MAERSK OIL KALAALLIT NUNAAT A/S 2012 AKUERSISSUTEQARFIK 9-MI (TOOQ) PILERSERSAARUT 3D-MIK SAJUPPILLATSITSILLUNI MISISSUINEQ IMMAP IKERANIK NAQQATALU ILUSAANIK MISISSUINEQ Avatangiisinut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq Saqqummiussanik tunniussiffiusoq: Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik Imaneq 29 Post-box 930 3900 Nuuk Greenland Distribution: BMP Maersk: 1 Electronic Copy and 1 Hard Copy 1 Electronic Copy 15 Marts 2012 11-1334-0071
Environmental Impact Assessment - i - IMARISAI IMM. QUPP. 1 Aallaqqaasiut...1 1.1 Suliassamut nalunaarsuutit...2 1.2 VVM - nalunaarutip siunertaa isikkualu...2 2 Eqqartuussiveqarnikkut inatssisitigullu killigitinneqartut...3 3 Suliamut nassuiaat...3 3.1 Suliap annertussusia...4 3.1.1 Misissuinerit sajuppillatsitsilluni 3D-usut...4 3.1.2 Imartatigut (Hydrografisk) aamma immap naqqani geofysisk-mik misissuineq (shallow seismik)...6 3.2 Periarfissat allat eqqarsaatigineqarsimasut...9 4 Pissutsit maannakkut atuuttut...10 4.1 Nunap, immap silaannallu allaaserinninneri...10 4.1.1 AalIaqqaasiut...10 4.1.2 Nunap ilaani avatangiiseq...11 4.1.3 Immap silaa...11 4.1.4 Immamut tunngasut (oceanografi)...14 4.1.5 Sikup pissusaanik misissuineq...23 4.2 Pinngortitat inuunerannut misissuineq (Biologisk baseline)...29 4.2.1 Plankton...29 4.2.2 Uumasut qimerloqanngitsut...30 4.2.3 Aalisakkat...31 4.2.4 Immap timmiai...32 4.2.1 Imaani miluumasut...34 4.2.2 Imartat illersugaasut...37 4.2.3 Uumasut nungoratarsinnaasut...38 4.3 Nunamik imarmillu atuineq...40 4.3.1 Tunuliaqutaq...40 4.3.2 Aalisarnermik inuutissarsiorneq...41 4.3.3 Aalisarnikkut imminut napatinneq...42 4.3.4 Nammineq pissanik pilineq...42 4.3.5 Angallassinerit allat...43 5 Avatangiisit sunnerneqarnerata nalilersornerani suleriaatsit (VVM)...44 5.1 Siunertaq iliuusissarlu...44 5.2 Naliliinerup annertussusia...45 5.2.1 VEC nik toqqaaneq...45 5.2.2 Suliap avatangiisinut sunneeqatigiinnera...46 5.2.3 Naliliinerup piffissamik tigussaasumillu killinnera...46 5.2.4 Sunniutit pingaarutaanik nalunaarsuineq...47 6 Sunniutaasinnaasut pinngitsoortitsiniarnermilu qanoq iliuusissat...48 6.1 Suliami aalajangersimasumi projektimi umiarsuit atorneqartussaniit silaannarmik mingutsitsinerisat sunniutaat...48 6.2 Misissuinermut atorneqartuni angallatini mingutsitsinerit...52 6.3 Immap ikerani nipiliornerit imaani avatangiisinut sunniutai...56 6.3.1 Aallaqqaasiut...56 6.3.2 Nipit pillugit takussutissiaq...56 6.3.3 Suliniummi nipit aallaavii...57 6.3.4 Issittut imartaanni nipit pissusiat...58 6.3.5 Immap ikerani nipisiassaasartut titartaganngorlugit saqqummiunneqarnerat,...58 6.3.6 Qimerloqanngitsut imaani uumasut...60 6.3.7 Imavinni aalisakkat...61 6.3.8 Imavinni timmissat...64 6.3.9 Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq...64 6.3.10 Inuuniutigalugu piniarneq aamma -aalisarneq...65 6.3.11 Imaani miluumasut...68 15 Marts 2012
Environmental Impact Assessment - ii - 6.4 Umiarsuarmik angallannerup sunniutai...89 6.5 Angallatit qulliisa/qaamanerisa kingunerat...93 6.6 Erngup oqimaaloqutip assigisaasalu akuisa sunniutai...94 6.7 Pisut ilimaginngisat aamma maqisoornerit...98 7 Ataatsimut sunniutaasinnaasunut nalilersuineq...103 7.1 Aallaqqaasiut...103 7.2 Periutsit...104 7.3 Inernerit...107 7.4 Inerniliussat nalilerneri pinnigtsoortitsisinnaanerlu...107 7.4.1 Inerniliussat nalilerneri pinnigtsoortitsisinnaanerlu iliuusissat...107 7.4.2 Sunniutit nalilersorneqarneri...108 8 Avatangiisit illersorneqarnissaannut pilersaarut...112 8.1 Suliap ingerlanerani avatangiisinut politikki...113 8.2 Najoqqutassat, nakkutilliisoqarfiit, siunnersuineq kalerriisarnerlu...114 8.3 Avatangiisit illersornissaannut pilersaarutip iluani pilersaarutit sulianut immikkoortunut tunngasut...115 8.3.1 Sulianik ingerlatsinermut pilersaarut isumannaatsoq...115 8.3.2 Suliat ataatsikkut ingerlanneqarnissaannut pilersaarut...116 8.3.3 Igitassanik isumaginninnissamut pilersaarut...117 8.3.4 Umiarsuup imeq oqimaaloqutaa pillugu pilersaarut...117 8.3.5 Orsussamik maqisoorsinnaaneq pillugu upalungaarsimanermut pilersaarut...118 8.3.6 Miluumasunik timmissanillu imarmiunik misissuinissamik pilersaarut...119 8.3.7 Naalaaginnarluni nipisiornikkut nakkutilliinissamut pilersaarut...120 8.3.8 Sikunut tunngatillugu iliuuseqarnissamut pilersaarut...120 8.3.9 Sillimaniarnermut pilersaarut...121 8.3.10 Aalisarnermut attuumassuteqartut passunnissaannut pilersaarut...122 8.3.11 Avatangiisit misissornissaannut pilersaarut...122 8.3.12 Nalimmassaataasumik nalunaaruteqartarneq/takussutissaq...122 9 Misissuinermi killilersimaarnerit siunissamilu ilisimatusarneq...123 15 Marts 2012
Environmental Impact Assessment - iii - TABEL-IT ALLATTORSIMAFFII Tabel 3.1-1 Misissuinermi paasissutissat... 7 Tabel 3.1-2 Tulleriiarneri (Rækkespecifikation)... 8 Tabel 3.1-3 Silaannarmik naqitsinermik misissuutini tulleriiarnerani nipip pissusaa... 8 Tabel 3.1-4 PAM-aqqissukkanut nalunaarsuutit (Specifikationer for PAM-systemet)... 9 Tabel 4.1-1 Akuersissuteqarfik Tooq-mi anorit suminngaanneerfii MSC50 Hindcast Data Node Tabel 4.1-2 M3018173-meersut... 13 MSC50 Hindcast Data Node M3018543-miit akuersissuteqarfik Tooq-mi malinnut takussutissaq... 23 Tabel 4.2-1 Immap timmiaanik akuersissuteqarfik Tooq-mi naammattoorneqarsinnaasunik takussutissiineq... 33 Tabel 4.2-2 Immap uumasui miluumasut akuersissuteqarfik Tooq-p iluani nassaarineqarnikut... 39 Table 4.2-3 Uumasut assigiinngitsut innarlerneqarnissaminnut qanittut Tooq-blokkenimi takussaasinnaasut katersorlugit nalunaarsorneri... 40 Tabel 5.2-1 Tabel atorneqartarpoq sunniutit assigiinngitsut pingaarutillit aalajangiiffigineri kingunerisinnaasai ilimanassusialu kattullugit... 47 Tabel 6.1-1 Sajuppillatsitsisarluni misissuinermi- aamma umiarsuit tapertaasussat kiisalu immap pissusianik misissuutaasussat umiarsuit, 2012-imut pilersaarutitut ingerlanneqartussatut siunnersuutaasut, ikummatissamik atuinissaannut missingersuutit... 48 Tabel 6.1-2 2012-imut iliuusissami siunnersuutaasumi silaannarmik mingutsitsineq tamakkiisoq... 50 Tabel 6.1-3 2012-imut iliuusissatut siunnersuut silaannarmik mingutsitsinermi tamakkiisoq... 50 Tabel 6.1-4 Mingutsitsinerit silaannarmik ajornerulersitsisut sunniutaat pillugit takussutissiaq... 51 Tabel 6.2-1 Igitassat suussuserisinnaasaat suliami uunga tunngatillugu umiarsuarni atorneqartuni...53 Tabel 6.2-2 VEC-ini imermik imaanut igitsisarnerup kingunerinik takussutissiaq... 56 Tabel 6.3-1 Sajuppillatsitsisarnernit nipiliornerit uumasunut qimerloqanngitsunut, imaani aalisakkanut, timmissanut, inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut aamma inuuniutigalugu piniarnermut aamma aalisarnermut sunniutaanut takussutissiaq.... 67 Tabel 6.3-2 Imaani miluumasunut sajuppillatsitsisarnerit nipiliortitsinerisa sunniutaat pillugit takussutissiaq... 80 Tabel 6.3-4 Immap pissusianik misissuinermit nipinit imaani miluumasut sunnerneqartarnerat pillugu naalisaalluni uteqqiineq... 85 Tabel 6.3-3 Imaani miluumasut umiarsuit nipiliornerisa sunniutaat pillugit naliliineq... 88 Tabel 6.4-1 Umiarsuit angalasut VEC-inut sunniuteqarnerisaanut takussutissaq... 92 Tabel 6.5-1 Umiarsuup qaammaqqutaasa immami timmissanut sunniutaasa takussutissartaa... 94 Tabel 6.6-1 Erngup oqimaaloqutaasup taarsiinermi sunniutigisinnaasaasa VEC mut allattorneri... 97 Tabel 6.7-1 Annikitsumik maangaannartitsinerup VEC-nut sunniutaasa nalilerneqarnerisa naalilersarnerat....101 Tabel 6.7-2 Annertuumik ajutoornerit imaluunniit maqisoornerit VEC-nut sunniutigisinnaasa nalilerneqarneranut naalisagaq...103 Tabel 7.3-1 csel-imik sumiiffiit sunniuteqarfiusut akuersissuteqarfik Tooq-imi aammalu RSA-ni....107 Tabel 7.4-1 Tamakkiisumik immami miluumasunut aalisakkanullu ataatsimoorussamik sunniutaasinnaasut eqikkarnerat...109 15 Marts 2012
Environmental Impact Assessment - iv - NAJOQQUTASSAT ALLATTORSIMAFFII Najoqqutassaq 4.3-1 Aninngaasat isertitneqartartut kinguppannik kilisannermi aammalu qaleralinniarnermi Kalaallit nunaat imartaani 2008miit 2010-mut... 41 Najoqqutassaq 3.1-1 Sajuppillatsitsilluni 3D-mik misissuiffissatut pilersaarut...125 Najoqqutassaq 3.1-2 Immap ikeranik naqqatalu ilusaanik misissuiffissatut pilersaarut...126 Najoqqutassaq 3.1-3 Kabel-it 12-t atorlugit misissuinissamut pilersaarut...127 Najoqqutassaq 3.1-4 Kabel-it 10-t atorlugit misissuinissamut pilersaarut...128 Najoqqutassaq 3.1-5 Kabel-it 10-it atorlugit misissuinissamut pilersaarut...129 Najoqqutassaq 3.1-6 Silaannap naqitsinera atorlugu sajuppillatsitsissutit inissisimaneri...130 Najoqqutassaq 3.1-7 Silaannaap naqitsinera atorlugu sajuppillatsitsissutit imminnut ungasissusaat...130 Najoqqutassaq 3.1-8 Silaannaap naqitsinera atorlugu sajuppillatsitsissutit aallartittarnerisa tulleriiaarnerat...131 Najoqqutassaq 3.1-9 Sajuppillatsitsissutip 4240 in 3 -tut angitigisup ungasissutsimut naleqqiullugu naqitsinerata annertussusia...131 Najoqqutassaq 3.1-10 Nipip qatitussusaanut naleqqiullugu sakkortussusaat...132 Najoqqutassaq 4.1-1 Misissuiffiusussap sumiinera immallu naqqata ilusaanik itissusianillu takussutissiaq...133 Najoqqutassaq 4.1-2 Agguaqatigiissillugu silap kiassusaa/ississusaa February (saamerleq) aamma Najoqqutassaq 4.1-3 August (talerperleq)...134 Agguaqatigiissillugu silap kiassusaa/ississusaa nunatta kitaani silasiorfinni, 1873-miit 2007-mut, kujataaniit (Narsaruaq) avannanut (Pituffik)...134 Najoqqutassaq 4.1-4 NAO-p ukiuunerani (December-imiit marts-imut) 1865/1866-miit 2010/2011- mut...135 Najoqqutassaq 4.1-5 Baffin-ip avannaata kangiani toqqakkani anorip pissusaa...135 Najoqqutassaq 4.1-6 Akuersissuteqarfik Tooq-mi anori suminngaanneerfii MSC50 Hindcast Data Node M3018173-meersut...136 Najoqqutassaq 4.1-7 Kalaallit Nunaata imartaani sarfap nalinginnaasumik ingerlanera...137 Najoqqutassaq 4.1-8 (Tang Model) 50 meteritut ititigisumisarfat assingat (modelstrøm)...138 Najoqqutassaq 4.1-9 Tooq-mi ullut 29-ni tininnerit/ulinnerit annertunerpaaffii...139 Najoqqutassaq 4.1-10 Tooq-mi ulluni 29-ni ulinnerut/tininnerup kinguneranik sarfap annertussusaa aammalu sammivia...140 Najoqqutassaq 4.1-11 Tooq-mi aasaanerani immap kiassusia aammalu tarajoqassusia...141 Najoqqutassaq 4.1-12 Kitaani immami uumassuseqarfissuarmi aporaaffiit (LME). MSF: nunap toqqaviata qeqqani aporaaffik. Kitaata sarfaata aporaaffia (WGCF) Titarneq sungaartoq: LME killinga...142 Najoqqutassaq 4.1-13 Sound Arktisk Oceanimi nipip sukkassusia, immap qaava sikoqarpat sikoqanngippalluunniit...142 Najoqqutassaq 4.1-14 Tooq-mi mallit kingumut qiviarluni misissuinermiit MSC50 Hindcast Data Node M3018173-imi pissarsiarineqarsinnaasut...143 Najoqqutassaq 4.1-15 Avannaarsuani imaq sikuneq ajortup siammasissusia qaammammut agguaqatigiissillugu...143 Najoqqutassaq 4.1-16 Kalaallit Nunaata kitaata imartaani sikorsuit aallaavii aammalu ingerlaarfii...144 Najoqqutassaq 4.2-1 Baffin-ip kangerliumanerani timmissat pingaarutillit sumiiffii...145 Najoqqutassaq 4.2-2 Piffissaq najoqqutaralugu qilalukkat qernertat ingerlaarfii...146 Najoqqutassaq 4.2-3 Piffissaq najoqqutaralugu qilalukkat qaqortat ingerlaarfii...147 Najoqqutassaq 4.2-4 Piffissaq najoqqutaralugu arfiviit ingerlaarfii...148 Najoqqutassaq 4.2-5 Piffissaq najoqqutaralugu aarrit ingerlaarfii...149 Najoqqutassaq 4.2-6 Baffin-ip kangerliumanerani nannut sumiiffigisartagaat juli-miit septemberimut 1991-miit 1997-mut...150 Najoqqutassaq 4.2-7 Kalaallit Nunaata avannaata kitaani piffiit eqqissisimatitat...151 Najoqqutassaq 4.3-1 Najoqqutassaq 4.3-2 Najoqqutassaq 7.2-1 Najoqqutassaq 7.2-2 Kalaallit Nunaata imartaani kinguppannik qaleralinnillu aalisarnernit ukiumut isertitarisartakkat 2008-mit 2010-mut...152 Baffin-ip kangerliumanerani inuutissarsiutigalugu aalisarfiit...153 Ataannartumik sajuppillatitsilluni ingerlaarfiit nunap assinganut nuunneri aammalu (titarnerit aappaluttut) csel uuttuut misiliilluni misissuinermi atortut inissimaneri (aappaluttumik ungalukkat)...154 Sajuppillatsitsissutit (aappaluttumik ungaluuserneqarput) nipimillu tigooraassutit (qorsummik nalunaaqutserneqarput) titarnermi ingerlaarfiginiakkamut sanilliullugit RSA-p avannaani inissisimaneri. Itissutsit tungujortumik qalipaaserneqarput...154 15 Marts 2012
Environmental Impact Assessment - v - ILANNGUSSAT ALLATTORSIMAFFII Appendix A Appendix B Appendix C Appendix D Appendix E Appendix F Appendix G Appendix H Appendix I Appendix J Acronyms, Glossary and References International and Local Legal Framework Physical Environment Appendix Acoustics Technical Report Summary of Selected Valued Ecosystem Components Project-Environment Interaction Matrix Impact Assessment Terminology Decision Tree for Assessment of Impact Consequence Summary of Project Mitigation and Environmental Protection Plans Marine Mammal and Seabird Observation and Passive Acoustic Monitoring Plans 15 Marts 2012
Environmental Impact Assessment - 1-1 Aallaqqaasiut (MOKN) aamma Nuna Oil A/S-ip nuannaarutigaat akuersissuteqarfik 9-mi (Tooq) misissugassami avatangiisimut sunniutaasinnaasut nalilersornissaannut (VVM) Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut (AIP) tunniutissallugu. Sumiiffik tamanna tassaavoq Baffin-ip kangerliumanerani avannamut kangiatungaa, normoqarlunilu licensnummer 2011/15. Nalunaarusiaq una tassaavoq VVM-ip inernera. Nalunaarusiaq suliarianeqarpoq utaqqiisaagallartumik nalunaarusiap VVM-ip Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut martsip 2012-ip qiteqqunnerani nassiunneqartup nutarterlugulu allanngortiterneratigut. Tuluttut, kalaallisut qallunaatullu tekniskiunngitsumik naalisagaq taamanikkut aamma nassiunneqarpoq. Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup utaqqiisaagallartumik VVM saqqummersippaa sap.ak. 8 tusarniaanermut atatillugu. Innuttaasut, oqartussat soqutigisaqaqatigiillu VVM-imut MOKN-imut akissutaat oqaaseqaataallu VVM-ip uuma suliarineqarnerani toqqammaviupput. 3D seismik atorlugu misissuineq MOKN-ip ujarlernissamut qinnuteqaatigisaani salliutinneqarpoq. Taanna qaammatit marluk ingerlaneranni, 2012-imi 1. augustip 30. septemberillu akornanni pissaaq. Piffissaliussamut apeqqutaajumaarput sikut, silap miluumasullu imarmiut ingerlaartarneranni piffissami tassani pissutsit. Immamik naqqanillu misissuinerit aamma piffissami tassani piumaarput. Misissuineq taanna siusinnerusukkut pisinnaavoq pissutsit qulaani taagorneqartut apeqqutaatillugit. VVM-ip inernera Golder Associates A/S aamma INUPLAN A/S, MOKN isumasiorlugu suliarianeqarpoq. Suliarineqarpoq Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup uuliasiorluni gassisiorlunilu ujarlernermut VVM-iliornermi piumasaqaatai: Guidelines for preparing an Environmental Impact Assessment (EIA) report for activities related to hydrocarbon exploration and exploitation offshore Greenland aammalu uuliasiornissamut gassisiornissamullu akuersissutinik qinnuteqarnermi piumasaqaatai: Guidelines for application, execution and reporting of offshore hydrocarbon exploration activities (excluding drilling) in Greenland malillugit. Kingulleq taanna ilaavoq appendix G-tut immikkut sajuppillatsitsisarluni misissuinermut atatillugu avatangiisinik nalilersuineq sammivaa Guidelines to environmental impact assessment of seismic activities in Greenland waters, 3rd revised edition". MOKN-ip suleriaasiata qiteraa suliffeqarfinnut, nioqqutinut, sulisunut, avatangiisimut, suliffigisatsinnilu nunaqarfiup innuttaasuinut akisussaassusermik tigummiaqarneq. Kalaallit Nunaanni suleqatitta sulliviutillillu (entrepenører) peqqissusiat isumannaallisaanerlu illersorniarlugit suliniarpugut. Tamanna imatut angusinnaavarput: Sillimaniarnermut, qulakkeerinermut naliliinermullu tunngasut misilittagaareersut atornerisigut, kiisalu sillimaniarnermut tunngasut nutaat atuutilissallugit. MOKN-ip nalunaarsuinini tamanut saqqummiuttarpai, aammalu pinngortitamik allannguinerit killilersimaarniarlugit siunissamilu silaannap allanngorarnera sillimaffiginiarlugu suliniutit ingerlatissallugit; nunarsuaq tamakkerlugu nukimmik pilersuineq sillimaniarnerlu tununngikkaluarlugit. MOKN-ip siunertaraa misissuinissaq siunnersuutigineqarsimasoq akuersissuteqarfiusumi 9-mi (Tooq) suliariniarlugu, imak isumannaatsigisumik allaat suliaq najugalinnut immamullu eqqaaniittumut annikinnerpaamik sunniuteqartinniarlugu. Tamatuma saniatigut MOKN kissaateqarpoq inuit pineqartumi najugallit misissueqqaalernermi suleqatiginiarlugit, aningaasarsiorsinnaaneq eqqarsaatigalugu, tassani najugallit sulisoralugit aammalu pisortat suleqatigilluinnarlugit. 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 2-1.1 Suliassamut nalunaarsuutit Baffin-ip kanerliumanerata avannaata kangiani 2012-imi sajuppillatsitsilluni 3D-mik misissuinissaq akuersissuteqarfiup 9-p (Tooq) avannaata kangiani pissaaq, aamma misissuineq ataaseq imartatigut (hydrografisk) aamma nunakkut (geofysisk) (shallow seismiski; immap naqqaniit misissugassaq ilanngullugu) misissuiffiup nalaani aamma avannamut kippasissortaani kujammullu kangisissortaani ingerlanneqassaaq. Suliaq taanna taaginnarneqartarpoq Iluarsartuullugu pilersaarusiaq, erseqqinnerusumillu sammineqarluni VVM immikkoortoq 3-mi. Akuersissuteqarfik Tooq-mi suliarinnissapput ingerlatsisutut, Nunaoil A/S suleqataassaaq suleqatigisatut inissisimalluni. 1.2 VVM - nalunaarutip siunertaa isikkualu Avatangiisinut sunniuteqaataasinnaasunik nalilersuineq (VVM) suliarineqarpoq, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik naliliisimammat suliassaq avatangiisinut sunnniuteqarsinnaasoq, suliniut kisimi, imaluunniit suliniutit pilersaarutaareersut ilanngullugit; Baffinip kangerliumanerata avannaata kangiani ukioq manna suliassamut. MOKN-ip misissuilluni suliap annertussusissa sukumiisumik Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut allaaserereermagu 1. februar 2011- mi tunniunneqartumi. Taanna allaaserisaq VVM-mik suliaqarnerumit aallaaviuvoq. Misissuiffissap avataani inissisimanera (offshoreplacering) misissugassallu suussusii apeqqutaallutik VVM-mik naluaarutip siunertaanut isikkuanullu annertuumik sunniuteqarpoq. Pingasunik siunertaqarpoq: Suliaq immami uumasunut sunniuteqarsinnaanersoq, misissuiffiup/akuersissuteqarfiup eqqaata avatangiisia sumiiffialu pineqartoq aamma ilanngullugu. Aappaattut sunniutaasinnaasut tamakku suunersut paaasiniassallugit; kiisalu pingajuattut sunniutaasinnaasut pinngitsoorniarlugit annikillisillugilluunniit suliniutissat. Avatangiisit suliamut sunniutigisinnaasai aamma ilanngunneqarput. Sumiiffimmi pineqartumi tassanilu immikkoortumi nuna, imaq (fysisk mijø), uumasut akuersissuteqarfik Tooq-milu nunamik immamillu atuineq sukumiisumik nalunaarummi eqqartorneqarput. Suliap nalilersorneqarnera sukumiisuk allaaserineqarpoq. Nalunaarummi tassani aamma ilaapput nammineq nunagisami, nunallu tamalaat akornanni inatsisitigut maleruagassat suliamut tikkuartuussillutillu killilersuissasut, kiisalu VVM-mik nalunaarutip suliarinissaanut suleriaaseq ilanngullugu. Naliliineq eqqartorneqarpoq imaq avatangiiseq immikkoortumi pineqartumi qanoq sunnerneqarsinaanersoq ilanngullugu, kiisalu sunniutit ataatsimoorneri pisinnaasarlu akimorlugu pisut ilanngullugit. Sunniutit paasineqartut annikillisinneqarnissaannut siunnersuutit tulliupput. Naliliineq aallaavigalugu avatangiisit illersorneqarnissaannut pilersaarut, Kalaallit Nunaanni inatsisitigut piumasaqaatit, aamma annertunngikkaluamik eqqartuussiviit allat misilittagaat aallavigalugit naliliineq ingerlanneqarpoq. Immikkoortumi tassani maluginiarneqarpoq VVM-mut attuumassuteqartoq; pitsaanerpaamik avatangiisimik atuineq (bedste miljøpraksis) aamma teknologi pissarsiarineqarsinnaasoq pitsaanerpaaq bedste tilgængelige teknologi eqqarsaatigalugu suliaq ingerlanneqassasoq. Utaqqiisaagallartumik VVM Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut 2012-imi martsip qeqqani nassiunneqareermat Namminersorlutik Oqartussat nittartagaanni, www.nanoq.gl -imi sap.ak. 8 tusarniaatigalugu saqqummersinneqarpoq. Tusarniaanermut akissutit apeqqutillu saqqummiunneqartut VVM-ip inernerata suliarineranut tunngaviupput. Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik Naalakkersuisunut inaarutaasumik VVM pillugu oqaaseqaateqarniarpoq. Taava Naalakkersuisut taanna tunngavigalugu aalajangiiumaarput ujarlernissamik ingerlatsinissat tamakkiisumik ilaannakortumiluunniit, piumasaqaatitalerlugit 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 3 - piumasaqaatitalernagilluunniit akuerineqassanersu tamannalu tunngavigalugu pilersaarut ingerlanneqassanersoq akuersissuteqassallutik. VVM-p ilusaa imatut tulleriiaarneqassaaq: Immikkoortortaq 2-mi Kalaallit Nunaanni nunanullu assigiinngitsut akornanni inatsisitigut aamma malittarisassatigut toqqammavissaq naatsumik nassuiarneqassaaq. Immikkoortortaq 3-mi ilisaritinneqassapput misissuinissamut suliassat assigiinngitsut, sumiffia, ajoqutaasinnaasunik anikilliliinissaq, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup nalunaarsuiffinnik piumasaqaatai (katillugit sisamat), aammalu qinigassat allat suliamut ilusilersuinermi eqqarsaatigineqarsimasut ataatsimut isigineri. Immikkoortortaq 4-mi ilisaritinneqassapput misissuiffiusumi avatangiisit pioreersut, nunamik immamillu atuisut. Immikkoortortaq 5-mi nassuiarneqassapput sunniutinut nalilersuinermi periaaseq, sunniutinullu annertusiartortunut periaaseq ilisaritissallugu. Immikkoortortaq 6-mi VEC-tut nalilerneqarnikunut suliamit sunniutaasinnaasut sinneri nalilersorneqassapput Immikkoortortaq 7-mi Immap ikerani nipit immami uumasunut (aalisakkanut miluumasunullu) sunniutai annertusiartuaartut nalilersorneri ilisaritinneqassapput. Immikkoortortaq 8-mi avatangiisinut illersuiniarnermut pilersaarusiaq. Tassani ilannguneqassapput ajoqutissanut anikilliliinissaq MOKN-mit misissuinermi sulianut ilanngunneqarsimasoq Immikkoortortaq 9-mi VVM-mik misissuinerit killeqarneri nassuiarneqassapput. Takussutissiat allatap uumap naanerani (immikkoortut 9-p kingorna) ilanngunneqassapput: Aqutsinermut pilersaarut, nalunaarusiat tekniskiusut, naleqqiussat, naalisakkat oqaatsinillu nassuiatit ilassutitut ilannguneqarsimapput. 2 Eqqartuussiveqarnikkut inatssisitigullu killigitinneqartut Kalaallit Nunaanni Inatsisiliorneq, malittarisaliorneq najoqqutassiornerlu Iluarsartuullugu pilersaarusiamut atuuttussat Tapiliussaq B, Nalunaarsuiffik B-1-imi takuneqarsinnaapput. Kalaallit Nunaat Danmark-ilu nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissutaasunut atsiortuupput, taamaalillutik nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissutini assigiinngitsuni, allaffissornikkut, avatangiisitigut uumasunillu illersuiniarnikkut akisussaaffeqalerlutik. Tamakkua seismisk-imik misissuinermut atuussinnaasut Tapiliussaq B, Nalunaarusiaq B-2-mi takuneqarsinnaapput. 3 Suliamut nassuiaat Immikkoortoq una Aatsitassanut Ikummatissanullu pisortaqarfiup maleruaqqusai naapertorlugit imaqarpoq, tassani suliassaq sunaanersoq, sumiiffia, sumi sulisoqassanersoq, kiisalu misissuinermi sakkut atortussallu suut atorneqassanersut aamma immamik immallu naqqata isikkua sananeqaataalu pissusaanik misissuinermi (hydrografisk og geofysisk undersøgelse) /shallow seismik, immap naqqaniit misisissugassaq ilanngullugu pineqarpoq, tamanna MOKN-ip 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 4 - akuersissuteqarfik Tooq-mi siunnersuutigisaanik. Nalunaarusiaq 3.1-1-ip imaraa sukumiisumik sajuppillatsitsilluni misissuinerit ; Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup perusullugit qinnutai. Nalunaarusiaq taanna, allallu pingasut maleruagassanut pinngitsooratik ilaasut immikkortoq 3. Figur 3.1-1-imi; misissuiffiusumi sumiinnersut takuneqarsinnaapput. Misissuineq imartatigut (hydrografisk) aamma immap naqqata (geofysisk) misissuinerup sajuppillatsitsisarluni eqqaani ingerlanneqassaaq; aamma akuersissuteqarfik Tooq-p immikkoortuisa ilaani. Taakku inissisimaneri Figur 3.1-2-mi takuneqarsinnaapput. 3.1 Suliap annertussusia MOKN-ip 2012-imi misissuinissamut pilersaarutaani (Iluarsartuullugu pilersaarusiaq) sajuppillatsitsilluni 3D atorlugu misissuineq annertunerpaamik pineqarpoq. Taanna siulliullugu eqqartorneqassaaq, malitsigissallugu imartatigut (hydrografisk) aamma immap naqqani (geofysisk) misissuinerit; naqqaniit misissugassamik tigusineq ilanngullugu. MOKN isumaqarpoq suliassaq aallartiaarneqarsinnaasoq, piffissamillu sipaartoqarluni Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup akuersiniariartoq umiarsuaq sajuppillatsitsisartoq (seismisk) julip qeqqani tikikkuni, umiarsuarlu immamik immallu naqqanik misissuisartoq (hydrografisk) tikiaarpat, Baffinip kangerliumanerata avannamut kangiani sajuppillatsitsilluni misissuinerit ilanngullugit suliarineqassapput. Taamaalilluni tamakkiilluni nipiliorneq misissuinernit arlalinnit pisoq ullualunnik sivikillisinneqarsinnaammat, tamaalillunilu sumiiffimmik sunniineq annikinnerussalluni, aammalu akuersissuteqarfimmmi misissuiffimmilu sunniineq annikinnerussalluni. Maluginiarneqarpoq suliassamut pilersaarut ingerlatsisussanit pingasunit ataatsikkut ineriartortinneqassasoq, Baffinip kangerliumarngata avannamut kangiani pilersaarutit 2012-imi akuerineqarlutik aallartissappata. Sillimaniarneq pillugu apeqqutit; umiarsuarpassuit angallattut eqqarsaatigalugit; pilersaarummi siunertarineqarpoq paasissutissat pitsaassusiisa tamatigoornerisalu akornutigisinnaasaat millisarniarlugit pinngitsoortinniarlugilluunniit; sajuppillatsitsilluni misissuinerit ataatsikkut marluk arlallilluunniit ingerlanneqassasut. 3.1.1 Misissuinerit sajuppillatsitsilluni 3D-usut Sajuppillatsitsilluni misissuinerit siunertaraat immap naqqani paasissutissanik assinik pissarsiniarneq (3D seismiske data) sumiiffimmi 1900 km2-tut annertutigisumi. Taakkua pitsaassusaat piffissaq annertussuserlu eqqarsaatigalugit qaffasittariaqarpoq, MOKN p kulbrintimik sumiiffimmi pineqartumi misissuinermi anguniagaa eqqarsaatigalugu, immallu naqqaniit ammut 3-4,5km-teritut ititigisariaqassalluni. Seismiskimik misissuineq iluatsissappat akuersissuteqarfikkimi misissuinissaq siunissami pisinnaavoq. Polarcus Asima tassaavoq angallat sajuppillatsitsinermik misissuisartoq, suliamut tassunga MOKNimiit attartorneqartoq. Angallatip taassuma kabil-it uuttuutillit kalillugit itissuseq aalajangersimasoq najoqqutaralugu misissuineq ingerlatissavaa. Imminnut qanoq ungasitsigissanersut suli aalajangerneqanngilaq, maannakkorpiaq naatsorsuutigineqarpoq imminnut 100 meterinik ungasitsigissasut. Umiarsuaq 4-5 knobinik sukkassuseqassaaq. Kabelit ungasissusiat aalaakkaatineqassaaq immap qaavata nalaani saarlisaartut kalinnerisigut. Silaannarmik qamutillit arfinillit atorneqassapput, imminnut ungasissusiat qanorlu ititigisumiinnerat apeqqutaalluni aalajangersimasumik ungasissuseqassalluni. Sanileriit pingasut tamarmik immikkut tassaapput qamutillit najoqqutassaat marluk. Taakku najoqqutassat aamma taaneqartut talerpiatungaa aamma saamiatungaa; paarlakaajaallugit aallartinneqartassapput. Angallatip sammivik aalajangersimasoq aqqutigisassavaa nipimillu anitsilluni (igeriarluni). Paasissutissat pissarsiat sumiissusersiummiit nalunaarsorneqassapput, sumilu inissisimanersut paasiniarniarlugu GPS atorneqartarpoq. Titarnerup 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 5 - aalajangersimasup isuatungaaniit angallat 180 grader sangusarpoq, titarnerullu tullia malillugu ingerlaqqilluni. Titarnerup nutaap aallartinnginnerani eqqanaarneqassaaaq kabel-it tamarmik naligiinnersut. Nikinnerit taakku nalinginnaasumik nalunaaqquttap akunnerini arlalinni ingerlasarput. Tassunga tunngatillugu pilersaarusiortoqartarpoq (linjeskiftplan). Taanna tamatigoortuusariaqarpoq, tassami sikut, immap silallu pissusai ilisimaniarlugit. Pissutsillu allat qanoq inneri; piffissami misissuinerup nalaani eqqarsaaatigisariaqarmata. Umiarsuaq Polarcus Asima 3D-seismik atorlugu datanik katersuissaq sajuppillatsitsissut Bolt 1500- LL/1900-LLXT atortoralugu. Sapinngisamik akulikitsumik atorneqassapput 12 Sercel Sentinel solid streamers, misissuinerup siunertaa anguniarlugu, streamerilli amerlassusiannut apeqqutaajumaarput misissuinerup nalaani silap, immap sikullu pissusii pissutsillumi allat. Pissutsit imaappata 12 streamerit atorneqarsinnaanatik taava 8 10-lluunniit taarsiullugit atorneqarumaarput. Silaannaq eqikkagaq aallarartinneqassaaq luftkanonimiit sekundit 10 imaluunniit 11-nngorneri tamaasa luftkanonimit umiarsuarmiittumiit itissutsimi aalajangersumiit. Nukik utersaartinneqartoq streamerit atorneqartut sinaanni hydrofonit atorlugit immiussuunneqassaaq. Tabel 3.1-2 aamma Tabel 3.1-3-mi eqqartorneqarput luftkanonip streamerinut akisuanermullu pisinnaasaanut piumasaqaatit Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqafiup apeqqutigisai. Misissuineq tamaat angallatit allat peqataassapput. Ataaseq pilersuisuussaaq; soorlu orsersuinermi inuttanillu paarlaasoqaraangat, Polarcus Asima-lu pisinnaajunaarluni kalittariaqalissappat; suliassalluunniit allat suliarissallugit, kiisalu aamma umiarsuit pingasut peqataassapput. Umiarsuit taakkau pilersuineq, pisariaqartitsinerlu apeqqutaalluni, iigartartup sikua sajuppillatsitsilluni misissuutip eqqaanittoq piiartassavaat; suliaq illersorniarlugu. Tamatumani pingaarnerpaavoq Iluliarsuarnut illersuineq, taassumallu pilersaarutip pingaarnersatut suliassaa tassaavoq iluliarsuit qanoq ilillutik pinngitsoorniarlugit pilersaarut. Pilersaarummi uani pingaarnersaassaaq, soorlu suliamut VVM-naluaarummi (imm.10 VVM-mi) oqaatigineqartoq, sikusiunnginnissaq piniarlugu qanoq ililluni upalungaarsimanissaq. MOKN sulisullu taamaaliornissamut pilersaarutit ineriartortikkumaarpaat. Tamakku misissuinerup nalaani ingerlanneqassapput, tassa sulinerup nalaani nipiliorneq annikillisinniarlugu, nipilluunniit pilersitai pinngitsoortinniarlugit. Immami sajuppillatsitsilluni misissuinermi suleriaaseq pitsaanerpaaq atorneqassaaq. Sajuppillatsitsisarnerup nalaani immami uumasunik- timmisanillu nakkutilliinermi pilersaarut MOKN-ip suliassaa atorneqartassaaq. Taanna avatangiisit illersorneqarnissaannik pilersaarummi allaaserineqarsimavoq. Polarcus Asima-p misissuinermi atussavaa passiv akustisk monitering (PAM), tassa atortut tusarnaarutit immaq naqqanut kivitinneqartartut imaluunniit umiarsuarnut ilaatinneqartartut. Tassunga tunngasut Nalunaarsuiffik 3.1-4-mi, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup qinnutigisimasaani itinerusumik eqqartorneqartut takuneqarsinnaapput. Avatangiisit illersorneqarnissaannut pilersaarummi sajuppillatsitsisarnermi; PAM qanoq atorneqassanersoq pilersaarummi oqallisigineqarpoq. MOKN-ip misiliinerani qamutilik nipimik annikillisitsisartoq aamma atorneqassaaq; taannalu atuutsinneqassaaq immap iluani nipip uumasunut akornusersuinera annikillisinniarlugu. Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup avatangiisip sunnerneqarneranut sunniutaanik naliliinerup suliarineqarnera (VVM) Kalaallit Nunaanni sajuppillatsitsilluni misissuinermi december 2011-meersoq malillugu suliaq ingerlanneqarpoq, tassani siulliullugit pineqarput nipit sakkortuut nikinnerulernissaat, luftkanonillu sammiviisa inissaat. MOKN-ip sajuppillatsitsinermut tunngasunik pilersuisut qinnuiginiarpai tulleriiaarineq tamakkiisumik atorluassasoq, tassa nipit suliamut tunngassuteqartut kisiisa suliarissagai. Nipip pilersinneqartup sammiviata tulleriiaarnissaa qanoq allanngortinneqassanersoq teknikkikkut ajornakusoortussaasoq MOKN inerniliivoq. Allannguinerit 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 6 - taamaattut kingunerisinnaavaat suliamut ilisimaginngisamik arlaannik sunniuteqartoq, tassa misileqqaarsimanngikkaanni nipinik misissuineq aamma ingeniørit misilittaanerat pineqarpoq. MOKN isumaqarpoq nipinik misissuut atorneqartoq sapinngisaq tamaat iluamik sammivilerneqassasoq; suliarineqarnera ingeniørillu piginnaasaasa killeqarnerat eqqarsaatigalugu. 3.1.2 Imartatigut (Hydrografisk) aamma immap naqqani geofysiskmik misissuineq (shallow seismik) Imartatigut misissuinerit (hydrografisk) ingerlannerini umiarsuaq R/V Straight Hunter imaluunniit R/V Strait Explorer atorneqassaaq, McGregor Geo Science-mit attartorneqartut. Paasissutissat makku katersorneqassapput: itissusersiorneq, immap naqqata pissusia, naqqatalu ataani pissutsit, aamma akuersissuteqarfik Tooq-p eqqaani immami toqqavissanut paasissutissat. Itissutsip uuttornerani qinngornerit ataasiinnaanngitsut/ataaseq (flerstråle/enkelstrålesystem) atorneqassaaq. Naqqata qanoq pilersimaneranut suleriaaseq sidescan sonarsystem, kiisalu naqqanit misissugassamik tigusineq atorneqassapput, atortut tassaasut box coring, gravity (imaluunniit piston) coring aamma vibracoring misissuinermi sakkugineqassapput. Immap naqqani nungullariartorneq (erosion) sumiissusersiornermi atorneqassaaq (USBL akustisk positioneringssystem). Ilimanarpoq misissuinerit allat misissuineq malitsigalugu ingerlanneqassasut, makku ilanngullugit: Nipip sukkassusia, konduktivitet/kissassuseq/itissuseq (CTD-målinger), immap iluani assiliineq, immap qaavanut oliakoornermut atatillugu immap itisiartornermi agguataarnerata (vandsøjlip) misissornera, allanut tunngatillugu immap itisiartornermi agguataarnerata misissornera, aammalu GPS atorlugu ilulissanik sumiissusersiuineq. Sulinerup ingerlanerani suleriaaseq pitsaanerpaaq atorneqassaaq, immami (hydrografisk) aamma nunami (geofysisk) misissuinermi. Misissuinermi maleruagassaq NORSOK G-001 Marine Soil Investigations (Rev 2, oktober 2004) McGregor GeoScience-p sunaasoq nalunngilaa. Misissuinermi MOKN-imut pilersuisutut maleruagassat qulaani taaneqartut malissavaat, Annex B immikkoortoq B.1-imiit B.4-mut Akuersissuteqarfik Tooq-miimmap naqqaniit misissugassamik tigusinermi. Immami suliassat atuunnissaannut maleruagassap malinnissaa pisariaqarpoq, aammalumi tamanna misissukkanut, inernerit paasiniarnerinut nalunaarutillu suliarinerinut pingaaruteqarpoq. SBP data pissarsiarineqartarput multi-beam dybdemålings data and side-scan sonar data misissuiffimmi katersornerisigut Figur 3.1-2-mi takutinneqartutut aammalu immap naqqanit tamatumalu eqqaani misissugassanik katersuinikkut. MOKN aamma SBP data-nik tamaani soqutigineqartumut tamarmut naammattunik soqutiginnippoq. Tamaani misissuinermit titarnerit qanoq akulikitsiginissaannut immap itissusia qanitaaniillu multi-beam atorlugu itissutsimik uuttortaanermit aammalu/imaluunniit side-scan sonar data akuliusimaneq apeqqutaajumaarput. Taamatut tamakkiisumik misissuinissaq pisariaqarpoq immap naqqani sananeqaatit naqqatalu ilusaa (morfologia) eqqortumik nassuiarneqassappata. Utaqqiisaagallartumik VVm malillugu taannalu tunngavigalugu MOKN piffissami tassani paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasut malillugit paasineqarpoq nipisiornermi systemit makkua The Strait Hunter atuutut: Sonardyne Ranger USBL system; Kongsberg EM302 and EM1002 multi-beam bathymetry (echosounder) systems; Kongsberg EA 500 single-beam bathymetry (echosounder) system; L3 Klien Associates 3000 side-scan sonar system; Knudsen Chirp 3260 SBP system; Huntec Hydrosonde SBP system; and IKB Seistec Analogue SBP system with Sercel mini-gi (60 in3) luftkanon. Nipip sukkassusiata pissusiinut paasissutissanut tunngatillugu nipiliuut aalajangersoq paasineqanngilaq. Tamanna MOKN s Scope of Project Report, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut 1. februar 2012 tunniunneqartumi saqqummiunneqarpoq SBP systemit pingasut umiarsuarmi atorneqarumaartut piffissap misissuiffissap eqaatsuunissaa attatiinnarniarlugu aammalu umiarsuarmi suliamut taamaattumut tunngatillugu systemet arlallit piginissaat nalinginnaavoq 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 7 - Systemit taakkua pingasut immami immallu naqqani misissuinerit avatangiisinut sunniutigisinnaasaasa nalilersuiffigineqarneranni tunngaviupput. Uuttortaanerit paasissutissanillu katersuinerit taammaattut Strait Hunter-imi piumaartut tunngavigalugit MOKN isumaqanngilaq misissuinerup taannartaa utaqqiisaasumik vvm-ip suliarinerani seismisk undersøgelse -tut isiginngilaa. Tamatumunnga pissutaavoq atortut nipimik sunniisartut, seismisk undersøgelsemi atorneqartartut immamilu avatangiisinik sunniisinnaasutut ittut atorneqanngimmata taamalu 2D emaluunniit 3D-seismiske undersøgelsitut, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup seismikimik atuinissamut piumasaqaataaniittutut: December 2011 BMP Guidelines, nalilerneqarsinnaanngimmata. Taamaattorli sub-bottom profileringssystemet mini-airgun kilde ingerlatat takussutissiarineqarput naliliinerup siornatigut aamma systemit allat naliliinerup nalaani eqqarsaatigineqarnerat sioqqullugu. Tamanna tunngavigalugu sakkukillisaataasinnaasut ineriartortinniarlugit iliuuseqartoqarpoq, ilaatigut MMMP misissuinernut Strait Hunter-ip eqqaani isumannaallisaaveqarfiup pilersinneqarneranut atatillugu misissuinerit nalequssarneqarput. Inaarutaasumik VVM-imi avatangiisinik nalilersuinerit taamaatumik utaqqiisaasumik VVM-imisut ipput tassungalu tunngatillugu allanngortinneqarnatik. Piffissami utaqqiisaasumik inaarutaasumillu VVM-ip akornanniittumi immap pissusiinik misiisuinerit nunallu sananeqaataanik immap naqqani misissugassanik katersuineq pillugu oqallinnerit MOKN-ip DCE-llu, aammalo MOKN-ip Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup akornanni ingerlanneqarpoq. Misissuinerittaaq sukumiisumik misissorneqarnerat ingerlanneqarpoq 2012-imullu pilersaarutip qinnuteqaatigineqarneranut ilanngullugit nassiunneqarlutik, VVM-ip ingerlaneranut, afsnit 1.2-mi nassuiarneqartumut atatinnagit. Ilaatinneqarputtaaq atortunut Strait Hunter-imi atorneqaruimaartunut passunnissaannut tunngatillugu paasissutissiineqarluni. MOKN-ip systemit taama passunnissaat tulluartuutippaa. Tabel 3.1-1 Misissuinermi paasissutissat Sunaanera Nassuiaat ilanngussaq Misissukkap qanoq ittuunera (2D, malussarissut (3D), qilleriffissami misiliut, allat) Sumiiiffiup assinga; transeklinjer tamaasa takutillugit Misissuinermi aallartiffik naaffillu Sajuppillatitsinerit sivisussusaat ilimagisatut ulloq Piffissaq suliffik (akunnerit 24-t iluanni) ulloq unnuarlu taartumi akunnerit Angallatit suleqataasut amerlassusii suussusiilu Sikusiutit atorneqarsinnaaneri. Misissuineq sikulimmi ingerlanneqassava? Sajuppillatsitsilluni misissuineq (3D seismisk) imartatigut misissuineq (hydrografisk), aamma immap naqqanit misiliummik tigusineq Takuuk Figur 3.1-1 Akuersissuteqarfik Tooq-mi misissuiffiup sumiinnera. Figur 3.1-1, 3.1-4 aamma 3.1-5 streamerinut 8, 10 aamma 12 naleqqiiffik (koordinatsystem) Julip qeqqaniit septemberip naaneranut 2012, imaluunniit aallartijaartoqarsinnaalluni, soorlu 1. juli immap sikullu qanoq inneri apeqqutaallutik Ullut 75-it tikillugit Angallat ulloq unnuarlu kipissanani sulissaaq. Inuttat nalinginnaasumik sulisassapput, STCW 95 malillugu. Sajuppillatsisisartut sulisassapput akunnerit 12-it. Julimi augustimilu taartarnissaa ilimagineqanngilaq. Piffissami sivikitsumi tarrajuttassaaq Umiarsuit pingasut suleqataasut aamma umiarsuaq ataaseq pilersuillunilu ikiuuttartoq. Sikusiutit atorneqarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq. Sikoqartillugu sajuppillatitsisoqartassanngilaq. Misissuineq sapaatip akunnera ataaseq marlulluunniit sioqqullugit sikut qanoq inneri misissorneqartassapput. Angallatit marluk atorlugit sapaatip akunnera misissuisoqartassaaq. Sikut qanoq pineqassanersut pilersaarummi ineriartortinneqarput MOKN MOKN MOKN MOKN MOKN MOKN MOKN 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 8 - Tabel 3.1-2 Tulleriiarneri (Rækkespecifikation) Sunaanera (Udspecificer) Nassuiaat (Beskrivelse) ilanngussaq Umiarsuit silaannarmik naqitsinermik (Luftkanon) kalittut amerlassusaat atiilu Angallatinut tamanut ilanngunneqartassapput luftkanonit ataasiakkaat sakkortussusiat (psi imaluunniit in3 luftkanoni ataaseq Sanileriiaat annertussusiat (in3 amma psi sanileriiaanut tamanut Igeriarnerup sekundimut sukkassusia. Kinguleriiaat (Underrækker) tulleriiaarlugit ataatsikkulluunniit igeriunneqartassappat? Angallatip sukkassusia km/t imaluunniit knob Polarcus Asima Takussutissiaq 3.1-6 takuuk 4.240 in3 sanileriiaanut tamanut, angallatip talerpiatungaa saamiatungaalu tamarmik kinguleriiaat 3 (underrækker) igeriarnermi naqitsineq 2.000 psi Minutsimut amerlanerpaamik arfinileriarluni igeriartoqatassaaq 10 sekundinik sivisussusilimmik. Sanileriiaat paarlakaallutik igeriarnerit tamaasa kinguleriiaat (underrækker) pingasut igeriuttassavaat. Polarcus Polarcus Polarcus Polarcus 4-5 knob Polarcus Tabel 3.1-3 Silaannarmik naqitsinermik misissuutini tulleriiarnerani nipip pissusaa Sunaanera (Udspecificer) Nassuiaat (Beskrivelse) Ilanngussaq Naqitsinermut tunngasut, qallunaatut: trykkarakteristik i fjernfelt for samlet Takussutissiaq 3.1-7 takuuk JASCO luftkanonoutput (takussutissiaq ilanngussaq) Maligaasap (Frekvens) annertussusia, qallunaatut: frekvensspektrum for luftkanokarakteristik i fjerfelt akussutissiaq 3.1-8 takuuk JASCO (bredbånd) (takussutissiaq ilanngussaq) Silaannarmik naqitsinerup najoqqutassatut qaffasissusaa, sarfartunngitsoq (Kildeniveau (kildefaktor) for luftkanonrække på akustisk akse under rækken i alle følgende enheder) db re 1 μpa annerpaaffimmiik annerpaaffimmut (peak- 262,6 db re 1 μpa JASCO peak bredbånd) db re 1 μpa rms (90% sinnerlugu pisoqarfiusoq) (rms-mik uuttuinerup 240,9 db re 1 μpa (sivisussusia tassa 0,1506 sek. = 150,6 sivisussisia) millisekunder) JASCO *soorlu uani oqaatigineqartoq Malme et al., 1986; Blackwell et al., 2004 db re: 1 μpa 2 s. issarneq (pr. 233,2 db re 1 μpa 2 s puls) JASCO Silaannarmut naqitsissumiit nipimut nukimmik atuineq 10.510 J/m 2 JASCO Akisuanerup sivisussusia 150,6 milliesekunder (90% rms issarnerup sivisussusia, soorlu uani (Qanoq uuttorneqarnera oqaatigineqartoq; Malme et al., 1986) JASCO nalunaarutigiuk) 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 9 - Sunaanera (Udspecificer) Nassuiaat (Beskrivelse) Ilanngussaq Takussutissaq (kort) nipip naqitsinera (lydtryksniveau) (rms) peak-peak og lydeksponerings-niveau (upa2s) misissuiffiusumi avatangiisinilu (immami uumasut miluumasut nunaluunniit qanittoq sunnerneqartussaq) *rms naatsorsorneqarpoq 90%-isoq nukimut periutsimit kuutsillugit piiaanerup sivisussusaa (energimetoden til udledning af varigheden) (Malme et al. 1986; Blackwell et al. 2004). Nipip siammartarneranut assersuut ilannguguk: ilanngullugu nipip sukkassusianut takussutit Takussutissiaq D Acoustics Technical Report takuuk Takussutissiaq D Acoustics Technical Report takuuk JASCO JASCO Tabel 3.1-4 PAM-aqqissukkanut nalunaarsuutit (Specifikationer for PAM-systemet) Sunaanera (Udspecificer) Nassuiaat (Beskrivelse) ilanngussaq Immami tusarnaarutit amerlassusii Uuttortaanerup akuerisinnaasaa (Tærskel for registreringssystemet) Uuttortaanerup misiliummik tigooraanerata sukkassusia Imaani uuttortaatit sumi inississappat? Tigooraanerit tunngavigalugit pilersaarummik piviusunngortitsisussamik ivertitsisoqassavaa? Taamaattoqassappat taava qaqugu ingerlatseriaaseq PAM atorneqassava? Qarasaasiamut atortup taaguutaa Immikkut sanaat 4 SQ174 (4 x specialbyggede SQ174) 1 μpa effektiv følsomhed, flad respons 0 til 140 khz, retningsuafhængig (testet ved 50, 75 og 100 KHz) Akiusuanerup siammasissusia (Båndbredde) 10 Hz-125 khz +/- 3dB NI DAQ-kort; uuttuineq 500 KS/sek.-mut Angallammiut 500m tikillugu kalitamut ikkullugit (Op til 500 m bag fartøjet, monteret på efterslæbt udstyr (rigning/indføringer) Atortut tigoraassaapput inuttaqaannavillutillu. WindowsXP, Ishmael Spectrum analysis software FFT, Pamguard Sigview. Labview-baseret Mseis-software Polarcus / MSies Polarcus / MSies Polarcus / MSies Polarcus / MSies Polarcus / MSies Polarcus / MSies Suussutsit qulaarneqartussat Nipiliortut suulluunniit tamarmik Polarcus / MSies Sumiissutsimik qulakkeerinerup sukumiissusia Uumasut nipimik 20 khz ataallugu akisuatitsisunut tigooraanerit isorartussuseq 5.000 m sinnerlugu pisarpoq. Tassani soorlu makku pineqarput arferit arluaarsuillu (delfiner) Uumasut nipinik qaffasinnerusumik akisuatitsisut 300 m tikillugu taamaallaat pisinnaavoq, tassunga pissutaavoq immap akisuanermik annikillisitsisarnera Polarcus / MSies 3.2 Periarfissat allat eqqarsaatigineqarsimasut MOKN pilersaarutaasumik sumiiffimmi 3D-imi misissuineq pitsaasoq atorlugu sajuppillatsitsiniarluni kissaateqarpoq (shallow seismisk undersøgelse). Ukioq 2012 misissuinissami pilersaarummit tamanna taamaatiinnarneqarsimavoq, nipit tassani pilersinneqartussaagaluartut pinngitsoorniarlugit. Siunissami Akuersissuteqarfik Tooq-mi qilleriffiusinnaaasunik nassaartoqassappat sajuppillatsitsilluni 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 10 - misissuisoqarumaaarpoq; sulianut taamaattunut Atsitassanut Ikummatissanullu pisortaqarfiup maleruaqqusai malillugit. MOKN-ip paasiniarpaa silaannaq atorlugu qamutillit (luftkanonrække) 4.240 kubiktomminut annikillisinnissaa ajornannginnersoq, suliap annertussusiani siunnersuutigineqartartutut allaaserisineqartutut, ulloq 1. februar 2012 Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut allaaserineqartut tunniunneqassammata. Sumiiffimmi paasissutissat katersorneqarsimasut, 2Ddatasæt, minnerusut (3.410 kubiktommer) paasitippaat, itisiartuaarneq ilutigalugu sakkortussusaat annikilliartortartut, taamaalilluni nalunaarutip nipillu akunnerat 4 sekundimik annikillisarluni (TWT) annikilleqqittarlunilu 5 sekundimik TWT. Uuttuiffimmiit nalunaarutip nipillu akorngat 4 sekundinik pitsannguallatsinniarlugu TWT, aammalu 5 sekunder TWT-mit itinerusumit assit pitsaanerusut piniarlugit MOKN aalajangerpoq, annertussuseq 4.240 kubiktommer siunnersuutigineqartutut pigiinnassallugu pisariaqartoq paasineqarmat. Malugiuk MOKN-ip sajuppillatsitsilluni misissuiffiusumi uumasut imarmiut annikinnerpaamik ajoqusersinnaanerat akornusersorneqarsinnaanerallu anguniaraa, minnerpaamillu maleruagassat Joint Nature Conservations Committee-meersut (JNCC) malinniarai, sajuppillatsitsilluni misissuinermi nipi uumasunik akornusersuisinnaasoq sapinngisaq tamaat annikillisarniarlugu, august 2010 misissuinermi. MOKN aamma annikillisitsisinnaasut atuutitilerniarpai, soorlu VVM-imi immikkoortoq 6- imi tamanna allaaserineqartoq, tassa sapinngisaq tamaat piffissaq misissuiffiusoq sivikinnerpaatinniarlugu. Taamaattoqarnissaanut sikut, sila peqqutaasinnaasullu allat apeqqutaassapput. Suliap annertussusianut tunngasoq kingulleq taaneqartoq Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut nassiunneqarpoq 1. februar 2012. Taassuma saniatigut MOKN misissuinerup ingerlanerani sumiiffimmi misiliiniarpoq (testlinjer). Silaannakkoortoq (Luftkanonrække) 4.240 kubiktommenik minnerusoq misilinneqassaaq, paasiniarlugu itissutsini pineqartuni assinik pissarsinissamut najoqqutassaq minnerusoq naammassanersoq; naak naliliinerup qulaani pineqartup inernera qanoq ittuusoq nalunngikkaluarlugu. MOKN-ip Akuersissuteqarfik Tooq-mi misissuinissamut pisussaaffii, uagullu sumiiffimmi misissuiffiusumi misissuinerup immikkoortuani siullermi kulbrinteqarsinnaaneranik mississuerusulluta kissaateqarnerput peqqutigalugu, 2012-imi misissuinissamik pilersaarut pingaaruteqaannarani allatut ajornartumik pisariaqarpoq. Susoqannginnissaa/misissuisoqannginnissaa MOKN-imit periarfissaavoq akuerineqarsinnaanngitsoq. 4 Pissutsit maannakkut atuuttut 4.1 Nunap, immap silaannallu allaaserinninneri 4.1.1 AalIaqqaasiut VVM-mip immikkoortuani uani Baffin-ip kangerliumanerani nunap immap silaannaallu maannakkut qanoq inneri (fysisk baseline) eqqartorneqarput. Nunap immikkoortuaniit, aamma sumiffiimmi ataatsimi pineqartumiit isigalugu paasissutissanik pingaaruteqartunik imaqarluni. Makku imarai: Qimusseriarsuarmi avatangiiseq (miljø); immami silap pissusia, immamut tunngasut (Oceanografi), ilanngullugit nipinut tunngasut, itissutsinik uuttuinerit/immap naqqa, aammalu sikunik misissuinerit (immap sikua iigartartullu ilanngullugit). Qimusseriarsuarmi pilersaarusiornermut atatillugu avatangiisit misissorneqarnerani allaaserisami (Bortmann et al. 2011) nunap immap silaannaallu qanoq innerisa allaaserineqarneri killeqarmata, uani immikkorrtumi itisilerlugit allaaserineqarput. 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 11-4.1.2 Nunap ilaani avatangiiseq Baffin-ip kangerliumanerata arktisk oceanip Labradorillu imartaata (Atlanterhavep avannaata kitaa) akornanniippoq, Kalaallit Nunaata kitaata Baffin Islandillu kangimut sineriaata (Canada) akornanni. Baffin-ip kangerliumarnata sineriaa qaqqartuujuvoq sermersuaqarluni iigartartoqarlunilu. Baffin-ip kangerliumarna 1400 km-erit missaanni takissuseqarpoq 550 km-eritullu silissuseqarluni. Arktisk ocean-mut aamma Atlantikup imartaata naapiffiini ikkannersaqarluni, qeqqanilu itisoortaqarluni. Ikerasaat nerukitsut pingasut (50 km-erisut silitsigisut Arktisk ocean-mut atassuserpaat. Tassaapput avannaa tungaani Smith Sund (Nares Strædet aqqusaarlugu), avannaq kippasissuani Jones Sund, aammalu kitaa tungaani Lancaster Sund (Takussutissiaq 4.1-1); naapiffiup eqqaani itissuseqarlutik (tærskeldybder) 250 meter, 120 meter aamma 125 meter. Kujammut killeqarfiani Baffin-ip kangerliumanerata imartaa Atlantikup imartaanut atavoq (Labrador-ip imartaa aqqusaarlugu) Davisstrædemut sileqisumut iteqisumullu; killeqarfiani 650 meterit missaanni itissuseqarluni 170 km-erillu missaani silissuseqarluni. 4.1.3 Immap silaa 4.1.3.1 Silaannaap kaaviaarnera Baffin-ip kangerliumanerani silaannaap allanngorarnera ukiukkut aasakkullu assigiinngitsorujussuuvoq, ukiumiillu ukiumut nikerarluni. Januarimi naqitsinertuffik Kalaallit Nunaata avannaaniikkajuttarpoq, ilutigalugulu Canadap avannarpasissortaa naqitsinertuffimmik quleqqaneqartarluni (Cappelen et al., 2001). Naqitsiniisaffik Kalaallit Nunaata kujataani kangianilu pinngoriartortarpoq, qiteralugu Islandip kujataa Norskehavet qulaallugu Europap avanaannut siaruartarluni. Naqitsineqarfiit taakku kingunerinik Baffin-ip kangerliumanerata annersaani avannerajunnerusarpoq. Taamaattarnera pisarpoq novemberimiit aprili majiluunniit tikillugu. Julimi naqitsineq agguaqatigiisillugu annikinneruvoq, taamaasillutik naqitsinertuffiit pinngortut sumiinneri apeqqutaallutik anorip sammivii assigiinngiaarsinnaasarput. Sakkortuumik anorlertillugu, anori kujasik kippasimmik sammiveqartarpoq isugutakkajullunilu. Ukiukkut kujasik kippasimmik anorlerajukkaangat ukiorluppallaaranilu imaq sikuallaarneq ajorpoq.. Sumiiffinni silap qanoq ittarnera DMI aamma DTU-mi takuneqarsinnaavoq. 4.1.3.2 Silaannap kissassusia Danmarks Meteorologiske Institutip (DMI) silaannaap kissassusianik misissuinermi assilisaani takuneqarsinnaavoq ukiukkut issi kitaaniit kangimut annikilliartortoq; Baffin-ip imartaata kitaata nalaani nillernerulluni, kisiannili aasakkut Baffin-ip imartaani kissassutsit agguataarneri assigiiaaginnangajallutik (Takussutissaq 4.1-3,). Ukiukkut agguaqatigiisillugu -20 C missaani issittarpoq, -40 C angusinnaallugu. Taamak issitsigilertarpoq Qimusseriarsuarmi Baffin Island-illu sineriaata qanittuani aputitalimmik aserorterneqanngitsumik sikoqaraangat. Aasakkut silaannaap kissarnera immap kissarnerata assigikkajuttarpaa, naak silaannaa ilaatigut -5 C -nik issitigilersinnaasaraluartoq.. Kalaallit Nunaata kitaata avannaata sineriaani uuttuinermi paasineqarpoq aasakkut allaat +5 C angusinnaagaa (Valeur) et al. 1996). 4.1.3.3 Ukiup ingerlanerani allanngorarnerit: North Atlantic Oscillation (NAO) Baffin-ip kangerliumarna avannamut kangiani silaannaap kissassusia, anorit silamullu tunngasut allat ukiumiit ukiumut allanngorarput. Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani silasiorfinni misissuinerit takutippaat piffissamiiit piffissamut silaannap kissassusaa allanngorartoq (Najoqqutassaq 4.1-3). 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 12 - Nikerarnerit NAO-mik (Atlantiup avannaani nikerarnerit, North Atlantic Oscillation) nalileriaatsimut attuumassuteqarput. NAO-mik kisitseriaaseq pisarpoq Island-ip kujataata kippasissuani Gibraltar-illu naqitsinerisa assigiinngissusaat uuttortarnerisigut. Kalaallit Nunaata kitaani silaannaq pisarnermiit kiannerugaangat, NAO-p nalinga pisarnermiit annikinnerusarpoq, killormuuanillu silaannaq nillernerugaangat NAO-p nalinga pisarnermiit annertunerusarluni. 2010-mi aamma 2011-mi ukioq ammalu 2011-mi aasaq nalinginnaasumiit kiannerunera pissuteqarpoq silaannaq kiattoq kujataanit ingerlaarmat, tamannalu NAO malillugu uuttuinermi nalinginnaasumiit minneruneranik takuneqarsinnaavoq. (Box et al. 2011). 4.1.3.4 Anori Silaanaap kaavinnera qulaani pineqartoq peqqutaalluni Baffin-ip kangerliumarnani kitaani qeqqanilu avannamik avannaq- kippasimmillu anoreqakkajunneruvoq. Smith Sund, Lancaster Sund aamma Jones Sund isaaffiunerupput, Davisstrædilu aniaffiuneruvoq. Taakkunani pineqartuni akulikitsumik anorit anorersuartut sakkortutigisarput. Taassuma akerlianik Qimusseriarsuaq Kalaallit Nunaata avannaaniit illersorneqarpoq, sinerissallu kujammut kangisinnerumaartut kujasimmik kujasikkangisimmiit anoreqartarput. Aasakkut anori tassaaneruvoq kujasik kujasik- kangisik; pingaartumik nunatta sineriaani (Valeur et al. 1996)). Anorit mallillu pillugit paasissutissat annertuut (MSC50) tamanit takuneqarsinnaasut Environment Canada-meersut atorneqarput Baffin-ip kangerliumanerata avannamut kangiani anorit pissusaat qanoq ittuunersoq takutinniarlugu. Taanna takuneqarsinnaavoq najoqqutassaq 4.1-7-mi. Piffissaq nalunaaquttap akunnerini pingasukkaarlugu agguarneqarpoq, takutillugulu paasissutissat ingerlaavartut 1958-miit 2008 ilanngullugu. Misissuinermi periuserineqartoq tamaat Swailip takutippaa (Swail et al. 2006). Baffin-ip imartaata avannamut kangisissortaata kitaatungaa avannaq kippasimmik anorlernerusarpoq, kangisinnerusortaanilu anorit kujammut kangiatungaaneernerupput. Taakku akornanni 64 grader W ikaarsaarfik pilersarpoq. Anori sinerissap tungaanut sakkortusisarpoq akulikinnerusunillu 10 m/s-nik sakkortutigisunik anorlertarpoq, tassa sinerissamut qaninnerusuni. Misissuinerit inernerisa assingi Valeur-ip takutippai (Valeur et al. 1996). Inernerit assingusut DMI- DTU-mit (2011) takutinneqarput, Hirlam (High Resolution Area Model) DMI-p silamik naatsersueriaasia atorlugu,. Akuersissuteqarfik Tooq-p eqqaani anorit qanoq ittuunersut paasiniarlugit MSC50 anorit mallillu pillugit paasissutissaqarfik atorneqarpoq. Najoqqutassaq 4.1-8 piffissami 1958-2008-moorpoq, tassunga ilanngussaq takuneqarsinnaavoq Najoqqutassaq 4.1-1-mi. Misissuinerit takutippaat anori pingaartumik kangisik kujasik-kangisimmik sammiveqartartoq, sammivinnit allanit annikitsunik anoreqartarluni. Piffissami januarimiit decemberimut anori kangisik kujasik-kangisimmeertarpoq, maj, juni aamma juli kujasinnguuttarluni, aammalu avannaq-avannaq kippasik. September-miit decemberimut kangisinnguuttarpoq, sakkortunerit oktobermiittarlutik. Anorlerajunnerpaaffiuvoq ukiaq ukiorlu (oktober-marts) anorip sukkassusiata 4 m/s sinnertarlugu, missangersorneqarsimavorlu novemberimi, decemberimi aamma februarimi 20 m/s annerpaaffigisinnaagai. Aasami (juni, juli, august) anori sakkukinnerusarpoq junimi agguaqatigiisillugu 2,9 m/s, julimilu sakkortunerpaaffigalugu 16,2 m/s. 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 13 - Tabel 4.1-1 Akuersissuteqarfik Tooq-mi anorit suminngaanneerfii MSC50 Hindcast Data Node M3018173-meersut Agguaqatigiis. anorip sukassusaa Sammivik pingaarneq Anorip sakkortunerpaa ffia Piffik anorip sakkortunerpaa ffia Jan Feb Mar Apr Maj Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec 3.8 3.8 3.6 3.4 3.2 2.5 2.8 3.4 4.4 5.5 4.5 3.8 3.7 VNV VNV VNV VNV VNV SØ SØ SØ ØSØ SØ VNV VNV VNV 14.6 17.0 13.2 11.3 12.5 13.0 14.3 13.5 15.6 16.5 17.1 16.0 17.1 SØ SØ SSØ SSØ ØSØ ØSØ SØ ØSØ Ø SØ SØ SØ SØ Ukioq tamaat 4.1.3.5 Nittaallat sialuillu Baffin-ip kangerliumanerani silaannaq isugutaqarpianngimmat siallertarnera nittaattarneralu annikittarpoq, ukiumut 200 mm missaaniilluni, Valeur et al. (1996). Kalaallit Nunaata avannamut kitaani nakkaasoq pisarpoq aasami ukiamilu, ilaatigut sialuulluni, kisiannili aputaanerusarluni, tassa Upernavimmi misissuineq aallaavigalugu (Valeur et al. 1996). Nakkaasoq pilersarpoq anorersuit silaannaallu aporaaffii aqqusaaraangata. Aasakkut nuissanit (stratusskyer) pukkitsunit annikitsumik apisinnaavoq minisinnaalluniluunniit (sialualaarluni). Ukiukkut sikup qaavani, ammanersanit aammalu sikujuitsunit (polynier) nittaaffiusinnaavoq. Sikulluartinnagu nittaangaatsiartarpoq. (Valeur et al. 1996). 4.1.3.6 Silaanaap erseqqarissusaa Baffin Bugtimi isikkillertarneranut pujoq patsisaanerpaasarpoq. Pingaartumik aasaanerani pujorajuttarpoq. Upernaap ingerlanerani pujorajussiartortarpoq pujornerpaasarlunilu junimi imaluunniit julimi. Pujorajunnera annikilliartortarpoq augustusip naajartornerani. (Valeur et al., 1996) aammalu septemberimiit oktoberimut, immap qaavata kissarnera sikuernera pissutigalugu qaffakkaangat. Aasianni, Nuummi Paamiunilu silasiorfiit (Figur 10 i Hansen and Buch, 2004) nalunaarsuineri malillugit pujorajunnerpaasarpoq julimi (10-18%). Pujortarnera akuttoriartortarpoq augustusimi (8-5%) sulilu pujoqannginnerulersarluni septemberimi (3-8%) oktoberimilu (<1-2%) (tak. Figur 4.1-7). Immap nillertup qaavani silaannaap kissartoq pissutigalugu pujornera pisarpoq silaannaq under 0 C ataallugu kissassuseqalerangat, anorillu saqqortussusia allaaqqinneralu apeqqutaallutik. Ilaanni sermernarsinnaasarpoq pujoq strømnings tåge allaaqqilluni atorsaanerani sermernerlu apullu sikumit imartaqanngitsumik pissuteqartoq pissutigalugit. Aamma pujoq aalaasoq pinngorsinnaasarpoq havgtus-itut ilisimanerqartumik, silaannaap nillertup sikuusup qaavaniittup sikoqanngitsoq imarilluunniit aqqusaaraangagu. Nakkaasoqarnera perserneralu aamma qinerfilutsitsisinnaapput. Paasissutissat annertunerusut pineqarsinnaapput DMI-DTU (2011). 4.1.3.7 Nilakkarneq/sermersoorneq Sialuk nillertoq, pujoq imaluunniit imarmit serpalittarnerup nilakkarneq pilersissinnaavaat. Serpartarnerit qerruttut nilakkarnerit navianarnersarivaat. Anorip sukkassusia, silaannaap kissassusaa, immallu qaavata kissassusaa, aammalu umiarsuaq qanoq sanaajunersoq apeqqutaasarput. Issittut imartaani, Baffin-ip kangerliumanerata avannamut kangia ilanngullugu umiarsuarmik angalaniarnermi sermersoorneq ajornartorsiutaasinnaavoq. Sermersoornerit serpartartinnermit pisut oktobermiit decemberimut immami ammaannartumi avannamillu anorleraangat takussaanerupput. Nilakkarnerit serminnguuttut aamma tassaapput sialuk qerruttoq 08 March 2012
Environmental Impact Assessment - 14 - pujorallu nillertoq. Anori serminnguuttoq Baffin-ip kangerliumanerani qaqutigoorneruvoq, pujorammit nillertumit sermeq pinngortoq annikippoq, sivisuumik pujorannera eqqaassanngikkaanni. Overland et al. (1986), imaluunniit USA-p imarsiortuisa atortagaat sisamat sermersoornermut tunngasut atorneqarajuttarput, tassani takuneqarsinnaalluni silaannaap kissassusaa anorillu sukkassusaa apeqqutaalluni annikitsumik, naammaannartumik annertuumilluunniit sermersoorsinnaaneq immap qaavata kissassusaa apeqqutaalluni. (Siulleq takutinneqarpoq DMI-DTU (2011), uanilu ilaanani. 4.1.4 Immamut tunngasut (oceanografi) 4.1.4.1 Itissutsimik uuttuineq immallu immap naqqa Baffin-ip kangerliumanerata avannamut kangiata imartaata itissusaa naluneqanngilluarpoq. Danskit canadamiullu assiutaanni takuneqarsinnaavoq, aammalu digitalinngorlugu pissarsiarineqarsinnaalluni; soorlu the General Bathymetric Chart of the Ocean (GEBCO) aamma International Bathymetric Chart of the Arctic Ocean (IBCAO). Uani nalunaarusiami nipit ingerlaarnerinut misissuinermi IBCAO immikkut ittoq atorneqarsimavoq. Danish Centre of Environment (DCE)-ip itissutsinut nalunaarsugaataanut snilliullugit eqqornerusutut isikkoqarput. Immap itissusii danskit immamut assiutaanni takutinneqarput 1600, 1700, 3100 amma 3200 uuttuutigalugu 1:250.000, tassaallutillu piffissaq pineqartoq tamakkerlugu takussutissat, sumiissusersionerit danskit oqartussaasuisa suliaritissimasaat. Sumiiffiup pineqartup ilisarnaatigaa nunap toqqavia (kontinentalsokkel) allangorartuummat,; Qeqertarsuup avannaata sineriaa allanngorartumik silissuseqarluni. Immap naqqani tassani qoorortat itisuut ipput, tassa immap naqqani qooqqut qupparsuillu, qanga nunaagallarmat iigartartut kuunnerinit pilersinneqarsimasut. Akuersissuteqarfik Tooq-mi immap naqqatani maliginiakkat pingaarnerit ilaagaat Upernaviup avannaata kitaaniittoq ikkanneq suli atserneqanngitsoq, Nutaarmiut kitaa-tungaani 80-90 km-itut avasitsigisumiittoq akuersissuteqarfiusup avannaatungaani/qitikannianiilluni, killeqarfeqartoq immap naqqani itinersuup kujammut kangiata tungaanut. Ikkannersaq taanna danskit immap assiliaanni 1700-mik ilisarnaateqartumi 100 meterit ataallugit ikkannerpaaffeqartutut nalunaarsuiffigineqarsimavoq, sumiiffillu annertooq 200 m-it ataallugit itissuseqartoq. Ikkannersami tassani itissutsit MOKN-innikkut itissutsimik uuttortaanerannut, TGS Nopec aamma suliffeqarfinnit allanit suliarineqartumit, naleqqiukkaanni, assigeqqissaanngikkaluarlugit,imminnut qanipput, pilersaarusiornissamullu naammaginarlutik. Baffin-ip kangerliumanerata avannamut kangiani nunap toqqaviata aammalu 2000 m angullugu ititigisumi narsaamanertani immap naqqata qanoq isikkoqarnera qanorlu uumasoqarnera naasoqarneralu ilisimaneqarpallaanngillat. Baffin-ip kangerliumanerata itivallaanngitsortaani ilimanarluinnarpoq sikorsuit immap naqqa attuussarfigalugu kigartuinerisa immap naqqani uumasut naasullu sunniuteqarfigilluartassagaat. Taamaassorinninneq tunngaveqarpoq immani taakkunani amerlasuunik iluliaqarmat (tamanna immikkoortumi 4.1.5 erseqqinnerusumik sammineqarpoq), tassami immap sarfai anorillu peqqutaallutik ilulissat ingerlasaramik. Naqqata kigartorneqarnera pisarpoq itissutsit allanngoraraanganta sumiiffiillu ilaani imaq ikkanneruleraangat. Aamma pisinnaavoq ilulissat assakaallutik naqqi itineruleraangata.. Uuliamik ujarlerfiusartuni arlalinni sikorsuit immap naqqanik kigartuisarsimaneri nalunaarsorneqarsimapput, taamaammat naatsorsuutigineqarsinnaavoq tunup avannaani ammalu Kalaallit Nunaata sineriaa Davisstrædip avannaaniittup imartaata, iigartartoqarluartup sikorsuarnit kigartorneqarsimanissaa. Iluliarsuit apeqqutaallutik 250 meterinut itissusilik tikillugu immap naqqani kigartuisinnaapput. Kigartuinerit sumiiffiit ilaanni meterit sisamat 08 March 2012