surveys of marine mammals and seabirds in the Greenland Sea Jørgensen OA, Storr-Paulsen M, Ringdahl K, Lövgren J (2012) Joint Swedish and Danish survey for cod in the Kattegat November- December Working paper for ICES WGBFAS Jørgensen OA, Treble MA (2012) Assessment of the Greenland Halibut Stock Component in NAFO Subarea 0 +Division 1A Offshore + Divisions 1B-1F. NAFO SCR Doc. 12/31 Kingsley MCS (2012) A provisional assessment of the shrimp stock off West Greenland in NAFO SCR Doc. 12/046. Ser.No.N6107 Kingsley MCS, Hammeken Arboe N (2012) Catch Table Update for the West Greenland Shrimp Fishery. NAFO SCR Doc. 12/045. Ser. No.N6106 Kingsley MCS, Siegstad H, Wieland K (2012) The West Greenland trawl survey for Pandalus borealis, 2012, with reference to earlier results. NAFO SCR Doc. 12/044. Ser. No.N6099 Heide-Jørgensen MP, Hansen RG (2012) Winter survey of marine mammals in the Northeast water Nygaard R (2012) The Salmon Fishery in Greenland ICES WGNAS WP 28

38 38 Nygaard R, Boje J (2012) An Assessment of the Greenland Halibut Stock Component in NAFO Division 1A Inshore. NAFO SCR 12/036 Ser. No. N6063 Nygaard R, Jørgensen OA (2012) Biomass and Abundance of Demersal Fish Stocks off West Greenland Estimated from the GINR Shrimp Fish Survey, NAFO SCR 12/06. Ser. No. N6040 Retzel A (2012) A preliminary estimate of Atlantic cod (Gadus morhua) biomass in West Greenland offshore waters (NAFO Subarea 1) for 2012 and recent changes in the spatial overlap with Northern shrimp (Pandalus borealis). NAFO SCR 12/057. Ser. No. N pp Retzel A (2012) Greenland commercial data for Atlantic cod in Greenland offshore waters for ICES NWWG WD 17 Retzel A (2012) Greenland Shrimp and Fish survey results for Atlantic cod in ICES NWWG WD 18 Retzel A, Hedeholm R (2012) Greenland commercial data for Atlantic cod in Greenland inshore waters for ICES NWWG WD 22 Retzel A, Hedeholm R (2012) West Greenland inshore gillnet survey results for juvenile Atlantic cod in ICES NWWG WD 19 Siegstad H (2012) Results of the Greenland Bottom Trawl Survey for Northern shrimp (Pandalus borealis) Off East Greenland (ICES Subarea XIV b), NAFO SCR 12/062. Ser.No.N6124 Witting L (2012) Growth rate estimates from Bayesian assessments with age structured data. NAMMCO/SC/19-JCNB/ SWG/2012-JWG/09 Witting L (2012) Information of relevance on evaluation trials for the hunt of bowhead whales in West Greenland. IWC/SC/64/ AWMP14 Witting L (2012) Information of relevance on evaluation trials for West Greenland fin whales. IWC/SC/64/AWMP12 Witting L (2012) Information of relevance on evaluation trials for West Greenland humpback whales (including general non species specific issues). IWC/SC/64/ AWMP13 Witting L (2012) Information of relevance on evaluation trials for West Greenland minke whales. IWC/SC/64/AWMP15 Witting L (2012) Need envelope calculations for West Greenland. IWC/SC/D12/AWMP4 Witting L, Heide-Jørgensen MP (2012) Assessment of East Greenland narwhals. NAMMCO/SC/19-JCNB/SWG/2012-JWG/12 Witting L, Heide-Jørgensen MP (2012) Assessment of West Greenland beluga. NAMMCO/SC/19-JCNB/SWG/2012-JWG/13 Witting L, Heide-Jørgensen MP (2012) Assessment of West Greenland narwhals. NAMMCO/SC/19-JCNB/SWG/2012-JWG/10 Witting L, Heide-Jørgensen MP (2012) Estimation of dynamics for narwhals in Uummannaq, West Greeland. NAMMCO/ SC/19-JCNB/SWG/2012-JWG/11 Ilisimatuussutsikkut allaaserisat Alter SE, Rosenbaum HC, Postma LD, Whitridge P, Gaines C, Weber D, Egan MG, Lindsay M, Amato G, Dueck L, Brownell RL, Heide-Jørgensen MP, Laidre KL, Caccone G, Hancock BL (2012) Gene flow on ice: the role of sea ice ad whaling in shaping Holarctic genetic diversity and population differentiation in bowhead whales (Balaena mysticetus). Ecology and Evolution doi: /ece3.397 Arendt KE, Juul-Pedersen T, Mortensen J, Blicher ME, Rysgaard S (2012) A five years study of seasonal patterns in mesozooplankton community structure in a sub-arctic fjord reveals dominance of Microsetella norvegica (Crustacea, Copepoda). Journal of Plankton Research, 0, 1-16, doi: /plankt/fbs087 Bechshøft TØ, Sonne C, Dietz R, Born EW, Muir DCG, Letcher RJ, Novak MA, Henchey E, Meyer JS, Jenssen BM (2012) Associations between complex OHC mixtures and thyroid and cortisol hormone levels in East Greenland polar bears. Environmental Research 116:26-35, org/ /j.envres Bluhm BA, Grebmeier JM, Archambault P, Blicher ME, Guðmundsson G, Iken K, Lindal Jørgensen L, Mo-kievsky V (2012) Benthos In Arctic Report Card 2012 tracking recent environmental changes Bosiö J, Johansson M, Callaghan TV, Johansen B, Christensen TR (2012) Future vege tation changes in thawing subarctic mires and implications for greenhouse gas exchange a regional assessment. Climatic Change, 115 (2), pp Bowman, JS, Rasmussen S, Blom N, Deming JW, Rysgaard S, Scheritz-Ponten T (2012) Microbial community structure of Arctic multiyear sea ice and surface seawater as determined by 454 sequencing of the 16S RNA gene. The ISME Journal, 6, 11-20; doi: /ismej Carlsson P, Cornelissen G, Bøggild CE, Rysgaard S, Mortensen J, Kallenborn R (2012) Hydrology-linked spa-tial distribution of pesticides in a fjord system in Greenland. Journal of Environmental Monitoring, 14(5) doi: /C2EM30068K Christensen TR, Jackowicz-Korczynski M, Aurela M, Crill P, Heliasz M, Mastepanov M, Friborg T (2012) Monitoring the Multi- Year Carbon Balance of a Subarctic Palsa Mire with Micrometeorological Techniques. AMBIO 2012, 41 (Supplement 3): doi: /s Christensen TR, Johansson M, Jonasson C (2012) Post scriptum: wider perspectives and the legacy. Ambio, 41 Suppl 3, p 313 Citta JJ, Quakenbush LT, George JC, Small RJ, Heide-Jørgensen MP (2012) Winter movements of satellite tagged bowhead whales in the Bering Sea. Arctic 65 (1); 13-34

39 39 Cuyler C, White RG, Lewis K, Soulliere C, Gunn A, Russell DE, Daniel C (2012) Are warbles and bots related to reproductive status in West Greenland caribou? 13th North American Caribou Workshop October 2010, Winnipeg, Manitoba, Canada, In: Rangifer, Special Issue No. 20: Dietz R, 32 co-authors including Born EW (2012) What are the Toxicological Effects of Mercury in Arctic Biota? Science of the Total Environment 443: Dietz R, Rigét FF, Sonne, Born EW, Bech shøft T, McKinney MA, Letcher RJ (2012) Three decades ( ) of contaminant trends in East Greenland polar bears (Ursus maritimus). Part 1: Legacy organochlo-rine contaminants, Environment International envint Dietz R, Rigét FF, Sonne C, Born EW, Bechshøft T, McKinney MA, Drimmie RJ, Letcher RJ, Muir DCG (2012) Three decades ( ) of contaminant trends in East Greenland polar bears (Ursus maritimus). Part 2: Brominated flame retardants, Environment International, 2012, E-publication ahead of print Ducrocq J, Beauchamp G, Kutz S, Simard M, Elkin B, Croft B, Taillon J, Côté SD, Brodeur V, Campbell M, Cooley D, Cuyler C, Lair S (2012) Comparison of gross visual and microscopic assessment of four anatomic sites to monitor Besnoitia tarandi Forde T, Orsel K, De Buck J, Côté S, Cuyler C, Davison T, Elkin B, Kelly A, Kienzler M, Popko R, Taillon J, Kutz S (2012) Detection of Mycobacterium avium subspecies paratuberculosis in several herds of Arctic caribou (Rangifer tarandus ssp.) Journal of Wildlife Diseases, 48 (4): Greaves AK, Letcher RJ, Sonne C, Dietz R, Born EW (2012) Tissue- Specific Concentrations and Patterns of Perfluoroalkyl Carboxylates and Sulfonates in East Greenland Polar Bears. Environmental Science & Tech-nology (Washington) 46 (21): Hansen JH, Hedeholm R, Sünksen K, Christensen JT, Grønkjær P (2012) Spatial variability of carbon (d13c) and nitrogen (d15n) in an arctic marine food web. Marine Ecology Progress Series 467: Hansen RG, Heide-Jørgensen MP, Laidre KL (2012) Recent abundance estimates of bowhead whales in Isabella Bay, Canada. Journal of Cetacean Research Management 12(3): Hedeholm R, Grønkjær P, Rysgaard S (2012) Feeding ecology of capelin (Mallotus villosus Müller) in West Greenland waters. 2012, Polar Biology 35: doi: /s Heide-Jørgensen MP, Laidre KL, Hansen RG, Simon M, Burt ML, Borchers DL, Hansén J, Harding K, Rasmussen M, Dietz R, Teilmann J (2012) Rate of increase and current abundance of humpback whales in West Greenland. J. Cetacean Res. Manage. 12(1): 1-14 Heide-Jørgensen MP, Burt LM, Hansen RG, Nielsen NH, Rasmussen M, Fossette S, Stern H (2012) The Significance of the North Water Polynya to Arctic Top Predators. Ambio DOI /s Heide-Jørgensen MP, Garde E, Nielsen NH, Andersen ON (2012) Biological data from the hunt of bowhead whales in West Greenland 2009 and J. Cetacean Res. Manage. 12(3): Heide-Jørgensen MP, Laidre KL, Litovka D, Villum Jensen M, Grebmeier JM, Sirenko BI (2012) Identifying gray whale (Eschrichtius robustus) foraging grounds along the Chukotka Peninsula, Russia using satellite telemetry. Polar Biology 35: Heide-Jørgensen MP, Richard P, Dietz R, Laidre K (2012) A metapopulation model for Canadian and West Greenland narwhals. Animal Conservation doi: /acv Jacobsen RB, Raakjær J (2012) A Case of Greenlandic Fisheries Co-Politics: Power and Participation in Total Allowable Catch Policy- Making. Hum Ecol, DOI /s Johansson M, Jonasson C, Sonesson M, Christensen TR (2012) The man, the myth, the legend: Professor Terry V. Callaghan and his 3M concept. Ambio, 41 Suppl 3, pp Jonasson C, Sonesson M, Christensen TR, Callaghan TV (2012) Environmental monitoring and research in the Abisko areaan overview. Ambio, 41 Suppl 3, pp Krause-Jensen D, Marbà N, Olesen B, Sejr MK, Christensen PB, Rodrigues J, Paul Renaud P, Rysgaard S (2012) Seasonal sea ice cover as principal driver of spatial and temporal variation in depth extension and annual growth of kelp in Greenland. Global Change Biology. doi: /j x Laidre KL, Born EW, Gurarie E, Wiig Ø, Stern H, Dietz R (2012) Females roam while males patrol: Comparing movements of adult male and adult female polar bears during the springtime breeding season. Proceed-ings of the Royal Society B 280: doi /rspb : 10 pp Laidre KL, Heide-Jørgensen MP (2012) Springtime partitioning of Disko Bay, West Greenland by Arctic and sub-arctic baleen whales. ICES Journal of Marine Science, doi: /icesjms/fss095 Laidre KL, Heide-Jørgensen MP, Stern H, Richard P (2012) Unusual sea ice entrapments and delayed autumn ice-up timing reinforce narwhal vulnerability to climate change. Polar Biology 35(1): DOI /s Long MH, Koopmans D, Berg P, Rysgaard S, Glud RN, Søgaard DH (2012) Oxygen exchange and ice melt measured at the icewater interface by from eddy correlation. Biogeosciences 9, doi: /bg Lydersen, C, Freitas C, Wiig Ø, Bachmann L, Heide-Jørgensen MP, Swift R, Kovacs KM (2012) Lost highway not forgotten: satellite tracking of a bowhead whale (Balaena mysticetus) from the critically endangered Spitsbergen stock. Arctic 65(1): 76-86

40 40 Mastepanov M, Sigsgaard C, Tagesson T, Ström L, Tamstorf MP, Lund M, Christensen TR (2012) Revisiting factors controlling methane emissions from high-arctic tundra. Biogeosciences Discuss., 9, , net/9/15853/2012/ doi: /bgd McGuire AD, Christensen TR, Hayes, D, Heroult A, Euskirchen E, Kimball JS, Koven C, Lafleur P, Miller PA, Oechel W, Peylin P, Williams M, Yi Y (2012) An assessment of the carbon balance of Arctic tundra: Comparisons among observations, process models, and atmospheric inversions. Biogeosciences, 9 (8), pp Nielsen NH, Garde E, Heide-Jørgensen MP, Lockyer CH, Ditlevsen S, Òlafsdóttir D, Hansen SH (2012) Appli-cation of a novel method for age estimation of a baleen whale and a porpoise. Marine Mammal Science. DOI: /j x Olefeldt D, Roulet NT, Bergeron O, Crill P, Backstrand K, Christensen TR (2012) Net carbon accumulation of a high-latitude permafrost palsa mire similar to permafrostfree peatlands, Geophys. Res. Lett., 39, L03501, doi: /2011GL Peacock, E, Laake J, Laidre KL, Born E, Atkinson S (2012) The utility of harvest recoveries of marked individ-uals to assess polar bear (Ursus maritimus) survival. Arctic Peltoniemi M, Pulkkinen M, Kolari P, Duursma RA, Montagnani L, Wharton S, Lagergren F, Takagi K, Ver-beeck H, Christensen TR, Vesala T, Falk M, Loustau D, Mäkelä A (2012) Does canopy mean nitrogen concentration explain variation in canopy light use efficiency across 14 contrasting forest sites? Tree Physiology, 32 (2), pp Raundrup K, Levermann N, Poulsen M (2012) Overlap in diet and distribution of two goose species suggest potential for competition at a common moulting area in West Greenland. DOFT, 106: Rode KD, Peacock E, Taylor M, Stirling I, Born EW, Laidre KL, Wiig Ø (2012) A tale of two polar bear popula-tions: ice habitat, harvest, and body condition. Population Ecology 54:3-18. DOI /s Routti H, Letcher RJ, Born EW, Branigan M, Dietz R, Evans TJ, McKinney MA, Peacock E, Sonne C (2012) Influence of carbon and lipid sources on variation of mercury and other trace elements in polar bears (Ursus maritimus). Environmental Toxicology and Chemistry 31 (12): Rysgaard S, Glud RN, Lennert K, Cooper M, Halden N, Ray Leaky, Hawthorne FC, Barber D (2012) Ikaite crystals in melting sea ice leads to low pco2 levels and high ph in Arctic surface waters. The Cryosphere, 6, 1-8. doi: /tc Rysgaard S, Mortensen J, Juul-Pedersen T, Sørensen LL, Lennert K, Søgaard DH, Arendt KE, Blicher ME, Sejr MK, Bendtsen J (2012) High air-sea CO2 uptake rates in nearshore and shelf areas of Southern Greenland: Temporal and spatial variability. Marine Chemistry , doi: /j. marchem Schubert P, Lagergren F, Aurela M, Christensen TR, Grelle A, Heliasz M, Klemedtsson L, Lindroth A, Pilegaard K, Vesala T, Eklundh L (2012) Modeling GPP in the Nordic forest landscape with MODIS time series data-comparison with the MODIS GPP product. Remote Sensing of Environment, 126, pp Simon M, Johnson M, Madsen PT (2012) Keeping momentum with a mouthful of water: behavior and kinematics of humpback whale lunge feeding. The Journal of Experimental Biology 215, doi: /jeb Sonne C, Letcher RJ, Bechshøft TØ, Rigét FF, Muir DCG, Leifsson PS, Born EW, Hyldstrup L, Basu N, Kirke-gaard M, Dietz R (2012) Two decades of biomonitoring polar bear health in Greenland: A review. Acta Veterinaria Scandinavica 54 (Suppl 1):S15 doi: / s1-s15 Stafford KM, Laidre KL, Heide-Jørgensen MP (2012) First acoustic recordings of narwhals (Monodon mo-noceros) in winter. Marine Mammal Science 28(2): E197-E207 Ström L, Tagesson T, Mastepanov M, Christensen TR (2012) Presence of Eriophorum scheuchzeri enhances substrate availability and methane emission in an Arctic wetland. Soil Biology and Biochemistry, 45: DOI: /j. soilbio Tagesson T, Mölder M, Mastepanov M, Sigsgaard C, Tamstorf MP, Lund M, Falk JM, Lindroth A, Christensen TR, Ström L (2012) Land-atmosphere exchange of methane from soil thawing to soil freezing in a high- Arctic wet tundra ecosystem. Global Change Biology, 18 (6), pp Tagesson T, Mastepanov M, Tamstorf MP, Eklundh L, Schubert P, Ekberg A, Sigsgaard C, Christensen TR, Ström L (2012) Highresolution satellite data reveal an increase in peak growing season gross primary pro-duction in a high-arctic wet tundra ecosystem International Journal of Applied Earth Observa-tion and Geoinformation, 18 (1), pp Versteegh EAA, Blicher ME, Mortensen J, Rysgaard S, Als TD, Wanamaker Jr AD (2012) Oxygen isotope ratios in the shell of Mytilus edulis: Archives of glacier meltwater in Greenland? Biogeosciences 9, Vongraven D, Aars J, Amstrup S, Atkinson SN, Belikov S, Born EW, DeBruyn TD, Derocher AE, Durner G, Gill M, Lunn N, Obbard ME, Omelak J, Ovsyanikov N, Peacock E, Richardson E, Sahanatien V, Stirling I, Wiig Ø (2012) A circumpolar monitoring framework for polar bears. Ursus Monograph Series 5(12):1-66. in Barren-ground caribou (Rangifer tarandus groenlandicus). Journal of Wildlife Disease, 48 (3): Wieland K, Siegstad H (2012) Environmental factors affecting recruitment of northern shrimp Pandalus borealis in West Greenland waters. Mar Ecol Prog Ser 469: , 2012

41 41 Wiig Ø, Heide-Jørgensen MP, Laidre KL, Garde E, Reeves RR (2012) Geographic variation in cranial morphology of narwhals (Monodon monoceros) from Greenland and the eastern Canadian Arctic. Polar Biology 35: doi: /s z Wilmers CC, Estes JA, Edwards M, Laidre KL, Konar B (2012) Do trophic cascades affect the storage and flux of atmospheric carbon? An analysis of sea otters and kelp forests, Frontiers in Ecology and the Environ-ment. doi: / Nalunaarusiat Bay C, Raundrup K, Nymand J, Aastrup P, Krogh PH, Lauridsen TL, Johansson LS, Lund M, Gavor Z, Jørgensen E (2011) Nuuk Basic, The BioBasis programme. In: Jensen LM (eds.) (2012) Nuuk Ecological Research Operations, 5th Annual Report, Aarhus University, DCE Danish Centre for Environment and Energy, 84 pp Boertmann D, Mosbech A (eds.) (2012) The western Greenland Sea, a strategic environmental impact assessment of hydrocarbon activities. Aarhus University, DCE Danish Centre for Environment and Energy, 268 pp Scientific Report from DCE Danish Centre for Environment and Energy No. 22. Følgende kapitler: Boertmann D, Mosbech A, Wegeberg S, Schiedek D, Ugarte F (2012) Impacts of the potential routine activities, pp Boertmann D, Mosbech A, Wegeberg S, Schiedek D, Ugarte F (2012) Impacts from accidental oil spills, pp Boertmann D, Mosbech A, Wegeberg S, Schiedek D, Ugarte F (2012) Background studies and information needs, pp Boertmann D, Siegstad H, Ugarte F, Bjerre M, Rosing-Asvid A (2012) Natural resource use, pp Born EW, Laidre K, Dietz R, Wiig Ø, Andersen M (2012) Polar bear Ursus maritimus, pp Born, EW (2012) Walrus Odobenus rosmarus, pp Egevang C (2012) Arctic tern and Sabines gull migration study, p 87 Rosing-Asvid A (2012) Seals, pp Sünksen K, Jørgensen O, Schiedek D (2012) Fish, pp Ugarte F, Rasmussen LM (2012) Baleen Whales, pp Ugarte F, Rasmussen LM (2012) Toothed Whales, pp Born EW, Laidre K, Wiig Ø (2012) Genetic Mark-Recapture assessment of the Baffin Bay and Kane Basin polar bear subpopulations: Interim Report on Field Work Unpublished report from the Greenland Institute of Natural Resources (Nuuk) to the Greenland Government s Department of Fisheries, Hunting and Agriculture (Nuuk) and The Danish Environmental Protection Agency (Ministry of the Environment, Copenhagen), 7 November 2012: 21 pp Burmeister AD (2012) Asessment of snow crab in West Greenland 2013 and Teknisk Rapport nr. 88, Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut, 45 pp Christensen T, Falk K, Boye T, Ugarte F, Boertmann D, Mosbech A (2012) Kalaallit Nunaata/Danmarkip Issittu nut atasortaata imartaani mianersorfigisaria qartu nik suussusersiuineq Aarhus Universitet, DCE Nationalt Center for Miljø og Energi, 72 s, Ilisimatuutut nalunaarusiaq DCE -meer soq Nationalt Center for Miljø og Energi nr. 43 Egevang C, Boertmann D (2012) Kalaallit Nunaanni timmiaqarfiit illersortariaqartut - killiffimmik nalunaarusiaq. Pinngortitaleriffik, Grønlands Naturinstitut teknisk rapport nr. 87, 108 pp Frederiksen M, Boertmann D, Ugarte F, Mosbech A (eds) (2012) South Greenland. A preliminary Strategic Environmental Impact Assessment of hydrocarbon activi ties in the Greenland sector of the Labra dor Sea and the southeast Davis Strait. Aarhus University, DCE Danish Centre for Environment and Energy, 220 pp. Scientific Report from DCE Danish Centre for Environment and Energy No. 23. [Frederiksen M Boertmann D, Ugarte F, Mosbech A (eds) (2012) Kujataa.Labradorhavip Kalaallit Nunaannut atasortaata Da vis Strædillu kujammut kangisissortaata kulbrinteqassusiannik naliliineq. Aarhus Universitet, DCE Nationalt Center for Miljø og Energi, 220 s. Videnskabelig rapport fra DCE Nationalt Center for Miljø og Energi nr. 29]. Kapitalit makku: Blicher M, Sejr M (2012) Benthos, pp Born EW (2012) Polar bear, p Boye TK, Simon M, Rasmussen LM, Rosing-Asvid A, Ugarte F (2012) Subsistence and recreational harvest, pp Boye TK, Simon M, Ugarte F (2012) Whales, dolphins and porpoises (order Cetacea), pp Burmeister A, Siegstad H, Arboe NH, Jørgensen O, Retzel A, Hedeholm R, Nygaard R, Ziemer N, Frederiksen M (2012) Fish and Shellfish, pp Rosing-Asvid A (2012) Seals, pp Rosing-Asvid A, Dietz R, Teilmann J, Olsen MT, Andersen SM (2012) Appendix 1: Preliminary report about seals and their sensitivity to oil-exploration in South Greenland Schiedek D, Frederiksen M, Dünweber M, Blicher ME (2012) Impacts of climate change Juul-Pedersen T, Arendt KE, Mortensen J, Retzel A, Burmeister AD, Sejr MK, Blicher M, Krause-Jensen D, Olesen B, Labansen AL, Rasmussen LM, Witting L, Boye T, Simon M, Rysgaard S (2011) Nuuk Basic; The MarinBasis Program. In Jensen LM (ed.) (2012) Nuuk Ecological Research Operations, 5th Annual Report, Aarhus University, DCE Danish Centre for Environment and Energy, 84 pp Juul-Pedersen T, Arendt KE., Mortensen J, Retzel A, Nygaard R., Burmeister A, Sejr MK, Blicher ME, Krause-Jensen K, Olesen B, Labansen AL, Rasmussen LM, Witting L, Boye T,Simon M, Rysgaard S (2012) The MarineBasic programme In Jensen LM, Rasch M (eds.) (2012) Nuuk Ecological Research Operations, 5th Annual Report, Aarhus University, DCE Danish centre for Environment and Energy. 84pp Lennert A (2012) Settlementpatterns in the Godthåbsfjord and the interaction between humans and ice ( ), Master Thesis, Ilisimatusarfik & GCRC, 108 pp

42 42 Merkel F, Boertmann D, Mosbech A, Ugarte F (eds.) (2012) The Davis Strait. A preliminary strategic environmental impact assessment of hydrocarbon activities in the eastern Davis Strait. Aarhus University, DCE Danish Centre for Environment and Energy, 280 pp. Scientific Report from DCE Danish Centre for Environment and Energy No. 15 [Merkel F, Boertmann D, Mosbech A, Ugarte F (eds). (2012) Davis Strædet. En foreløbig, strategisk miljøvurdering af aktiviteter forbundet med olieefterforskning og -udvin ding i den østlige del af Davis Stræde. Aarhus Universitet, DCE Nationalt Center for Miljø og Energi, 278 pp. Videnskabelig rapport fra DCE Nationalt Center for Miljø og Energi nr. 26). Følgende kapitler: Blicher M, Sejr M (2012) Benthos, pp Born, E.W Polar bear and walrus, pp Boye TK, Simon M, Ugarte F, Johansen K (2012) Whales, dolphins and porpoises (order Cetacea), pp Boye TK, Simon M, Ugarte F, Born EW, Rasmussen LM, Rosing-Asvid A, Clausen D (2012) Subsistence and recreational fisheries and hunting, pp Burmeister AD, Hammeken N, Hedeholm R, Nygaard R, Retzel A, Siegstad H (2012) Fish and shellfish, pp Burmeister AD, Siegstad H, Hammeken Arboe N, Jørgensen O, Retzel A, Hedeholm R, Nygaard R, Ziemer N, Frederiksen M, Merkel F, Clausen D (2012) Fisk og Skaldyr Burmeister AD, Hammeken N, Hedeholm R, Nygaard R, Retzel A, Siegstad H (2012) The commercial fisheries, pp Merkel F, Boertmann D, Mosbech A, Ugarte F, Schiedek D, Wegeberg S (2012) Impacts of the potential routine activities, pp Merkel F, Boertmann D, Mosbech A, Ugarte F, Schiedek D, Wegeberg S, Johansen K (2012) Impacts from accidental oils spills, pp Mosbech A, Ugarte F (2012) Preliminary identification of information needs and knowledge gaps for environmental management and regulation of oil activities in Davis Strait, pp Rosing-Asvid A (2012) Seals, pp Schiedek D, Frederiksen M, Dünweber M, Blicher ME (2012) Impacts of climate change Mikkelsen N, Lennert A, Ribeiro S, Nørgaard-Pedersen N (2012) Marine geological sampling in the Godthåbsfjord region, Geological cruise report R/V Sanna 10th-18th Mays 2012, GCRC & GEUS, 12 pp Roe P (2012) Growth variability in Atlantic cod (Gadus morhua) near its northern range of distribution. Specialerapport ved Aarhus Universitet, 49 pp Rysgaard S (2012) Arctic Geomicrobiology and Climate Change. ArcticNet Annual Progress Report, pp Sørensen HL (2012) Seasonal dynamics in benthic metabolism in a subarctic Fjord. Specialerapport ved Syddansk Universitet (SDU) og Greenland Climate Research Center (GCRC), 78 sider Sejr MK, Juul-Pedersen T, Frandsen E, Blicher ME, Lennert I (2012) Zackenberg Basic: The MarineBasis programme. In Jensen LM (ed.) Zackenberg Ecological Research Operations, 17 th Annual Report, Aarhus University, DCE Danish Centre for Environment and Energy, 120 pp Paasissutissat allattukkat allat Aastrup P, Raundrup K, Nymand, J (2012) Silap pissusiata sunniutaanik Kanger luarsunnguami, Kitaa, nakkutiginnin neq. Imeq nunalu. 19(1): Born EW (2012) Bjørne og præcision. Debatindlæg i Weekend Avisen # 50, 14. december 2012 Ideer s.5 Wiig Ø, Born EW, Laidre K (2012) Kalaallit Nunaata avannaata kitaani nannunik nalunaaqutsersuineq. In: Polarboken (Red.: S Barr, I Gjertz, F Mehlum), Norsk Polarklubb, Oslo: 160 pp, pp: Forde T, Orsel K, De Buck J, Côté S, Cuyler C, Davison T, Elkin B, Kelly A, Kienzler M, Popko R, Taillon J, Veitch A, Kutz S (2012) Poster: Detection of Mycobacterium avium ssp. paratuberculosis in caribou February 510, 11th International Colloquium on Paratuberculosis, Sydney, Australia Labansen A, Merkel F (2012) Timmissat Qe qertasuup Tunuani Innamiittartut nu ngutaaqqajaapput. Sermitsiami oqallisis siaq 11. maj Aviisimi tassani oqal lisis siamut innersuussineq, aamma DOF-ip ilaasortaanut aviisiatigut (16-12), Qano ruuk kut (11/5 aamma 15/5; KNAPK-llu aviisia ti gut Sineriassiortoq-kut ilannguteqqinneqar toq. Labansen A, Merkel F (2012) Appat innamiittartut nungutaaqqajaasut. Polarfronten, 2012(1): 24 Cuyler C, Gamberg M (2012) Poster: Adjacent but different: Contaminants and diet in two West Greenland caribou populations September 24-28, 14th North American Caribou Workshop, Fort St. John, BC, Canada Steele J, Orsel K, Cuyler C, Hoberg EP, Kutz SJ (2012) The devil s in the diversity: Divergent parasite faunas and their impacts on body condition in two Greenland caribou populations. CARMA 8 meeting, Vancouver, Canada Nielsen NH (2012) Big Brother i Hvalernes Verden. Dansk Zoologisk Selskabs Habitat 5: Vinter-Jensen K, Nielsen NH, Heide-Jør gensen MP (2012) AG-mi allaaserisat Maniitsumi niisanik nalunaaqutsersuineq pillugu Nielsen NH, Heide-Jørgensen MP, Vinter- Jensen K (2012) Kalaallit Nunaanni arfe rit minnersaat qaammataasakkut malittarineqar poq. Atuagassiaq Grønland 3: Nielsen NH Poster Qaanaami qilalukkanik qernertanik, qilalukkanik qaqortanik aavernillu nalunaaqutsersuineq pillugu Heide-Jørgensen MP (2012) Following the whales. The Circle ; Heide-Jørgensen MP (2012) Is seismic exploration an emerging threat to narwhals? The Circle ; Boertmann D, Labansen A (2012) Regarding a possible CITES proposal of moving the gyrfalcon from Appendix I to Appendix II. Aalisarnemut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut allakkiaq

43 43 Boertman D, Rosing-Asvid A (2012) TGS- NOPEC s EMA om Proposed airborne magnetic Survey ud for SØ-Grønland i Notat fra DCE og Pinngortitaleriffimmiit Aatsitassanut Piosrtaqarfimmut Cuyler C (2012) Caribou and muskoxen harvest advice for autumn 2012 / winter Advisory document to the Greenland Government, 9 pp Frederiksen M, Boertmann D, Wegeberg S, Fritt-Rasmussen J, Merkel F, Mosbech A, Boye T (2012) Kujataani avatangiisinik peqqissaartumik naliliineq (SMV) pillugu tusarniaanermi akissummut tunngasoq. Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq, 8 pp Heide-Jørgensen MP, Ugarte F, Boertmann D (2012) Re: Comment to document about narwhal summer migration. Notat fra Pinngortitaleriffik og DCE til Råstofdirektoratet Heide-Jørgensen MP, Ugarte F, Tougaard (2012) Vedr. anmodning om vurdering: Seismic activity scheduling for Anu, Napu Blocks. Pinngortitaleriffimmit DCE-millu Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Kyhn LA, Boertmann D, Blicher M, Simon M, Wegeberg S (2012) Regarding Shell Consortium project scope for activi ties in Baffin Bay summer Pinngortitaleriffimmit DCE-millu Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Kyhn LA, Boertmann D, Simon M (2012) Regarding Cairn s project scope for a seismic survey in southwest Greenland summer Pinngortitaleriffimmit DCE-millu Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Kyhn LA, Boertmann D, Simon M (2012) Regarding ConocoPhilips project scope for a seismic survey in Baffin Bay Greenland summer Pinngortitaleriffimmit DCE-millu Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Kyhn LA, Boertmann D, Simon M (2012) Regarding GX-T s project scope for a gravity and magnetic aerial survey off NE Greenland summer 2012 Pinngortitaleriffimmit DCE-millu Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Kyhn LA, Boertmann D, Simon M (2012) Regarding Husky s project scope for seis mic activities in two license blocks in the West Disko Area Pinngortitaleriffimmit DCE-millu Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Kyhn LA, Boertmann D, Simon M (2012) Regarding Maersk s project scope for a seismic survey in Tooq i Baffin Bay Pinngortitaleriffimmit DCE-millu Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Kyhn LA, Boertmann D, Simon M (2012) Regarding PA Resources project scope for a seismic survey in Greenland summer Pinngortitaleriffimmit DCE-millu Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Kyhn LA, Boertmann D, Simon M (2012) Regarding TGS project scope for three seismic surveys in Greenland summer Pinngortitaleriffimmit DCE-millu Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Merkel F (2012) Mitit pillugit innersuussutit, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut allakkiaq, 2 pp Merkel F, Labansen A (2012) Kalaallit Nunaan ni appat innaniittartut nungutaaqqajaasut pillugit allakkiaq. Aalisarnermut, Piniar nermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut aamma Nunap Iluani pissut sinut, Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfimmut, kiisalu Qaasuitsup Kommunianut, Kommuneqarfik Sermersuumut Komune Kujallermullu allakkiaq Merkel F, Labansen A (2012) Uuma suu teqarnissaq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni nerlernik nujuartanik tigusinissaq pillugu siunnersuut. Aalisarnermut, Piniarner mut Nunalerinermullu Naalakker suisoqar fimmut allakkiaq Merkel F, Frederiksen M, Boertmann D, Wegeberg S, Fritt-Rasmussen J, Mosbech A, Boye T (2012). Davis Strædemi avatangiisinik nalilersueqqissaarnissaq tusarniaanermi akissutinut oqaaseqaatit. Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq, 10 pp Nymand J (2012) Vedr.: Kap Parry-p eqqaani missuiumalluni CGRG-mit qinnute qaat, licens 2013/12. Aatsitassanut Pisortaqarfim mut allakkiaq Timmissanut Miluumasunullu Immikkoortortaq (2012) Arfernik mikisunik nalunaarutiginnittarneq pillugu allak kiaq. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermul lu Naalakkersuisoqarfimmut allakkiaq Raundrup K, Nymand J, Cuyler C (2012) Vedr.: Kujataani nujuitsunik tuttuuteqarneq pillugu oqaaseqaatit. Aalisarnermut, Pi niar ner mut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut allakkiaq Simon M (2012) Nuup umiarsualiviani sajual latsitsisarluni misissuineq pillugu allak kiaq. Nunap iluani Pissutsinut, Pinngorti tamut Avatangiisinullu Naalakkersuiso qarfimmut allakkiaq Tougaard JT, Kyhn LA, Mosbech A, Simon M, Heide-Jørgensen MP, Ugarte F (2012) Regarding marine mammals and proposed seismic surveys in Baffin Bay Pinngortitaleriffimmi DCE-miit Aatsitassanut Pisorta qarfimmut allakkiaq Ugarte F (2012) Information requested by the US Department of the Interior: recent biological data about polar bears in Greenland. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut allakkiaq Ugarte F (2012) Information requested by the US Department of the Interior: recent biological data about Atlantic Walrus in Greenland. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut allakkiaq Ugarte F (2012) -37 Kitaata kujataani nannut pillugit apeqqummut tunnga soq, Aalisarnermut, piniarnermut Nunale rinermullu Naalakkersiuisoqarfimmut allakkiaq Wegberg S, Blicher M, Asmund G, Larsen P, Sejr M, Mosbech A (2012) DCE and GINR comments to environmental baseline surveys for Block Sallit (Area B, C) and Uummannarsuaq (Area D), South Greenland. Pisortaqarfimmut allakkiaq

44 44 Wegberg S, Blicher M, Sejr M, Hansen J (2012) Høringssvar fra DCE og GN vedr. Capricorn Greenland seabed sampling programme og baggrundsundersøgelser i licensblokken Pitu, nordlige Baffin Bugt, Pinngortitaleriffimmi DCE-miit Aatsitassanut Pisortaqarfimmut allakkiaq Witting L (2012) Kalaallit Nunaata peqataatitaanut nalunaarusiaq. Nunat tamat Arfanniarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuata 64-issaannik ataatsimiinnera Witting L (2012) IWC 2012-imi arfe rit angisuut pillugit ilisimatuutut siunnersuineq pillugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut allakkiaq Lund H (2012) Pâmiut Umiarsuup allattaa vii Pinngortitaleriffiup nittartagaa skaldyr/ togter-og standartsamlinger/pamiut-togtbog-2012/ atorlugu saqqummiunneqarput Burmeister AD (2012) 2013-imi 2014-imi lu saattuartassanik innersuussutit. Pinngortitaleriffiup nittartagaa: gl/biologisk-raadgivning/skaldyr/atorlugu saqqummiunneqarput. Siegstad H (2012) Kitaani Tunumilu imi aalisagartassat pillugit inassuteqaatit. Pinngortitaleriffiup nittartagaa: atorlugu saqqummiunneqarput Siegstad H (2012) Kitaani Tunumilu imi raajartassat pillugit innersuussutit. Pinngortitaleriffiup nittartagaa: natur.gl/biologisk-raadgivning/skaldyr atorlugu saqqummiunneqarout Søgaard DS (2012) Inorganic carbon dynamic in Arctic Ocean. Ph.d.-opgave Sørensen HL (2012)»Immikkut ilisimatu sartup Heidi Louise Sørensenip Kalaal lit Nunaanni misigisai«, issittuni uu ma sut pillugit immikkut sammisanik saq qum mius si neq pin ngor titaleriffiup nittar ta gaa ( Om-SDU/Instituter-centre/I-Biologi/ Forskning/Forsknngsomraader+Biologo/ Heidi+Greenland atorlugu saqqummiunneqar toq Kalaallit Nunaanni uuliamik aatsitassanillu misissuinermi kingumut qiviarnerit apeqquteqaatinullu akissutit assigiinngitsut Olsen NL (2012) Allaaserisaq»Nerpilaat«- nik taaguutilik atuakkami»a taste of Islands«-imiittoq. University of Prince Edvards Islandimiittoq Vinter-Jensen K Måleprøver fra torskefiskeriet/saarullittanik uuttortaanerit, 15. februar AG-miittoq Vinter-Jensen K Nyt havforskningsskib/ Umiarsuaq imaani ilisimatusaat nutaaq, 25. april AG-miittoq Vinter-Jensen K Alle ville se Sanna/Sanna alutorineqaqaaq, 15. august AG-miittoq Vinter-Jensen K I dialog om de levende ressourcer/ Pisuussutit uumassusillit pillugit oqallinneq, 29. august AG-miittoq Vinter-Jensen K Grønlands unikke laksebestand/ Nunatta kapisilia immikkuullarissoq, 7. november AG-miittoq Vinter-Jensen K Grønlands nye forskningsskib, Polarfronten 2, 2012 Oqalulluni saqqummiussinerit Blicher ME. Oqalugiarneq: Marine benthos in the Arctic geographical variation as an indicator of climate effects, Arctic Science Partnership meeting, november, Gimli, Canada Born EW, Laidre K, Wiig Ø. Polar bears in East Greenland. Kalaallit Nunaata kitaani kujataani nannunik misissuineq pillugu, 27. februar, København Born EW, Laidre K»Nannunik misissui neq 2012«. Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffim mi, Aalisarnermut, Piniarnermut Nuna lerinermullu Naalakkersuisoqarfimmi, Avatangii sinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfimmi, Aatsitassanut Pisortaqarfimmi KNAPK-milu oqalugiarneq, 1. november, Nuuk Born EW. Polar bears and geologists. Nanoqarfinni iliuusissat pillugit, June 13, GEUS, Copenhagen Born EW. Polar bears and need for information, January 19, Copenhagen Born EW. Polar bears and sea ice in Baffin Bay. Seminar with Industry on Greenland Strategic Environmental Impact Assessment Studies, Nannunik uuliamik ujaasinermut tunngatillugit misissuineq, January 20, Copenhagen Born EW. Seminar with Industry on Greenland Strategic Environmental Impact Assess ment Studies, Kalaallit Nunaata Kitaani nannunik uuliamik ujaasinermut tunngatillugit misissuineq Boye TK. Nuup Kangerluani arfernik takuniaa neq pillugu oqaloqateqarneq, Nuuk TV, 15. juni Boye TK. Tunnullit ID-vi Nuullu Kangerluani tunnulinnit uumasunit misissugassanik tigooraaneq pillugu oqaloqateqarneq. Nuuk TV, 13. juni Boye TK. Nuup Kangerluani tunnullit pillugit AG-mi allaaserisaq pillugu oqaloqateqarneq, 24. juli Boye TK.Nuup Kangerluani tunnullit pillugit Sulummi allaaserisaq pillugu oqaloqateqarneq. december Burmeister AD. Greenland fishery of snow crab and stock assessment. ICES WGCRAB meeting, May, Port Erin, Isle of Man, UK Burmeister AD imi 2014-imilu saattuar tassat pillugit inassuteqaatip Aalisarnermut, Piniarnermut Nunaleriner mullu Pisortaqarfimmut, suliffissuarnut aalisartullu so qutigisaqaqatigiiffinut saqqummiunneqarne ra, december, Nuuk Cuyler C. Body condition monitoring: from data to herd productivity. 8th CARMA mødet, 5. december, Vancouver, Canada Cuyler C. Caribou, Muskox. Ilisimasat pillugit seminareqarneq, 1. februar, Nuuk

45 45 Cuyler C. London Miningip Isuani piiaanissaata tuttunut sunniutissai. Nuuk TV, 23. januar Cuyler C. Snescooterit atorlugit tuttuniartarne rup sunniutai. Nuuk TV, 3. februar Cuyler C. Greenland and Wildlife, especially Caribou and Muskoxen st and 6th Grade, Dr. F.D. Sinclair Elementary School, June 8, Newton, Surrey, BC, Canada Cuyler C. Greenland Caribou Pathogen Overview Rangifer HEALTH Network, 22 august, Egilsstadir, Island Cuyler C. Ivittuut Muskoxen Umimmaat pillugit Kommuneqarfik Sermersuumi sammisaqarneq. Hotel Hans Egedep ataatsimiittarfiani, 24. oktober, Nuuk, Greenland Cuyler C. Naturinstituttets samarbejde med jagtbetjentene om rensdyr og moskusokser. Foredrag ved kursus for jagtbetjente (GFLK), 10. januar, Nuuk Cuyler C imi tuttunniarneq. 7A klasse, atuartut tusagassiortuat/- apersuilluni suliniut, 09. maj, Nuuk Cuyler C imi tuttunik kisitsineq. KNR Radio Avisen, 30. marts, Nuuk Cuyler C. Nuup kujataani tuttunik kisitsineq DR2 TV, 30. marts, Denmark Cuyler C. Nuup kujataani tuttunik kisitsineq. KNR TV, 23. marts. Nuuk Hansen RG. Oqalugiarneq: Aerial survey for narwhal and beluga in the Northwater polynya. NAMMCO JCNB JWG, February 14, Bryggen, Kbh Hansen RG. Oqalugiarneq: Winter and spring survey of marine mammals in West Greenland and aerial surveys of narwhals in Melville Bay before, during and after seismic. NAMMCO JCNB JWG, February 14, Bryggen, Kbh Hansen RG. Oqalugiarneq: Winter and spring survey of marine mammals in West Greenland. Baffin Bay Environmental Consultative, 20. januar, Bryggen, København Hedeholm R. Oqalughiarneq The Mysterious lumpfish marts, Charlottenlund, Danmark Hegelund P. Uumasut innarluutillit pillugit apersuineq. KNR»Nunarput ullumi«16. januar, Nuuk Hegelund P. Piniartut misissugassanik nannuniit tigusisarnerat pillugu apersuineq. KNR»Nunarput ullumi«, 21. februar, Nuuk Hegelund P. Nannunit pisanik misissu gassanik tigusisarneq. KNR»Nunarput ullumi«, 05. januar, Nuuk Hegelund P. Nannunik qaammataasatigoortunik aallakaatitsissuti ler sui sar neq pillugu apersuineq. KNR»Nunarput ullumi«, 23. marts, Nuuk Heide-Jørgensen MP. Apersuineq uunga atasoq:appunn KJ (2012) Rite of passage. The Times Eureka September 2012, pp 24-29, Nordvestpassagimi arfiviit pillugit allaaserisaq Heide-Jørgensen MP. Uunga atatillugu apersuineq: Carpenter M (2012) Breaking the Ice. National Geographic April 2012, p 26, Arfivinnik qaammataasatigoortunik nalunaaqutsersuisarneq pillugu allaaserisaq Holm L K. Arctic Climate Change Youth Forum (ACCYF). Præsentation ved workshop, 23. april, Montréal, Canada Holm L K. Saqqummiussineq: Silap pissusaa sa allanngornerat tamakkulu sunniutaat pillugit innuttaasut namminneq oqa luttuarisaat, Vest Nordisk Rådip ataatsimiinnera, marts, Ilulissat Holm LK, Lennert A, Juul-Pedersen T. Silap pissusaanik Misissuisoqarfik tassanilu sulineq pillugit apersuineq, KNR, 13. oktober, Nuuk Holm LK. Ilisarititsineq. EU ambassadørit ataatsimiinnerat COREPER, 25. maj, Nuuk Holm LK. Joint sessions with Arctic Parliamentarians (SCPAR) and UArctic Board - imi saqqummiussineq. 5. juni, Nuuk Jessen A, Born EW, Laidre K. Polar bear studies in Greenland, European Union CITES Wildlife authorities. Nannut CITES-ip list-imut ilanngunneqarnissaannik USAp siunnersuutaa tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni nannunik misissuinermik saqqummiussineq, 6. december, Brussels, Belgium Juul-Pedersen T. Apersuineq: Climate change and research in Greenland. Finsk TV Juul-Pedersen T. Oqalugiarlunilu takutitsineq. Immap uumasuinik misisuillu niu lu nalunaaqutsersuineq. Ministe rit Mar tin Lidegaardip Jens B. Frederiksenil lu tikeraarnerat, 15. august, Kangerluarsun nguaq, Nuuk Juul-Pedersen T. Oqalugiarneq, Marine moni toring and research in Greenland. Icelan dic Greenlandic Science Days, Ilisimatu sar fik, september, Nuuk Juul-Pedersen T. Oqalugiarneq, Marine monitoring in Greenland. PhD course. Fate of the Arctic spring bloom (Nordforsk), Arktisk Station, april, Qeqertarsuaq Juul-Pedersen T. Immanik misissuineq kangerlullu sammillugit aalakaatitassiaq, KNR Radio Koch Madsen C, Lennert A, Mathiessen H, Hollesen J, Knudsen P, Toft P. Inutsialak. Ilisimatuutut misissuisartumik naapitsineq, 12. september, Nuuk Kristensen E. KNR.ip ullaakkut aalla kaa tit tagaani Ilisimasavut pillugu oqaloqatigiinneq, august, Nuuk Labansen A, Kielsen Holm L. Appat Qeqertarsuup Tunuani nungutaaqqajaasut pillugit apersuilluni aallakaatitassiaq. KNR»Nunarput ullumi, 15. maj, Nuuk Labansen A, Kielsen Holm L Kalaallit Nunaan ni appaqarfiit appaarukkiartortut tama tumunngalu peqqutaasut pillugit aper suilluni aallakaatitassiaq. KNR»Tusagassiivik«(Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit Else Olsvigip radiokkut aallakaatitassiaa, 26. maj, Nuuk

46 46 Labansen A, Kristensen E. Ullaarnganiit Tusakkat-nut apersuilluni aallakaatitassiaq. Kalaallit Nunaanni appat nalinginnaasunik sammillugit, 26. oktober Labansen A.Pinngortitaleriffiup Appat Inaanni {Ritenbenk) nalunaaqutsersuinera DCE-llu avatangiisinik misissuinera. Sannamut pulaartitsinermi oqalugiarneq, 19. juli, Ilulissat Labansen A. Appanik nalunaaqutsersuinermik naliliineq. Allaaniarnermik nakkutilliisut (GFLK) seminareqarneranni oqalugiarneq, 10. januar, Nuuk Lennert A. Inuit sermerlu, 12. december, GU, Nuuk Lennert A.Silap pissusaanik misissuisoqarfik tassanilu sulineq pillugit apersuineq, KNR, 13. oktober, Nuuk Lennert A. Ilinniartitsineq»Inuit sermerlu«, 12. december, GU, Nuuk Merkel F, Boertmann D, Mosbech A, Frederiksen M, Linnebjerg J, Labansen A, Falk K, Johansen K.Oqalugiarneq: Seabird studies in West Greenland. Seminar on Greenland strategic environmental impact assessment studies, January 19, Copenhagen Merkel F, Mosbech A, Frederiksen M, Boertmann D, Labansen A. Oqalugiarneq: Seabird colony baseline. Seminar with Industry on Greenland Strategic Environmental Impact Assessment Studies in Baffin Bay, January 20, Copenhagen Merkel F. Oqalugiarneq: Seabird bycatch in gillnets in Greenland. Workshop on seabird bycatch in gillnets, Birdlife International, May 3-4, Berlin Merkel F. Miterniartarnermik pissataqartar ner millu misissuineq nutaaq pillugu apersuineq, KNR, 3. april aamma Sermitsiaq, 20. april Mikkelsen PS. Oqalugiaat, Kalaallit Nunaanni silap pissusianik ilisimatusarfik - Klima og Samfund. 14. marts, Ilisimatusarfik, Nuuk Mikkelsen PS. Silap pissusianik misissuineq pillugu australiamiunik filmiliortartunik oqaloqateqarneq, 18. maj, Nuuk Mikkelsen PS. Kaptajn Moullec franskit alapernaarsuillutik umiarsuaannit Fulmarimeersoq franskillu illersornissaq pillugu aallartitaat Orlianges pulaarput. 24. august, Nuuk Mikkelsen PS. Apersuineq: Kalaallit Nunaanni silap pissusianik misissuineq Finsk YLE1 TV, 19. september, Nuuk Nielsen NH.GN-ip suliniutai uanga peqa taaffigisakka pillugit oqalugiarneq. Zoologisk Have, september, København Raundrup K. Oqalugiaat: Introduction to Greenland Institute of Natural Resources and land based surveys. 30. april, Nuuk Raundrup K. Oqalugiarneq: APV-mik Kalaal lit Nunaanni Pinngortitaleriffimmut ilisarititsineq, 5. november, Nuuk Retzel A. Saarulliit Kalaallit Nunaani GFLK-ip nakkutilliisuinut oqalugiarneq, januar, Nuuk Retzel A. Saarulliit Kalaallit Nunaanni Walther Herwig-ip tikeraarneranut atatillugu tamanut ammasumik oqalugiarneq, 2. november, Nuuk Rysgaard S. Arctic Science Partnership cooperation between Greenland, Denmark and Canada. Sermitsiaq, July 7, Nuuk Rysgaard S. Issittuni misissuisartoq nutaaliaasoq. Århus Stiftstidende, 22. september Rysgaard S. KNR radio interview on field campaigns and recent findings in the Arctic Science Partnership. 3. april Rysgaard S. KNR radio»arctic Science Partnership pillugu aallakaatitassiaq, 15. juli Sørensen HL. Arktisk Biologi pillugu immikkut sammisaq, Biologisk Institut, Syddansk Universitet-ii bachelorinngorniartunut immikkullu sammisaqarlutik ilinniartunut oqalugiarneq. 6. november, Syddansk Universitet Siegstad H.»Silap pissusiata allanngornera qanoq immap uumasoqassusianut taa ma lu aalisakkat amerliartornerannut sun niu teqarpa?«aalisarnermut politiki allan ngoriartortoq, nunani avannarlerni ataat si meersuarneq, 23. oktober, Tromsø, Norge Siegstad H imi aalisagartassatut innersuussutinik Aalisarnermut, Piniarner mut Nunalerinermuulu Naalakker suiso qar fimmut, suliffissuarnut aalisartullu soqutigisaqaqatigiiffiinut saqqummiussineq. november, Nuuk Siegstad H imi raajartassatut innersuussutinik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut, suliffissuarnut aalisartullu soquti gisa qa qatigiiffiinut saqqummiussineq, november, Nuuk Ugarte F. Arctic Funders Group. 6. sep tember, Nuuk Ugarte F. Uumasut miluumasut timmissallu pillugit oqalugiarneq. Sanaartornermut Avatangiisinullu ataatsimiititaliaq. 8. marts, Pinngortitaleriffik, Nuuk Ugarte F. Uumasut miluumasut timmissallu pillugit siunnersuineq, Kalaallit Nunaanni Politiit, 24. august, Pinngortitaleriffik, Nuuk Ugarte F. Walrus in Grenland. Zonal Pre- COSEWIC Assessment for Atlantic, Fisheries and Oceans Canada, February 28 - March 1, Iqaluit, Canada Ingerlatat allat Born EW. Reviewer for Mar Mamm Sci Burmeister, AD. Reviewer for Fishery Bulletin Cuyler C. Eksaminator ved Jillian Steeles forsvar af speciale ved Universitet af Calgary, 12. december Cuyler C. Member Executive Committee, International Arctic Ungulate Society Cuyler C. Member of Science Steering Group for ISAC (International Study of Arctic Change)

47 47 Hedeholm R. Reviewer for Marine Biology Heide-Jørgensen MP. Soraarummeersitsisup avataaniillu siunnersuisartup Eva Gardep p.hd-ngorniunni illersorpaa Past and present population dynamics of narwhals Monodon monoceros. 20. februar, Københavns Universitet Suliat pillugit serminareqarneq, 31. januar - 2. februar Suliat pillugit seminareqarneq: Ilisimasavut Nymand J. Workshop Distance Sampling«uumasut timmissallu qanoq ittuussusaannik sulineq Centre for Research into Ecological and Environmental Modelling, University for St Andrews-imi ingerlanneqartoq, august, St Andrews, Skotland Vinter-Jensen K. Ilisimatusarfimmi Kultur og Samfundsformidlingimik ilinniartunut 3. semester-ertunut saqqummiussineq- University of Greenland, Paasissutissiisarnermik suliaqartup sulinera, 8. marts Nynne Hjort Nielsen 2012-imi Kalaallit Nunaata Kitaani niisat pillugit ph. d-ngorniarnermini KVUG-stipendium-imik tunineqarpoq. Taanna 2013-imi ukiakkut aallartinneqassaaq. Tassani ilaatigut niisanik qaammataasatigoortunik aallakaatitsissutilersuisoqassaaq pisaniillu misissugassanik katersuisoqartassalluni. Saniatigullu aamma qilalukkat qernertat ingerlaartarfii pin ngortitatullu qanoq ittuunerat pillugit paasissutissanik katersuisoqarlunilu arferit assigiinngitsut taakku Kalaallit Nunaannut naleqqussarsimanerat silallu pissusiata allanngorneranut naleqqussarsimaneri pillugit paasissutissanik katersuisoqassaaq. Katrine Raundrup 2012-imi ukiakkut ph.d.- stipendiat-imik IIN-imiit tunineqarpoq. Ilisimatusarnini 1. januar 2013-imi aallartippaa tuttut Akia-Maniitsoq-miittut suliffissuarnillu annertuunik ingerlatsivissaniittut sammissallugit. Malene Simon 1. Januar 2012-imi Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi seniorforskeritut atortinitsinneqarpoq Witting L. Chair of NAMMCO Scientific Committee Witting, L. Peer-review for Acta Biotheoretica, Population Ecology, Annals of the New York Academy of Sciences Ilisimatuutut sulinermi qaffariaateqartut Martin Blicher 1. Januar 2012-imi Kalaallit Nunaanni Silap pissusianik Ilisimatusarfimmi qaffasinnerusumik atorfeqarluni ilisima tusar tartutut seniorforskeritut atorfinitsinneqar poq. 20. januar 2012-imi Eva Gardep ph.d.- ngorniunni Past and present population dynamics of narwhals Monodon monoceros Københavns Universitet-imi illersorpaa.

48 48 ornigulluni suliaqarnerit Sammisaq Jan Feb Marts April Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Dec Silaannaq- Siku- Imaq- CO2- p ingerlaartarnera, Nuup Kangerlua, Kitaa Bojit nipinik immiussiviit, Arferit, Qeqertarsuup Tunua- Baffin Bugt, Kitaa Tunup avannaani ASP- p ataani misissueqatigiinnerit Bojilersuineq, Kalaallit Nunaata kitaa Bojit sajuallatsitsisarnerillu nipaannik immiussineq, Baffin Bugt, Kalaallit Nunaata kitaa "Siku malersorlugu", Kalaallit Nunaata kitaa Dana- mik angalaneq, Tunu Ecotide, Kangerluarsunnguaq, Kalaallit Nunaata kitaa Arferit imaanilu uumasuaqqat, Kalaallit Nunaata kitaa Imaani misissuinerit, Nuup Kangerlua Imaani misissuinerit, Kangerluarsunnguaq Majimi angalaneq, Fyllas Banke, Kalaallit Nunaata kitaa Majimi angalaneq, Marin- Basis Nuuk, Kalaallit Nunaata kitaa MarinBasis Nuuk, Kalaallit Nunaata kitaa MarinBasis Zackenberg, Young Sund, Tunup avannaarsua Imaani kulstoffip kaaviiaarnera, Kangerluarsunnguaq, Kalaallit Nunaata kitaa Silap pissusiata itsarsuaaniilli sunniutai, Nuup Kangerlua, Kalaallit Nunaata kitaa Silap pissusiata itsarsuaaniilli sunniutai, Nuup Kangerlua, Kalaallit Nunaata kitaa PCO2- projekt, Nuup Kangerlua, Kalaallit Nunaata kitaa Pelagic C- turnover, Nuup Kangerlua, Kalaallit Nunaata kitaa PETAX Ph.d.- kursus, Arktisk Station, Qeqertarsuaq, Kalaallit Nunaata kitaa Qipoqqaat, Nuup Kangerlua, Kalaallit Nunaata kitaa Siku- Inuit- Hila, Qaanaaq, Kalaallit Nunaata kitaa Nunami gassip ingerlaartarnera, Kangerluarsunnguaq, Kalaallit Nunaata kitaa Nuummi immap tinittarfia, Kalaallit Nunaata kitaa Immap tinittarfia, Uummannaq, Kalaallit Nunaata kitaa Kangersunermi ukiuunerani bojilersuineq, Kalaallit Nunaata kitaa Raajat, saarulliit, qalerallit inerikkiartortut, suluppaakkat Jan Feb Marts April Maj Juni Juli Aug Sept Okt Nov Dec Pamiut angalaneq 1, Raajanik/aalisakkanik misissuineq - qalerallit, Nuuk- Ilu Pamiut angalaneq 2, Raajanik/aalisakkanik misissuineq - Ilu - Nuuk Pamiut angalaneq 3, Raajanik/aalisakkanik misissuineq, Nuuk - Qaq Saarulliit, qalerallit, raajat, suluppaakkat Jan Feb Marts April Maj Juni Juli Aug Sept Okt Nov Dec Pamiut angalaneq 4, Raajanik/aalisakkanik misissuineq - qalerallit, Qaq - Rey Pamiut angalaneq 5, Raajanik/aalisakkanik misissuineq - qalerallit, Rey - Nuuk Pamiut angalaneq 6, Qaleralinnik misissuineq, Davisstræde Sinerissap qanottuani saarulliit inerikkiartortut Jan Feb Marts April Maj Juni Juli Aug Sept Okt Nov Dec Sanna atorlugu Nuup eqqaani saarullinnik perortussanik misissuineq Erisaalik atorlugu Nuup eqqaani saarullunnik perortussanik misissuineq Sanna atorlugu saattuanik saarullunnillu perortussanik Sisimiut eqqaanni miissuineq Qalerallit Jan Feb Marts April Maj Juni Juli Aug Sept Okt Nov Dec Qalerallit, saattuat, saarulliit Ilulissat Sannamik Qalerallit Upernavik Sannamik Qalerallit Uummannaq Sannamik Aalisartut pisaannit misissugassanik katersuineq Jan Feb Marts April Maj Juni Juli Aug Sept Okt Nov Dec Sinerissap qanittuni qalerallit, Ilu, Uum aamma Upernavik Sinerissap qanittuani saarulliit Maniitsoq, Nuuk, Paamiut aamma Qaqortoq Tunumi suluppaagarniarnermiit katersuineq Aalisakkat qaleruallillu piaraat Jan Feb Marts April Maj Juni Juli Aug Sept Okt Nov Dec Aalisagaaqqanik katersineq (MarinBasis, Nuup Kangerlua Kapisillit Jan Feb Marts April Maj Juni Juli Aug Sept Okt Nov Dec Kapisilinnik katersineq, Nuuk

49 49 Naasoqassuseq Jan Feb Marts April Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Dec BioBasis Nuuk Naasoqassutsimik nakkutiginninneq - Kujataa Immap naasuarai Nunami uumasut miluumasut Jan Feb Marts April Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Dec Tuttunik kisitsineq - Ameralik- Qeq. Umimmanni uumasuaqqat - Kangerlussuaq Timmissat Jan Feb Marts April Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Dec Taateraat Nuup Kangerluani MarinBasis Nuuk timmissanik kisitsineq Sumiiffimmi ilisimasat mitit - Kitaata avannaa Appanik nalunaarsuineq - Qeqertarsuup Tunua Upernaviullu kujataa Puisit Jan Feb Marts April Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Dec Puisinik qaammataasanut nassitsissutilersuineq - Baffin Bugt Puisinik qaammataasanut nassitsissutilersuineq - Ilulissat Puisinik qaammataasanut nassitsissutilersuineq - Ammassalik Nannut Jan Feb Marts April Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Dec Nannunik nalunaaqutsersuineq - Baffin Bugt Arferit mikisut Jan Feb Marts April Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Dec Qilalukkat qernertat nipaannik immiussineq nassitsissusiiniarnerillu - Uummannaq Qilalukkanik qernertanik qaqortanillu nassitsissutilersuiniarneq - Uummannaq, Niaq. Kitaani ukiumi kisitsineq (arferit, aarrit, ussuit) Qilalukkanik qernertanik kisitsineq, sajuallatsitsisarnerit - Melville Bugt Qernertanik qilalugarniarnermi misissuinerit - Melville Bugt Qilalukkanik qernertanik aavernillu nassitsissutiliiniarnerit - Qaanaaq Qilalukkanik qernertanik nassitsissutiliiniarnerit - Tunu, Ittoqq. Arferit angisuut Jan Feb Marts April Maj Juni Juli August Sept Okt Nov Dec Arfivinniit misissugassanik tigooraaneq - Qeqertarsuarmi piniartut D- Tag Qeqertarsuup Tunuani arfernik angisuunik nalunaaqutsersuineq Qipoqqaat ilisarnaataat + ileqqut - Nuuk Angisuunik arferniartarnermik misissuineq - Kalaallit Nunaata kitaa Nipit atorlugit misissuineq/nipiliornermik misissuineq - Qeqertarsuup kitaa aamma Baffin Bugti Arfernik soqqalinnik nipit atorlugit misissuinerit - Ammassalik