Siulittaasup oqalulluni nalunaarutaa 2013
Aallaqqaasiut Kingullermik Sinniisoqarfiup ataatsimiinneraniilli pisoqarsimaqaaq, soorlu tamanna allaganngorlugu nalunaarusiami aamma atuarsimagissi. Uannut nuanneqaaq ilaasortarpassuavut toqqaannartumik oqaloqatigisinnaasimagakkit, tassa naapinnerisigut imaluunniit oqarasuaatikkut internettikkulluunniit ataatsimeeqatiginerisigut. IMAKip oqaluttuarisaanerani ilaasortanik ataatsimiititsinerit taama amerlatigisut ingerlanneqanngisaannarnikuupput. Pisut tamakku siulersuisut, ulluinnarni ilaasortatta atugaannik sukumiisumik ilisimasaqalersissimavaat. Ilisimasimagaluarparpummi, kisianni ilinniartitsisut inaanni ajornartorsiutit naapittuakkasi annertuumik eqqarsalersitsinikuupput. Uppernarsivara annertoorujussuarmik suliaqartuartusi, tamanna tupinnaannarpoq atugassarititaasut taama itsillugit. Ajuusaarnartumittaaq uppernarsinikuuara, ulluinnarni atukkasi suliasilu aalajangiisartuniit akuersaarneqanngitsutut pineqartuarmata meeqqat immikkut pisariaqartitsisut pineqartillugit. Taakku atuarfiup ulluinnarisai piviusut matuma oqalugiaatip imarisaanut annertuumik sunniuteqarnikuupput. Atuarfik Suliffissuaqarfittut eqqarsariaaseq 2002-mi Inatsisartut atuarfimmut peqqussut nutaaq akuersaarpaat Atuarfitsialak -mik taaguuserlugu. Atiinnaata atuarfiup isornartorsiornissaa ittoornartissimavaa, tassami aqqip Atuarfitsialaap, atuarfitsialammut isornartorsiunissaq killilermagu. Maanna akuersissutigineqarneranit ukiut aqqanillit qaangiussimalerput atuutilerneqarneraniillu ukiut qulit qaangiullutik. Ajuusaarnartumik pitsanngoriaatitut takussutissartai saqqummersimanngillat. Atuarfitsialammut isumalluarsimaneq piviusunngorsimanngilaq. Taamaakkaluartorli atuarfitsialaap ataataasa atuarfitsialaap aatsaat ukiut qulit qaangiuppata nalilerneqanissaa kissaatigaat. Isumaqarpugut suliamut Atuarfitsialammut naliliinissaq masakkut pisariaqarpoq. Ukiut qulit utaqeqqissinnaanngilagut taamanikkullu nalilerlugu anguniagaq iluatsinngitsoorsimasoq. Alloriarfinni inaarutaasumillu misilitsinnerit inerneri ersarissumik oqariartuuteqarput. Taakkuuppullu 2012-ip ukiaani atuarfimmut nutaamik inatsisitaarnermut tunngaviusut. Takusinnaavarput Atuarfitsialammi ilikkartitsiniarneq tunisassiorfimmi periutaasartunik tunngaveqartoq: 1. Atuarfik raket-itut pingasoqiusatut aaqqissugaavoq, tassaalluni alloriarfik 1, alloriarfik 2 kiisalu alloriarfik 3. 2. Alloriarfiit tamarmik immikkut ilikkagassatut anguniagassaliuunneqarput, atuartut (robortit) alloriarfik ataaseq naammassigaangamikku ilikkarsimasassaannik. IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 2
3. Atuartut robortiarannguupput, tassa pisinnaasassaat immiunneqassapput nammineq imminnut pisinnaasassaminnik pilersaarusiornermikkut. 4. Ilinniartitsisut tassaapput pisinnaasassanik immiussisartut. Robortinut immiussilluarsinnaanissamut ilinniartinneqassapput. Immiusseriaaseq taanna atuartitseriaatsimik ilikkarluarfiusumik taaguuserneqarpoq. Piginnaasassanik immiussisartut robortit akunnerit atuartitsiviit tamaasa eqimattat mikisunnguakkaarlugit immiussivigisarpaat, tamatumalu kingorna robortit eqimattani mikisunnguakkaani immiunneqarsimasut iluatsissimanersut misilinniarlugit misileqattaartarpaat, immiussisartup apeqqutit siusinnerusukkut sanareersimasai tunngavigalugit. 5. Immiussisartut suliaat assigiissaarnerulersinniarlugit, immiusseriaatsit allat atorneqarnissaat inerteqqutaalertarpoq. Immiussisartuunerit immikkut qinerneqarsimasut ilinniarteqqinneqassapput, immiussisartut suliarisartagaat assigiissaarneqarniassammata. 6. Tunisassiorfiup robortit tamaasa nalunaarsussavai, robortillu ataasiakkaarlutik qanoq atugassaqartinneqarsimanerat allaaserisallugu. 7. Isornartorsiuisinnaasut akuunaveersaartinniarlugit suliffissuarnik piginnittut immiussisartut kattuffiat atuarfimmik ineriartortitsinermi akuliunnaveersaartissavaat. Suliffissuarnik piginnittut anguniagasaliussapput, nalunaarusiorlutik, kisitsisinik takussutissiorlutik, taamaasiornikkut siulersuisut suliffissuarnik piginnittut tunaartaliussaasa tungaannut ingerlasinnaaniassammata. 8. Immiussisartut suliaminnik pitsaasumik naammassinnissimanersut paasiniarlugu, alloriarfiit naammassineri tamaasa alloriarfinni misilitsittoqartassaaq. Robortit pitsaassusaat takussutissinniarlugu misilitsinnermi inernerit tamanut takusassiarineqartassapput, taamaalilluni robortinik tigusisussat aalajangersinnaaniasammata atorsinnaanerlugit kaseertariaqassanerlugilluunniit. Massakkumut robortit amerlanersaat kaseerneqartarsimapput, pitsaassusaat naammagineqartanngimmat. Kisiannili misissorneqarnikuunngilaq pitsaassuseq qanoq kivinneqarsinnaassanersoq. Takuarsi allaffitsinniit atuarfimmi ineriartortitsiniarneq taamatut misigisimavarput. IMAKimeersugut atuarfiup ineriartortinneqarnissaanut peqataanissatsinnut akuutinneqanngivippugut. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilluinnartutut isigivarput. IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 3
Naalakkersuisut nutaat suliap ingerlanneqarsimanera pillugu suleqatigiinnissamut kajumissaarpavut. Atuartitseriaaseq ilikkarluarfiusoq Ullumikkut atuartitseriaaseq ilikkarluarfiusoq atuarfiup ajornartorsiutaanut tamanut angakkuaatitut qaangiiniutitut qitiusumiit isigineqalersimavoq. Taamaattumik nunarput tamakkerlugu atuartitseriaatsit ilikkarluarfiusut pikkorissaavigineqartuarput. IMAKi isumaqarpoq, pitsaasuusoq atuartitsisorpassuit ullumikkut atuartitseriaatsinik ilikkarluarfiusunik atuisinnaanngorsimammata. Pikkorissaanerit tamakku IMAKip tamakkiisumik tapersersorpai, pikkorissaanerit tamakku ilinniartitsisut atuartitsinerminni amerlanerusunik sakkussaliimmata. IMAKilli isumaqatigisinnaanngilluinnarpaa atuartitseriaatsip ilikkarluarfiusup atuarfimmi ajornartorsiutinut tamanut qaangiiniutitut paasissutissiissutigineqartarnera. Ilisimatusarnikkut paasineqarnikuuvoq tamanik akuutitsilluni atuartitseriaatsit 3. klassep kingorna, atuartut amerlasuut ilikkarniarnerat ajornarnerulersissinnaagaa, ilinniartitsisut assigiimmik atuartitsinissamut piginnaasallit atuartitseriaatsimi taamaattumi atorneqanngippata. 3. klassep kingorna atuartut imminnut ima ilisimatigilersimasarput, atuartunut allanut sanilliullutik piginnaasanut inissisimanertik nalilersinnaalersimasarlugu. Clearingshousemit qanittukkut ilisimatusaatigalugu saqqummiussaq takutippaa, atuartut ataasiakkaat imminnut taamatut nassuerutiginnittarnerisa kingunerisaraat, atuartunut pikkorinnerusunut tunuarsimaarnerannik kinguneqartartoq taamalillutillu imminnut naqisimalersarlutik. Canadamiut nunap inoqqaavisa inuit atuartitseriaatsimik aalajangersimasumik atuarnerminni pissarsiarisartagaat misissuisimanerata 1 takutippaa nunap inoqqaavisa atuartinneqarneranni atuartitseriaatsip aalajangersimasup pissarsissutigineqartussatut atorneqarnera apeqqutaanngitsoq, kisiannili pissarsisarnermi apeqqutaasoq atuartitseriaatsit nikerartillugit atorneqarsimanerat. Atuartitseriaatsip ilikkarluarfiusup atorneqarnissaanik inassutiginnittorpassuit oqaatigisaraluarpaat periuseq tamanna nunap inoqqaavisa ilikkalluarnerunissaannut atorneqartussatut ineriartortinneqarsimasoq. Taamaattumik matumuuna Inerisaavik naalakkersuinikkullu sulialittavut inassuteqarfigissavavut, atuartitseriaatsit ilikkarluarfiusut atuartitsinermi kisiisa pingaarnertut inissisimatikkunnaaqqullugit, kisiannili akuereqqullugu atuartitsineq assigiinngitsunik periuseqarluni ingerlanneqartarmat, atuartitsinissami pissutsit qanoq ittuunerannik alajangerneqartartoq. Matumuuna uteqqissuara atuartitseriaatsit ilikkarluarfiusut akerlerinnginnakkit, arlalissuartigut atuartitsinermi pitsaalluinnartuummata, kisiannili taakku kisimiitinneqassanngillat. Ilinniartitsisut, soorlu nunani allani, atuartitsivissamut atuartitseriaatsinullu piginnaaneqassapput, nunatsinni meeqqat atuarfianni pitsaanerpaamik atuartitsisinnaassagunik. Atuartitsineq pitsaanerpaaq taamaallaat tunniunneqarsinnaasarpoq ilinniartitsisunit piareersarluarsimasunit tunniusimasunillu, atuartitseriaatsimik ataasiinnarmik ilisimasaqanngitsumik, periutsinilli assigiinngitsunik ilisimasalimmik atuartitsinissamut aalajangersimasumut 1 Bourque, Bouchamma & Larose (2010) Aboriginal Students Achivement in Science Education: The Effect of Teaching Metods The Alberta Journal and Educational Reseacrh Vol 65, No. 1, Spring 2010, s. 57-77 IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 4
naleqqussaasinnaassuseqartumik, atuartitsivimmik, meeqqat katitigaanerannik meeqqallu atuartitassap ingerlatsivigineqarnissaanut naleqqussakkamik. Meeqqat atuarfianni atuartut katitigaanerat Sinniisoqarfiup 2011-mi ataatsimiinnerani atuartut immikkut pisariaqartitsisut sammivakka. Aammattaaq taakku meeqqat atuarfianni qanoq amerlassuseqarsinnaaneri missangerlugit taakkartorpakka. Piffissami qaangiuttumi naalakkersuinikkut sulialittatta atuartuutitta piviusumik qanoq katitigaanerat isummersorfigerusussimanngilaat. Isumaqarpunga ajornartorsiut tamanna imaannaanngitsuusoq, taamaattumillu naalakkersuinikkut sulialinnit atorfilittaannillu isummersorfigineqartariaqarlutik. Politikkeritut sullissiniarluni sassarsimagaanni isiginngitsuuinnartoqarsinnaanngilaq. Qinernikuuavut pissutsinut piviusunut isummersoqqullugit. Nunani allani misissuisarnerit takutinnikuuaat atuartut 5-7 %-ii naqinnernik ilisarinnissinnaaneq ajortut. Nunatsinnut taakku tutsissagutsigit atuartut taamaattut 400-it 500-illu akornanni amerlassuseqarsimassapput. Nunani allani misissuinerit takutippaattaaq, atuartut 4-7 %-ii autistiusartut ADHDerlutilluunniit. Taakku kisitsisinngortissagutsigit nunatsinni meeqqat atuarfianni taakku 320-it 560-illu akornanni amerlassuseqarsimassapput. Kisitsisut taakku siuliini taasama takutippaat nunatsinni meeqqat atuarfianni naqinnernik ilisarinnissinnaanngitsut, autistit ADHDertullu ikinnerpaamik 720-ussammata. Inatsisartut kommunellu meeqqat taakku eqqortumik atuartinneqarnissaat pillugu qanoq iliuuseqarnikuuppat? Ilisimavarputtaaq niviarsiaqqat pingasorarterutaat nukappiaqqallu qulerarterutaat kinguaassiuutimikkut kanngutsaatsuliorfigineqarnikuusut, tassa atuartut 1800-it missaat. Ilisimavarput atuartuutivut sakkortuumik misigisaqartarnikuusut arlalissuusut, tassa nakuusernernik, misigisanik sakkortuunik innarlerneqarnernik imaluunniit qinngasaarneqartarnernik avatangiisiniit misigisaqartartut. Misigisimasat inuuniarneranni artorsartitsisut. Inuunerannik anniartitsisumik. Taakku arlalitsigut atuartitsinerup malinnaaffiginiarnera ajornakusoortittarpaat. Eqqoriaassagaanni atuartuutitta affaasa missaat taamatut misigisaqarnikuussapput. Minnerpaamik affaasa missaasa arlaatigut oqaloqatiginnittarnikkut sulissunneqarnikkulluunniit ikiorneqarnissartik pisariaqartissavaat inuunerminni illinernut pitsaasunut ikkuteqqissagunik. Kisitsisunngorlugu atuartut 2000-it missaat. Kisitsisimmi qujagisaqigatsigit. Kisitsisit taakku takutippaat, meeqqat atuarfianni atuartuutitta affaasa missaasa arlaatigut taperserneqarnissamik pisariaqartitsisuusut, nammineq inuunermik killiffianik takunnissinnaalersitsisumik, taamaalillutik atuarfimmi tamakkiisumik pissarsisinnaalersillugit. AAP, tassa piviusoq taamaappoq atuartuuterpassuavut ajuusaarnartumik inuunerminni anniaateqarput. Inuiaqatigiittut iliuuseqarfigineqannginnerat akuersaaginnarsinnaanngilarput iliuuseqarfigineqartariaqarpoq. Iliuuseqartoqartariaqarpoq, piffissarujussuaq maangaannartitarput aalajangikkat kukkusut peqqutigalugit naammalerpoq. Atuartunut immikkut pisariaqartitsisunut neqeroorutit eqqortut IMAKi isumaqarpoq atuartunut immikkut pisariaqartitsisunut eqqortunik neqerooruteqartoqartariaqartoq. IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 5
Naqinnernik ilisarinnissinnaanngitsut, atuartut ADHDertut, Atuartut autistit ilaallu ilanngullugit piaarnerpaamik qanoq ajoquteqarnerannik paasisaqarfigineqarsinnaasariaqarput allatut iliorneq ataasiakkaanut akisuallaaqaaq, atuartunut allanut inuiaqatigiinnullumi. Pingaaruteqarpoq eqqortumik atuartinneqarnissaminnut neqeroorfigineqartarnissaat. Eqqortumik atuartinneqanngikkaangata atuartumut ataatsimut tamanna tuttarpoq aammali aammali atuartunut atuaqataanut, ilinniartitsisoq atuartitsinerminik siunnerfiliisinnaaneq ajorpoq nukiillu pisariaqartutat tunniunneqassanatik, ilinniartitsisut pikkorissarnissaannut ilinniaqqinnissaannulluunniit imaluunniit inummut tapersersuisussamut. Atuartut ajoqutaannik paasisaqartannginnerup kingunerisarpaa ilinniartitsisut puullaaqisut, qasusoortut allatulluunniit. Tamatumunnga pissutaasarpoq ilisimagamikkut iliuutsitik naammanngitsut, kisiannili pisariaqartumik pitsaanerulersitsinissaminnut periarfissaqanngillat. Atuartut qulaani taaneqareersut saniatigut aammattaaq allanik atuartuuteqarpugut ilinniarniarnermikkut ajornartorsiortunik, inunnguutsiminnit aallaaveqartumik imaluunniit misigisimasanik sakkortuunik aallaaveqartunik. Atuartut taakku nunatsinni atuarfinni amerlasuupilussuupput, amerlasuummi aamma isumassorneqarnissamik pisariaqartitsimmata. Atuartunut taakkununnga aamma immikkut piareersimatitsisariaqarpugut. Nunat allat assigiinnanngilavut. Atuartuuterpassuavut malugineqarnissamik isumassorneqarnissamillu pisariaqartitsisuupput. Taamaattumik immikkuullaarissumik iliuuseqarfigisariaqarpavut taakkununngalu naleqqussakkamik atuartitsinermik ingerlatsiffigalugit. Taakkunani arlaqarput pissutsinut naleqqutinngitsutut misigisimasunik, meeqqat inuusuttullu inuunerminnik anniaatillit, misigisimasat sakkortuut tunngavigalugit, meeqqat inuusuttullu arlaatigut innarlerneqarsimasut. Taakkununnga atuartitseriaaseq ilikkarluarfiusoq innersuutiinnarneqarsinnaanngilaq. Taakkununnga arlaqartunut taamatut atuartinneqarneq ajorsartinneqartutut misiginermut ilanngutiinnarsinnaavoq. Qujanartumik atuarfippassuit allatut iliuuseqarlutik aallartinnikuupput AKT-klassenik, trivselsklassenik inuussutissarsiutinulluunniit naleqqussakkanik klassenik taaguusernerisigut. Taamaattumik tamakku pisut nunatsinni ammasumik oqallisigisariaqarpavut, taakkununnga naleqquttumik atuartitsinissamik atuarfimmi neqerooruteqarsinnaalerniassagatta. Taamaattumik Naalakkersuisut nutaat naleqquttumik atuartinneqarnissaannut iliuuseqarnissamut suleqatiseraavut. Aatsaat taamaaliornikkut nunatsinni atuarfinni angusarineqartartut qaffassarsinnaavavut. Ajornartorsiutit tamakku naalakkersuinikkut sulialinnit atorfilittaannillu, Inerisaavik siuttoralugu isiginninngitsuusaarnerat sivisuallaaleqaaq. Massakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq. Ataatsimoorluta nunatsinni atuarfimmut inatsit misissorniartigu, taamaaliornikkut atuarfimmi angusaasartut sukkasuumik qaffatsissinnaaniassagatsigit. Atuarfimmik naliliineq IMAKi isumaqarpoq arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik atuarfimmik naliliinissamik ingerlatsisoqartariaqartoq, taamaalilluta 2010-mi novembarimi Ilulissani killiffimmi naliliinermi kukkussutit uteqqinnginniassagatsigit. Killiffimmik naliliineq tamanna atuarfimmut inatsimmik nutaamik kinguneqarsimasutut oqaatiginiarneqarpoq, januaarip aallaqqaataani 2013 atuutilersumik. Novembarimi 2010-mi killiffimmik naliliinermi inassutigineqartunik misissueqqissaarnermi IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 6
allannguinermi inassutigineqartunit ataasinnguarluuniit ilanngunneqarsimanngilaq. Atuarfimmut inatsisissatut siunnersuutip 2012-mi suliarineqarnerani oqaatigineqaraluarpoq, 2010-mi killiffimmik naliliinermi inassutigineqartut malinneqarsimasut. Tamanna eqqunngitsumik oqarneruvoq. Killiffimmik naliliinermi misilittakkat ajuusaarnartumik takutippaat, Inerisaaviup taamaallaat isumaqatigisaminnut tusaaniarusuttut, siunissamilu naliliinissami taamatut pissuseqarneq aallaavigineqarsinnaanngilaq. Taamaattumik ataatsimoorullugu suleqatigiilluta naliliinissamut suliaqarsinnaasunik illuinnaasiunngitsunik nassaartariaqarpugut, politikkikkut, eqqarsariaatsikkut siumulluunniit takorlooriikkat aallaavigalugit anguniagaqartitsinngitsunik. Aatsaat taamaaliornikkut naliliineq eqqortoq pisinnaavarput. Naliliineq illuinnaasiunngitsoq. Nalunngilarput Atuarfitsialak pillugu isornartorsiuvilerutta, taava Inerisaaviup illersornissamut generaalii oqaatigineqartut pillugit allatut uppernarsaaniarlutik uppernarsaanialissapput, nammineq iliuuserisimasat eqqortuussusaannik takutitsiniaanikkut, oqaaseqaatigiutigalugu atuarfiup inatsisaa atuuttoq pillugu ukiut qulit qaangiuppata aatsaat naliliisoqarsinnaassasoq. Ukiut qulit qaangiuppata kingusinaarsimassuugut. Kingusinaalereerpugut. Naliliinissaq piaartumik ingerlanneqartariaqarpoq, atuarfimmi pitsaassutsip sukkanerpaamik kivinneqarnissaa qulakkeerniarlugu. Matumuuna Naalakkersuisut, KANUKOKA, GA atuarfiullu soqutiginnittai allat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik atuarfimmik naliliinissamut suleqatiseraavut. Suleqatigiinnissamut qaaqqusissut Nunarsuarput tamakkerlugu ilisimatusarnerup takutippaa, taamaallaat atuarfimmut soqutiginnitsit suleqatigiinnerisigut angusassat pitsaanerpaat anguneqartartut. Ullumikkut IMAK atuarfik pillugu aaqqissukkanut sunulluunniit Inerisaavimmut suleqatigiinnerup avataanut inissinneqarnikuuvoq ilaatigullu aamma KANUKOKAp aaqqissugaanut. Tamatuma kinguneriinnarpaa, pitsaanerusumik angusaqarnissamut aqqutissaq takineruliinnarmat, suliassanut tamakununnga ilinniartitsisut kattuffiat ilaatineqarusunngimmat. Tunngaviusumik pineqartoq unaaginnarpoq, Inerisaaviup uppilersinniarluta anguniarmagu atuartitseriaaseq ilikkarluarfiusoq aqqutissatuaasoq. Piffissaq tamakkerlugu IMAK isornartorsiuerpalaartumik inissisimasimavoq. Kattuffittut eqqarsariaatsimut ataasiinnarmut sangutinneqassanngilagut. Nunarsuarmi tamarmi ilisimatuussutsikkut angusat malinnaavigiuartariaqarpavut. Kattuffittut nunarsuatsinni inneriartortitsinermi pisut malinnaavigiuartariaqarpavut, qalaserput kisiat isiginagu, taamaalillutalu immaqa kinguaassatta arlalissuit ilinniagaqarnissamut periarfissaannik ajornerulersitsilluta. Alloriarfinni angusat inaarutaasumillu mkisilitsinnermi angusat ersarissunik takutitsereerput. Professor Peter Allerup Nuummi januaarimi oqalugiarnermini aamma saqqummiuppaa oqaatigineqarsinnaanngitsoq atuartitseriaaseq ilikkarluarfiusoq atuinnavikkaanni pitsaanerusunik angusaqarnissamut aqqutissiijumaartoq. Atuarfik pillugu suleqatigiittoqartariaqarpoq. Sanngiiffiuallaaqaaq suliffeqarfiup ataatsip sulisullu ilaasa taamaattussaatitsinerat kisiat aallaavigalugu ingerlatsisoqassappat. Nunarsuatsinni pisut ingerlaartut takoriartigit, takoriartigit nunarsuatsinni ilisimatuut atuarfinnik ineriartortitsinissamut siunnersuutaat. Minnerunngitsumittaaq nammineq naliliisinnaassuserput upperisariaqarparput, ilinniartitsinermik ilisimasalittut. Taamatut oqareerlunga oqartariaqarpunga, nunarsuarmi sumiikkaluaruttaluunniit atuartitsiffigisami IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 7
kulturerisaq aallaavigineqartuaannartariaqarmat, meeqqammi silarsuarmini ilisimasai aallaaviusariaqarmata. Atuarfimmut inatsit nutaaq siunissami atuarfik illuatungiliullugu (Ny Nordisk Skola) Atuartitaanermut Naalakkersuisukutta Inatsisartuni atuarfimmut inatsit nutaaq akueritippaa, ilaatigut 2010-mi killiffimmik naliliinermi innersuutigineqartut aallaavigitinneqarlutik, atuarfimmut peqqussutip 2002-meersup allanngortinneranut. Taamaattoqanngilarli. Akileraartarnermut Inuunerissaarnissamullu Ataatsimiititaliarsuup atuarfik pillugu innersuutai atuaraanni, takuneqarsinnaavoq, Akileraartarnermut Inuunerissaarnissamullu Ataatsimiititaliarsuup atuarfik pillugu innersuutaat tamarmiusut allannguinermi tunngaviusimasut. Innersuutit atuartitsinermut ilisimasaqanngitsuniit suliarisat, kisiannili aningaasaqarnermut teknikkikkullu annertuumik ilisimasalinniit suliarisat. Allannguuterpassuit nakkutiginninnissamik tunngaveqarput, nammineerlutik atuarfimmik ineriartortitsinngitsunik, ulluinnarnili ilinniartitsisut sulineranni annertuumik inissittussanik, taamaalilluni atuartitsinissamut piffissakinnerulersitsisunik. Eqqaamallugu atuartitsineq pitsaasoq tunniunneqartarmat ilinniartitsisunit piareersarluarsimasunit tunniusimasunillu. Taamaattumik ilinniartitsineq pitsaasoq tassaavoq, atuartitsineq piareersarluagaq, atuaqatigiinnut atuartunullu ataasiakkaanut naleqqussagaq. Atuartitsineq pitsaasoq nakkutilliinikkut pilersinneqarneq ajorpoq. Inatsisinik allannguinermi siunertaajuaannartariaqarpoq pissutsit pitsaanerulersinnissaat. Isumaqarpugut atuarfimmut inatsisitaami tamanna anguniarseqarsimasoq. Qallunaat atuartitaanermut ministeriat Christine Antorini maanna nunani avannarlerni atuartitaanermut ministereqatini tamaasa tikeraarsimalerpai, taakkununnga ilanngullugu nunatsinni atuartitaanermut ministererimasarput Palle Christiansen, Ny Nordisk Skola pillugu isummersuumminik tuniniaaffigigamigit. Aggustimi 2012-imi Ny Nordisk Skola pillugu quppersagaliortoqarpoq, tassanilu anguniakkat, tunngavissat oqariaatsillu allanneqarlutik. Ny Nordisk Skolami anguniakkat ukuupput: 1. Meeqqat inuusuttullu tamaasa unammilligassillugit, pikkorinnerpaaffigisinnaasartik angusinnaanngoqqullugu 2. Inuuniarnermi atukkat angusanut sunniutigisartagaasa annikinnerpaaffimmiitilernissaa anguniarlugu 3. Ulluinnarni neqeroorutinut ilinniarfinnullu tatiginninneq nukittorsarniarlugu sulisut ilisimasaat misilittagaallu ataqqillugit Tunngavissat quliupput ilaannaalli matumuuna issuassavakka: IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 8
3. Qulakkiissallugu, ataasiakkaat tamarmik ilumoorunneqassasut, unammilligassinneqarlutik tapersersorneqarlutillu, taamaalilluni tamarmik naligiimmik periarfissaqalersillugit. Meeqqat inuusuttullu tamarmik anguniagaqalersinniarlugit naapinneqartassapput. Akuuffigisaminni ataatsimoorfiusuni pilersitseqataasutut peqataatinneqassapput. Ilisimasaqalernerunissamut alapernaassusaat piumassusaallu kaammattorneqartuassapput. Misigissuaat ilungersuuteqarneq iluaqutaasoq. 4. Ilisimasassanut kivinneqarnissaq anguneqassaaq pamersaanermi ilisimasat ajunnginnerpaat atornerisigut, atuartitaanikkut, ilikkartarnermut periutsitigut, qarasaasiat atornerisigut aqutsinikkullu. 5. Aallaavigitillugu, atuartitsissutini ilisimaqarnerup aallaavigimmagu atuartitsissutit ilisimasassartaasa piginnaaneqarfigilluarnerisigut, atuartitsissutit assigiinngitsut ataqatigiilersissinnaanerisigut kiisalu inunnut allanut attaveqarnermi, inuttut aalaatsitigullu piginnaasaqarnikkut. 7. Pilersinneqassasut ilinniartitsisut ilinniartitseriutsinut pikkorinnerulersittuarnerisigut, periutsinillu atuinissaminut nammineq akisussaassutsimik tigusinikkut aamma aaqqissuussamik misissuinissanik suleriuseqartoq ilisimasallit allat suleqatiginerisigut. 9. Pisussaaffiliisumik angajoqqaanik, ilinniarfeqarfinnik ilisimasaqarfinnik, peqatigiiffinnik inuussutissarsiortunillu suleqateqalernikkut. Taakku saniatigut oqariaatsit arfineq pingasut allanneqarnikuupput, maani issuanngisannik. Qulaatungaani takuneqarsinnaasutut pineqartoq tassaavoq atuarfimmi ingerlatsisut akornanni tamani tatigeqatigiilluarluni suleqatigiinnikkut, suleqatigiinneq tapersersueqataaffiusumik aallaavilik, tassani qitiutinneqarluni ilinniartitsinermik ilisimasaqaluartup atuarfimmik ineriartortitsinermi salliutinneqarnera atuarfimmiittut allat suleqatiginerisigut. Ajuusaarnartumik nunatsinni atuarfimmut inatsisitaaq tamakkuninnga imaqanngilaq. Pissutsit tamakku pillugit Naalakkersuisut kommunet atuarfiullu soqutiginnittai allat oqaloqatigerusuppavut. Aatsaat taamaaliornikkut ataatsimoorussamik ingerlatassanngussaaq, imaalinani ilinniartitsisunut pinngitsaaliinikkut iliuuseqarfiusussanngortinneqarluni. Ny Nordisk Skola peqataaffigerusupparput, isumaqaratta tunngavissarpassuaqartoq peqataaffiginissaanut. Ingerlatassaq pillugu novembarimi isumasioqatigiissitsisoqassaaq, Nordisk Ministerrådip aaqqissugaanik. Aaqqissuussaq Danmarkimi ingerlanneqassaaq, ataatsimiinnerlu peqataaffigerusupparput. Taassuma saniatigut qulequtaq pillugu NLS Nyborgimi oktoberimi IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 9
forbundsseminareqassaaq. Uatsinnut Ny Nordisk Skola pissanganartuuvoq, soorunami nunat peqataasut tamarmik namminneq naleqartitatik kurturertillu peqataatittussaavaat suliassap piviusunngortinniarnerani. Pisussami tassani aamma Naalakkersuisut suleqatiseraavut. Sullivimmi avatangiisit pisortatullu sulineq Sullivimmi atukkatigut atuarfiit timitaat pillugit tarnikkullu atukkatigut suli ajornarteqaqaagut. Iluaqutaanngilaq kommuninut suleqatigiinnissamut ataatsimiititaliaqarnermut kusanartunik isumaqatigiissusiortarnerput, isumaqatigiissutit atorusunngippatigit. Suleqatigiilluarneq tunngaveqartarpoq, suliffeqarfinni sulisoqarnermut politikkeqarneranik ersarissunik isumaqatigiissusiortoqarsimanissaa, taamaalilluni sulisut nalunngittuaannarniassammassuk pisuni aalajangersimasuni qanoq iliuuseqartassanerlutik. Ullut tamaasa ilinniartitsisunit saaffigineqartarpugut, saneqqutaarneqartutut misigisimasunit, aalajangigassani akuutinneqarsimannginnermik misigisimasunit imaluunniit avataanut inissinneqarsimasutut misigisimasunit. Atuarfimmut inatsiseqarpugut oqariartuuteqartumik qanoq ilisilluni atuarfiup pisortaata sulisuminik akuutitsinissaanik allassimasumik, aammattaaq kommunit suleqatigiinnissamut ataatsimiititaliaqarnermut isumaqatigiissuteqarfiginikuuavut. Piumasarineqartoq tassatuaavoq, sumiiffinni ataasiakkaani akuerinissaa, isumaqatigiissutit atuutsinneqarnissaat. Pisortap qanoq ittuunera suliffeqarfimmi atorfeqartitat naammagisimaarinninnerannut inuunerissaarnerannullu apeqqutasartorujussuuvoq. IMAKip isumaa malillugu pisortat ukiut tamaasa pinngitsooratik pikkorissarneqartuartariaqarput, minnerunngitsumik pisortanngorlaat pisortatut pikkorissarneqarsimanissaat piumasaqaatinngortariaqarluni. Taamaalillutik atuarfimmik aqutsinerminni pitsaanerusunik sakkussaqalerniassammata, inatsisitigut aalajangersakkanik, isumaqatigiissutit imarisaannik pisortatullu aqutseriaatsinik ilisimasaqalernermikkut. Pisortat eqqumaffigisariaqarpaat, qanoq pissusilersuutigisartakkatik sulisorisat inuunerannut iluarisimaarinninneranullu sunniuteqartartigisut tamalillutillu qanoq atuartitsinermut sunniuteqartarlutik. Ukiuni kingullerni ajorluinnartunik assersuutissaqarpugut, timitamikkut sullivinni avatangiisit sulisut peqqissusaannut sunniuteqapilussinnaaneri pillugit. Toqqaannartumik maani Ilulissani Atuarfik Mathias Stoch taaneqassaaq. Atuarfiup iserfigineqarnissaa akuerineqarsinnaasariaqanngikkaluarpoq. Peqqissutsimut sunniutigisinnaasai pillugit. Siorna oktobarimi Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik saaffigaarput, atuarfimmi oqoqarneranik astbesteqarneranillu misissuisoqarnissaa anguniarlugu. Tamatuma kinguninngua Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmiit akuersaartumik allagarsivugut. Aatsaalli qanittukkut misissuinerit ingerlanneqarput. Pisut tamakku tamaasa pitillugit atuartut ilinniartitsisullu oquup allallu sunniutaannik misigisimatinneqarput. Taamaattoqarnera akuersaarneqarsinnaanngilaq. Matumuuna Qaasuitsup Kommunia kaammatussuarput, ajornartorsiummut sukkanerpaamik iluarsiissutissanik iliuuseqaqqullugu. Takunikuuarpummi qanoq iliuuseqartoqartoq, Inatsisartut ataatsimiittarfiat oqoqarsorineqalermat, ingerlaannartumik matuneqarluni. Taamatorluinnaq Atuarfik Mathias Storch iliuuseqarfigineqartariaqaraluarpoq. IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 10
Atuarfik Mathias Storch kisimi oqummik saassunneqarnikuunngilaq. Aamma Narsap Atuarfia taamaappoq, tassani oquk radonillu qinngorneri peqqinnissamut ulorianartorsiortitsisuupput atuartunut atorfilittanullu. Pisumi matumani aamma Kommuni Kujalleq Naalakkersuisullu kaammattussavavut, akuerineqarsinnaasumik iliuuseqaqqullugit atuarfimmik atuisut ataavartumik ajoquteqalinnginnissaat anguniarlugu. Pikkorissartarneq ilinniaqqittarnerlu Inerisaavimmut siulersuisut 2003-imili atorunnarsinneqarmatali ilinniartitsisut pikkorissartinneqartarnerat ilinniaqqittarnerallu sunniuteqarfiginnaasimanngilarput. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnguuvugut ikittuinnaalluta, tamattalu immitsinnut pisariaqartilluta minnerunngitsumik atuarfimmik ineriartortitsinissaq pineqartillugu, taanaammammi tunngaviusumik inuiaqatigiit ineriartortinnissaannut periarfissiisoq. Eqqarsaqatigeeqartariaqarpugut, atuarfiup ineriartortinnissaanut ammasunik siumullu isummereerumanngitsunik. Sivisuallaamik misigisimasimavarput isornartorsiuisinnaassuseqaruit, taava akuutinneqarnavianngilatit. Siusinnerusukkut oqaatigereernikuuara, maannali nutaamik Nalakkersuisutaarsimanerput oqaatigeqqissavara, makku eqqarsaatersuutigineqartut atuarfiup ineriartorteqqinneranut eqqarsaatinut ilanngunneqarumaartut. Nalunngilarput nunatsinni meeqqat atuarfianni suli ilinniartitsisussaaleqisupilussuulluta. Tassami qallunaatoortitisinnaasunik, tuluttoortitsisinnaasunik kiisalu allamiut allat oqaasiinnik atuartitsisinnaasunik amigaateqarpugut, aammattaarlu amigaatigaavut matematikkertitsisinnaasut, fysik/kemimik pinngortitalerinermillu atuartitsisinnaasut. Taamaattumik pikkorissaanermi atugassat atuartitsivinnut taakkununnga atorneqartariaqarput atuartitsivinni ataasiakkaani itinerusumik ilinniartitseqiinikkut imaluunniit pikkorisaanertut sivisunerusumik ingerlatassatut neqeroorfiginninnikkut, taamaalilluni ilinniartitsisut taakkunani pikkorissarsimasut, pisariaqartunik atuartitsivinni piginnaaneqarfigilersinnerisigut, ullumikkut annertuumik meeqqat atuarfianni piumaneqaqisunik. Qularutiginngilluinnarpara, taakku ingerlanneqartuuppata, meeqqat atuarfianni angusarineqartartunut kivitsissaqqaarmata. Atuartitsivinnut ataasiakkaanut pikkorissaasarnerit saniatigut, ilinniartitsisut naqinnernik ilisarinnissinnaanngitsunut ilinniartitsisinnaasut amigaatigeqaavut. Ilisimasakka malillugu nunami maani atuartunut naqinnernik ilisarinnissinnaanngitsunut atuartitsisinnaanissaq anguniarlugu pikkorissaasoqanngisaannarnikuuvoq. Piffissanngorsorinarpoq taakkununnga tunaartaqartumik pikkorissaanissanik ilinniaqqinnissanillu ingerlatsisoqalernissaanut. Pikkorissaasarnerni sumiginnagaasimasunut ilaalluinnartoq tassaavoq, pikkorisaanerit meeqqanut immikkut pisariaqartitsisunut pikkorissaanerit sammivillit. Atuartorpassuaateqarpugut immikkut ittumik atuartinneqartunik, kisiannili pikkorissartitsisartuniit taakkunani sulisut sammineqarsimanngillat. Massakkut aamma piffissanngorpoq taakkununnga sammisut pikkorissaatigineqartalernissaannut, taamaasilluni meeqqat immikkut pisariaqartitsisut aamma pitsaanerusumik atuartinneqarsinnaalerniassammata. Ataatsimorussamik tamannattaaq iliuuseqarfigineqartuuppat, ilinniartitsisut pisuni aalajangersimasuni atuartitsinerminni sakkussagissaarnerulissagaluarmata, suliamillu pitsaanerujussuarmik kivitsisinnaanngussallutik. IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 11
Sumiginnakkat pingajuattut taasariaqartoq tassaavoq utoqqatserpunga oqaatigeqqissagakku tassami ukiuni siuliini tamani oqaatigijuartarsimagakku tassaavoq atuartitsisunut pikkorissaasarnerup siunnerfeqarnerusumik ingerlanneqalernissaa, taamaasillutik taakku pisariaqartitaminnik piginnaasaqalersinnerisigut atuartitsinertik pitsanngorsarsinnaaniassammassuk atuartunut iluaqutaasumik, taamaalillunilu aamma inuiaqatigiit kalaallit ineriartornerannut iluaqutaasussamik. Qularutiginngilara suli ukiorpassuarni atuartitsisunik pisariaqartitsijuassasugut, naak nunatsinni meeqqat atuarfianni atuartut ikiliartortussaagaluartut. Taakkununnga aningaasaliineq nunatta ineriartorneranut aningaasaliinerussaaq. Takkartorneqareersunut tunngatillugu Naalakkersuisunut nutaanut siunnersuutigissavarput pikkorissartarnernut ilinniaqqittarnernullu aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqarnissaa, illuatungeriinnit ataatsimoorullugu ingerlanneqartumik anguniakkat sukkanerusumik anguneqarsinnaalersillugit. Sinniisunik pikkorissaanerit Piffissami qaangiuttumi sinniisunut arlalinnik pikkorissaanikuuvugut, kisiannili nunatta kujataani Ittoqqortoormiunullu sinniisutsinnik pikkorissaanissarput amigaatigaarput. Taakkununngattaaq piffissami aggersumi pikkorissaajumaarpugut. Uatsinnut pingaaruteqarpoq sinniisutta pisariaqartunik sakkussalersimanissaat, sinniisutut qinigaasimagaangamik. Tamaattumik ukiaru piaarnerpaamik sinniisutut qinigaarlaanut pikkorissaanernik ingerlatsiumaarpugut. Sinniisutoqqatta pikkorissarneqaqqinnissartik tullianik isumaqatigiinniarnerit naammassisimalernissaat utaqqigallartariaqassavaat. Isumaqatigiinniarsinnaatitaaneq isumaqatigiinniarnissallu Akissarsiortunut kikkunnulluunniit isumaqatigiinniarsinnaatitaaneq tunngaviulluinnartuuvoq. Taannaavorlu sukaq nunarsuatsinni sumiikkaluaruttaluunniit akissarsiortunit ataatsimoorfiusoq. Tannaavortaaq sukaq uagut IMAKimi tamatsinnut ataatsimoortitsiffiusoq. Ilisimasaqarfigivarput nunatsinni atuarfimmi ajornartorsiutit sumiinnersut. Nalunngilarputtaaq ineriartornermut kissaativut sumiinnersut. Ukioq manna Sinniisoqarfimmi katersuunnitsinni oqaluuserisassani pingaarnersaavoq aappaagumut isumaqatigiinniarnissat. Siullerpaameersumik siulersuisut nammineerlutik nuna tamakkerlugu isumaqatigiinniutissanik katersinikuupput, namminneq sumiiffimmiinnermikkut oqarasuaatikkulluunniit ataatsimiisitsinermikkut. Siulersuisuni nuannaarutigaarput nunarput tamakkerlugu taamalillugu tikissinnaasimagatsigu. Tamatut ingerlatsinitsigut siullermeerluta toqqaannartumik nuna tamakkerlugu ilaasortavut oqaloqatiginikuuavut. Siusinerusukkut sumiiffimmi sinniisutta isumaqatigiinniutissat katersortaraluarpai. Maannakkut Sinniisoqarfiup piumasaqaatit katersorsimasavut pingaarnersiortussanngorpai. IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 12
Kattuffik Kattuffimmi ilaasortavut ukiuni kingullerni amerlassutsimikkut aalajaattupilussuunikuupput, taamaattumik naatsorsuutiginngilarput ukiuni tulliuttuni allanngungaartoqarnissaa. Ukiup tulliuttup ingerlanerani sumiiffiit tikissimanngisavut sapinngisamik tikinniarsariumaarpavut. Aningaasaqarneq Siulersuisut kattuffiup aningaasaqarniarnera aalajaatsutut nalilerpaat, taamaattumillu ukiunut tulliuttunut aalajangiuussaareersimasut saniatigut ilaasortaanermut akiliutinik allannguutissanik siunnersuuteqaratik. DLF Danmarks Lærerforening isumaqatigiinniarnerni ingerlasuni isumaqatigiinniarnerillu aallartinnginnerini qallunaat naalakkersuisuinit misilittaatitut nuanniitsunik atugaqartinneqarnikuupput pisortani atorfeqartitaanermi Danmarkimi atorfillit isumaqatiginninniarsinnaatitaanermut tunngassuteqartunik. Sakkortuumik eqqarsarnartoqartipparput pisumi matumani qallunaat naalakkersuisuisa kattuffinnut soqqusaatsumik pissusilersorlutik iliuuseqaqattaarnerat. Naliliinera malillugu aningaasat kisiisa eqqarsaatigalugit qallunaat iliuuseqaqattaarput, Qallunaat Nunaanni atuarfiup inatsisaanik nutarteriniarneq ilinniartitsisut piffissamik atuinissamut isumaqatigiissutaanniit aningaasalersorniarlugu. Qallunaat naalakkersuisuisa taamatut iliuuseqarnermikkut kisermaassilluni naalakkersuisoqarfinni atuuttuusartut atuallappaat nunarsuarmioqatigiit pisinnaatitaaffittut aalajangersagaat avaqqutiinnarlugit. Pissusilersuut tamanna akuersaarsinnaanngilluinnarparput. Manna iluatsillugu aamma Danmarks Lærerforening qutsavigerusuppara piffissami qaangiuttumi suleqatigiilluarsimanerput pillugu. Suliani assigiinngitsuni ilisimasalittaat atorluartarsimavavut, nuannaarutigeqisatsinnik. Qutsavigerusuppatsigit piumassuseqarluarlusi sukkasuumik sullittaratsigut. Anders Bondomut tamanik ajunngitsunik kissaassilluta inuulluaqqusivugut. Ulluni makkunani Danmarkimi paggatiinnarneqarami, tusagassiutit saqqaanniittuarluni. KANUKOKA KANUKOKA aamma suleqatigisimanera pillugu qutsavigerusuppara. Miserratigissanngilarpulli siorna isumaqatigiissusioreernitta kingornali akunnitsinni pissutsit kissarnerpaarsuusimanngimmata. Neriuutigaara atuarfiit ineriartortinneqarnissaat pillugu ukiuni tulliuttuni suleqatigiilluarumaarluta minnerunngitsumik aamma kommunini pitsaasunik sulisoqarnermut politikkeqarnissaq pillugu. IIIN/Inerisaavik, Ilinniarfissuaq, Ilisimatusarfik Kialluunnit arajutsisimanavianngilaa ukiuni kingullerni IIIN-imik suleqateqarnerput kissarnerpaarsuusimanngitsoq. Neriuutigeqaara atuarfik pillugu siunnerfilimmik IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 13
suleqatigiilersinnaassasugut, massakkut nutaamik Naalakkersuisoqalernitta kinguneranik. Ukiuni tulliuttuni pitsaasumik suleqatigiilernissatsinnut qilanaarpugut. Massakkut Naalakkersuisuttaatta tamaaniinnera neriuutigaara suleqatigiillualernissamut aallarniisuusoq. Suleqatit allat Matumuuna aamma nunatsinni kattuffiit allat suleqatigisimasavut qujassuteqarfigerusuppakka, neriuutigalugu unammilligassanut assigiinngitsunut suleqatigiinnerput ingerlalluaannarumaartoq. Aammattaaq Tjenestemandit Låneforeningiat kiisalu Lærernes Pension suleqatigisimanerannut qujaffigerusuppakka. Nuannaarutigeqaarput Sinniisoqarfitta ataatsimiinnerani peqataarusukkassi, nunatsinni ilaasortatta akornanni qanoq eqqarsaasersortoqarnera tusaajartorlugu. Minnerunngitsumik aamma qujaffigerusuppara Savalimmiuni Ilinniartitsisut Kattuffianni siulittaasoq maani ataatsimiinnitsinni najuuttoq. Taannalu NLSimi naapittuaannartuuvugut, neriuutigaara maaniinnerit suleqatigiinnitta suli nukittorsarnerunissaanut takussutissiisoq. Allaffeqarfik Ullumikkut allaffimmi sulisut tallimaasarpugut. Lisbeth 2003-iilli atorfeqartitaraarput. Sigrid 2010- mi atorfinitsipparput, kiisalu Pia Madsen naatsorsuutinik isumaginnittorivarput sapaatip akunneranut marloriarluni suliartortartoq. Pia Kristensen suliassanut assigiinngitsunut ikiortigisarparput, ilinniartuuvoq piginnaasarpassuaqarneralu iluaqutigisarlutigu. Immikkut qutsavigerusuppakka Sigrid Lisbethilu piffissami qaangiuttumi annertoorsuarmik suliaqarsimasunaasiit. Sulisut aalajaatsuupput. Qutsavigerujussuarpavut nersorlugillu. Siulersuisut Kingullermik qinersinitsinniit siulersuisuni ilaasortani taarseraattoqangaatsiarsimavoq. Massakkut siulersuisuni ilaasortavut pingasut sinniisussatut isernikuupput, siulersuisuni ilaasortat pingasut allanut nuussimammata tunuarsimallutilluunniit. Siulersuisunngoqqaarattali ataaseq aallartinngitsuuissorpoq. Taamaalilluni Helene ingerlaannaq siulersuisunut ilaasortanngornukuulluni. Mala Mariamut sinniisussatut isernikuuvoq, Maria Danmarkimut nuummat ukioq ataaseq qinigaaffimmi nutaami ingerlareerluni. Siulersuisunut ilaasortanngortoq kingulleq tassaavoq Hector, ukiut marluk matuma siorna ilaalersoq Juaat Aasianniit Nuummut nuummat. Esther tassaavoq siulersuisuni qinikkatut ingerlaannarnikoq. Ussernartorsiorsinnaagaluarpunga tamassi ataasiakkaarlusi oqaaseqarfigissallusi. Matumuunali tamassi immikkut siulersuisuni sulisimanissinnut suliarisimassassinnullu qujaffigaassi. Uatsinnut nukittoqutaasimavoq, isumaqatigiilluta aalajangiisarsimagatta, IMAKimut ilaasortatsinnullu iluaqutaasumik. IMAK 2013 Oqalulluni nalunaarut Qupperneq 14