NUUP KANGERLUATA IMARTAANI MILUUMASUT TIMMISSALLU

ISUANI SAVIMINISSAMIK PIIAANISSAMUT SULINIUT ASN-IMUT ILANNGUSSAQ 3 NUUP KANGERLUATA IMARTAANI MILUUMASUT TIMMISSALLU JUULI 2012 Orbicon A/S Ringstedvej 20 DK 4000 Roskilde Danmark Oqarasuaat + 45 46 30 03 10 Suliaq Draft 4.0 Ulloq Juulip 26-at 2012 Suliarinnittut MMAC & FPJE

Siulequt Allaaserisaq una Isuani Saviminissamik Piiaanissamut Siunertap ASN-ianut ilanngussat 3-rivaat. Ilanngussaq 3-mi miluumasut imarmiut timmissallu imarmiut Nuup Kangerluaniittut sammineqarput aammalu siunertami ingerlataniit akornusersuinernut atatillugu kingunerisinnaasai sammineqarlutik. Ilanngussami matumani angusat naliliinerillu ASN-mi qitiusumik nalunaarusiami eqikkarneqarput. Uuliamik imaluunniit akuutissanik Nuup Kangerluani aniasoqarsinnaaneranut atatillugu apeqqut Ilanngussaq 6-mi sammineqarpoq. ASN-mut Ilanngussat: Ilanngussaq Nalunaarusiap qulequtaa nr. 1 Pinngortitami nunaminertami pineqartumi avatangiisip suussussianut misissueqqaarneq 2 Tuttut nunaminertami pineqartumi amerlassusiannut miisissueqqaarneq 3 Nuup Kangerluata imartaani miluumasut timmissallu 4 Silaannap pitsaassusianut naliliineq 5 Nipiliornermut naliliineq 6 Ikummatissat akuutissallu aammalu mingutsitsisoqariataarsinnaanermi naliliineq 7 Imermik aqutsinermik naliliineq 8 Nunap sananeqaataanik ilisarnaasiineq aatsitassarsiornermilu maanngaannarneqartunut naliliineq 9 Erngup nukinganik nukissiuutinik suliniuteqarneq Misissueqqaarnerit siulliit 10 Avatangiisinut iliuuserineqarsinnaasut pilersaarutit Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 2/53

IMARISAI 1 AALLARNIUT... 7 2 MISISSUINERMI PERIUSEQ ATORNEQARTOQ... 8 3 NUUP KANGERLUA... 9 3.1 Inuit nunamik atuinerat...13 3.1.1 Aalisarneq... 13 3.1.2 Piniarneq... 14 3.2 Umiarsuarnik assartuineq...14 4 NUUP KANGERLUANI AVATANGIISIMI UUMASSUSILLIT...15 4.1 Miluumasut imarmiut...16 4.1.1 Natseq Pusa hispida... 16 4.1.2 Aataaq Pagophilus groenlandica... 16 4.1.3 Natsersuaq Cystophora cristata... 17 4.1.4 Qipoqqaq Megaptera novaeangliae... 17 4.1.5 Tikaagullik Balaenoptera acutorostrata... 18 4.1.6 Tikaagulliusaaq Balaenoptera physalus... 18 4.1.7 Niisa Phocoena phocoena... 18 4.1.8 Kigutilissuaq Physeter macrocephalus... 19 4.2 Timmissat imarmiut...19 4.2.1 Oqaatsoq Phalacrocorax carbo... 19 4.2.2 Qeerlutooq Anas platyrhynchos... 19 4.2.3 Miteq siorartooq Somateria mollissima... 19 4.2.4 Toornaviarsuk Histrionicus histrionicus... 20 4.2.5 Alleq Clangula hyemalis... 20 4.2.6 Nattoralik qaqortumik papilik Haliaeetus albicilla... 21 4.2.7 Naajarnaq Larus glaucoides... 21 4.2.8 Naajarujussuaq Larus hyperboreus... 21 4.2.9 Naajarluk Larus marinus... 22 4.2.10 Naajaq sildemåge Larus fuscus... 22 4.2.11 Naaja sølvmåge Larus argentatus... 23 4.2.12 Taateraaq Rissa tridactyla... 23 4.2.13 Imeqqutaalaq Sterna paradisaea... 24 4.2.14 Serfaq Cepphus grylle... 24 4.2.15 Apparluk Alca torda... 24 4.3 Aalisakkat...25 4.2.1 Saarullik Gadus morhua... 25 4.3.2 Uugaq Gadus ogac... 25 4.3.3 Qaleralik Reinhardtius hippelglossoides... 25 4.3.4 Ammassak Mallotus villosus... 25 4.3.5 Nipisa Cyclopterus lumpus... 25 4.4 Uumasut navianartorsiortut...26 5 SUMIIFFIIT UUMASSUSEQARTUNUT TAMANUT IMMIKKUT PINGAARUTILLIT...28 5.1 Sumiiffiit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit aallaavigalugit illersugaasut...28 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 3/53

5.2 Sumiiffiit nunami inatsisiliorneq aallaavigalugu illersugaasut...28 5.3 Sumiiffiit NGO-nit allanngutsaaliugassatut toqqarneqarsimasut...28 5.4 Timmissat imarmiut uumasoqarfii...28 5.4.1 Timmissat imarmiut ukiiffigisartagaat... 30 5.4.2 Nipisat ammassaallu suffisarfii... 30 6 SUNNIUTAASINNAASUNIK NALILERSUINEQ...31 6.1 Isuani siunertami umiarsuakkut assartuinermi ingerlatassatut naatsorsuutigisat...31 6.2 Sunniutaasinnaasunik nalilersuinermi periuseq atorneqartoq...32 6.3 Umiarsuakkut assartuineq peqqutigalugu imaani avatangiisinut sunniutaasussat (pisussat pilersaarutaasut)...35 6.3.1 Ullutsinni siunissamilu umiartorneq... 35 6.3.2 Eqqaani nipeqassuseq... 37 6.3.3 Nipit aallaavii nipeqareerneranut sunniutaasinnaasut... 39 6.3.4 Pissusilersornikkut ajoqusiinerit... 42 6.3.5 Angalanermi sukkassuseq ilimagisassaq... 43 6.3.6 Aporsinermi ajutoorataarsinnaaneq... 44 6.3.7 Tamakkiisumik navianartunik naliliineq... 44 6.3.8 Silaannakkut mingutsitsinerit... 45 6.3.9 Umiarsuit makittarissaataat imeq aqqutigalugu uumasut nunatsinneersuunngitsut siaruapallattartut eqqunneqarsinnaanerat... 46 6.3.10 Miluumasut aammalu timmissat imarmiut sikunik piiaasarnermiit sunnerneqarnerat... 47 6.4 Umiarsuakkut assartuineq peqqutigalugu imaani avatangiisinut sunniutaasussat (pilersaarutaanngitsumik pisut)...47 6.4.1 Umiarsuit apuisarneri... 47 7 NAJOQQUTASSAT...49 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 4/53

Assiliartat allattorsimaffiat Ass. 1-1 Nuup Kangerluani sumiiffik misissuiffigineqartoq... 7 Ass. 2-1 Nuup Kangerluani aalisakkanik tigulaarinnittaqattaarluni misissueqqaarneq... 8 Ass. 3-1 Nuup Kangerluani pilutat pingaarnersaat aqqusaarlugu imaatigut aqqutissatut naatsorsuutigineqartoq... 9 Ass. 3-2 Tunngaviunerusumik kangerluup natiata silammut sivinganersartaaniit (saamiatungaani) ilorpasinnerusortaanut sermersuarmut Kangiata Nunaata Sermianut (KNS) imaata itissusaanik paasissutissat. Nateq 1 (titartakkami Sill 1) Nuup eqqaaniippoq (Mortensen et al. 2011-niit)....10 Ass. 3-3 Nuup Kangerlua upernaakkut....11 Ass. 3-4 Nuup Kangerluani immap kaaviiaarnerata ilusilersornera: (a) Kangerluup paani kaaviiaarneq, (b) sermersuup ataani kaaviiaarneq, (c) immap oqimaannerusup avataaniit isaasoq kiisalu (d) immap iluata akornanni kaaviiaarneq. Assiliartami c-mi d-milu titarnerit toornillit tassaapput immap aalajangersimasumik oqimaassusillip (isopycnals) killinga, qarsuusallu siumut ingerlaarfik takutippaat. Erngup (Fw) nukissallu (kiak) ingerlaarfiat qernertumik aappaluttumillu qarsuusaqarput, aasami ukiumilu ingerlaarneq takutillugu (Mortensen et al. 2011-miit)....12 Ass. 3-5 Nuup Kangerluata qinnguani immap qaava sioraaqqanik marrarmillu annertuumik akoqarpoq (Innajuattup Qaqqaa qeqqaniippoq)...13 Ass. 4-1 Aasakkut naasut tappiorannartut kangerluup qinnguani naanerat....15 Ass. 4-2 Qipoqqaq aasakkut Nuup Kangerluaniittarpoq...18 Ass. 4-3 Nipisat Ikeranni 2008-mi upernaamiit 2010-p upernaavata tungaanut ukiinerni pingasuni mitit ukiisut amerlassusaat (Malta allallu 2010)...20 Ass. 4-4 Taateraaqarfiit arlallit Nuup Kangerluani nassaarineqarput...24 Ass. 4-5 Nipisat Nuup Kangerluata sineriaani qaarsut nalaanni sumiiffinni amerlasuuni suffisarput...26 Ass. 5-1 Timmissat imarmiut piaqqiorfii Nuup Kangerluaniittut (Qeqertannguit, Innaarsunnguaq & Innajuattoq) aammalu Nipisat mitit ukiisarfii pingaarutilerujussuupput...29 Ass. 5-2 Innajuattup Qaqqaa timmissat imarmiut amerlasuut piaqqiorfigisartagaat...30 Ass. 6-1 Agguaqatigiissillugu 2011-mi Maajimiit Septembarip tungaanut umiarsuit tulattarnerat oqimaassutsimut tons-imut immikkoortillugit. Isuani ingerlatsinerup nalaani umiarsuit qaammammut qulit ilimagineqartut ilanngunneqarput....36 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 5/53

Nalunaarsuiffiit allattorsimaffiat Nal. 4.1 Timmissat imarmiut Nuup Kangerluani naapitassat pingaarnerit killiffiisa eqikkarnerat...22 Nal. 4.2 Uumasut Kalaallit Nunaata ilaaniittut nungutaanissaminnut navianartorsiortut Nuup Kangerluaniittut...26 Nal. 5.1 Timmissat imarmiut aappariit piaqqiortut amerlassusaat Nuup Kangerluani piaqqiorfinniittut. Kisitsisit 2010-mut tunngapput. Ind tassaavoq timmissat ataasiakkaat (aappariiunngitsut). Paasissutissat Juul-Pedersenimeersut allaniillu 2011...29 Nal. 6.1 Akuutissat pingaarnerit (oqimaassussaat) umiarsuarniit Taseraarsummi talittarfimmut eqqussuunneqartussat annertussusaat...31 Nal. 6.2 Umiarsuit Taseraarsuup talittarfianut tikittartussatut naatsorsuutigineqartut suussusaat....32 Nal. 6.3 Assersuummi matumani titarnermi taartumi aatsitassarsiornermut siunertap sanaartorfigine-qarnerani sunniutaasussat takutinneqarput ingerlatsinerup nalaani annikinnerusumik sunniu-teqassalluni (qaamanerusumik qalipaatilik) aammalu matusinerup nalaani kingornalu sunniu-teqassanani (titarneq qalipaateqanngitsoq). Annikillisaanngikkaanni ingerlataq nunap immikkoortuanut, sivikitsumik aammalu akunnattumik avatangiisinut sunniuteqassaaq. Aammattaaq qularnanngilluinnarpoq sunniutaasussat piumaartut, aammalu taamatut naliliineq tatigineqarluinnarpoq, tassa imaappoq paasissutissat qularnaalluinnartut toqqammavigalugit naliliisoqarpoq. Annikillisaarilluni ingerlatat sumiiffimmi kisimi sunniuteqassapput, sivikitsumik aammalu annikitsuinnarmik sunniuteqassapput....34 Nal. 6.4 Umiarsuit assartuineranniit akornusersuinerit sunniutissaasa misissornerisa eqikkarnerat...41 Nal. 6.5 Umiarsuit assartuineranniit nipiliortoqarnerata sunniutissaasa misissornerisa eqikkarnerat...44 Nal. 6.6 Umiarsuit assartuineranniit silaannarmut mingutsitsinerit sunniutissaat...45 Nal. 6.7 Umiarsuit makittarissaataanni imermit uumasut nunatsinneersuunngitsut amerliartupiloortartut eqqunneqarsinnaanerat pillugu sunniutaasinnaasut misissuiffigineqarneranni eqikkaaneq...47 Nal. 6.8 Umiarsuit apuineranni sunniutissat misissorneranni eqikkaaneq...48 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 6/53

1 AALLARNIUT London Mining massakkut Isuani, Nuummiit 150 km avannamut kangianut, saviminissamik piiaasoqarsinnaaneranik misissuivoq. Tassunga ilaavoq Taseraarsummi Nuup Kangerluata paavaniit 85 km-it missaanni ungasitsigisumiittumi talittarfiliortoqarsinnaa-nera. Talittarfik taanna Isuani aatsitassarsiorfimmut nioqqutissanik nassiussanillu eqqussuiffittut avammullu niueqatigiinnermut qitiussaaq. Saviminiliassaq talittarfimmiit umiarsuit assartuutit atorlugit Kalaallit Nunaata avataani suliareqqitassanngorlugu nassiunneqartassaaq. Tassunga ilanngullugu umiarsuit assartuutit aammalu umiarsuit orsersuutit mikinerusut nassiussanik containeriniittunik ikummatissamillu talittarfimmukaassisassapput. Nalunaarusiami matumani Isuani saviminissamik piiaaniarluni siunertamut atatillugu nassiussanik Nuup Kangerluani umiarsuarnik assartuinerup kingunerisinnaasai nalilerneqassapput. Nalilersuinermi siunertami sanaartorneq taamatullu ingerlatsineq sammineqarput. Sumiiffik misissuiffigineqartoq assiliartaq 1.1-mi takuneqarsinnaavoq. Nalunaarusiami Taseraarsummi talittarfimmut pilersuinermut atatillugu uuliakoortoqar-nerata kingunerisinnaasai sammineqanngillat, tassami tamanna nalunaarusiami immikkut ittumi sammineqarmat, Handling Oil in the Isua project and potential impact of oil spills on land and nearshore marine areas of Godthåbsfjord (Isuani suliniummi uulia pillugu iliuuserisassat, aammalu Nuup Kangerluani nunami sinerissamullu qanittumi imaani uuliakoortoqarnerani sunniutaasinnaasut). Ass. 1-1 Nuup Kangerluani sumiiffik misissuiffigineqartoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 7/53

2 MISISSUINERMI PERIUSEQ ATORNEQARTOQ Nuup Kangerluani imaani uumasut pillugit paasissutissat pingaarnertut Pinngortitaleriffiup aammalu DCE-p Nationale Center for Miljø- og Energiministeriet (siusinnerusukkut Danmarks Miljøundersøgelsimik DMU-mik taaguteqartup) misissuinerini saqqummiunneqarsimasuneersuupput. Taamatuttaaq Orbiconimi sulisut 2008-miit 2011-imut asimi misissuineranni oqaaseqaatit ilanngunneqarput. Naak nalunaarusiami matumani imarmiut miluumasut aammalu timmissat pingaarnertut sammineqaraluartut, kangerlummi imaani uumassusillit nalinginnaanerusumik allaaserineqarput. Tassani siammasinnerusumik paasitinniarneqarpoq Nuup Kangerluani imaani uumassusillit pillugit paasisaqartoqarnerunissaa taamatullu miluumasut timmissallu nerisaqartarneranni kangerluup sortai pingaarnerpaajunersut paasitinniarlugu. Nalunaarusiaq aamma kangerlummi aalisakkat, aalajangersimasut aningaasarsiutigineqartut, pillugit naatsumik nassuiaateqarpoq. Ass. 2-1 Nuup Kangerluani aalisakkanik tigulaarinnittaqattaarluni misissueqqaarneq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 8/53

3 NUUP KANGERLUA Nuup Kangerlua Nuup eqqaaniittoq kitaani kangerluit annerit ilagaat. Imaannaanngitsuuvoq arlalinnik kangerloqarluni. Nunap timaanut 150 km-inik isorartutigisumik ilummukarpoq taamaalillunilu Sermersuaq imarlu atatilerlugit. Kangerluit katillugit 2000 kvadrat kilomeeterit sinnerlugit angissuseqartut qooqqunik U-ngasunik arlalinnik sanaajupput, taakkulu Sermersuup ataallugu ingerlaartuarlutik. Nuup Kangerlua nateqarpoq assigiinngitsunik itissuseqartunik, kangerluup paani tunngaviusumik itissuseqarpoq (170m-inik itissuseqarluni) iluanilu arlalinnik nateqarluni (Ass. 3-2). Nuuk nateq 1-ip eqqaaniippoq (250 m miss. Itissuseqarpoq) tunngaviunerusumillu kangerluup imartaa nateq 2-p kangiatungaaniilluni, annerpaaffiani 625 m-imik itissuseqarluni (Mortensen et al. 2011). Tunngaviusumik kangerluk 190 km-ringajammik takitigivoq amissusaalu 4-miit 8 km-it tungaanut nikerartarluni. Ass. 3-1 Nuup Kangerluani pilutat pingaarnersaat aqqusaarlugu imaatigut aqqutissatut naatsorsuutigineqartoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 9/53

Ass. 3-2 Tunngaviunerusumik kangerluup natiata silammut sivinganersartaaniit (saamiatungaani) ilorpasinnerusortaanut sermersuarmut Kangiata Nunaata Sermianut (KNS) imaata itissusaanik paasissutissat. Nateq 1 (titartakkami Sill 1) Nuup eqqaaniippoq (Mortensen et al. 2011-niit). Immap sikua ilulissallu Nalinginnaasumik siku pinngortarpoq novembarimi. Ukiut ilaanni siku aalaakkaasoq kangerluup ilorpasinnerusortaani annertuumi pinngortarpoq, sermersuup saani serminik nakkaannikunik annertusiartortitsisumik. Ukiuni issittuni ilulissat sikumut aalaakkaasumut qerruttarput ukiunilu issippianngitsuni ilulissat ukiuunerani saassortarput (Mortensen et al. 2011). Maajimi-juunimi siku aalaakkaasoq ukiuunerani Kangerlummi pinngornikoq aakkiartulernera pillugu siku annertooq ilulissanut qerisitaq ingeerlaalertarpoq (Mortensen et al. 2011). Siku annikitsuinnaq ilulissallu amerlanngitsut kangerluup avataanut pisarput. Immap qaata kiassusaa ukiup kaajallakkiartornera malillugu 0 C-miit 5 C tungaanut nikerartarpoq, naqqatalu kiassusaa nikerannginnerusarluni 0-1 C-imik kiassuseqartarluni (Jensen & Rasch 2008). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 10/53

Ass. 3-3 Nuup Kangerlua upernaakkut. Immap ingerlaarnera kaaviiaarneralu Nuup Kangerluani immap ingerlaarnera imaannaanngitsuuvoq ingerlaartuarlunilu, tamannalu pissutsinik arlaliusunit pilersitaavoq, tassaappullu imermik sermersuarmiik kuuffigineqartuarnera, anori, immap sikua, ulittarneq-tinittarneq kiisalu kangerlummi oqilisaassineq pillugu (Mortensen et al. 2011). Immap kaaviaarnera pissutsinik assigiinngitsunik sisamanik pilersinneqartartoq paasineqarsimavoq (Mortensen et al. 2011): (1) kangerluup paani imermik kuuffigineqarneranniit, (2) sermip ataani immap iluani imermik kuutsitsinermi immamut akulerunneraniit, (3) avataaniit erngup oqimaatsup kangerlummut isaaneraniiit, kiisalu (4) immap iluata akornanniitumik sarfarneq ulittarnermiit tinittarnermiillu pilersitaasumit, natermi avasinnersartaani 48 km-iusumi, immami itisuumi akulerussinerup pilersitaaniit (takuuk assiliartaq 3-4). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 11/53

Ass. 3-4 Nuup Kangerluani immap kaaviiaarnerata ilusilersornera: (a) Kangerluup paani kaaviiaarneq, (b) sermersuup ataani kaaviiaarneq, (c) immap oqimaannerusup avataaniit isaasoq kiisalu (d) immap iluata akornanni kaaviiaarneq. Assiliartami c-mi d-milu titarnerit toornillit tassaapput immap aalajangersimasumik oqimaassusillip (isopycnals) killinga, qarsuusallu siumut ingerlaarfik takutippaat. Erngup (Fw) nukissallu (kiak) ingerlaarfiat qernertumik aappaluttumillu qarsuusaqarput, aasami ukiumilu ingerlaarneq takutillugu (Mortensen et al. 2011-miit). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 12/53

Ass. 3-5 Nuup Kangerluata qinnguani immap qaava sioraaqqanik marrarmillu annertuumik akoqarpoq (Innajuattup Qaqqaa qeqqaniippoq) 3.1 Inuit nunamik atuinerat Nuuk Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaraat aammalu annersaralugu, 16.000-it missaanni inoqarpoq. Nuuk Nuup Kangerluata paavani qeqertami inissisimavoq. Kapisillit nunaqarfeeraavoq kangerluup qinnguisa ilaanni inissisimasoq aammalu Nuup Kangerluata paavaniit 75 km-it missaanni ungasitsigisumi inissisimalluni. Kapisillit ullumikkut Nuup Kangerluani inoqarfiit kisisartaraat. 1960-ikkunni pilersinneqarpoq saarullinniarneq kangerluup ilaani tamaani siuariartorluarallarmat. Ullumikkut 30-it missaanni illoqarpoq, aammalu innuttaasut 70-it missaanniilernikuupput. 3.1.1 Aalisarneq Kangerlummi allani aalajangersimasunik inoqarfeqanngilaq. Sineriak malillugu illuaqqat piniariarfiit siammasissumik inissisimapput aammalu ukiakkuunerusoq ukiukkuunerusorlu atorneqartarput tuttunniarnerup nalaani. Inuuniutigalugu inuussutissarsiutigalugulu nunap iluani aalisarneq Nuup Kangerluani ingerlanneqartarpoq. Aalisakkat pingaaruteqarnerpaat tassaapput saarulliit, suluppaakkat, qalerallit aammalu qeeqqat. Kangerlummi aalisarneq pillugu sukumiinerusumik allaaserisaq inuiaqatigiinnut sunniutaasinnaasunik misissuinermi (SIA) atuarneqarsinnaavoq. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 13/53

3.1.2 Piniarneq Inuussutissarsiutigalugu piniartut Nuummeersut Kapisilinneersullu kangerlummi puisinniartarput. Puisit piniarneqartartut pingaarnersaat tassaapput natsit (ukioq kaajallallugu) aammalu aataat (aasakkut). Piniarneq pillugu sukumiinerusumik allaaserisaq SIA-mi misissuinermi atuarneqarsinnaavoq. 3.2 Umiarsuarnik assartuineq Nuup Kangerluani umiarsuarnik assartuineq massakkut killeqarpoq, aammalu umiarsuit atorneqartut amerlanertigut mikisuusarput. Umiarsuit mikisut Kapisilinnut aammalu aatsitassarsiornermi siunertani tammaarsimaartarfinnut nioqqutissanik assartuisarput. Umiarsuit misissuutit ilaatigut kangerlummi misissuiartorlutik angalasarput. Aasaanerani arfernik takornariartitsisut Nuummiit naafferartumik kangerluup paavanut takornariartitsisoqartarpoq, kisianni umiarsuit tamakkua kangerluup iluanut qaqutigut pulasarput. Nuummi angalatitsiviit aamma takornariartitsisarput kangerlummullu aalisariartitsisarlutik. Inuussutissarsiutigalugu aalisartut piniartullu Nuummeersut akulikitsumik kangerlummi aalisarlutillu piniariartarput. Kangerlummi angalannerup annerpaartaa angallatit mikisut, inunnit Nuummeersunit pigineqartut, atorlugit pisarpoq, ulluinnarni imaluunniit sapaatip akunnerata naanerani aalisariarlutik, piniariarlutik imaluunniit sunngiffimmi sukisaarsarlutik angalaartarput. Angallatit tamakku amerlasuut sakkortuumik motooreqarput aammalu nal.ak. 50 km-erisut sukkassuseqarlutik ingerlaartarlutik. Ulluni silagissuni angallatit sukkasuuliat amerlasuut kangerluup qinnguini anginerusuni amerlasarput. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 14/53

4 NUUP KANGERLUANI AVATANGIISIMI UUMASSUSILLIT Upernaakkut aasakkullu Nuup Kangerluata ilaanni pinngortitaq naggorillunilu uumassuseqarluartarpoq. Naggorinnerpaat uumassuseqarnerpaallu ilaaniittut tassaapput Kangerluup aallartiffiani ilorpasinnerusortaanilu, tassami kuuit kangerlummi akoqarnerat immap naqqanilu inuussutissat qullartuarnerat peqqutigalugit imaq inuussutissaqarnerugami (Calbert et at. 2011). Upernaakkut qaamanerulernera pillugu phytoplankton-it kangerlummi tamani aprilmaajimi sikkertarput (assiliartaq 4-1). Sikkerarneq juulimi immap qaava kissatsinnerani tarajukinneranilu annerpaaffeqarpoq septembari-oktobarimilu minnerpaaffeqarluni (Juul- Pedersen et al. 2011). Zooplankton-eqassuseq maajimiit aggustip tungaanut annertusarpoq annerpaaffeqarluni juulimi aggustimiluunniit /Juul-Pedersen et al. 2011/ ingammik kangerluup aallartiffianni ilorpasinnerusortaanilu. Kisianni kinguit kangerluup qeqqata missaani aamma nalunaarsorneqarnikuupput (Agersted et al. 2011). Kangerlummi macrobenthos artit katiterneri assigiinngissusaallu kangerluup ilorpasinnerusortaani sermiit eqqaani uumassuseqanngitsut (partikkilit) katersuuffianni uumassuseqarpianngitsut allanngorartarput (Sejr et al. 2010). Kangerluup aallartiffiata eqqaani uumassuseqarluartoq nassaarineqarsimavoq (Sejr et al. 2010). Ass. 4-1 Aasakkut naasut tappiorannartut kangerluup qinnguani naanerat. Aasap ingerlanerani arferit puisillu ingerlaartut nerisassarsiorlutik kangerlummut arlaliullutik pulasarput. Timmiarpaat inaat arlallit anginngitsut kangerlummi aamma takussaasarput. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 15/53

Ammassaat aalisakkat kinguaqqanik nerisaqartut ilagaat. Upernaakkut aalisakkat mikisunnguit tamakku amerlasoorsuanngorlutik kangerlunni suffisarput. Nuup Kangerluata qinnguani maajip aallartinneraniit juunip tungaanut suffisarput (Friis-Rødet aamma Kanneworff 2002). Ammassaat saarullinnit kapisilinnit kiisalu puisinit arfernillu nerisarineqarput. Imarmiut miluumasut kangerlummi uumasut tassaapput natsit, amerlasoorsuunngitsunnguusut. Aasaanerani uumassusillit kinguaassiornerat qaffasitsillugu arferit aammalu puisit allat nikerartut naammattumik nerisassaqarlutik neriniaaluttarput. Tamakkununnga ilaapput qipoqqat, amerlasuut aasaanerani kangerlummiittartut aalisagaqarluarnerani kingoqarluarneranilu nerisaqartartut. Ukiuni qulikkaani kingullerni aataat aamma kangerlummi upernaap naajartulernerani ammassaat amerleruttorneranni nerisassarsioriartortarput. Timmissat imarmiut Qeqertannguani uumasuupput, qeqertaq Nuup Taseraarsuullu akornanni kangerluup pilutaani pingaarnersaaniittoq. Timmissat imarmiut Innajuattup qaqqaani innarmi kitaanut sammisumi iikkami ulloqarput kangerluup pilutaasa annersaata qeqqaniittumi. Ukiukkut kangerluk ingammik qeerlutuunut imarmiunut pingaaruteqarpoq aammalu mitinut untrilikkaanut kangerlummi ukiisartunut, ingammik Nipisat Ikerani Nuup eqqaani, tassani uillut ikkalinerni aqqaamallutik uumassutigisarpaat. Ataani miluumasut imarmiut, timmissat imarmiut aammalu aalisakkat aningaasarsiutigineqartut, Nuup Kangerluani naapitassaasut, pingaarnerit naatsumik allaaserineqarput, aammalu kangerlummi umiarsuit angalaarnerannut atatillugu ingerlatanut sunnerneqarsinnaasut. 4.1 Miluumasut imarmiut 4.1.1 Natseq Pusa hispida Natseq puisini Nuup Kangerluani ukioq kaajallallugu naapitassaavoq. Natseq puisi mikisuuvoq, nunatsinni imartani tamani uumasoq, kisianni avannaani kangianilu sinerissami amerlanerpaajupput. Natseq Nuup Kangerluani nalinginnaarpasippoq amerlassusaat ilisimaneqanngilaq. Piaqqiorfiit nunami aalajangersimasumik sikusartuni imaluunniit sikorsuaqarfiusuni apilluartartuniikkusunnerusarput. Arnavissat sulluliortarput aammalu marsimi-apriilimi ataatsimik piaqqisarput. natsit ilaasa qularnanngitsumik Nuup Kangerlua upernaakkut qimattarpaat, aammalu sikorsuit nungukkiartortut avannaanut malittarlugit. Nuup Kangerluani natsit nerisarisartagaat immannguaq ilisimaneqarput. Taamaattoq natsit sunik tamanik nerisaqartassanganarput, aalisakkat aammalu qaleruallit akunnattut nerisaasa pingaarnersarisarlugit (Rosing-Asvid 2010). 4.1.2 Aataaq Pagophilus groenlandica Aataaq aasaanerani Nuup Kangerluanut tikeraaq piaqqiortuunngitsoq nalinginnaasuuvoq. Aataat Newfoundlandip avataani piaqqiortarput meqquiartarlutillu aammalu uumasut amerlasuut tassanngaanniit Kalaallit Nunaata imartaanut avannaanut nuuttarput, maajimi. Ukiap kingusissuani ukiup aallartilaarnerani aataat Kalaallit Nunaata imartai qimaqqittarpaat aammalu piaqqiorfimminnut uterlutik (Rosing-Asvid 2010). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 16/53

Aataaq aasami Nuup Kangerluaniittut puisit amerlanersaraat, aataat avannamut kitaani sineriak atuarlugu kangerluit qinnguinut ingerlaartarput. Puisit kangerlummut pulasartut amerlassusaat ukiumiit ukiumut nikerarput aammalu amerlassusaat pillugu paasissutissat erseqqarinnerusut pissarsiassaanngillat. Aasaanerani aataaq eqimattani 5-20-it akornanni amerlatigisuni nerisaqaqatigiittarput, ammassaat (100 meterit tikillugit ititigisumi) nerisaasa annerpaartarisarlugit (Rosing-Asvid 2010). 4.1.3 Natsersuaq Cystophora cristata Puisersuaq taanna Nuup Kangerluani nalinginnaasuuvoq, kisiannili immikkut illuinnartoq juulimiit februaarimut tikeraartarpoq. Juunimi-juulimi natsersuit amerlasoorsuullutik Kalaallit Nunaata kujataata kangiani meqquiartarput (Rosing-Asvid 2010). Meqquiareernermi kingorna puisit inersimasut amerlasuut Kalaallit Nunaata kitaani neriniarfinnut ingerlaartarput aammalu puisit ataasiakkaat kangerlunnut aamma pulasarput (Rosing-Asvid 2010), aamma Nuup Kangerluani. Ukiuunerata naanerani natsersuit tamaani uumasuusut Kalaallit Nunaata imartai qimattarpaat Newfoundlandimilu piaqqiorfimminnut naluttarlutik. Natsersuit Nuup Kangerluaniileraangamik aalisakkanik angisuunik saarullinnik, qaleralinnik aammalu ingammik suluppaakkanik pingaarnertut nerisaqartassangatinneqarput itisuumi pisarisartakkaminnik (800 meteri imaluunniit itinerusoq tikillugu) (Rosing- Asvid 2010). 4.1.4 Qipoqqaq Megaptera novaeangliae Qipoqqaq arferit kisiartarigunarpaat Nuup Kangerluanut naafferartumik tikittartut qanorsuaq. Aasaanerani Kalaallit Nunaata kitaani sinerissami nalinginnaasuuvoq, kinguaqqanik aammalu aalisakkanik mikisunik soorlu assersuutigalugu ammassannik aammalu nimeriaaqqanik nerisaqartartoq (Larsen aamma Hammond 2000). Qiporaq asaanerani kisimi neriniartarpoq aammalu ukiuunerani imartanut kiattunut imaluunniit kialaarfiusunut kinguaassioriartorlutik piaqqioriartorlutillu angalaartarput. Qipoqqaat Nuup Kangerluaniinnerukajuttarput maajimiit ukiap kingusissup tungaanut, kisianni uumasut ilaasa ukioq naallugu najuuttarput (Heide-Jørgensen aanna Laidre 2007, Boye et al. 2010). Arferit ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu Nuup Kangerluanut pulasarlutillu anillaqattaartarput, kisianni qipoqqaat ilaasa annerusumik Nuup Kangerluanni najugaqarnerusutut ipput ukiup ingerlanerani sivisuumik najuuttarlutik (Boye et al. 2010). Nuup Kangerluani qipoqqaat amerlassusaat ukiumiit ukiumut nikerartarpoq, kisianni nalinginnaasumik qulikkuutaat amerlanngitsut missaaniittarpoq. Amerlanerit kangerluup paaniinnerusarpasipput, kisianni juulimi 2008-mi Orbiconimi atorfillit qipoqqaat ullut arlallit Qussup eqaaniittut nakkutigisimavaat. Aamma paasineqarsimavoq arferit qaammataasiakkut malinnaavigineqartut kangerluup tamani angalaartartut (Heide-Jørgensen aamma Laidre 2007). Qipoqqaq Kalaallit allattorsimaffiini aappalaartuni Ulorianartorsiunngitsutut nalunaarsugaavoq (Boertmann 2007). Kalaalllit Nunaata inoqqaavisa 2010-miit 2012 tungaanut ukiumut uumasut qulingiluat pisarisinnaatitaavaat. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 17/53

Ass. 4-2 Qipoqqaq aasakkut Nuup Kangerluaniittarpoq 4.1.5 Tikaagullik Balaenoptera acutorostrata Tikaagullik Kalaallit Nunaata sineriaani kujataani kitaanilu nalinginaasuuvoq ilaatigullu kangerluit avaterpasinnerusortaanukartarluni. Upernaakkut aasakkullu Kalallit Nunaanut Atlantimiit ukiisarfimminiit apuuttarpoq, qimaguttarlunilu novembarimi. Kangerlunnut pulaarumatuuvoq aamma Nuup Kangerluanut. Tikaagullik Kalaallit allattorsimaffiini aappalaartuni Ulorianartorsiunngitsutut nalunaarsugaavoq (Boertmann 2007). Kalaalllit Nunaata inoqqaavisa 2010-miit 2012 tungaanut ukiumut uumasut 190-it pisarisinnaatitaavaat. 4.1.6 Tikaagulliusaaq Balaenoptera physalus Tikaagulliusaaq aasaakkut ukiakkullu Kujataanut pulaartarpoq, juunip oktobarilu akornanni. Nalinginnaasumik avataaniittarpoq ikkannerit eqqaani tassanilu kinguttortarlunilu mikisunik aalisagartortarluni. Naak kangerlunnukarumatuujullunilu aamma Nuup Kangerluanukartaraluarluni. Tikaagulliusaaq Kalaallit allattorsimaffiini aappalaartuni Ulorianartorsiunngitsutut nalunaarsugaavoq (Boertmann 2007). Kalaalllit Nunaata inoqqaavisa 2010-miit 2012 tungaanut ukiumut uumasut 10-it pisarisinnaatitaavaat. 4.1.7 Niisa Phocoena phocoena Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 18/53

Niisaq arfiuvoq mikisoq kigutilik Kalaallit Nunaata imaani kitaani ukioq naallugu takussaasoq. Kalaallit Nunaata imaani nalinginnaasuuvoq, kisianni niisat amerlanerit avataaniinnerusarput ikittuinnaallu kangerlunnut pulasarlutik. Niisat aalisagartortarput immap qaata nalaani itinngitsumi. Tikaagulliusaaq Kalaallit allattorsimaffiini aappalaartuni nalunaarsugaanngilaq paasissutissat amigarmata (Boertmann 2007). Kalaallit Nunaani niisanik piniarneq aqunneqanngilaq. Missingersorneqarpoq ukiumut 1500-ut 2000-illu akornanni pisarineqartartut (Boertmann 2007). 4.1.8 Kigutilissuaq Physeter macrocephalus Kalaallit Nunaata imaani kigutilissuaqarneranut ilisimasat annikipput. Avataani takuneqarnerusarpoq aasaaneranilu takussaanerusarluni. Ilaatigut kangerlunnut takisuunut pulasarpoq soorlu Nuup Kangerluanut. Kalaallit Nunaani kigutilissuarmut tunngatillugu qanoq issutsimik takussutissiaq nalilersorneqarnikuunngilaq (Boertmann 2007. Kigutilissuaq illersugaavoq. 4.2 Timmissat imarmiut 4.2.1 Oqaatsoq Phalacrocorax carbo Oqaatsut Kalaallit Nunaanni siaruarsimapput, kisianni amerlasoorsuunngillat, timmissat piaqqiortut, aammalu kitaata qiterpasissuaniinnerullutik. Nuup Kangerluani uumasoqatigiit ikitsunnguit Innajuattup Qaqqaaniipput. 2009-mi uumasoqatigiinni oqaatsut 30-it inersimasut takuneqarput aammalu ikinnerpaamik arfineq-marluk ulloqarput (Orbicon 2011). Oqaatsoq apriilip aallartinnerani piaqqiorfinnut tikittarput, aammalu aggustimiit ukiuuneranut kujataata kippasissuanut aallartarlutik (Salomonsen 1967). Aalisagaannangajaat nerisarai. 4.2.2 Qeerlutooq Anas platyrhynchos Qeerlutooq Kujataani Kitaanilu tamarmi masarsunni timmiaq piaqqiortoq nalinginnaasuuvoq. Piaqqiorfiup avataani qeerlutuut Nuup Kangerluani sinerissami nalinginnaasuupput, tassani amerlasuutigut ikitsunnguullutik katersuussimasarlutik. 4.2.3 Miteq siorartooq Somateria mollissima Mitit piaqqiortut Nuup Kangerluaniittut eqqaaniittullu ikitsunnguupput, kisianni kangerluk aammalu kaangerluup paavata sineriaa (Nuup eqqaaniittoq) timmissamut imarmiumut tassunga ukiiffiuvoq pingaarutilerujussuaq. Mitit ukiisut naatsorsuutigineqarput Canadap kangiani piaqqiortartuneersuunerussasut (Merkel allallu 2002). Mitit Nuup Kangerluani ukiisut naatsorsuutigineqarput kangerlummi timmissat 32.000-iussasut aammalu Nuup eqqaani sinerissamiittut 25.000-iussasut, Nipisat Ikerasaanniinnerusut (Merkel allallu 2002), tassanilu mitit 15.000-it missaat naafferartumik ukiisarput (ass. 4.3). Taamaasilluni Nuup Kangerlua Kalaallit Nunaata kujataata kitaani mitinut ukiiffiuvoq pingaarutilissuaq (Merkel allallu 2002). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 19/53

Ass. 4-3 Nipisat Ikeranni 2008-mi upernaamiit 2010-p upernaavata tungaanut ukiinerni pingasuni mitit ukiisut amerlassusaat (Malta allallu 2010) Mitit Nuummiittut/Nuup Kangerluaniittut ingammik uillunik sullinernillu imaani aqitsumik natilinni nerisaqartarput (Merkel allallu 2007), aammalu alimasissumik raadiup maligaasai atorlugit misissuinerit (telemetri) takutippaat mitit amerlanerit sumiiffimmi ukiiffiusumi annikitsoralaannguamiiginnartartut (Merkel allallu 2006). Sukumiinerusumik misissuinerit takutippaat Nuup Kangerluata paavata eqqaani, nalinginnaasumik piniarfiusumi aalisarfiusumilu, mitit ukiisut nalinginnaasumik sinerissamiit 0,5-miit 1 km tikillugu neriniartartut aammalu ingammik ulluunerani neriniartartut (Merkel allallu 2008). Mitit kangerluup qinngorpasinnerusuani ukiisut inuit akornusersuinerat annikinnerusumiittumi tamanna akerlerluinnaraa. Tassani mitit sineriak tikiivillugu (<50 m) aammalu taarsilernerani unnuakkullu taartuinnarmi aatsaat neriniartarput (Merkel allalu 2008). Mitit kangerluup qinngorpasinnerusuani ukiisut ulluunerani imartani ammasuni ataatsimoorlutik qasuersertarput sumiiffiit neriniarfiit qimallugit (Merkel allallu 2008). Unnuaani kangerlummi nerisassarsiortarneq peqquteqarunarpoq nattoralinniit saassusissoqarnissaa pinngitsoorniarlugu. Nattorallit timmissat aqqaamasut uumassutigaat aammalu tupaallatsitsillutik saassussinerusarlutik, mitit sineriak qanillillugu nerinialeraangata. 4.2.4 Toornaviarsuk Histrionicus histrionicus Toornaviarsuk taanna Kalaallit Nunaata kitaani kujataanilu kuunni nalinginnaasumik piaqqiortuunngilaq, Isuani aamma (Orbicon 2009). Toornaviarsuit piaqqiunnginnerminni immami tarajulimmiittarput ikitsunnguullutik upernaami kangerlummi qasuersaartut takuneqartarput, ingammik sumiiffinni kangerlummi kuussuaqarfiusuni. Aasap naalernerani aammalu ukiakkut toornaviarsuit aamma qularnanngitsumik kangerlummiittarput. Arnaviaanerupput piarallit, kisianni takuneqartut ikitsunnguupput. Piaqqiorfiup avataani toornaviarsuit sinerissami isorattumik imartalinni takuneqarnerusarput. 4.2.5 Alleq Clangula hyemalis Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 20/53

Alleq Isuani tatsini piaqqiornerusarpoq. Allerit amerlasuukkaat upernaami kangerlummi nalinginnaapput. Tamanna timmissanut ukiuunerani ukiiffigisimasaminniit piaqqiorfissaminnukaraangamik nalinginnaavoq, tatsit sikuernissaasa tungaannut sapaatip akunnera imaluunniit sapaatip akunneri marluk tassaniittaramik. Allerit ikitsuinnaat ukiakkut takuneqartarput, amerlanerit imavinnut ammasunut toqqaannartumik kinguaassioriartorlutik timmisaramik. 4.2.6 Nattoralik qaqortumik papilik Haliaeetus albicilla Nattoralik qaqortumik papilik Kalaallit Nunaata kujasissuaniit avannamut Qeqertarsuaq tikillugu najugaqartarpoq, aammalu nunatsinni uumasut ilagalugu. Kujataata kitaani amerlanerpaajupput. Naatsorsuutigineqarpoq nattorallit aappariit 150-200-it missaaniissasut (Boertmann 2007). Kalaallit nattoralii sinerissami naapitassaanerusarput, tassanilu aalisagaanerusunik uumaniartarlutik. Kisianni ukiukkut timmissat imarmiut nerisarisartagaasa pingaarutillit aamma ilagilertarpaat. Ullut nalinginnaasumik qaarsuni sivingasuuniittarput. Inersimasut naliginnaasumik ukiup ingerlanerani piaqqiorfinniittarput, kiisalu timmissat inuusunnerusut ukiuunerani sinerissap avasissuinut nuttarlutik. Sinerissami misissuiffigineqartumi nattoraleqarfiit pingasut tallimallu akornanniipput (Johansen 2008). 2008-miit 2011-mut asimi nattoralinnik (inersimasunik inersimasunngulersunillu) misissuinermi akulikitsumik Nuup Kangerluani sinerissap eqqaani takunnittoqartarpoq, aammalu ilaatigut nunap iluani 10-20 km-it tikillugit ilorpasitsigisumi aamma takunnittoqartarluni (Orbicon 2011). 4.2.7 Naajarnaq Larus glaucoides Naajarnaq nalinginnaasuuvoq aammalu imaani uumasut siaruarluarsimasut ilagaat sinerissami qaarsoqarluartumi, ingammik kangerlunni portusuumik innartalinni ulluliornerusarlutik, piaqqiorlutik, kisianni aamma qeqertani pukitsuni aamma ilaatigut ulloqartarput. Naajarnat amerlasuut inuuffiat Innaarsunnguaniippoq tunngaviusumik kangerluanni (assiliartaq 5-1). Uumasoqatigiit ikitsunnguit allat Qeqertannguaniipput, kangerluup pilutaasa pingaarnersaanni qeqertaq Taseraarsuup tungaani inissisimasoq (Juul-Pedersen et al. 2011). Uumasoqatigiit amerlasuut aamma Innajuattup Qaqqaaniipput kangerluup ilorpasinnerusuaniittumi (Orbicon 2011). 4.2.8 Naajarujussuaq Larus hyperboreus Naajarujussuaq Kalaallit Nunaanni nalinginnaasuuvoq imaanilu siaruarsimalluni. Sumi tamani Kalaallit Nunaanni naapitassaavoq. Naajarnat ilutigalugit naajarujussuaq qaarsuni sivingasuuni portusuuni piaqqiortarpoq, kisianni ilaatigut qeqertaaqqani pukitsuni aamma piaqqiortarluni. Timmissat imarmiut allat piaqqiornerisa nalaanni piaqqisarpoq. Qeqertannguani naajarujussuit ikitsunnguit kangerluup pilutaasa pingaarnersaanni umiarsuit aqqutaat malillugu Taseraarsuup tungaaniittumi piaqqisarput (Juul-Pedersen 2011). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 21/53

4.2.9 Naajarluk Larus marinus Naajarluk Kalaallit Nunaata kitaani avannamut Upernavik tikillugu siaruarsimavoq. Amerlanertigut marlukkaarluni piaqqisarpoq imaluunniit qeqertaaqqani sinerissap avasinnerusortaani uumasoqatigiinni mikinerusuni piaqqisarpoq. Qeqertannguani naajarluit ikitsunnguit kangerluup pilutaasa pingaarnersaanni umiarsuit aqqutaat malillugu Taseraarsuup tungaaniittumi piaqqisarput (Juul-Pedersen 2011). 4.2.10 Naajaq sildemåge Larus fuscus Naajaq sildemåge Kalaallit Nunaanni timmissat piaqqisartut nalinginnaanngilluinnartuupput, kisianni uumasut amerliartorput, aammalu qanittumi Qeqertannguani Nuup Kangerluaniittumi piaqqiulersimallutik. Timmiaq ingerlaartuuvoq, Kalaallit Nunaata avataani ukiisartoq. Nal. 4.1 Timmissat imarmiut Nuup Kangerluani naapitassat pingaarnerit killiffiisa eqikkarnerat Uumasut suuneri Inissisimaffik Nuup Kangerluaniittarneranni piffissaq Nuup Kangerluaniittut nunatsinni uumasoqatigiinnut pingaaruteqassasusiat Oqaatsoq Kinguaassiortoq April August Annikitsuinnaavoq Qeerlutooq Kinguaassiortoq & ukiisoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Miteq siorartooq Tikeraaq Ukiukkuunerusoq Annertuvoq Toornaviarsuk Tikeraaq Upernaakkut ukiakkullu Annikitsuinnaavoq Alleq Tikeraaq Ukiukkuunerusoq Annertuvoq Nattoralik Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Akunnappoq Naajarnaq Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Naajarujussuaq Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Naajarluk Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Naaja, sildemåge Kinguaassiortoq Upernaakkut-aasakkutukiakkut Akunnappoq Taateraaq Kinguaassiortoq April-oktober Annikitsuinnaavoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 22/53

Imeqqutaalaq Kinguaassiortoq Maj-oktober Annikitsuinnaavoq Serfaq Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Annikitsuinnaavoq Apparluk Kinguaassiortoq Apriili aggusti Annikitsuinnaavoq 4.2.11 Naaja sølvmåge Larus argentatus Naaja sølvmåge Kalaallit Nunaanni qaqutigoortuuvoq aammalu kujasinnerusumi kitaani uumasuulluni. Sølvmåge maannakkut siaruariartorpoq aammalu aappariit arlallit Nuup Kangerluani Qeqertannguit eqqaanni piaqqiorput (Juul-Pedersen 2011). 4.2.12 Taateraaq Rissa tridactyla Tateraat amerlasuut Kalaallit Nunaanni piaqqisarput. Taateraat ukiuni qulikkaani kingullerni Kalaallit Nunaanniittut ikileriangaatsiarsimapput. Tamanna aamma kujataata kitaaniittunut atuuppoq, tassani piaqqisartut 1970-ikkut 1980-ikkullu kingorna affaa sinnerlugu ikileriarsimammata (Boertmann 2007). Taateraaqarfiit arlallit Nuup Kangerluaniipput. Taateraaqarfiit annersaat Innajuattup Qaqqaani innamiipput, tassani timmissat aappariit 375-it 2010-mi nalunaarsorneqarput (Juul-Pedersen et al. 2011). Qeqertannguani, kangerluup pilutaasa pingaarnersaanni Innaarsunnguanilu umiarsuit ingerlaarfiisa nalaanni, taateraaqarfiit mikisut aamma nassaassaapput (Juul-Pedersen 2011). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 23/53

Ass. 4-4 Taateraaqarfiit arlallit Nuup Kangerluani nassaarineqarput 4.2.13 Imeqqutaalaq Sterna paradisaea Imeqqutaallat kinguaassiortut Nuup Kangerluani Qeqertannguaniipput, tassanilu aappariit 25-100-it ukiut amerlanerit piaqqiortarput (Juul-Pedersen 2011). 4.2.14 Serfaq Cepphus grylle Serfaq appat ilaat Kalaallit Nunaanni siaruarsimanersaavoq, aammalu sinerissami amerlanerni timmiaqarfinni mikisuni akunnattunilu piaqqiortarpoq. Serfat nuttartuunngilluinnarput, aammalu piaqqiorfiit aatsaat sikoqarnera peqqutigalugu qimattariaqartarlugit. Aalisakkat mikinerusut nerisarpaat. Serfaqarfiit arlallit Nuup Kangerluaniipput. Pingaarnersaat Qeqertannguaniippoq, tassani timmissat 790-it 2010-mi nalunaarsorneqarput (Juul-Pedersen 2011). Serfaqarfik alla Innajuattumiippoq, tassani serfat 46-it 2009-mi juunimi nalunaarsorneqarput, taamaasilluni piaqqiortut ikinnerpaamik aappariit 23-it tassaniipput (Orbicon 2011) aamma Innaarsunnguami serfat 100 apriilimi 2010-mi nalunaarsorneqarsimapput (Juul- Pedersen). 4.2.15 Apparluk Alca torda Kalaallit Nunaani apparluit kitaata sineriaani siammasissumi piaqqisarput. Timmiarpaat inaanut tikerartarput apriilimi aggustimilu aallartarlutik. Mikisunik aalisagartortarpoq. Apparloqarfik mikisoq Innarsunnguani misissuisoqarfiusumi piaqqiorfittut kisiartaavoq. 2010-mi juunimi apparluit 36-it tassani alaatsinaanneqarsimapput (Juul-Pedersen 2011). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 24/53

4.3 Aalisakkat Aalisakkat Nuup Kangerluaniittut aningaasarsiutigineqanngitsut imaluunniit inuussutissarsiutigalugit aalisarneqanngitsut ilisimaneqarnerat nalinginnaasumik annikitsuararsuuvoq (Pedersen aamma Kannewolf 1995). Saarulliit kangerlummi nalinginnaapput, kisianni 1960-ikkunni aalisarnerup annerpaaffianituut amerlatiginatik. 4.2.1 Saarullik Gadus morhua Saarullik nunatta imartaani nalinginnaasuuvoq siaruarsimallunilu avannamut Qeqertarsuup Tunua tikillugu. Sinerissami imaani 600 m tikillugu ititigisumiippoq, aammalu immap naqqata eqqaaniilluni, aammalu ikerinnarmiilluni (Bugge Jensen aamma Christensen 2003). 1900-ikkunni Kalaallit Nunaanni saarulleqassusia agguataarneralu nikerartorujussuuvoq. Tassunga pingaarnertut peqqutaavoq Kalaallit Nunaat saarulliup nalinginnaasumik uumaniarfiisa avannamut killinganiimmat. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaanni silaannaap allannguutai annikitsuarannguugaluartut Kalaallit Nunaata imartaani saarulleqassusianut annertuumik malunniuttarmat. Naak saarulleqarnera 1960-ikkunnut 1970-ikkunnullu sanilliullugu annikinnerugaluartoq suli kangerlummi nalinginnaavoq siaruarsimallunilu. 4.3.2 Uugaq Gadus ogac Uugaq sinerissami Upernavik tikillugu avannamut naapitassaavoq, aammalu Kalaallit Nunaata kujataata kitaani kangerlunni nalinginnaavoq. Aningaasarsiutigalugu aalisarnermi uugaq saarullimmut sanilliullugu nalikinnerusutut isigineqarpoq, kisiannili inuuniarnermut pingaaruteqarluni. Nuup Kangerluani siaruarsimavoq. 4.3.3 Qaleralik Reinhardtius hippelglossoides Qaleralik Kalaallit Nunaata imartaani uumasoq nalinginnaavoq. Immap naqqani sioralinni 200-miit 2.000 meterimut ititigisumi nassaassaaneruvoq (Jørgensen 1997). Qaleralik Kalaallit Nunaanni aalisakkat aningaasarsiornermut pingaaruteqarnerpaat ilagaat, aammalu aningaasarsiutigineqarpoq inuussutissarsiutigineqarlunilu. Aalisagaq Nuup Kangerluani inuuniarnermut aammalu sinerissami aningaasarsiutigalugu aalisarnermut pingaaruteqarpoq. 4.3.4 Ammassak Mallotus villosus Ammassak aasaanerani Nuup Kangerluani naliginnaasorujussuusarpoq. Ammassaat kangerluup qinnguani tappiorannartut eqiteruttut qaninngoortarpaat. Ammassaat angisuut kingunnik aammalu qalerualinnik allanik aamma nerisaqartarput. Kangerlummi sissat siorallit ikkalinerit sinerlugit suffiffigineqartarput. Ammassak nerisaavoq pingaaruteqartoq, aammalu saarullimmut nerisassat pingaarnersaralugu. 4.3.5 Nipisa Cyclopterus lumpus Nipisa Kalaallit Nunaata kujataata kitaani nalinginnaasuuvoq siaruarsimallunilu. Ukiup annersaa imartani avataaniittuni itisuuniittarpoq, kisianni upernaakkut aasalerneranilu sinerissamut qanittuni imartani ikkalinernukartarpoq suffiartorluni. Sinerissami sumiiffinni aalajangersimasuni suffisarpoq, taakkulu ilaat Nuup Kangerluaniittarput. Sumiiffiit Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 25/53

tamakku inuuniarnermut tapertatut aalisarnermut nipisat arnavissat, suffilinnginneranni, pingaaruteqarput. Ass. 4-5 Nipisat Nuup Kangerluata sineriaani qaarsut nalaanni sumiiffinni amerlasuuni suffisarput 4.4 Uumasut navianartorsiortut Uumasut tallimat Kalaallit Nunaata immikkoortuini uumasut nungunneqarnissaminnik navianartorsiortut allattorsimaffianni aappaluttumiittut (Boertmann 2007) Nuup Kangerluani naapitassaapput, takuuk nalunaarsuiffik 4.2. Nal. 4.2 Uumasut Kalaallit Nunaata ilaaniittut nungutaanissaminnut navianartorsiortut Nuup Kangerluaniittut Uumasoq Inissisimaffia Qaqugukkut naapitassaasarnersoq Uumaffigisaat pingaarneq Niisa Pulaartoq(?) Ukioq kaajallallugu Avataani Miteq Tikeraaq Ukiukkuunerusoq Sineriak Kalaallit Nunaanni uumasut navianartorsiortut allattorsimaffianni inissisimaffia Paasissutissat amigarput (Kitaani uumasut) Sunnertiavoq Nuup Kangerluaniittut Kalaallit Nunaanni uumasunut pingaaruteqassusiat Annikippoq/Akunnappoq Annertuvoq Nattoralik Kinguaassiortoq Ukioq kaajallallugu Sineriak Sunnertiavoq Akunnappoq Taateraaq Kinguaassiortoq Apriili-oktobari Sineriak, avataa Sunnertiavoq Annikippoq Maaji-oktobari Sineriak Imeqqutaalaq Kinguaassiortoq Navianartorsiortitaangajalersoq Annikippoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 26/53

Naak niisaq Kalaallit Nunaata imaani siammasissumik inuuffeqartuugaluartoq amerlassusaat ileqquilu ilisimaneqarpianngillat, taamaammat allaqqavoq paasissutissat amigarput (Boertmann 2007). Mitit kitaani uumasut sunnertiasutut nalunaarsorneqarsimapput ukiuni 40-ini kingullerni ikileriapiloorsimanerat peqqutigalugu (Boertmann 2007). Ukiuni kingulliunerusuni uumasut amerliartorpalupput. Nattoralik sunnertiasutut nalunaarsorneqarsimavoq Kalaallit Nunaanni piaqqisartut ikinnerat avinngarusimanerallu peqqutigalugu (Boertmann 2007). Taateraaq sunnertiasutut nalunaarsorneqarsimavoq Kalaallit Nunaanni taateraat piaqqisinnaasut ukiuni qulikkaani kingullerni arlalinni ikileriangaatsiarsimanerat peqqutigalugu (Boertmann 2007). Imeqqutaalaq navianartorsiortinneqangajattutut nalunaarsorneqarsimavoq ikileriangaatsiarsimanera peqqutigalugu (Boertmann 2007). Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 27/53

5 SUMIIFFIIT UUMASSUSEQARTUNUT TAMANUT IMMIKKUT PINGAARUTILLIT 5.1 Sumiiffiit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit aallaavigalugit illersugaasut Nuup Kangerlua Ramsar pillugu aalajangersagaq naapertorlugu Kalaallit Nunaanni sumiiffiit illersugaasut ilaginngilaat. Kalaallit Nunaat Ramsar pillugu aalajangersakkamut atsioqataasut ilagaat nunani masarsunnik aammalu taakku uumassuseqarfiit siuarsarnissaat pillugu. Sumiiffiit aqqanillit masarsoqarfittut toqqarneqarput nunani tamalaani pingaaruteqartutut (Ramsar naapertorlugu sumiiffiit) allattorsimaffimmut ilaapput (Egevang aamma Boertmann 2001). 5.2 Sumiiffiit nunami inatsisiliorneq aallaavigalugu illersugaasut Nunap inatsisai Nuup Kangerlua sumiiffinnik illersugaasunik imaqanngillat. Nunat allanngutsaaliukkat arlallit aamma nuna eqqissisimatitaq ataaseq (Kalaallit Nunaata avannaata kangiani nuna eqqissisimatitaq) toqqagaapput Kalaallit Nunaanni pinngortitamik illersuinissamut inatsit naapertorlugu. Sumiiffiit assigiinngitsut nunami aammalu najukkani aalajangersakkat naapertorlugit illersorneqartussat. 5.3 Sumiiffiit NGO-nit allanngutsaaliugassatut toqqarneqarsimasut Nuup Kangerlua sumiiffittut pingaarutilimmik timmiaqarfittut (IBA-tut) ilaanngilaq, naalakkersuisutiguunngitsumik silarsuarmi timmissanik illersuiniaqatigiiffiup kattuffissuup BirdLife International-imiit toqqarneqartutut. Suliniaqatigiiffiup taassuma Kalaallit Nunaanni IBA-t 55-it sumiissusersisimavai. IBA-mut piumasaqaatit tassaapput sumiiffik amerlasuunik imaluunniit nunarsuarmi timmissanik navianartorsiortunik arlalinnik peqassasoq, sumiiffiit ilagissagaat timmissat killilimmik isorartussusilimmik nikissinnaasunik timmiaqassasoq imaluunniit aalajangersimasumik uumassusilinnik isumalluutilinnik timmiaqassasoq, imaluunniit timmissanik amerlalluinnartunik tikerartartunik imaluunniit aalajangersimasumik najugaqartunik timmiaqassasoq. 5.4 Timmissat imarmiut uumasoqarfii Timmissat imarmiut uumasoqarfii pingasut Nuup Kangerluani pilutat pingaarnersaanni qeqertani innanilu nassaassaapput (assiliartaq 5-1). Uumasoqarfiit allat mikinerusut kangerluup paavata kujataatungaani qeqertaniipput. Kangerluup pilutaani pingaarnermi uumasoqarfinni assigiinngitsuni uumasut aammalu piaqqiortut annertussusaat nalunaarsuiffik 4.2-mi eqikkarneqarput. Nuup Kangerluata qinngua-tungaani Qeqertannguit, qeqertaq pukkitsoq, pingaarnersaavoq, tassanilu timmissat imarmiut Nuup eqqaani piaqqiorfiisa assigiinngisitaarnersaraat. Innajuattumi innat kangerlummi timmissat imarmiut piaqqiorfiat aamma pingaarutilissuuvoq. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 28/53

Ass. 5-1 Timmissat imarmiut piaqqiorfii Nuup Kangerluaniittut (Qeqertannguit, Innaarsunnguaq & Innajuattoq) aammalu Nipisat mitit ukiisarfii pingaarutilerujussuupput Timmissat suuneri Innajuattoq Qeqertannguit Innaarsunnguaq Oqaatsoq 29 ind Taateraaq 375 42 16 Naajarnaq 1535 ind 44 477 Naajarluk 40 Naaja, sildemåge 27 ind Naajarujussuaq 4 Naaja, sølvmåge 0 Imeqqutaalaq 154 ind Serfaq 112 ind 790 ind 100 ind Apparluk Nal. 5.1 36 ind Timmissat imarmiut aappariit piaqqiortut amerlassusaat Nuup Kangerluani piaqqiorfinniittut. Kisitsisit 2010-mut tunngapput. Ind tassaavoq timmissat ataasiakkaat (aappariiunngitsut). Paasissutissat Juul-Pedersenimeersut allaniillu 2011 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 29/53

Ass. 5-2 Innajuattup Qaqqaa timmissat imarmiut amerlasuut piaqqiorfigisartagaat 5.4.1 Timmissat imarmiut ukiiffigisartagaat Nipisat Nuup Kangerluata paavata eqqannguaniittoq (ass. 5-1) mitit ukiisarfiat pingaarutilerujussuuvoq (takuuk 4.2.3) timmissat 15.000-it tikillugit inissaqarpoq. 5.4.2 Nipisat ammassaallu suffisarfii Upernaap aallartilaarnerani nipisat ammassaallu amerlasuut Nuup Kangerluanukartarput imartani ikkatsuni, tinittarfii ulittarfiilu imartat suffiffigiartorlugit. Suffiffiit sineriak malillugu siammasipput, kangerluup qinnguatungaa ingammik suffiffigineqartarpoq. Nipisat immap naqqani ujarattalinnik kissaateqarnerusartut, ammassaat sinerissamut qanittuni ikkalinerni sioqqamik sissalinni suffinerusarput. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 30/53

6 SUNNIUTAASINNAASUNIK NALILERSUINEQ 6.1 Isuani siunertami umiarsuakkut assartuinermi ingerlatassatut naatsorsuutigisat Taseraarsummi talittarfik marlunnik taliffeqassaaq, angallatinut kalittaatinut taliffeqarluni aammalu allanik atortorissaaruteqassalluni, nioqqutissanik, kingoraartissanik, atortunik ikummatissanillu, aatsitassarsiorfiup ingerlanneqarneranut pisariaqartinneqartunik, eqqussanik isumaginninnissamut ilusilersorneqarsimasut aammalu saviminiliassamik avammut nioqquteqarnermi ukiumut 15 mio. tonsinik aqqusaarfiusartussat. Sanaartornerup nalaani, ukiut marluk-pingasut qularnanngitsumik pisussaq, Taseraarsummi talittarfimmut nassiussalerisut annertunerusumik tassaassapput umiarsuit assartuutit, nioqqutissanik maskinanillu aatsitassarsiorfinngortussamut pilersuisut. Aatsitassarsiornermi tunisassiorneq aallartippat umiarsuit pilersuisut tikittartut ikilissapput, kiisalu umiarsuit saviminiliasssamik avammut assartuisussat tikittalertussaallutik. Umiarsuit ingerlaartut (talittarfimmut tikittartussat aammalu umiarsuit kangerlummi ingerlaartartussat) naatsorsuutigineqanngillat sanaartornerup ingerlatsinerullu nalaani atorneqartut assigiinngitsorujussuunissaat, taamaattumik alloriarnerni taakkunani immikkut sunniuteqarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq. Avataaniit eqqussukkat (soorlu atortut ikiuutit, kingoraartissat il.il.) umiarsuit containerersortaatit atorlugit amerlanerit tikittassapput. Ilimagineqarpoq containerit umiarsuarnit 10.000 DWT-itut oqimaatsigisunit assartorneqartassasut. Ingerlatsinerup nalaani umiarsuit containerinik usisut qaammammut pingasut tulattassasut. Akuutissanik aatsitassarsiornermi tunisassiornermi atorneqartussanik annertuunik avataaniit eqqussuisoqassaaq. Akuutissat pingaarnerit (oqimaalutaat malillugit) nal. 6.1-mi allattorsimapput. Nal. 6.1 Akuutissat pingaarnerit (oqimaassussaat) umiarsuarniit Taseraarsummi talittarfimmut eqqussuunneqartussat annertussusaat Nioqqutissaq Annertussusaat (tonsit qaammammut) Qaartartut (Ammonium nitrat) 1.800 Svovlsyre 1.100 Arrortitsisartut 2.050 Ikummatissanik pilersuineq naatsorsuutigineqarpoq pisassasoq umiarsuit orserutit 25.000 DWT-itut oqimaatsigisut sikusiorsinnaasut atorlugit. Naatsorsuutigineqarpoq ingerlatsinerup nalaani umiarsuaq orsiisartoq ataaseq qaammammut tikittassasoq. Saviminiliassaq umiarsuit assartuutit assigiinngitsunik angissusillit atorlugit assartorneqartarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Assartuutit annersaat 180.000 DWTiussaaq, kisianni aamma 100.000 DWT aamma 120.000 DWT atorneqartarnissaat ili- Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 31/53

manarpoq. Umiarsuit saviminiliassamik assartuisut qaammammut 4-5-it missaaniissangatinneqarput. Nal. 6.2 Umiarsuit Taseraarsuup talittarfianut tikittartussatut naatsorsuutigineqartut suussusaat. Tikilernermi aammalu talissimaffissamut inissinniarneq pisassaaq angallatit kalittut marluk 5000 HK sakkortussusilinnik motoorillit atorlugit. Suliassaq pingaarnerunngikkaluartoq angallatit kalissutit pisariaqarfiatigut sikusiutitut atorneqartassapput. Angallatit kalissutit nalinginnaasumik Taseraarsummi talittarfiup eqqani kisimi sulisassapput. 6.2 Sunniutaasinnaasunik nalilersuinermi periuseq atorneqartoq Immikkoortumi matumani umiarsuarmik angallannissatut siunnersuutigineqartut avatangiisinik sunniutigisinnaasaasa, periarfissaqarfiatigut, killilersimaarniarnissaat pillugu periutsit, atorneqartut, nalilersorneqarput. Sunniutaasinnaasut suuneri paasiniarneqarput, (umiarsuarmik assartuinermiit) aallaavigineqarmat aammalu sunnerneqartussaqarluni. Sunnerneqartussat pingaarnersaat tassaavoq kangerlummi imaani avatangiiseq aam-malu tassunga atasut naasut uumasullu. Naasut uumassusillillu immikkut ittumik pingaarutillit (Valued Ecological Components, VEC), immikkut sunnertiasut aammalu/imaluun-niit kangerlummi imaani uumasusillit ilaat pingaaruteqartut, immikkut pingaartinneqar-put. Tassunga ilaapput uumasut aningaasarsiornikkut naleqartut kiisalu uumasut Kalaallit Nunaanni piujuaannartitsinermi aarlerigineqartut. Taamatut misissuinermi VEC-it makku paasineqarput: Imaani uumasut Kalaallit Nunaanni uumasut navianartorsiortinneqartut allattorsimaffianniittut: miteq, nattoralik, taateraaq aammalu imeqqutaalaq. Timmissat taakku uumaniarfii pingaaruteqartut. Qipoqqaq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 32/53

Malitsigalugu sunniutaasinnaasut makku nalilersorneqarput: Umiarsuarmik assartuinissamik siunnersuutigineqartut ingerlatat, mingutsitsinermut, eqqissiviilliortitsinermut imaluunniit allanik sunniutinik aallaaviusut. Mingutsitsisinnaasut, akornusersuisinnaasut imaluunniit allatut sunniisinnaasut. Tigooraasut, taamatut sunniutinit sunnerneqarsinnaasut. Tigooraasut sunnerneqaatigisinnaasaasa sakkortussusaat. Sunniutaasinnaasut pinaveersimatinniarlugit iliuuserineqarsinnaasut. Tamanna pissaaq imatut iliorluni: Umiarsuakkut assartuinermi ingerlatat sunniuteqartitsisinnaasut suuneri paasiniarnerisigut aammalu immikkoortoq 6.1-mi eqikkarneqarneritut. Tigooraasut apuinermut sunnertiasut imaani avatangiisit pillugit immikkoortumi 4-mi allaaserisaniipput. Kapitalimi uani immikkoortuni tulliuttuni ersittumik, silaannarmi, imaani aammalu uumassusillit avatangiisinut sunniutaasinnaasut sammineqarput. Apuinerit tamarmik suuneri naatsumik allaaserineqarput (soorlu assersuutigalugu angallannermiit akornusersuutit). Tamanna malitseqarpoq tuttut sunnerneqarsinnaanerat pillugu allaaserisamik. Periarfissaqartillugu pinngitsoortitsiniaanissamut siunnersuuteqartoqartarpoq. Allaaserisaq naggaserneqarpoq sunniutaasup qanoq ajornartigineranik naliliinermik. Paasissutissat sunniutaasinnaasut nalilersorneqarnerisa eqikkarneqarput (nal. 6.3). Sunniutaasinnaasut suussusersineqarneranni (1) takuneqarsinnaasumik sunniutit (sumiiffiit eqqorneqartut angisussaat), (2) sunniutaasup sivisussusia, (3) avatangiisimut sunniuteqassusia, (4) sunniutaasinnaasup pinissaanut ilimanassusia, aammalu (5) nalilersuinerup ingerlanneqarsimasup tutsuiginassusia. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 33/53

Piiaaffiup ingerlanerani piffissani assigiinngitsuni sunniutaasut Sanaartornermi Ingerlanerani Matunerani Matunerata kingorna Annikillisaaneqartinnagu suniinerup pingaassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Nunap ilaani Sivikitsumik Akunnattoq Qularnanngilaq Annertuvoq Sunniutinik annikillisaassutit Sukumiisumik ilusilersuinikkut aammalu atortorissaarusersornerup nakkutigineratigut naasoqarfiit sapinngisamik annertunerpaamik pinngitsoorniarneqarsinnaapput. Tamanna pisinnaavoq innaallagissiorfiup, aqquserngup aammalu talittarfiup eqqaani sumiiffiit sunnertiasut sukumiisumik nalunaarsornerisigut. Annikillisaasoqartillugu sunniinerup pingaaruteqassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Sumiiffimmi Sivikitsumik Annikippoq Ilimanarpoq Annertuvoq Nal. 6.3 Assersuummi matumani titarnermi taartumi aatsitassarsiornermut siunertap sanaartorfigineqarnerani sunniutaasussat takutinneqarput ingerlatsinerup nalaani annikinnerusumik sunniuteqassalluni (qaamanerusumik qalipaatilik) aammalu matusinerup nalaani kingornalu sunniuteqassanani (titarneq qalipaateqanngitsoq). Annikillisaanngikkaanni ingerlataq nunap immikkoortuanut, sivikitsumik aammalu akunnattumik avatangiisinut sunniuteqassaaq. Aammattaaq qularnanngilluinnarpoq sunniutaasussat piumaartut, aammalu taamatut naliliineq tatigineqarluinnarpoq, tassa imaappoq paasissutissat qularnaalluinnartut toqqammavigalugit naliliisoqarpoq. Annikillisaarilluni ingerlatat sumiiffimmi kisimi sunniuteqassapput, sivikitsumik aammalu annikitsuinnarmik sunniuteqassapput. Tamanna malitseqarpoq pinngitsoortitsiniaalluni iliuusissatut (pisariaqarneratigut) siunnersuutit nalunaarsornerannik, aammalu ersittumik sunniutit, sivissusaa, sunniutaa, ilimanassusia aammalu tutsuiginassusialu pillugit nalilersuinermik kinguneqartarpoq, iliuuseqarnissaq ilanngullugu eqqarsaatigineqarsimappat. EIA-mut atatillugu nalilersuinermi oqariaatsit makku sunniutaasinnaasunik nalilersuinermi nalunaarsuiffimmi atorneqarput: Ersittumik sunniutaasinnaasut annertussusaat: Suliniutip sumiissusaani; taanna aatsitassarsiorfiliarineqartussap iluaniippoq, tassa imaappoq ingerlatanut tunngavoq, atortulersuutinut aammalu tassanngaanniit qanittuararsuulluni (untritillit arlalialuit meterit ungasitsigaluni), Sumiiffimmi; ingerlataniit km-it arlalialunnguit ungasitsigaaq (0-5 km-it miss.), aqquserngup-ruujoreqarfiup iluani, Nunap ilaani; sumiiffiup siunertaqarfiusumiit 50-75 km-inik ungasitsigisumiittoq Nuup Kangerluata sineriaa atuarlugu. Sivisussusaa (iluarsineqarsinnaanera) Sivisussuseq eqqartorneqaraangat sunniutaasup atuuffia eqqarsaatigineqartarpoq. Oqariaatsimi aamma ajoqusiinerup iluarsineqarsinnaannginnerata annertussusaa aamma pineqartarpoq, tassa imaappoq ajoqusiineq atuukkallarnersoq imaluunniit qaqugorsuarmut tunnganersoq (tassa imaappoq iluarsineqarsinnaanngivilluni) Sivikitsumik; sunniutaasoq sivikitsumik atuuppoq peqqissutsimut ajoqusiisussaanani Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 34/53

Akunnattumik; sunniutaa qaammatini imaluunniit ukiualunni sunniuteqassaaq, kisiannili ataavartumik imaluunniit iluarsineqarsinnaanngitsumik malitseqarnani. Sivisuumik; sunniutaa sivisuumik atuutissaaq (> ukiut 15-it) ass. ingerlatsiffiusussaq tamaat atuutissaaq. Ataavartumik aammalu iluarsineqarsinnaanngingajattunik ajoqusertoqarnera takuneqarsinnaavoq. Ataajuartumik; sunniutaa ukiunik qulikkaartuni amerlasuuni atuutissaaq aammalu iluarsineqarsinnaanani. Sunniutaasup pingaaruteqassusia: Annikitsuarannguaq; uumasut (pingaarnerunngitsut) sumiiffimmi aatsitassarsiorfiulertussap iluaneersut aammalu/imaluunniit sumiiffimmi aatsitassarsiorfiusussami uumasoqarfiit annaaneqartut aannikitsuaraapput / ikilerialaassapput / nikerialaassapput, Annikitsoq: tuttut aammalu / imaluunniit tuttoqarfiit sumiiffimmi siunertaqarfiusumi uumaniarfii annikitsumik ikileriassapput / nikeriassapput, Akunnattoq: tuttut aammalu / imaluunniit tuttoqarfiit sumiiffimmiittut ikileriassapput / nikeriassapput, Annertooq; tuttut aammalu / imaluunniit tuttoqarfiit nunap immikkoortuaniittut malunniutilimmik ikileriassapput / nikeriassapput. Sunniutaasinnaasup eqquutsissinnaanerata ilimanassusia: Ilimananngilaq Ilimanarsinnaavoq Ilimanarpoq Pinngitsoorneqarsinnaanngilaq Nalilersuinerup eqqortuunerata tutsuiginassusaa: Annikippoq paasissutissat naammaginanngillat, Akunnappoq paasissutissat Kalaallit Nunaanneersut imaluunniit Issitumi allameersut (ingammik Canadameersut) naliliinermi tikkuaapput, Annertuvoq paasissutissat Nuup Kangerluaneersut imaluunniit Kitaani sanilianeersut inerniliisuupput. 6.3 Umiarsuakkut assartuineq peqqutigalugu imaani avatangiisinut sunniutaasussat (pisussat pilersaarutaasut) Nuup Kangerluani suliniutimut atatillugu angalaneq immap qaani naqqanilu nipiliortitsissaaq. Tamatumuuna kingunerisinnaavaa imaani miluumasut timmissallu akornusersorneqarlutillu qimaatinneqarnerat. Aasap nalaani umiartorneq pillugu nipimut malussajanerusut tassaapput Qeqertannguit eqqaani timmiarpaat inaanni piaqqiortut, ukiuuneranilu Kangerluup paanni Nipisani mitit ukiisartut. Imaani miluumasut aasaanerani nipaanut akornusersorneqaqqajaanerusut tassaapput qipoqqaat aataallu. 6.3.1 Ullutsinni siunissamilu umiartorneq Eqqaaneqassaaq Kalaallit Nunaanni illoqarfittut pingaarnersaq Nuuk Nuup kangerluani inissisimasoq, tassanilu umiarsuit nassiussanik usisartut aammalu umiarsuit angalaarussisut arlaliusut aqqusaartartut. Januaari 2011-miit Maaji 2012 tungaanut katillugu umiarsuit 866-it Nuup talittarfianni nalunaarsorneqarsimapput. Tamatumuuna agguaqatigiissillugu qaammammut umiarsuit 50-it tulattarsimapput. Nalinginnaasumik aa- Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 35/53

Avergare number of monthly berthings saanerani angalasoqarnerunerani qipoqqaat takussaanerusarput 2011-milu Maajimiit septembarip tungaanut qaammammut agguaqatigiissillugu umiarsuit 70-it sinnilaartarsimavaat. Assiliartami 6-1-mi agguaqatigiissillugu qaammammut umiarsuit tulassimasut takuneqarsinnaavoq, sanilliullugulu umiarsuit Isuani suliniummut atatillugu Taseraarsummut tulattartussat ilimagisat ilanngunneqarsimapput. 35 Average monthly port calls For Nuuk for period May-September 2011 30 25 20 15 10 5 0 Size-classes of shipping in gross tonnage Ass. 6-1 Agguaqatigiissillugu 2011-mi Maajimiit Septembarip tungaanut umiarsuit tulattarnerat oqimaassutsimut tons-imut immikkoortillugit. Isuani ingerlatsinerup nalaani umiarsuit qaammammut qulit ilimagineqartut ilanngunneqarput. Missingerneqarpoq umiarsuit Taseraarsummut aqqusaartut qaammammut 9-11 missaanniissasut taakkunanilu umiarsuit marluk nioqqutissanik orsussamillu angallassissapput umiarsuillu 7-9 missaani avammut saviminissamik angallassissallutik. Nalilerneqarpoq Nup eqqaani Nuullu Kangerluata avasippasinnerusortaani suliniutip kingunerisaanik umiartorneq soqutiginartumik annertusinavianngittoq. Malugineqarpoq aamma niuffagiutit saniatigut angallateeqqat Nuup Kangerluaniittartut, takuneqarsinnaavorlu Nuummi angallatillit peqatigiiffiat 2010-mi 861-nik ilaasortaqarsimasoq(boye et al., 2011). Taassuma saniatigut eqqaaneqarsinnaasut umiarsualiviullu pisortaqarfianni allattorneqarsimanngitsut tassaapput umiatsiaatillit peqatigiiffimmi Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 36/53

ilaasortaanngitsut, angallatit inuussutissarsiutaasut, taakkunanilu eqqaaneqarsinnaasut tassaapput arfernik takornariartitsinermut angallatit takornarianullu angallatit allat. 6.3.2 Eqqaani nipeqassuseq Nuup Kangerluani anori sakkortusarpoq ilimagineqarsinnaavorlu anorimiit malliniillu pilersinneqartumik nipeqareertassasoq soorlu aamma Kangerlup qinnguani ilulissat nakkaannerat nipeqareertartoq. Nipit tamakku qatitussusaat allanngorarsinnaasuummata umiarsuup nipaanut ilaatigut assingusarput. Assiliami 6-2-mi agguaqatigiissillugu eqqaani nipit isorartussusaat Wentzip titartagaani takuneqarsinnaavoq. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 37/53

Ass. 6-2 Wentzip titartagaa takutippaa agguaqatigiissillugu nipit eqqaani isorartussusaat angallatinut assigiinngitsunut, imaani pissutsit tunngavigaluit kiisalu anorip sukkassusaa aallaavigalugu. Imarissuseq immap qaata angisuup immap qanoq-issusaanut oqaluttuarinnittuuvoq, anguneqarsinnaasoq maani takutinneqarpoq ( 0.5-miit 6-ip tungaanut) qatsungasumiit imarluttorujussuarmut. (Najoqqutarisaq: National National Research Council. 2003, uannga tulluussagaq Wenz, 1962) Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 38/53

6.3.3 Nipit aallaavii nipeqareerneranut sunniutaasinnaasut Ass. 6-3 Assiliami takutinneqarpoq niuffagiutit qulit assigiinngitsut nipaasa qatitussusaat 5 Hz-ip 16 khzillu akornanni(kisitsisit db-upput) sissiukkami apuuttut avalattullu uuttukkat assigiinngitsunik sukkasusillit. Eqqaaneqassaaq suliniutimi avammut usisartussat 2011-mi umiarsuup anginerpaap Nuummut aqqusaartumiit marloriaataanik anginerussasut, taamaakkaluartorli oqaatigineqassaaq umiarsuup angissusaa akornusersuineralu atsikkutigiittariaqanng tsutut immata, assiliaq 6-3 takuuk. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 39/53

Ass. 6-4 Agguaqatigiissillugu niuffagiaatip qitiusumik nipitussusaa, nikingasarnera ilanngullugu, sissiukkami tulakkiartornerani avalanneranilu. Nalinginnaasumik umiarsuit anginerit mikinerusuniit nipiliornerusinnaatitaasarput, kisianni pissutsit allat aamma apeqqutaasarput soorlu umiarsuup qanoq-issusaa sukkassusaalu. Australiami umiatsianik aqqusaartunik avalattunillu misissuinerup (Hallett, 2004) takutissimavaa nipip sakkortussusaa sanilliunneqarsinnaasartoq qatitussuseq 5 Hz-it 16kHz-illu akornaniikkaangat kiisalu umiarsuit oqimaassusaat 3500 tons-imiit 201000 tons-illu akornaniikkaangata, ilimagineqarporli niuffagiaatsit amerlanerit tunngaviusumik nipaat nikingassuseq aalajangersimasoq iluaniissasut, Assiliartaq 6-4 takuuk. Nuup Kangerluata avasippasinnerusortaani nipeqareerneranut soqutiginartumik allannguuteqassangatinngilaq, umiarsuit amerlanerit 2000 tonsimiit qummut oqimaassuseqareernerat pissutigalugu. Kilisaatit eqqaassanngikkaanni Nuup Kangerluata ilorpasinnerusortaani umiartorneq annikippoq. Umiarsuit angalaarussisut ilaasa(mikinerit) Kapisillit tikittarpaat sikusimanngikkaangamilu angallat usisartoq anginngitsoq Royal Arctic Line-meersoq qaammammut marloriarluni angallassisarluni (Settlement master schedule, 2012). Taamaattorli avammut usisartut Isuani suliniutimi atorneqassangatipput, taakkulu Nuup Kangerluani angallatiniit angalareersuni anginerungaatsiartussaallutik. Tamatumuuna Nuup Kangerluata ilorpasinnerusortaani, angisuunik umiarsuarnik umiartorfioriinngitsumi, umiarsuarnik angisuunik umiartorneq eqqunneqassaaq. Umiarsuit Taseraarsummi apuullutillu avalattussat Qeqertannguani Innaasunnguamilu imaani timmiarpaat inaat kiisalu Nipisat Kangerliumarngani mitit ukiisarfiat 2-3 km-imik ungasitsigalugit saneqquttassavaat. Kangerluup ilorpasinnerusortaani Qussullu kangerluata eqqaani mitit tunngaviusumik kangerlummi eqqissisimaarlutillu nerisut, utaqqiisaa- Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 40/53

gallartumik umiarsuarnit Taseraarsummi tulakkiartortunit akornusersorneqarsinnaapput. Ungasissutsip pineqartup iluani nipimik akornusersuineq annikissaaq, angallatillu Kangerlummi arriitsumik angalanerat peqqutigalugu periuseq allannguitsuussaaq annertunerusumillu qimaatitsisoqassanngilaq (DMU, 2011). Kangerlummi sikup aserorternera sikuminertamut Qussumiittumut sissiukkap eqqaanut killeqassaaq. Tamakkiisumik nalilerlugu kangerlummi nipikkut akornusersuineq imaani timmianut Annikissaaq. Nal. 6.4 Umiarsuit assartuineranniit akornusersuinerit sunniutissaasa misissornerisa eqikkarnerat Aatsitassarsiorfiup ingerlanerani alloriarfinni sunniutaasinnaasut Sanaartornermi Ingerlanerani Matunerani Matunerata kingorna Annikillisaaneqartinnagu suniinerup pingaassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Kangerluup pilutaani pingaarnermi Sivisuumik Annikippoq Pinngitsoorneqarsinnaanngilaq Annertuvoq Sunniutinik annikillisaassutit Kangerlummiinnermi arriitsumik ingerlaartarluni Timmissat imarmiut uumasoqarfianut (aasakkut) aammalu periarfissaqarfiatigut timmissat imarmiut ukiisut ungasilluartarnissaat Annikillisaasoqartillugu sunniinerup pingaaruteqassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Kangerluup pilutaani pingaarnermi Sivisuumik Annikippoq Pinngitsoorneqarsinnaanngilaq Annertuvoq Angallatit inuussutissarsiutitut atortut immap iluani nipiliornerukajuttarput qatitunerusumillu nipeqartarlutik (Hildebrand, 2004). Umiartornermi nipit taamatut sananeqaatillit sivikitsumik uippallertitsisarput qimaatitsigallarlutillu imaani uumasunik. Taamatut akornusersuinermi pissutsit aalajangiisut tassaapput angallatip angissusia, angallatip qanoq aqunneqarnera kiisalu nipikillisaatinik atortugissarneqarnera. Nukik annertuneq Hz-it untritillit arlallit ataallugit katersorneqakajuppoq, nalinginnaasumik 180-iniit 190 db-it (re: 1μPa @ 1m ) tungaanut sakkortutigaluni (Richardson et al. 1995). Angallatit angisuut nipimik tutsarinnassusaat makkunanit pilersinneqartarpoq: Sarpik motoorerlu raketsimik ingerlasaataat: Sarpiup aalanerani puaasat pilersitat qaararnerat pissutigalugu nipi qatitooq pilersittarpaat ingerlaanermi sukkassuserisaanni. Maskiinap nipiliornera: Angallat uninngagaangat arriitsumilluunniit angalagaangat nipi annertuneq maskiinaneertarpoq, taakkulu tassaasinnaapput nukissiortut annerusut (maskiinat dieselitortut imaluunniit turbinat gassitortut) kompressorillu. Nipaat qatitunerusutut siannartutut innerukajuttarpoq. Assigiinngitsutigut nipi ingerlaartinneqarsinnaavoq assersuutigalugu angallatip sananeqaataasigut (maskiinamiit angallatip timitaanut), silaannakkut(maskiinamiit silaannakkoorsinnarluni angallatip timitaanut naggataatigullu imaanut) imaluunniit ingerlariaaseq akuugaq. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 41/53

Itissusersiut: Akisuaneq atorlugu periaaseq. Periaaseq, tassaasoq akisuaneq, atorlugu immap itisussusaa uuttortarneqarnera. Akisuaneq ammukaartuusoq qataatsutut innerusarpoq khz-it untritillit arlallit angusinnaallugit. Sikumik aserorterineq: Sikumik aserorterinerup nipaata qatitussusaa 20-miit 1000 Hz-it missaaniittarpoq. Sikumik aserorterineq naatsumik nipituumillu immap naqqani tillertutut nipeqartarpoq. Immap naqqani nipi arfernut attaveqaatitut atorneqartarpoq, sumiiffiutitut atorneqartarpoq, kiisortunut illersuutaavoq kiisalu nerisassanik ujaarliutaasarpoq. Nipi angallatinik angisuuneersoq annertuumik akornusersuisinnaavoq. Nipit arferit nipaanut akuleruttarnerat ernumassutigineqartartoq angallatini nutaaliani qatitunnerusunit aallaaveqassangatinnerukajuttarpoq. Angallatit nipaat qatitunerusoq sallersaasutut ippoq, kisianni angallatit nutaaliat nipinik qataatsunik aamma pilersitsisarput. Nipit taamatut sananeqaatillit uumasunut imarmiunut arlaliusunut nipikkut attaveqarnerannut akulerussinnaasarput(ungasissutsip annikikannersup iluani), arferit kigutillit ilanngullugit, taannali nipi arferit nipaanut akulerunneranut naliliinermi nalinginnaasumi eqqarsaatigineqarneq ajorpoq. Nipi qilalukkat qaqortat aarlullu nipaanut akuleruttarnera uppernarsineqarnikuuvoq (Foote et al., 2004 and Scheifele et al., 2005). Kalittaatit avammullu angallatit Isuami suliniutimi sullissisussangatinneqarput, kalittaatillu 50-ip 1000 Hz-illu iluani qatitussuseqassangatipput 170 db-imik nipitussuseqarlutillu(re: 1μPa @ 1m) kiisalu avammut angallassisut 10-it 100 Hz-illu akornanni qatitussuseqassangatillutik 180-190 db-imik nipitussuseqarlutik(re: 1μPa @ 1m). Nipit taamatut sananeqaatillit killeqartumik timikkut tusaasinnaassutsikkullu ajoqusiisinnaapput, nipinik akulerutsitsisinnaapput kiisalu imaani miluumasuni pissusilersornikkut allannguisinnaallutik. Imaani uumasut tusaasinnaassusaat nipini 220 db-ip missaani nipitussusilinni ajoquserneqartarpoq aaqqinneqarsinnaanngitsumillu ajoqusiisoqarsinnaavoq nipi 230 db-i anguneqaraangat (McCauley 1994, Southall et al. 2007). Nipitussutsit eqqaaneqartut umiartornermi nalinginnaasuunngillat Isuanilu suliniutimi timikkut tusaasinnaassutsikkullu ajoqusiinissaq ilimagineqanngilaq. 6.3.4 Pissusilersornikkut ajoqusiinerit Arferit qatitunerit, tassaasut qipoqqaq, tikaagulliusaaq, tunnulik tikaagullillu, nipinik akulerussinermi pissusilersornikkut sunnertissinnaapput. Arferit eqqaaneqartut nipit 150- imiit 180 db tungaanut sakkortussusillit sapinngisamik nigortarpaat, pissusilersornikkut allannguuteqartarput nipini 140-160 db iluani annikitsumillu pissusilersornikkut qisuariartarlutik nipi 120 db sinneraanni(mccauley 1994, 2000a &b, Malme et al. 1985, Myrberg, 1990 and Southall et al. 2007). Nipi 120 db-miit annikinnerutinniarlugu angalasarfiup ungasissussaa naatsorsorniarlugu ammalortumi nipi siaruarnera naatsorsueriaaseq najoqqutaralugu (Spherical Spreading Law) missingersorneqarsinnaavoq. Naatsorsueriaaseq malillugu 190 db-mik nipitussusilik 3162 meterit ingerlanerani 120 db-mut nipikillisarpoq; 180 db-mik nipitussusilik1000 meterit ingerlanerani 120 db-mut nipikillisarpoq kiisalu 170 db-mik nipitussusilik 316 meterit ingerlanerani 120 db-mut nipikillisarluni. Eqqaaneqassaarli immap naqqata akisuatitsinera, nipi ingerlaarnerminni ataavartumik millugussaanera kiisalu immap naqqani innaqarnera pillugu akisuaneq naatsorsuinermi ilanngunneqanngittut. Nuup Kangerlua nipimut tutsarinnassusaa misis- Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 42/53

soqqissaarniarlugu assinganik ilusilersuisoqarsinnaavoq, kisianni pissutsinut ilisimasakinneq pillugu ilusilersuinermi paasisat uppernassusaat killeqassapput. Umiartornermilu nalinginnaasumik nipit qatitusarmata akornusersuineq annikissangatinneqarpoq, taamaattumik ilusilersuinermi misissuineq pisariaqanngitsutut nalilerneqarpoq. Ungasissuseq pissusilersornermut allannguuteqarpianngitsutut nalilerneqarsinnaasoq avammut angallassisartumit 5 kilometeriuvoq, tamatumuuna nipi akisuasarnera aamma naatsorsuutigineqarpoq. Nuup Kangerluani suliniutimut atatillugu umiarsuit aqqutissaanni nipimut malussajanerusorisaq tassaavoq qipoqqaq, kingunerisinnaavaalu inuuffigisaminnit pingaartumiit qimaatikkallarneqarnera. Tamakkiisumik qipoqqaat aalajangersimasumik inuuffeqartuunngillat kisianni Nuup Kangerluani qipoqqaat annerusumik nikinneq ajorput(boye et al., 2010). Boye et al. 2010-mi paasisat takutippaat arferit takusat amerlanerit Nuummiit kilometerit tallimat iluaniittut, taamaammat qimaatitsinissaq ernumanartutut nalilerneqanngilaq. Tamatuma takutippaa angallatit qaammammut aqqusaartut arlaliugaluaqisut Nuup Kangerlua arfernut suli orniginartuusoq. Qaammammut angallatit aqqusaartartut qulinik ilaneqassappata ilimananngilaq allannguuteqassasoq. Ilaatigut arferit allat Kangerlummi takussaasarput taakkulu aamma eqqugaasinnaapput, kisianni takussaarpianngillat umiarsuillu aqqutissaanni annerusumik katerisimaartoqarneranik ilisimasaqartoqanngilaq. Puisit Kangerlummi takussaapput kisianni immap naqqani nipiliornermut naammagittarnerat aallaavigalugu nalilerneqarpoq akornusersuineq annertunavianngittoq(richardson et al., 1995), tamanna Canadap issittortaani uppernarsinneqarpoq sajuppillatsitsisarnermi misissuinermi takutinneqarmat natsit taamaallaat killilimmik nipi nigorsimaniartarmassuk. Nuummi angallatillit peqatigiiffiani ilaasortat 861-iusut(kisitsisit 2010-meersut) ilaasortaanngitsullu Kangerlummi angalaartarput. Tamanna annertuvoq eqqarsaatigissagaanni Nuummi innuttaasut 15000-it missaaniittut(semersooq, 2012). Nuup eqqaani, aasaaneranilu Kangerluup timaani, nipit qataatsut eqqaamiusuni angallatinit angallatinilluunniit sukkasuuneersunit annertusorineqarput. Aquuteralaat angisuut 175 dbmik (re: 1 µpa @ 1m) nipitussusilimmik pilersitsisarput. Angallatit eqqaaneqartut qatitussusaat Hz-it untritillit arlaliusut tungaannut missaaniittarpoq(richardson et al. 1995a). Nipit qataatsut immami ungasissuseq aallavigalugu sakkukilliartornerat nipinit qatituunit, assersuutigalugu avammut angallassisut, sakkukillianerusarput. Nipimik akornusersuinermut atatillugu sukkassuseq arriitsoq sammiverlu allanngujuitsoq allanngorartuniit arfernut piuminarneruvoq(evans et al. 1992). Taamaammat arferit eqqaani angallatit sukkasuut umiarsuarnit arriisaartuniit eqqissiviilliortitseqqajaanerusarput, naak umiarsuit nipitunerugaluartut. 6.3.5 Angalanermi sukkassuseq ilimagisassaq Angalaneq isumannaatsuussappat umiarsuup sukkassusaa minnerpaaffik aalajangersimasoq qulaaqquttariaqassavaa aqunneqarsinnaanera anguniarlugu. Una sukkassuseq umiarsuup suussusaa silalu pitsaassusaa najoqqutaralugu allanngorartarpoq, kisianni ilimanarpoq 3-4 knob missaaniissasoq (Gray et al., 2001). Kangerlummi iluliaqarsinnaanera pillugu ilaatigullu akulloqqutsinissaq ajornakusussinnaammat sukkassuseq qaangerneqaqqusaanngittoq eqqunneqassajunnarsivoq, tamatumuuna nipi Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 43/53

mingutsitsinerlu annikillisarneqassaaq aamma (Umiartornermi Isumannaallisarnermi Misissuineq takuneqarsinnaavoq). Nuup Kangerluani umiartornermi sukkassusissaq aalajangigassaavoq, maannalu taakkartoriikkat pissutsit oqartussaaqataassapput ilimagineqarsinnaavorlu sukkassuseq 10 knob-i missaaniissasoq. Avammut angallassisartut sarpiisa ilaatigut sangusinnaanngittuusarput. Taamaammat ilimagineqarpoq arriinnerusumik angalanermi nipitussuseq allanut sanilliullugu minnerussasoq. 6.3.6 Aporsinermi ajutoorataarsinnaaneq Umiarsuit arriitsumik angalagunik arfernut aporsinnaanerat ilimanannginnerusarpoq. Alaskami qipoqqanik umiarsuillu sukkassusaanik misissuineq takutippaa 11,8 knob-i ataallugu angalaneq ingerlanneqaraangat aporsinnaanermut ilimanassuseq millingaatsiartartoq (Gende et al., 2011). Amerikap kangiata sineriaani NMFS-imiit NOAAmiillu(National Marine Fisheries Service aamma National Oceanic and Atmospheric Administration) Atlantiusup Avannaani arferit nungoratarsinnaasut annaaniarlugit sukkassuseq 10 knobimut killilerneqarsimavoq. Nuup Kangerluani sukkassutsimut assinganik killiliigaanni tulluassaaq taamaasillunilu Isuami suliniutimi aporsinnaanermut ilimanassuseq Annikittuaraassaaq. 6.3.7 Tamakkiisumik navianartunik naliliineq Isuami suliniutimi angallatit sullissisussat ikeqigamik, sukkassusaalu annikissangatinneqarlutik Nuup Kangerluani imaani miluumasunik ajoqusiineq, tusaasinnaassutsikkut ajoqusiineq, nipinik akulerussineq pissusilersornikkullu akornusersuineq ilimananngitsutut nalilerneqarput. Nal. 6.5 Umiarsuit assartuineranniit nipiliortoqarnerata sunniutissaasa misissornerisa eqikkarnerat Piiaaffiup ingerlanerani piffissani assigiinngitsuni sunniutaasut Sanaartornermi Ingerlanerani Matunerani Matunerata kingorna Annikillisaaneqartinnagu suniinerup pingaassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Kangerluup pilutaani pingaarnermi Sivisuumik Annikippoq Pinngitsoorneqarsinnaanngilaq Annertuvoq Sunniutinik annikillisaassutit Sukkassutsip sapinngisamik appasinnerpaaffianiitinnissaa nipiliorneq annikillisimaarniarlugu. Annikillisaasoqartillugu sunniinerup pingaaruteqassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Kangerluup pilutaani pingaarnermi Sivisuumik Annikippoq Pinngitsoorneqarsinnaanngilaq Annertuvoq Taamaattorli nunani issittuni immap naqqa nipimut tutsarinnassusaa imaannaanngitsuuvoq, nipilu immap ikiariissitaarnera malillugu pisarpoq soorlu imeq kuummiit immamut akulerukkaangat, taamaattoqartillugulu nipi qulliinut tarajornikitsunut alliinullu ta- Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 44/53

rajoqarnerusunut avissaartarpoq. Tamakku ikiariissitaarnerit Nuup Kangerluani pisarput taamaasillunilu isorartunerusumik nipeqarsinnaalersarpoq. Immap naqqaniit sinaaniilluunniit akisuaneq immap tutsarinnassusaata paasineqarneranut paatsiveerussaataasinnaavoq. Taamaammat Kangerluup nipimut tutsarinnassuaa paasisaqarfigilluassagaanni Kangerluup ilorpasinnerusortaani nakkutiginninnermi atortunik ikkussuigaanni immap naqqani nipip ingerlaarnera paasisaqarfiusinnaalluassagaluarpoq. Kisianni maanna misissuiffigeqqissallugu pisariaqartutut isigineqanngilaq paasissutissat najoqqutarisassat umiartorfiusut akornanni katersorneqarsinnaammata. 6.3.8 Silaannakkut mingutsitsinerit Umiarsuit Isuani siunertamut atatillugu Nuup Kangerluani ingerlaarneranni mingutsitsinerit nunarsuarmi silaannarmik mingutsitsinerulernermik kinguneqassaaq. Tassunga ilaapput svovldioxid, kvælstofoxider aamma perlukut (paaq), dieselmotoorit umiarsuit orsussaannik svovlimik annertuumik akullit ikuallakkaangatigit. Perlukut (paaq) eqqaaniittup aputip sikullu aakkiartorneranni sakkortunerulissaaq seqernup qinngornerata kissatitsinerulernera peqqutigalugu aammalu aputip qaamanermik utersaartitsisarneranik (albedo) annikillisitsilluni. Aniatitat kuliltenik, kuldioxidinik aamma kulbrintenik aamma akoqassapput. Umiarsuit mingutsitsinerisa annertussusaat nunat tamalaat svovldioxidimik nitrogenoxidimillu aniatitat qummut killissarisaanik nalimmassarneqartarput IMO-p Marpol Annex VI aqqutigalugu. Angallatit Taseraarsummi talittarfimmut tikittartussat malittarisassat taakku malissavaat. Kangerlummi umiarsuit, avammut nioqqutissanik assartuinermi nioqqutissanillu eqqussuinermi assartuisoqartarnissaanik pisariaqartinneqartut, ingerlaartartussat (qaammammut aqqusaarnerit 20-it missaanniittut) killeqarnerat eqqarsaatigalugu, gassit silaannarmik kiannerulersitsisartut umiarsuarniit aniatinneqartut avatangiisimut sunniutaat annikitsuinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Taamaattumik sunniutissat Annikitsuararsuussasut nalilerneqarpoq. Nal. 6.6 Umiarsuit assartuineranniit silaannarmut mingutsitsinerit sunniutissaat Piiaaffiup ingerlanerani piffissani assigiinngitsuni sunniutaasut Sanaartornermi Ingerlanerani Matunerani Matunerata kingorna Annikillisaaneqartinnagu suniinerup pingaassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Kangerluup pilutaani pingaarnermi Sivisuumik Annikitsuaraq Pinngitsoorneqarsinnaanngilaq Annertuvoq Sunniutinik annikillisaassutit Sukkassutsip sapinngisamik appasinnerpaaffianiitinnissaa silaannarmik mingutsitsineq annikillisimaarniarlugu. Annikillisaasoqartillugu sunniinerup pingaaruteqassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Kangerluup pilutaani pingaarnermi Sivisuumik Annikitsuaraq Pinngitsoorneqarsinnaanngilaq Annertuvoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 45/53

6.3.9 Umiarsuit makittarissaataat imeq aqqutigalugu uumasut nunatsinneersuunngitsut siaruapallattartut eqqunneqarsinnaanerat Umiarsuit makittarissaataasa erngup imaani avatangiisinut nutaanut uumasoqatigiinnik siaruapiloortartunik eqqussuisoqalernissaa nunarsuarmi imaviit uumassusilittaannut siooranarnerpaat ilaattut ilisarineqarpoq. Umiarsuit makittarissaataat imeq sukuluillu isumagineqarnerat nakkutigineqarnerallu pillugit nunat tamalaat aalajangersagaat (BWM-konvention) 2004-mi akuersissutigineqarpoq. Umiarsuit makittarissaataasa erngup imermik uumassusillit navianartut siaruaannerisigut ajoqusiisoqarsinnaanera pinngitsoortinniarlugu nunani tamalaani aalajangersagaavoq nutaaq.aalajangersagaq naalagaaffinnit 30-init, silarsuarmi niuernermi umiarsuit 35 %-iinik amerlassuseqartunit, atsiorneqareernermi kingorna qaammatit 12-it qaangiukkaangata atuutilertarpoq. Juuli 2011-mi naalagaaffiit ilaasortat 28-it aalajangersagaq atuutilerpaat, taakkununngalu ilaavoq Danmark. BWM-mi piumasarineqarpoq umiarsuit tamarmik imermik makittaarissaat aammalu imaaneersut parnguttoornerit isumagineqarnissaat pillugu pilersaarusiussasut. Umiarsuit tamarmik pisussaapput erngup makittarissaatip isumaginiarnerani aalajangersimasumik najoqqutaqarluni isumaginissaa. IMO Marine Environment Protection Committee (MEPC) imaani avatangiisit illersorneqarnissaa pillugu ataatsimiititaliap najoqqutassat akuersissutigereerpai, taakkulu BWM konventionip piviusunngortinnissaanut ineriartortitsinissamut ikiuutaasut ilagissavaat. Nuup Kangerluanut uumassusillit allanartat eqqunneqarsinnaanerat annikinnerpaaffianiitinniarlugu, umiarsuit makittarissaataat imeq aammalu imaaneersut parngunnikut isumagineqarnerat nakkutigineqarnerallu pillugit (BWM) nunat tamalaat aalajangersagaanni malittarisassat malinneqartariaqarput. Aalajangersakkami piumasarineqarpoq imeq makittarissaat pillugu aqutsinermi systemi umiarsuup iluani pigineqassasoq, taassuma imermik makittarissaammik nakkutiginninnani tigooraaneq igitsisarnerlu taarsissavaa. Aalajangersakkami piumasarineqarpoq imeq makittarissaat umiarsuarmi sukuluiarneqassasoq imaanut avatangiisimut kuineqalinnginnerani peqqussut D-2 aalajangersakkamiittoq naapertorlugu. Angallatit, BWM-mi malittarisassat malillugit Taseraarsummut tikikkaangata, imeq makittarissaat aallaavigalugu uumassusillit nunatsinneersuunngitsut siaruaatipallattartut eqqunneqarnissaannut siooranartua annikitsuararsuusutut nalilerneqarpoq. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 46/53

Nal. 6.7 Umiarsuit makittarissaataanni imermit uumasut nunatsinneersuunngitsut amerliartupiloortartut eqqunneqarsinnaanerat pillugu sunniutaasinnaasut misissuiffigineqarneranni eqikkaaneq Piiaaffiup ingerlanerani piffissani assigiinngitsuni sunniutaasut Sanaartornermi Ingerlanerani Matunerani Matunerata kingorna Annikillisaaneqartinnagu suniinerup pingaassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Nunap ilaani Sivisuumik Akunnappoq Ilimanarsinnaavoq Annertuvoq Sunniutinik annikillisaassutit Umiarsuarni makittarissaat imeq sernguttartullu isumaginninneq nakkutiginninnerlu pillugu nunat tamalaat aalajangersagaasa malinneqarnerisigut. Annikillisaasoqartillugu sunniinerup pingaaruteqassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Nunap ilaani Sivisuumik Annikitsuaraavoq Ilimananngilaq Annertuvoq 6.3.10 Miluumasut aammalu timmissat imarmiut sikunik piiaasarnermiit sunnerneqarnerat Qussuup kangerliumarngata iluatungaa ukiukkut nillertillugu sikusarpoq, ingammik issinnerani. Angallatit talittarfimmut ukioq tamaat tulassinnaaqqullugit angallatit kalittaatit talittarfiup tulaffiini eqqaanilu siku aserortertassavaat. Talittarfiup eqqaani sikup aserorternera miluumasunut imarmiunut pitsaanngitsumik sunniuteqarsinnaavoq. Ingammik natsit ajoquserneqarsinnaapput, taakku sikumi apummik issusuumik qallerneqarsimasumik qaarusuliortarmata, marsimi-apriilimi piaqqiffigisartakkaminni. Kisianni taamatut pisoqarnissaa ilimanarpallaanngilaq natsit Nuup Kangerluani tamaani piaqqiornissaat ilimanarpallaanngimmat. Tassunga peqqutaavoq Qussummi siku unerisimanngitsorujussuummat sakkortuumik anori imaluunniit silap kialaarnera peqqutigalugu kangerliumarnup annersaani siku aserortertarmat, aamma ukiuugaluartumi. Siku angallatinit kalittaatinit talittarfiup eqqaani aserorterneqartarnera taamaattumik miluumasunut imarmiunut sunniuteqartarnera malunniuttaassanngilaq. 6.4 Umiarsuakkut assartuineq peqqutigalugu imaani avatangiisinut sunniutaasussat (pilersaarutaanngitsumik pisut) Immikkoortumi matumani angallatip arferullu kangerlummi pilersaarutaanngitsumik aportoqarsinnaanera sammineqassaaq. 6.4.1 Umiarsuit apuisarneri Umiarsuit apuisoqarnerani pineqarpoq angallatip arferullu akornanni aportoqarnera, miluumasup imarmiup aqqunarneranik imaluunniit toquneranik kinguneqartartoq. Apuisoqarsinnaaneranut siooranartua aammalu sunniuteqarsinnaaneranut apeqqutaavoq umiarsuup qanorittuunera aammalu ingammik sukkassusaa. Nuup Kangerluani angallatit, Isuani siunertamut kiffartuussisut, qipoqqaniunerusoq apuisinnaapput, taakku aasat ilaanni kangerluup paavatungaani amerlasoorsuusarmata. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 47/53

Umiarsuit Taseraarsummi talittarfimmut tikittartut ikinnerat peqqutigalugu (qaammammut 20-it missaanni aqqusaartut), aammalu ingammik kangerlummi arriitsumik ingerlasoqartarnera peqqutigalugu arfermik apuinissap ilimanassusia annikitsuaraasutut nalilerneqarpoq. Nal. 6.8 Umiarsuit apuineranni sunniutissat misissorneranni eqikkaaneq Piiaaffiup ingerlanerani piffissani assigiinngitsuni sunniutaasut Sanaartornermi Ingerlanerani Matunerani Matunerata kingorna Annikillisaaneqartinnagu suniinerup pingaassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Kangerluup pilutaani pingaarnermi Sivisuumik Annikitsuaraavoq Ilimananngilaq Annertuvoq Sunniutinik annikillisaassutit Killilersimaarinninnissaq pisariaqanngilaq, angallatit kangerlummi ingerlaartut arriitsumik ingerlaartuartartussaammata. Annikillisaasoqartillugu sunniinerup pingaaruteqassusaa Siaruartiginera Sivisussusaa Pingaaruteqarnera Ilimanassusaa Tutsuiginassusaa Kangerluup pilutaani pingaarnermi Sivisuumik Annikitsuaraavoq Ilimananngilaq Annertuvoq Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 48/53

7 NAJOQQUTASSAT Agersted, M.D., Nielsen, T.G., Munk, P., Vismann, B. & Arendt, K.E. 2011. The functional biology and trophic role of krill (Thysanoessa raschii) in a Greenlandic fjord. Mar. Biol. 158: 1387 1402. Boertmann, D. 2007. Grønlands Rødliste (Kalaallit Nunaanni uumasut navianartorsiortut allattorsimaffiat), 2007. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik, Namminesornerullutik Oqartussat. 152s. Boye, T.K. Simonsen, M. & Madsen, P.T. 2008. Interaction between humpback whales and whale watchers in Godthåbsfjord (Nuup Kangerluani qipoqqat arfernillu nakkutiginnittut akornanni pisut assigiinngitsut). In. Jensen, I.M. & Rasch, M. (eds.). Nuuk Ecological Research Operations 2 nd Annual report, 2008. National Environmental research Institute, Aarhus University, Denmark. 80 pp. Boye T.K., Simon M., and Madsen P.T. (2010) Habitat use of humpback whales in Godthaabsfjord, West Greenland with implications for commercial exploitation. Journal of the Marine Biological Association of the United Kingdom 90 pp.1529-1538 Boye, T.K., Simon, M. and Ugarte, F. 2011. A note on guide-lines for sustainable whale watching in Greenland, with spe-cial focus on humpback whales. A report for the Greenland Tourism and Business council and Kommuneqarfik Sermer-sooq Pinngortitaleriffik, Greenland Institute of Natural Resources Bugge Jensen, D. and Christensen, K. D. 2003. The Biodiversity of Greenland a country study (Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngitsut nuna pillugu misissuinerit). Technical Report No 55, Pinngortitalerifik, Grønlands Naturinstitut. 210 pp. Calbet, A., Riisgaard, K., Saiz, E., Zamora, S., Stedmon, C. & Nielsen, T.G. 2011. Phytoplankton growth and microzooplankton grazing along a sub-arctic fjord (Godthåbsfjord, west Greenland) Mar Ecol Prog Ser 442:11-22. DMU 2011.. Identifikation af sårbare marine områder I den grønlandsk-/danske del af Arktis. Faglig Rapport udarbejdet af Christensen T., Falk K., Boye T., Ugarte F., Boertmann D., Mosbech A. Egevang, C. & Boertmann, D. 2001. The Greenland Ramsar sites, a status report (Kalaallit Nunaanni sumiiffiit Ramsar malillugu timmiaqarfiit, killiffik pillugu nalunaarusiaq). National Environmental Research Institute, Denmark. Technical Report No. 346, 96 pp. Evans, P.G.H., Canwell, P.J. and Lewis, E.J. (1992) An experimental study of the effects of pleasure craft noise upon bottle-nosed dolphins in Cardigan Bay, West Wales. Pp. 43-46. In European Research on Cetaceans - 6. (Editor P.G.H. Evans). European Cetacean Society, Cambridge, England. 254pp. Foote, A. D., Osborne, R. W. and Hoelzel, A. R. 2004. Whale-call response to masking boat noise. (Angallatit nipiliornerisa arfernut paatsuungalersitsisarnerat pillugu iliuuseqarnissaq) Nature 428: 910. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 49/53

Friis-Rødel, E. and Kanneworff, P. 2002. A review of capelin (Mallotus villosus) in Greenland waters (Ammassaat Kalaallit Nunaata imartaaniittut pillugit misissuineq) ICES Journal of Marine Science, 59: 890 896. Frost, K.J. and Lowry, L.F. 1993. Assessment of damages to harbor seals caused by Exxon Valdez oil spill (Exxon Valdezip uuliamik mingutsitsinerata kingorna qasigissat ajoqusersimanerat pillugu nalilersuinerit). Pp 300-302 in Exxon Valdez Oil spill Symposium, February 2-5, 1993, Anchorage, AK. U.S.A.- Abstract Book. Gende S.M., Hendrix A.N., Harris K.R., Eichenlaub B., Nielsen J., Pyare S. (2011) A Bayesian approach for understanding the role of ship speed in whale-ship encounters. Ecological Applications, 21(6), pp.2232-2240. Gray W.O., Waters J., Blume and Landsburg A.C. (2001). When ships get too big for their ditches. Paper from International Workshop on Channel design and Vessel Maneuverability, Norfolk VA, USA. Hallett M.A. (2004). Characteristics of merchant ship acoustic signatures during port entry/exit. Proceedings of Acoustics 2004. Heide-Jørgensen, M. P., M. Juul Simon, and K. L. Laidre. 2007. Estimates of large whale abundance in Greenland in September 2005. Journal of Cetacean Research and Management 9(2): 95-104. Hildebrand J. (2004) Scripps Institution of Oceanography. Sources of anthropogenic sound in the marine environment, Int. Policy Workshop on Sound and Marine Mammals, London, 28-30 September 2004. Jensen, L.M. and Rasch, M (eds) 2008. Nuuk ecological research operations, 1th annual report 2007. Danish Polar Centre, Danish Agency for Science, Technology and Innovation, Ministry of Science. Technology and Innovation, Denmark. Johansen, P., Aastrup, P., Boertmann, D., Glahder, C., Johansen, K., Nymand, J., Rasmussen, L.M. & Tamstorf, M. 2008. Aluminiumsmelter og vandkraft I det centrale Vestgrønland (Kalaallit Nunaata Kitaata qiterpasissuani alumiiniumik aatsitsivik aammalu erngup nukinganik nukiliorfik). Danmarks Miljøundersøgelser, Aarhus Universitet. 110 s. Faglig rapport fra DMU nr. 664. Juul-Pedersen, T., Rysgaard, S., Batty, P., Moetensen, J., Arendt, K.E., Retzel, A., Nygaard, R., Burmeister,A., Martinsen, W., Sejr, M.K., Blicher, M.E., Krause-Jensen, D., Christensen, P.B., Marbà, N., Olesen, B., Labansen, A, Rasmussen, L.M., Witting, L., Boye, T. and Simon, M. 2011. The MarineBasis programme. In Nuuk Ecological Research Operations 4 th Annual Report 2010. Aarhus University. Danish Centre for Environment and Energy. Kapel, F.O. 1979. Exploitation of large whales in West Greenland in the twentieth centery (Arferit angisuut Kalaallit Nunaata Kitaani 2000-kkunni isumalluuteqarneq). Report to the International Whaling Commission 29: 1997-214 Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 50/53

Larsen, F. & Hammond, P.S. 2000. Distribution and abundance of West Greenland humpback whales (Qipoqqat Kalaallit Nunaata Kitaaniittut piaqqiornerat akulikissusiallu). SC/52/IA1. Lee, K., Azetsu-Scott, K., Cobanli, S. E., Dalziel, J., Niven, S., Wohlgeschaffen, G., and Yeats, P. 2005. Overview of potential impacts from produced water discharges in Atlantic Canada (Erngup uuliasiornermi gassisiornermilu kaanngartinneqarsimasup Atlantikup Imartaanut kuutsinneqartarnera pillugu sunniutaasinnaasut pillugit takussutissat). Pp. 319-342 in Armsworthy et al. (eds.): Offshore oil and gas environmental effects monitoring. Approaches and technologies. Batelle Press, Columbus, Ohio. Malme C.I., Miles P.R., Tyack P., Clark C.W.and Bird J.E. (1985). Investigation of the potential effects of underwater noise from petroleum industry activities on feeding humpback whale behavior. Prepared for U.S. Department of the Interior, Minerals Management Service. Report No. 5851. Malta Rasmussen, L., Blicher, M.E. & Sejr, M.K. and Rysgaard. 2010. Evidence for strong tropic coupling between macrozoobenthos and wintering eider in Nipisat Sound, SW Greenland. In. Jensen, I.M. & Rasch, M. (eds.). 2010. Nuuk Ecological Research Operations 3rd Annual report, 2009. National Environmental research Institute, Aarhus University, Denmark. 80 pp. McCauley, R. D. (1994). Seismic surveys, in Environmental Implications of Offshore Oil and Gas Development in Australia The Findings of an Independent Scientific Review, edited by J. M. Swan, J. M. Neff, and P. C. Young (Australian Petroleum Exploration Association, Sydney), pp. 19 122. McCauley, R.D., Fewtrell, J., Duncan, A.J. Jenner, C., Jenner, M-N., Penrose, J.D.Prince, R.I.T., Adhitya, A., Murdoch, J. and McCabe, K.( 2000a). Marine seismic surveys: analysis and propagation of air-gun signals; and effects of air-gun exposure on humpback whales, sea turtles fishes and squid. Centre for Marine Science and Technology, Curtin University of Technology, Project CMST 163, Report R99-15, 198 pages. McCauley, R.D., Fewtrell, J., Duncan, A.J. Jenner, C., Jenner, M-N., Penrose, J.D. Prince, R.I.T., Adhitya, A., Murdoch, J. and McCabe, K. (2000b). Marine seismic surveys-a study of environmental implications. APPEA Journal, 40, 692-708. Merkel, F.R., Mosbech, A., Boertmann, D. & Grøndahl, L. 2002. Winter seabird distribution and abundance off south-western Greenland, 1999. Polar Research 21: 17-36. Merkel, F.R., Jamieson, S.E., Falk, K. & Mosbech, A. 2007. The diet of Common Eiders wintering in Nuuk, Southwest Greenland. Polar Biology 30: 227-234. Merkel, F.R. & Mosbech, A. 2008. Diurnal and Nocturnal Feeding Strategies in Common Eiders. Waterbirds 31: 580-586. Myrberg A.A. Jr. (1990). The effects of man-made noise on the behavior of marine animals. Environment International, Vol 16. Pp 575-586. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 51/53

National Research Council. 2003. OCEAN NOISE AND MARINE MAM- MALS.Committee on Potential Impacts of Ambient Noise in the Ocean on Marine Mammals, Ocean Studies Board, Division on Earth and Life Studies. NATIONAL RE- SEARCH COUNCIL OF THE NATIONAL ACADEMIES.THE NATIONAL ACADEMIES PRESS,Washington, D.C. Navigational Safety Investigation (2012). Engineering Report for London Mining PLC by SNC-Lavalin. Document number 505076-6000-4PER-0003 version dated 2012-05-18. Orbicon. 2009. The Isua Iron Ore Project, Southwest Greenland (Isuani Saviminissamik Piiaaniarluni Siunertaq, Kalaallit Nunaata Kujataata Kitaa). Report on inventory of breeding Harlequin duck in the Isua area (Isuani toornaviarsuit piaqqiorfigisartagaat pillugu nalunaarut). Report to London Mining. 20 pp. Orbicon. 2011 The Isua Iron Ore Mining Project, Greenland (Isuani Saviminissamik Piiaaniarluni Siunertaq, Kalaallit Nunaat). The natural environment of the project area 3th edition (sumiiffiup siunertaqarfiusup pinngortitaq avatangiisia 3. opslag). 83 pp. Pedersen, S.A. and Kannewolf, P. 1995. Fish on the West Greenland shrimp grounds (Kalaallit Nunaata Kitaani aalisakkat raajaqarfinni), 1988 1992. - ICES Journal of Marine Science 52: 165 182. Richardson, W. J., Greene, C. R. Jr., Malme, C. I. and Thomson, D. H. 1995. Marine mammals and noise (Miluumasut imarmiut nipiliortoqartarneralu). Academic Press, San Diego. 576 pp. Richardson, W.J., K.J. Finley, G.W. Miller, R.A. Davis, and W.R. Koski. 1995a. Feeding,social and migration behavior of bowhead whales (Balaena mysticetus) in Baffin Bay vs. the Beaufort Sea: Regions with different amounts of human activity. Marine Mammal Science 11(1):1-45 Rosing-Asvid, A. 2010. Grønlands sæler (Kalaallit Nunaata puisai). Ilinniusiorfik Undervisningsmiddelforlag. 144 pp. Salomonsen, F. 1967. Fuglene på Grønland (Timmissat Kalaallit Nunaanniittut). Rhodos. København. 343 pp. Scheifele, P. M., Andrew, S, Cooper, R.A., Darre, M., Musiek, F.E. & Max, L. 2005. Indication of a Lombard vocal response in the St. Lawrence River beluga (Qilalukkat qaqortat St. Lawrence Riverimi nipimik mingutsitsisoqarneranik ilimatsaassaqarneq). J. Acoust. Soc. Am. 117 (3): 1486 1492. Sejr, M.K., Wlodarska-Kowalczuk, M., Legezynska, J. & Blicher, M.E. 2010. Macrobenthic species composition and diversity in the Godthaabsfjord system, SW Greenland. Polar Biol. 33: 421 431. Sermersooq, 2012 http://www.sermersooq.gl/da/om_kommune/byerne/nuuk/fakta Settlement master schedule 2012 for Royal Arctic Line: http://ral.gl/images/stories/2011/sejlplaner/bygdemasterplan_2012.pdf Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 52/53

Southall, B.L., A.E. Bowles, W.T. Ellison, J.J. Finneran, R.L. Gentry, C.R. Greene Jr., D. Kastak, D.R. Ketten, J.H. Miller, P.E. Nachtigall, W.J. Richardson, J.A. Thomas and P.L. Tyack. (2007) Marine mammal noise exposure criteria: initial scientific recommendations. Aquatic Mammals 33(4):411-522. Isuani Saviminissamik Siunertamut EIA-mi ilanngussaq 3 53/53