Sisukord. Table of contents Sisältö. 2 Nagu täht või briljant või Like a Star or a Diamond or... Kuin tähti tai briljantti tai...

Size: px
Start display at page:

Download "Sisukord. Table of contents Sisältö. 2 Nagu täht või briljant või Like a Star or a Diamond or... Kuin tähti tai briljantti tai..."

Transcription

1

2

3 Sisukord Table of contents Sisältö 2 Nagu täht või briljant või Like a Star or a Diamond or... Kuin tähti tai briljantti tai... 5 Lilled päevasaare silmades Flowers in the Eyes of the Island of the Day Kukat päiväsaaren silmissä 13 Turvaline ettevõtluskeskkond Safe Environment for Entrepreneurs Turvallinen yritysilmasto 16 Kas tead, et Did you know that... Tiedätkö, että Saarlastega kenasti koos Happily Together with the Saare Folk Saarenmaalaisten kanssa mukavasti yhdessä 22 Inimeselt inimesele From Person to Person Ihmiseltä ihmiselle 36 Hiiu jonn toob edu Hiiu Stubbornness Brings Success Hiidenmaalainen sisu tuo menestystä Toimetus / Editorial board / Toimitus: Margit Kääramees, Ly Kaups Kujundus / Design / Ulkoasu: OÜ Imago Autorid / Authors / Kirjoittajat: Harda Roosna, Justin Petrone, Bruno Pao, Tiit Leito, Hergo Tasuja, Inna Lepik, Urve Merendi, Matti Lüsi, Margit Kääramees Keeletoimetaja / Copy editor / Kielentarkastaja: Tiiu Heldema Tõlge / Translation / Käännös: Irja Toots, Seppo Kervinen Kaart / Map / Kartta: Toivo Saue Esikaane foto / Cover photo / Kansikuva: Tiit Leito Fotod / Photographs / Valokuvat: Tiit Leito, Tuuli Tammla, Toomas Kokovkin, Urmas Liit, Mart Mõniste, Harda Roosna, Heli Tuisk, Tiina Koit, Hanno Luukas, Egon Tintse, Lembit Michelson, Laur Meldorf, Hiiumaa muuseumi fotokogu, erakogud Trükk / Printing / Paino: Reusner AS Kirjastaja / Publisher / Kustantamo: Hiiumaa Turismiliit / Hiiumaa Tourism Association / Hiidenmaan Matkailuliitto, 40 Kontaktid ja informatsioon Contacts and Information Yhteyksiä ja tietoa 60 Kultuurisündmused 2011 Cultural Events 2011 Kulttuuritapahtumat Tähtsad telefoninumbrid Important telephone numbers Tärkeitä puhelinnumeroita

4 Nagu täht või briljant või... Arvasin, et lend Tallinnast Kärdlasse kestab kõige rohkem 30 sekundit, ent olime endiselt maa ja taeva vahel, hõljusime Lääne-Eesti tihedate ja sünkjate metsade kohal ning hüplesime tuules. / / Õhust vaadates nägi Hiiumaa välja nagu mõni briljant või täht. Silmasin sünkjaid metsi ning põllu- ja aasalappe, kitsaid teid, mis ühendasid pisikesi külasid, kus elasid hiidlased. Kõike seda ümbritses vesi: tumesinine valgete laineharjadega meri. Tahtsin Hiiumaale, sest see tundus olevat kaugel. Olin näinud fotosid saare metsikust ilust, pilte tuulepealsetest randadest ja vastuvaidlemist mittesallivaist tuletornidest. Olin lugenud, et talviti pääses saarele isegi üle jää. See tundus üksildane ja rahuküllane. Tahtsin sinna saada. Tõstmata veel oma jalga Hiiumaa pinnale on nii kirjeldanud oma tundeid a suvel Justin Petrone, Ameerika- Eesti ajakirjanik ja kirjanik. Välismaalase silmade läbi nähtud saarest ja inimestest saab lugeda kataloogi keskel olevast Minu Eesti 2 katkendist. Esmakülastajale jätabki kohtumine Hiiumaaga tihti eelpool kirjeldatud mulje see on metsik, tuulepealne, tühjade randade ja põlismetsadega maalapp. Tegelikkuses avaneb aga õitsev Päevasaar (Dagö), mis üllatab nii luuleliste vaadete kui omanäolise õiterohkusega (lk 5). Igal aastaajal on isemoodi võlu saarel elab ja kasvab palju kaitsealuseid loomi ja taimi, on kauneid küpses eas metsi, vaikust, rahu ja turvalisust. Suvel on meil kõige rohkem päikeselisi päevi, mereveed on soojad ning leidub igale maitsele sobilikke supluskohti. Kevadel ja sügisel pakuvad erutavaid vaatepilte jääminek ja sügistormid, otsekui meelde tuletades, et loodus on kõikvõimas. Inimesed on siin külalislahked ja naljalembelised, armastavad oma saart ja kohalikke tavasid, hoiavad ning edendavad neid. Tõsi küll, hiiu nalja mõistmine eeldab kas erilise naljasoone olemasolu või pikemat kooselu hiidlastega. Alati ei aita ka see Hiiu saare omanäolised peod on sätitud väiksemale seltskonnale sobilikuks nagu rätsepaülikond. Kes, kus, mis ja millal on kirjas lk 22 ning kultuurisündmuste kavas lk 60. Jalgrattaga tasub Hiiumaale tulla kogetud lõhnad ja vaated on vahetumad kui autoaknast kiirelt möödavilksatavad pildid. Pedaalijatele on abiks jalgrattaradade trükis, kuid vabalt võib valida oma tee, oluline on vaid jälgida ohutu liiklemise head tava. Kataloogiga kaasas olev suurepärane Hiiumaad tutvustav kaart annab ülevaate nii telkimiskohtade, teede kui vaatamisväärsuste ja muu turistile olulise kohta. Sealsamas on kirjas ka kohaliku matkaklubi Muku mõtted, kuidas jalgrattaga paremini Hiiumaad avastada. Kuigi vahel arvatakse, et Hiiumaa puhul on tegemist vanade naiste ja lammaste saarega, kummutab selle väite arenev majandus (lk 13), meie noorte sportlaste rahvusvaheline edu ja nende säilinud kodukohatunne, tugevad sidemed saarega, millest lähemalt lk 36. Hiiumaad jäävad taga igatsema need, kes on väsinud linnakärast, pidevatest kohustustest ja liigsest inimhulgast. Siin tuleb harva ette trügimist, vahel suvel praami- ja talvel jääteejärjekorras, ning kuri tegevus on saarel peaaegu olematu. Suvereisi tuleks siiski pikalt ette planeerida, sest saare elanikkond mitmekordistub. Selleks, et mitte ilma jääda millestki huvitavast, tuleks broneerida piletid laevale ee, öömaja hotellis, turismitalus või puhkemajas, mille kontaktid leiate käesolevast trükisest alates lk 40. Kui Hiiumaa vaadatud, siis siinsamas kõrval asuvad naabrid Läänemaa ja Pärnumaa, parimad suhted on meil aga Saaremaaga. Kahe naabersaare külg külje kõrval toimimisest on lk 19 oma nägemuse kirja pannud Hiiumaa juurtega Saaremaa mees. Ehk aitab see kõigil ülemererahvaid paremini mõista. On veel tuhat ja üks põhjust, miks Hiiumaale tagasi tulla! 2 Hiiumaa 2011 / 2012

5 Like a Star or a Diamond... I thought the flight from Tallinn to Kärdla would last, at the most, 30 seconds, but we were still up in the air, gliding above the thick, dark forests of western Estonia, bouncing in the wind. / / From the sky, Hiiumaa looked to me like a diamond or a star. I could see dark forests and patches of farms and open fields, thin lines of roads connecting the tiny hamlets where the islanders, called Hiidlased, lived. And all of it was surrounded by water, dark blue seas salted with breaking white-tipped waves. I wanted to go to Hiiumaa because it seemed far away. I had seen photos of the island s wild beauty before, images of windswept beaches and commanding lighthouses. I had read that, in winter, people could even travel across the ice to get to the island. It seemed solitary and peaceful. I wanted to be there. That is how Justin Petrone, an American-Estonian journalist and writer, describes his feelings in the summer of 2006, without having yet set his foot on Hiiumaa. You can read about the island and its people as seen by a foreigner in the extracts from his book My Estonia 2 in the middle of this catalogue. For a first-timer, Hiiumaa may very well seem like described by Petrone - it is wild, open to winds, a bit of land with empty beaches and old-growth forests. In reality, you will encounter a flowering Island of the Day (Dagö) which surprises with poetic landscapes and the unique selection of blossoms (p. 5). Every season has its charm, the island is the home of many protected species of animals and plants, of beautiful old-growing forests, peace and quiet. In summer, Hiiumaa has the largest number of sunny days in Estonia, the sea water is warm and you will find suitable swimming places for every taste. In spring and autumn, the breaking ice and storms remind us of the powers of the nature. People here are kind and humorous, they love their island and cherish and promote local customs. It is true that for getting the Hiiu jokes you must have a special sense of humour or live together with a Hiiu person, and sometimes even that is not enough... The small-scale parties of the island are designed for smaller groups and made fit like a taylor suit. Find out about who, where, what and when on pages 22 and 60. It pays off to come to Hiiumaa by bike - the smells and views are more immediate than scenes flickering by from the car window. Pedalists will find help from the booklet of bike routes, but of course you can follow your own ideas, as long as they are safe and considerate of others on the roads. You will find plenty of sites prepared for camping and making fires, all marked down on the map which also lists the main sights and a bike route suggested by the hiking club Muku. Although sometimes Hiiumaa is considered an island of sheep and old women, the growing economy (p. 13) and the international success and strong links with the home island of our athletes (p. 36) prove otherwise. Hiiumaa is perfect for those who are tired of the city bustle, everlasting assignments and crowds. Here you seldom encounter commotion, only occasionally at the ferry queue, and crime is almost non-existant. A trip in summer has to be carefully planned, though, because the island s population multiplies. Book your ferry tickets at and accommodation at a hotel, tourist farm or a holiday house (contact details p. 40 and onwards). If you have seen enough of Hiiumaa, you can pop to nearby Läänemaa and Pärnumaa counties on the mainland Estonia. The best relations, however, are with the island of Saaremaa. More about the neighbouring islands on page 19, written by a Saare man with Hiiu origins. Maybe this piece of writing will help everyone to better understand the people overseas. And there is another one thousand and one reasons to come back to Hiiumaa! 3

6 Kuin tähti tai briljantti tai... Luulin, että lento Tallinnasta Kärdlaan kestää enintään 30 sekuntia, olimme silti maan ja taivaan välillä, leijuimme Länsi- Viron tiheiden ja synkkien metsien yllä ja heittelehdimme tuulessa./.../ilmasta katsoen Hiidenmaa näytti briljantilta tai tähdeltä. Silmäilin synkkiä metsiä sekä pelto- ja niittytilkkuja, kapeita teitä, jotka yhdistivät pieniä kyliä, jossa asui hiidenmaalaisia. Kaikkea tätä ympäröi vesi: tummansininen meri valkoharjaisine aaltoineen. Halusin Hiidenmaalle, sillä se tuntui olevan kaukana. Olin nähnyt valokuvia saaren villistä kauneudesta, kuvia tuulisista rannoista ja vastaansanomista sallimattomista majakoista. Olin lukenut, että talvisin saarelle pääsi jopa jäitse. Se tuntui yksinäiseltä ja rauhaisalta. Halusin päästä sinne. Näin on kuvannut tunteitaan astumatta vielä Hiidenmaan kamaralle vuoden 2006 kesällä Justin Petrone, vironamerikkalainen toimittaja ja kirjailija. Ensikävijälle Hiidenmaa antaa usein edellä kuvatun mielikuvan se on villi, tuulinen, tyhjärantainen ja ikimetsäinen maatilkku. Todellisuudessa avautuu kukoistava Päiväsaari (Dagö), joka yllättää runollisine näkymineen ja ominaisine kukkarunsauksineen (sivu 5). Jokaisella vuodenajalla on oma lumonsa saarella elää ja kasvaa paljon suojeltuja eläimiä ja kasveja, on kauniita kypsään ikään ehtineitä metsiä, hiljaisuutta, rauhaa ja turvallisuutta. Kesällä on aurinkoisia päiviä eniten, merivesi on lämmintä ja joka makuun sopivia uintipaikkoja. Keväällä ja syksyllä tarjoavat jännittäviä näkymiä jäiden lähtö ja syysmyrskyt ikään kuin muistuttaen luonnon kaikkivoimaisuudesta. Ihmiset ovat täällä vieraanvaraisia ja pilailuhalukkaita, rakastavat saartaan ja tapojaan, säilyttävät ja edistävät niitä. Totta kyllä, hiidenmaalaisen vitsin ymmärtäminen vaatii joko erikoista huumorintajua tai pidempää asumista saarella. Aina ei auta sekään Hiidenmaalaiset juhlat ovat pienehköiksi tilaisuuksiksi sovitettuja kuin räätälin ompelemat puvut. Kuka, missä, mitä ja milloin on nähtävissä sivulla 22 sekä kulttuuritapahtumaluettelossa sivulla 60. Polkupyörällä kannattaa tulla Hiidenmaalle koetut tuoksut ja näkymät ovat vaikuttavampia kuin autonikkunasta. Pyöräilijäin avuksi on pyöräreittijulkaisu, mutta reitin voi valita itsekin, tulee vain noudattaa turvallisen liikenteen sääntöjä. Telttailuun ja nuotion tekoon on riittävästi sallittuja paikkoja, jotka on merkitty muun matkailijalle tärkeän tiedon oheiseen karttaan. Samoin on esitelty merkittävät nähtävyydet ja paikallisen Muku -retkeilykerhon ohjeet Hiidenmaan tutkimiseen pyöräillen. Välistä arvellaan, että Hiidenmaa on vanhojen naisten ja lampaiden saari. Väitteen kumoaa kehittyvä talous (sivu 13), nuorten urheilijoidemme kansainvälinen menestys ja säilynyt kotipaikkatunne, vahvat siteen saareen, josta enemmän sivulla 36. Hiidenmaata jäävät ikävöimään ne, jotka ovat väsyneet kaupungin meluun, jatkuviin velvollisuuksiin ja väenpaljouteen. Täällä ei juuri ole tungosta, joskus kesällä lautta- ja talvella jäätiejonossa. Rikollisuutta ei saarella ole juuri lainkaan. Kesämatka kannattaa suunnitella hyvissä ajoin, sillä kesäkautena asukasmäärä moninkertaistuu. Jotta ei jäisi ilman jostain kiintoisasta, lauttaliput (www.tuulelaevad. ee), yöpyminen hotellissa, matkailutilalla tai lomatalossa tulee varata ajoissa. Yhteystiedot alkavat sivulta 40. Kun Hiidenmaa on katsottu, naapurissa ovat Läänemaa ja Pärnumaa, parhaat suhteet meillä on Saarenmaan kanssa. Kahden naapurisaaren toiminnasta kylki kyljessä kertoo juuriltaan hiidenmaalainen saarenmaalainen sivulla 19. Ehkä se auttaa kaikkia ymmärtämän paremmin merentakaisia ihmisiä. On vielä tuhat ja yksi perustetta palata Hiidenmaalle! 4 Hiiumaa 2011 / 2012

7 Valguse maja Kesk merd on saar ja sellel maja, kus päike jalutab toast tuppa. On varajane hommikutund ja pliit laulab puude põlemise laulu, saatjaks mere rahutu kohin. Laia vetevälja peal teevad lained paigaljooksu, vahupritsmed kulmudel. Tuul on puude turjad kumeraks pressinud ja sireli lillad silmad kiiguvad akna taga. Jaanipäeva ootes niidud värvivad silmi ja valivad sobivat pärga pähe. Ristlinnud on kaelani rohus, et järjekordsel pulmamängul üksteisega mõõtu võtta ja uut elu külvata. Üle taeva libiseb varjuna merikotkas, otsimas teadet rannavetesse saabunud tuulekalade kohta. Tiit Leito Olemise olekud (2009)

8 Lilled Tiit Leito tekst ja fotod päevasaare silmades harakkuljus Hiiumaa floora on liigirikas ja mitmekesine, siin kasvab looduslikult umbes 1000 liiki soontaimi, see on kolmveerand kõigist Eestis esinevatest taimedest. Saar on olnud viimase kümne tuhande aasta jooksul erinevatest ilmakaartest levinud taimedele heaks maandumispaigaks. Siinne mereline kliima ja mitmed looduslikud tingimused on loonud soodsad kasvutingimused erinevatele liikidele. Paljud haruldused peidavad end vaid Kõpu vanade metsastunud rannavallide vahel või Tahkuna sügavate metsade rüpes. Hiiumaa pindala suureneb pidevalt. Pikeneb rannajoon ja taimed asustavad üha uusi alasid. Merest kerkib uusi maakilde ja saared saavad pikkamööda poolsaarteks. Selline maastumine on täis pidevat uueks saamist. Tormituuled mängivad rannavallidega, neid pidevalt sorteerides ja ümber tõstes. Lisaks lainetele teevad oma künnitööd randadel merelt tuultega kaldale kantud jääkuhjatised. Läheb kümneid, teinekord ka sadu aastaid, enne kui taimed sellel alal jäädavalt kanda kinnitada suudavad. Saar saab alguse rannajoonest. Selles, mereveest pidevalt mõjutatud piirkonnas, saavad oma eluga hakkama suhteliselt vähesed taimeliigid. ussikeel, härjasilm Kevadel soojeneb meri aeglaselt ja selle külm hingeõhk ei meelita taimi varakult mullast välja tulema. Erandi moodustab villane katkujuur, mille roosakate käbide taolised õisikud trügivad liivast välja juba aprillikuu lõpupäevadel. Rannikul saavad taimed kasvamise õige hoo sisse alles maikuu lõpupäevadel, kui õitsemist alustab merikapsas ja kõrgekasvuline sinerõigas. Peagi lisandub neile rannikas ja merihumur. Kui päike on merevee soojaks kütnud, siis on aeg hariliku kukeharja ja meeldiva lõhnaga hobumadara käes. Jalgupidi rannikuvees õitseb lillakate õitega randaster. Viimasena näitab oma sinakaid nuttidena asetsevaid õisi rand-ogaputk. Nendel nektaririkastel õitel saavad kokku hilised peolised toimub putukate hüvastijätt möödunud suvega. Jaanipäeval, kui aasta valguse võidu ja pimeduse kaotuse piirilt pooleks kukub, õitseb valgus. Siis on öös juba nii palju heledust, et pimedus hakkab läbi paistma. Õitseb sõnajalg: mitte kuskil paksus metsas, vaid meie hingemaastike lootuse, usu ja armastuse väljade peal. See on aeg enda unustamiseks. Nüüd ei pea mitte midagi, vaid tuleb omaks võtta olemised, mis on täis valgust, värve, lõhnu, ja lasta siis nendel ennast kanda. Olgu olemine suurem soovidest. Soov on juba otsapidi kohustus, mis vangistab ja sunnib käima ka mööda okkalisi radu. Ainult ennast vabaks lastes tunned ära selle, mis on päriselt sinu ja saad teada, kes oled. 6 Hiiumaa 2011 / 2012

9 ojamõõl Suve kõige soojematel aegadel jõuab lillede laulupidu niitudele. Siin on ilu rohkem kui rahu, sest suvel on korraga kiire hakanud, ei ole ju päikese armulikkus igavene. Kõige kaugemale kostavad kellukate hõisked. Tooniandvaks on suureõieline kellukas. Tema lopsakad õied hakkavad kumisema, kui nende põhjas toimetab mõni kimalane. Veidi väiksem, kuid palju haprama olekuga on harilik kellukas. Sellesse seltskonda kuulub veel kerakellukas, ümarlehine kellukas, karekellukas ja kuskil salumetsas ka nõgeselehine kellukas. Hiiumaa taimestiku uhkuseks on huvitava bioloogiaga käpalised ehk orhideed. Neid võib kasvamas leida alates soodest, niitudest, metsadest kuni kuivade paepealseteni välja. Eestis on leitud 37 liiki käpalisi, neist Hiiumaal 31. Osa liike, nagu suur käopõll, kahelehine käokeel, harilik käoraamat, on tavalised. Samas ühe kasvukohaga on esindatud vaid lehitu pisikäpp ja läänesõrmkäpp. Neist viimasega saab tutvust teha ainult Hiiumaal, sest mujal Eestis seda ei leidu. Kahe-kolme kasvukohaga on esindatud valge tolmpea, balti sõrmkäpp, rohekas õõskeel ja kaunis kuldking. Orhideed on taimerühm, mille pärast taimehuvilised tihti meie saart külastavad. Kanarbiku õitsemise aegu näeb metsaalune välja nagu lillakasroosa vaip. Madalad päikesekiired lisavad sellele värvile veel erksust ja nii hõõgub metsaalune lillakas kumas. Kanarbiku väikesed õiekesed rohelistes õisikutes on väga nektaririkkad. Sellest magusast ruttavad osa saama paljud putukad. Mesinikud toovad oma mesilastarud kanarbikuväljadele. Nii kogutakse inimeste poolt kõrgelt hinnatud tumedatoonilist ja mõrkja maitsega mett. Kõik elusolendid õitsevad. See toimub siis, kui kasvamine ja iseendaks olemine muutub möödapääsmatuks vajaduseks saada uue elu lätteks. Inimene õitseb siis, kui on teise hinge ära tundnud. Nüüd avatakse talle väravad uude maailma, antakse tunda olemisi ja minemisi, kuhu üksi teed ei ole. Selle minemise hullutav valgus uputab igapäevased mured, kahtlused ja küsimused. Silmade tumedas sügavikus, kuskil lõpmatuse piiril, saavad servapidi kokku sünd ja surm. Kuid ühes elus on tavaliselt mitu elu. Nii on inimene nagu püsilill, kellele on antud võimalus mitu korda õitseda. Ei saa riskida ühe võimalusega, sest muidu võib elu peenike punane niit katkeda. Talvel õitsevad jäälilled. Need valged mustrid aknaklaasidel ei ole sündinud uut elu kandma, vaid on otsekui arglikud mälestuskillud, mis meist vahetevahel omatahtsi läbi tuiskavad. 7

10 Flowers in the Eyes of the Island of the Day Tiit Leito text and photos The flora of Hiiumaa is diverse - the island is a natural habitat for approximately 1000 species of tracheophytes, which is about a third of all plants in Estonia. For the last years, Hiiumaa has been a good landing place for seeds arriving from all cardinal points. The maritime climate and natural characteristics have created suitable growth conditions for different species. Several rarities are well-hidden between the old forested coastal berms at Kõpu or in the deep woods of Tahkuna. The area of Hiiumaa is growing constantly. The coast line is getting longer and plants are inhabiting new areas. New bits of land are rising from the sea and islands are becoming peninsulas. This is a constant renewal. Storms are playing with coastal berms, constantly sorting and transporting them. In addition to waves, ice pushed from the sea also ploughs the beaches. It takes tens, sometimes even hundreds of years before plants can permanently settle. The island begins at the coast. Here, on the area constantly affected by the seawater, a relatively small number of species manage. In spring, the sea warms up slowly and the cold breath of it does not invite the plants to reach out from the soil. An exception here is the white butterbur which pushes its pink cone-like flowerheads out from the sand in late April already. It usually takes until late May for the most coastal plants to get jänesekapsas in full swing, seakale and the high-growing dyer s woad start flowering. Soon, sea milkwort and sea sandwort follow. When the sun has warmed the seawater, it is the time for the goldmoss and sweet-smelling yellow bedstraw. With its feet in the water, there is the purple-blossomed sea aster. The last to show its blue tassel-like blossoms is the sea holly. Insects farewell-tosummer party takes place on its nectar-filled blossoms. SOOLIKAROHI HEINLAIUL 8 Hiiumaa 2011 / 2012

11 By the warmest days of the summer, the flowers song festival reaches the meadows. It is more beautiful here than peaceful - the summer has to rush, the sun is not merciful forever. The loudest cheers come from the bellflowers. The main part is sung by the peachleaf bellflower - its blossoms toll when a bumble-bee is working in them. A bit smaller, but a lot more fragile-looking is the spreading bellflower, accompanied by the clustered bellflower, the bluebell bellflower, the bristly bellflower, and, somewhere in a deciduous forest, the nettle-leaved bellflower. The pride of the flora on Hiiumaa are the orchidaceae. You can find them in marshes, meadows, forests and even on dry limestone surface. In Estonia, 37 species of orchidaceae have been recorded, 31 of them on Hiiumaa. Some species, such as the twayblade, lesser butterfly orchid and fragrant orchid are widespread. Some, such as the ghost orchid and the western marsh-orchid, have only one habitat. The latter can be seen only HEINPUTK KIBUVITS KASSARIS on Hiiumaa. The sword-leaved heleborine, baltic marsh-orchid, frog orchid and lady s-slipper orchid have two or three habitats. The orchidaceae are one of the reasons why plant-lovers visit our island. During the heather flowering season, the forest bed looks like a purple carpet. Low rays of sun add extra brightness to the colour, and so the whole forest glows in purpleish blaze. The small flowers in the green flowerheads are very rich in nectar, a lot of insects come to take part of this sweet feast. Beekeepers bring their hives to the heather fields, and so the highly valued dark-coloured rich-tasting honey is made. Winter is the time for ice flowers. These white structures on windows have not been born to yield new life, they are but fragile fragments of memory that touch our minds. 9

12 Kukat Tiit Leito teksti ja kuvat päiväsaaren silmissä Hiidenmaan kasvisto on lajirikas ja monipuolinen. Täällä kasvaa luonnonvaraisena noin 1000 lajia versokasveja, joka on kolmeneljäsosaa Virossa esiintyvistä kasveista. Saari on ollut viimeisen vuoden aikana eri ilmansuunnista levinneiden kasvien hyvänä saapumispaikkana. Täkäläinen meri-ilmasto ja monet luonnon olosuhteet ovat tarjonneet suotuisat kasvuolot erilaisille lajeille. Monia harvinaisuuksia esiintyy vain Kõpun vanhojen metsittyneiden rantavallien välissä tai Tahkunan synkkien metsien siimeksessä. Hiidenmaan pinta-ala kasvaa jatkuvasti. Rantaviiva pitenee ja kasvit leviävät yhä uusille alueille. Merestä nousee uutta maata ja saaret muuttuvat vähitellen niemiksi. Tämä on jatkuvaa uudistumista. Myrskytuulet mylläävät rantavalleja, lajittelee niitä ja nostaa paikasta toiseen. Aaltojen lisäksi kyntöään tekevät rannoilla mereltä tuulien tuomat jääröykkiöt. Kuluu kymmeniä, joskus satojakin vuosia ennen kuin kasvit kykenevät pysyvästi asettumaan näille alueille. HÄRJASILM Saari alkaa rantaviivasta. Tässä jatkuvasti meriveden vaikutuksen alaisessa ympäristössä pystyvät menestymään vain harvat kasvilajit. Keväällä meri lämpiää hitaasti ja sen kylmät henkäykset eivät houkuttele kasveja nousemaan aikaisin mullasta. Poikkeuksena on rantaruttojuuri, jonka punertavat käpymäiset taimet työntyvät hiekasta jo huhtikuun lopulla. Rannikolla kasvien kasvu lähtee käyntiin vasta toukokuun lopulla, kun merikaali ja korkeakasvuinen värimorsinko alkavat kukkia. Pian niitä seuraavat merirannikki ja suola-arho. Kun aurinko on lämmittänyt meriveden, tulee keltamaksaruohon ja miellyttävätuoksuisen keltamataran vuoro. Rantavedessä kukkii liilakukkainen meriasteri. Viimeisenä näyttää sinertäviä lehtimäisiä kukkiaan meripiikkiputki. Näillä runsasmetisillä kukilla tapaavat myöhäiset juhlijat hyönteisten jäähyväiset menneelle kesälle. RAND-OGAPUTK KÕPUS 10 Hiiumaa 2011 / 2012

13 KANARBIK Kesän lämpimimpään aikaan siirtyvät kukkien laulujuhlat niityille. Täällä on kauneutta enemmän kuin rauhaa, sillä kesällä on kova kiire, auringon armo ei ole ikuinen. Kauimmas kuuluvat kellojen kumina. Kuuluvin on kurjenkello. Sen runsaat kukat kumisevat kun niiden pohjalla askaroi kimalainen. Hieman pienempi, mutta hauraamman oloinen on harakankello. Samaan seuraan kuuluvat vielä peurankello, kissankello, hirvenkello ja jossain salolla myös varsankello. Hiidenmaan kasviston ylpeys on biologisesti kiintoisat kämmekät eli orkideat. Niitä voi löytää kasvamassa soilta, niityiltä, metsistä aina kuiville kallioille asti. Virossa on löydetty 37 kämmekkälajia, joista Hiidenmaalla 31. Osa lajeista, kuten soikkokaksikko, valkolehdokki eli pohjanvalkolehdokki ja ahokirkiruoho ovat tavallisia. Yhden kasvupaikan kämmeköitä ovat vain metsänemä ja Dactylorhiza praetermissa-liuskakämmekkä. Viimemainittu esiintyy vain Hiidenmaalla eikä muualla Virossa. Kahden-kolmen kasvupaikan kämmeköitä ovat miekkavalkku, leveälehtikämmekkä eli baltiantoukokämmekkä, pussikämmekkä ja lehtotikankontti. Kämmekät ovat kasvisuku, joka houkuttelee kasveista kiinnostuneita usein saarellemme. Kanervan kukinta-aikaan on metsänalus kuin liilanpunertava matto. Matalat auringonsäteet lisäävät väriin vielä kirkkautta ja niinpä metsänalus hehkuu liilaa heloa. Kanervien pienet kukat vihreissä varsissa ovat hyvin metisiä. Tästä makeasta kiirehtivät saamaan osansa hyönteiset. Mehiläiskasvattajat tuovat pesiä kanerva-aukeille. Näin ihminen kerää arvostettua tummanväristä ja karvaahkonmakuista hunajaa. Talvella kukkivat jääkukat. Nuo valkeat kuviot ikkunalaseissa eivät ole syntyneet kantamaan elämää, ne ovat kuin arat muiston sirpapeet, jotka syöksyvät välistä meidän lävitsemme. 11

14 VÄIKE SAAR _ VIIS OMAVALITSUST SMALL ISLAND _ FIVE MUNICIPALITIES PIENI SAARI _ VIISI KUNTAA Kärdla Kõrgessaare Pühalepa KŌ RGESSAARE VALD Kõrgessaare commune / Kõrgessaaren kunta Elanike arv/ Population/Asukkaita 1327 Tel/Puh KÄRDLA LINN Town of Kärdla / Kärdlan kaupunki Elanike arv/population/asukkaita 3684 Tel/Puh Emmaste Käina EMMASTE VALD Emmaste commune / Emmasten kunta Elanike arv/population/asukkaita 1344 Tel/Puh PÜHALEPA VALD Pühalepa commune / Pühalepan kunta Elanike arv/population/asukkaita 1624 Tel/Puh KÄINA VALD Käina commune / Käinan kunta Elanike arv/population/asukkaita 2197 Tel/Puh SUURUSELT EESTI TEINE SAAR (1000 KM2) Teadaolev esmamainimine ajalooürikutes: anno 1228 Elanike arv: ~ Pealinn: Kärdla Rannajoone pikkus: 326 km Pikim vahemaa rannikust rannikuni: 60 km, Sarvest Kõpuni Kõrgeim punkt: Tornimägi, 68 m üle merepinna THE SECOND-LARGEST ISLAND IN ESTONIA (1000 KM2) The first known mention in historical records: anno 1228 Population: ~ Capital: Kärdla The length of the coastline: 326 km The longest distance from coast to coast: 60 km, from Sarve to Kõpu Highest point: Tornimägi, 68 m above sea level KOOLTAAN VIRON TOISEKSI SUURIN SAARI (1000 KM2) Tietojen mukaan mainittu historiallisissa asiakirjoissa ensi kerran: anno 1228 Asukkaita: ~ Pääkaupunki: Kärdla Rantaviivan pituus: 326 km Pisin välimatka rannasta rantaan: 60 km, Sarvesta Kõpuun Korkein kohta: Tornimägi, 68 m merenpinnan yläpuolella Lähimate keskuste linnulennuline kaugus Kärdlast > Flying distance between Kärdla and the closest towns and cities > Lähimmät kaupungit linnuntietä Kärdlasta > Haapsalu 45 km Kuressaare 83 km Tallinn 120 km Helsingi 180 km Stockholm 240 km Riia 270 km 12 Hiiumaa 2011 / 2012

15 Turvaline ettevõtluskeskkond MATTI LÜSI Ajalooliselt on hiidlased mererahvana osalenud Läänemere piirkonna majanduses. Vähem teatakse Hiiumaad kui tööstussaart, kuid samas leiab Turu linnuse müürides saarel põletatud lupja. Hiiumaa tuntuim ettevõte oli 19.saj. Kärdla kalevivabrik, mille toodang jõudis naaberriikidesse ja kaugemalegi. Vähemtuntumatest võiks nimetada väiksemaid töökodasid, laevaehitust Suursadamas, Hüti klaasikoda ja Viskoosa kunstsiiditehast. Tööstuse kasvav roll tänase Hiiumaa majanduses ja sidemed Läänemere regioonis on eelduseks, et Hiiumaast hakatakse taas rohkem rääkima kui edukast tööstussaarest. Olümpiavõtja, kettaheitja Gerd Kanter on kord öelnud, et edukus nõuab eesmärkide seadmist ja kui need on piisavalt kõrged, siis tähendab ka osaline saavutus edu. Tulevikunägemus ja eesmärgid on samavõrd vajalikud Hiiumaa majanduse jaoks. Aeg-ajalt oleks vaja leida vastus küsimusele, missugune näeb välja Hiiumaa majandus lähitulevikus. Hiiumaa seisukohast on sobivaimaks lahenduseks töötajaga ettevõtted, mille sihtturuks on Läänemere-äärsed riigid. Valiku kasuks räägivad väljakujunenud maakasutus, vaba elektrivõimsuse ja kiire, praktiliselt piiramatu andmesideühenduse olemasolu. Asendist tulenevalt on oluline, et toodang oleks töömahukas ning väike mõõtmetelt ja kaalult. Hiiumaa plussiks on ka tema asukoht lähiriikide suuremate keskusteni (Stockholm, Helsingi, Sankt-Peterburg, Riia) jõudmiseks kulub kuni ööpäev. Väljakujunenud logistika on aidanud siin asuvatel ettevõtetel saavutada kuni 97% tarnekindluse. Asendieelist toetavad lennuühendus ja kaubasadamate olemasolu. Hiiumaa kogukond on omaks võtnud plasti- ja koostetööstuse, oluline osa saare majanduse lisandväärtusest luuakse nendes ettevõtetes. Hiidlaste ootustele vastab madala keskkonnakoormusega uute ettevõtete loomine ja selleks on ruumi piisavalt. Ennekõike on oodatud kohalikke materjale puitu, savi, lubjakivi kasutavad ja olemasolevat oskusteavet plasti, koostet, puitu, käsitööd ja õmblust arendavad ettevõtted. Piisavad põhjaveevarud toetavad niisuguse väiketööstuse arengut. Veel kümmekond aastat tagasi oli Hiiumaa Eesti lasterikkaim piirkond. Arvestatava ametikoha olemasolu korral pöörduksid paljud mandril töötavad hiidlased kodusaarele tagasi. Käesoleval ajahetkel on siin olemas mitmekesise oskustepagasiga tööjõuturg ning töötajana on hiidlased täpsed ja lojaalsed. Kohalikele on Hiiumaa atraktiivne tänu turvalisusele, kvaliteetsele elukeskkonnale ja konservatiivsusele. Asjaolu, et elu- ja looduskeskkond säilivad sellisena nagu seni, loob kindlustunde ka ettevõtjale ja investorile. Kuigi siinne tootmine on seotud saarelisusest tulenevate suuremate kuludega, pakub Hiiumaa turvalist, lapsesõbralikku, loodusega läbipõimunud elukeskkonda ja -laadi, milles puuduvad ummikud ning turvalisuse tagamisega seotud kulud. Eesti ühe esimese kalevivabriku - Hiiu-Kärdla kalevivabriku peahoone 20. saj alguses (hävis tulekahjus 1941.a.). The main building of the Hiiu-Kärdla baize factory in the early 20th century One of the first in Estonia (destroyed in a fire in 1941). Viron erään vanhimman verkatehtaan - Hiiu-Kärdlan verkatehtaan päärakennus 1900-luvun alusta. Tuhoutui tulipalossa vuonna

16 Hiiumaa majanduse kogukäive 2010 (milj. eur): 89,7 The total turnover of Hiiumaa`s economy 2010 (mn. eur): 89,7 Hiidenmaan talouden liikevaihto 2010 (milj.eur): 89,7 MAJANDUSHARUDE OSAKAAL (%): SECTOR CONTRIBUTION (%): TALOUDEN JAKAUMA (%): Plastitööstus / Plastic industry / Muoviteollisuus % Kaubandus / Trade / Kauppa % Ehitus / Construction / Rakentaminen % Transport / Transport / Matkailu % Metsandus / Forestry / Metsätalous... 7 % Põllumajandus / Agriculture / Maatalous... 3 % Turism / Tourism / Turismi... 4 % Puidutööstus / Timber industry / Puuteollisuus... 4 % Kalandus / Fisheries / Kalastus... 3% Toiduainetetööstus / Food industry / Elintarviketeollisuus... 1 % Muud / Other / Muu... 3 % Safe Environment for Entrepreneurs MATTI LÜSI The Hiiu people have participated in the Baltic Sea region trade for a long time. Less is known of Hiiumaa s industrial background, though limestone burnt on Hiiumaa can, for example, be found in the walls of the Turku castle in Finland. The best-known enterprise on Hiiumaa was the Kärdla Baize Factory in the 19th century, with its production reaching neighbouring countries and further. Different workshops, ship-building in Suursadama harbour, glassblowing at Hüti, art silk factory at Viskoosa are less known to wider public. The rising importance of industry and economic contacts in the Baltic Sea region would make Hiiumaa known as a successful industrial island again. Gerd Kanter, a discus thrower and an olympic champion, has said that success needs goals, and if those are high enough, then reaching them even partially brings success. Visions for the future are just as important to the economy of Hiiumaa. From time to time, one should try to answer the question, What does the economy of Hiiumaa look like in the future? The best solution for Hiiumaa are enterprises with employees, oriented to the Baltic Sea region. Established land use, firm energy and unlimited data connection speak in favour of the choice. Due to the location, production should be labour-intensive, small and light. Hiiumaa is located within 24-hour reach from large regional centres, such as Stockholm, Helsinki, St. Petersburg and Riga. The established logistics allow local enterprises to achieve security of provision of 97%. Advantages of location are supported by flight connections and commercial ports. 14 Hiiumaa 2011 / 2012

17 The community of Hiiumaa has agreed to industries of plastic and construction, an important part of added value is being created in these enterprises. Enterprises with low environmental stress are also awaited to Hiiumaa. Especially welcome are enterprises using local material (timber, clay, limestone) and know-how (plastic, construction, timberhandling, handicraft, sewing). Abundant resources of ground water support this kind of small-scale industry. As recently as a decade ago, Hiiumaa used to have the largest proportion of children in Estonia. New jobs would bring people working on the mainland back home with their families. At present, the labour force market on Hiiumaa is with diverse skills and know-how. As employees, the Hiiu people are accurate and loyal. Locals find Hiiuma attractive due to safety, environmental quality and conservatism. Preserving the local environment as it is adds sense of security to entrepreneurs and investors too. Although doing business on an island is a bit more costly, Hiiumaa offers a safe, child-friendly and natural way of life, which is free from traffic jams and high costs on security. Turvallinen yritysilmasto MATTI LÜSI Hiidenmaalaiset ovat merikansana kautta aikain osallistuneet Itämeren alueen talouteen. Hiidenmaata ei tunneta teollisuudestaan, mutta jo Turun linnan muureissa on saarella poltettua kalkkia. Hiidenmaan tunnetuin yritys oli 1800-luvulla Kärdlan verkatehdas, jonka tuotteet levisivät naapurimaihin ja kauemmaksikin. Pienemmistä yrityksistä mainittakoon verstaat, Suursadaman telakka, Hütin lasihytti ja Viskoosan tekosilkkitehdas. Teollisuuden kasvava merkitys Hiidenmaan taloudessa nyt ja taloussuhteet Itämeren alueella takaavat, että Hiidenmaata aletaan taas pitää menestyvänä teollisuussaarena. Olympiavoittajan, kiekonheittäjä Gerd Kanterin mukaan menestys vaatii tavoitteita ja kun ne ovat kyllin korkeat, jo niiden saavuttaminen osaksikin tuo menestyksen. Visio tulevaisuudesta ja tavoitteet ovat samoin tarpeen Hiidenmaan taloudelle. Millainen on Hiidenmaan talous lähitulevaisuudessa, on kysymys, johon on tarpeen vastata aika ajoin. Hiidenmaalle sopivat parhaiten työntekijän yritykset, joiden markkinat ovat Itämeren alueella. Tätä tukevat maankäyttö, sähkövoiman saatavuus ja nopeat, lähes rajoittamattomat tietoliikenneyhteydet. Oleellista on, että tuotanto on työvaltaista ja pienimittakaavaista sekä kevyttä. Hiidenmaan etuna on sen sijainti lähimaiden suurimpiin keskuksiin Tukholmaan, Helsinkiin, Pietariin ja Riikaan pääsee vuorokaudessa. Kehittynyt logistiikka takaa täkäläisille yrityksille 97-prosenttisen toimitusvarmuuden. Sijaintia tukevat lentoyhteys ja tavarasatamat. Hiidenmaalla on erikoistuttu muovi- ja kokoonpanoteollisuuteen, merkittävä osa saaren lisäarvosta luodaan näissä yrityksissä. Ympäristöä vähän kuormittavien yritysten synty vastaa hiidenmaalaisten odotuksia, tähän on mahdollisuuksia runsaasti. Erityisesti haluttaisiin paikallisia raaka-aineita puuta, savea, kalkkikiveä hyödyntäviä yrityksiä. Riittävät pohjavesivarat tukevat tällaisen tuotannon kehitystä. Vielä kymmenisen vuotta sitten Hiidenmaa oli Viron lapsirikkain seutu. Jos työpaikkoja syntyy lisää, monet mantereella työskentelevät hiidenmaalaiset palaisivat kotisaarelleen. Tällä hetkellä saarella on tarjolla monipuolista osaamista omaavaa työvoimaa. Työntekijöinä hiidenmaalaiset ovat täsmällisiä ja lojaaleja. Paikallisia asukkaita Hiidenmaalla viehättävät turvallisuus, laadukas ympäristö ja perinteisyys. Asuin- ja luonnonympäristön säilyminen entisenlaisena antaa turvallisuuden tunnetta myös yrittäjälle ja investoijalle. Vaikka saariolosuhteet aiheuttavat lisäkustannuksia, Hiidenmaa tarjoaa turvallisen, lapsiystävällisen, luontoon sopeutuvan asuinympäristön ja elämäntavan. Sitä vastoin säästytään ruuhkilta ja turvakustannuksilta. 15

18 Kas tead, et aastat tagasi (1531) valmis Kõpu tuletorn tänapäeval maailmas vanim järjepidevalt töötav majakas, mis on saanud Hiiumaa sümboliks. 230 aastat tagasi (1781) saadeti Hiiumaalt välja Reigi kandis elanud hiiurootslased, kelle hülgeküttidest esiisad asusid siia elama arvatavasti juba 14. sajandil. 100 aastat tagasi (1911) leiti Vaemlast õlirikast vett algas pikka aega kestnud nn nafta otsimise aeg, mis andis kohalikele tööd ja kestis vaheaegadega kuni aastani. 100 aastat tagasi (1911) osteti mandri ja saare vaheliseks liiklemiseks aurulaev Hiiumaa, esimene sellenimeline alus. Järgmine samanimeline laev tuli liinile 1985 ja aasta maikuust hakkas sõitma uhiuus parvlaev Hiiumaa. 100 aastat tagasi (1911) alustati Eesti esimese kunstsiidivabriku (AS Viscosa) ehitamist Kõrgessaarde. Proovitoodang valmis 1914, vabrik hävitati I maailmasõja ajal ja näidiseksemplaridest kaugemale ei jõutudki. 85 aastat tagasi (1926) ilmus soomekeelsena soome-eesti kirjaniku Aino Kallase Reigi õpetaja, mida autor kirjutas Hiiumaal Kassaris puhates. 85 aastat tagasi (1926) toimus Kärdlas Hiiumaa I laulupäev, pannes aluse Hiiumaa pikima ajalooga kultuurisündmusele, millest tänaseks on saanud saare isetegevuslasi koondav Hiiumaa laulu-ja tantsupäev. 70 aastat tagasi (1941) põletati maha Kärdla kalevivabrik, mille loomisest aastal sai alguse Kärdla kui omanäolise töölisasula (1926) ning hilisema linna (1938) tekkimine. 70 aastat tagasi (1941) toimus esimene küüditamine, mis haaras ka Hiiumaad. Sellele järgnenud sõja, pagulusse minemise, teise küüditamise, kollektiviseerimise ja piiritsooni loomise tagajärjel vähenes saare elanikkond ligi 8000 võrra a. elas Hiiumaal elanikku, peale sõda alla Seisuga elas saarel inimest. 50 aastat tagasi (1961) asutati väiksemate artellide ja kolhooside liitmisel kalurikolhoos Hiiu Kalur - kalanduse järjepidevuse hoidja ning suurim tööandja saarel nõukogude perioodil ja kuni 2000-ndate aastate alguseni. 45 aastat tagasi (1966) alustati Kassari lahest marmelaadi valmistamiseks olulise vetika furtsellaaria püüdmist, ainukesena Eestis jätkatakse seda tegevust Orjaku sadamast ka tänapäeval. 40 aastat tagasi (1971) valmis kohvik-baar Rannapaargu legendaarne peokoht mitme põlvkonna hiidlastele ja saare külalistele. 10 aastat tagasi (2001) alustas järjepidevat ilmumist Hiiumaa kataloog, mida trükitakse kord aastas ja mida alates a annab välja MTÜ Hiiumaa Turismiliit. 16 Hiiumaa 2011 / 2012

19 Did you know that years ago (1531) the Kõpu lighthouse was finished. It is the oldest working lighthouse in the world, and a symbol of Hiiumaa years ago (1781) the Hiiu swedes were evicted. They had been living in the Reigi region probably since the 14th century years ago (1911) oily water was found in Vaemla. That was the start of the so-called oil mining attempts, providing employment for the locals and lasting until years ago (1911) the steamboat Hiiumaa was purchased to navigate between the island and the mainland, the first one to bear that name. The second vessel with the same name started in 1985 and, since April 2011, a brand new ferryboat Hiiumaa cruises between Virtsu and Rohuküla years ago (1926) Aino Kallas, an Estonian-Finnish author, wrote her Vicar of Reigi while on vacation in Kassari, Hiiumaa years ago (1926) the first Hiiu singing day took place in Kärdla, marking the birth of the oldest traditional cultural event on Hiiumaa, which by today has formed into the Hiiu Song and Dance Day years ago (1941) the Kärdla baize factory was burnt down. Having started work in 1829, it had been the reason for the birth of the Kärdla industrial village, later a town (1938) years ago (1941) the first wave of deportation in Estonia took place, sweeping over Hiiumaa too. The following war, going to exile, second wave of deportation, collectivization of farms and creation of the border zone decreased the number of inhabitants on Hiiumaa by 8000 souls - in 1934, there were people living here, after the war less than On January 1, 2011, the population of Hiiumaa was years ago (1961) by uniting smaller units, the fishing kolkhoz Hiiu Kalur ( Hiiu Fisherman ) was formed, which became the keeper of the fishing traditions and the largest employer during the Soviet era and until the beginning of the 2000s years ago (1966) Furcellaria lumbricalis, the red algae used for making marmelade, was started being harvested from the Kassari Bay. The only place where it is still harvested today, is the Orjaku harbour years ago (1971) the cafe/bar Rannapaargu was built. It is a legendary party venue for generations of locals and their visitors years ago (2001) the Hiiumaa Catalogue was started to be published annually. Since 2006, the publisher of the catalogue is the Hiiumaa Tourism Association. Hiiumaa 2011/

20 Tiedätko että vuotta sitten (1531) valmistui maailman vanhin toimiva Kõpun majakka, joka on Hiidenmaan symboli vuotta sitten (1781) karkotettiin Hiidenmaan Reigin seudun hiidenmaanruotsalaiset, joiden hylkeenpyytäjä-esi-isät saapuivat tänne jo 1300-luvulla. 100 vuotta sitten (1911) löytyi Vaemlasta öljypitoista vettä ja alkoi öljynetsintä, joka työllisti asukkaita ja kesti ajoittain vuoteen vuotta sitten (1911) ostettiin mantereen ja saaren väliseen liikenteeseen höyrylaiva Hiiumaa, ensimmäinen tämänniminen alus. Seuraava samanniminen laiva tuli liikenteeseen vuonna 1985 ja huhtikuussa 2011 upouusi autolautta Hiiumaa. 85 vuotta sitten (1926) ilmestyi suomeksi suomalais-virolaisen kirjailijan Aino Kallaksen Reigin pappi, jonka kirjailija kirjoitti Hiidenmaalla Kassarissa lomaillessaan.. 85 vuotta sitten (1926) järjestettiin Kärdlassa Hiidenmaan I laulupäivä. Se oli alku Hiidenmaan vanhimmalle kulttuuritapahtumalle, josta on tullut saaren harrastajia yhdistävä Hiidenmaan laulu- ja tanssipäivä. 70 vuotta sitten (1941) paloi Kärdlan verkatehdas, jonka perustamisesta 1829 sai alkunsa Kärdlan työläistaajama (1926) ja myöhemmin kaupunki (1938). 70 vuotta sitten (1941) kohdistui myös Hiidenmaan asukkaisiin ensimmäinen kyyditys. Sen jälkeen alkaneen sodan, pakolaisuuden, toisen kyydityksen, kollektivisoinnin ja rajavyöhykkeen perustamisen seurauksena saaren väestö väheni 8000 hengellä. Vuonna 1934 Hiidenmaalla oli asukasta, sodan jälkeen alle Tämän vuoden alussa saaren asukasluku oli vuotta sitten (1961) muodostettiin pienten työosuuskuntien ja kolhoosien yhdistämisellä Hiiu Kalur kalastuskolhoosi. Se säilytti kalastuselinkeinoa ja oli saaren suurin työnantaja neuvostoaikana ja aina 2000-luvun alkuun. 45 vuotta sitten (1966) aloitettiin Katassari lahdesta marmeladin hyytelöintiin käytettävän haarukkalevän (Furcellaria lumbricalis) keruu. Toiminta jatkuu vieläkin Orjakun satamassa ainoana paikkana Virossa. 40 vuotta sitten (1971) valmistui kahvila-baari Rannapaargu monen sukupolven hiidenmaalaisten ja vierailijain legendaarinen juhlapaikka. 10 vuotta sitten (2001) alkoi vuosittain ilmestyä Hiidenmaan matkailuhakemisto. Julkaisija on vuodesta 2006 MTÜ Hiidenmaan Matkailuliitto (MTÜ Hiiumaa Turismiliit). 18 Hiiumaa 2011/

21 Saarlastega kenasti koos BRUNO PAO, mereajaloolane, sündinud Hiiumaal, elab Saaremaal. Eesti kaht suuremat saart - Saaremaad ja Hiiumaad - lahutab rahvamuistendites rohkesti jutuainet andnud Soela väin, mida skandinaavlased muinasajal Hülgeväinaks kutsusid. Päris selgesti on kummalgi saarel erinevad suupärased jutud. Samamoodi on mõlemal saarel kogetud ainult üht - naabreid ei saa valida. Naabreid saab aga ühendada. Ajalooline kultuurierinevus endiste kubermangupealinnade Riia ja Tallinna vahel võib olla põhjuseks, miks saarlased mõtlevad, et naabruses elavad naljakad inimesed. Vana piir poolitas ju Soela väina ja hiidlased olevat veel hiljuti arvanud, et endine vettinud piir koliseb paadikiilu all. See eraldusjoon on saarte elanike sisemine kinnistõde, mille eest ei saa silmi ära pöörata või kõrvu kinni toppida. Hiidlased, kes teada-tuntud naljamehed, ei mõista tihti, miks Saaremaal kõik nõnda tõsised on. Kas seepärast, et naabersaar kolm korda suurem ja töid ning tegemisi sedajagu rohkem? Juba vanasti saadi Hiiumaal aru, et saarlased lõpetavad suvel oma päevatööd alles vastu Juba vanasti saadi Hiiumaal aru, et saarlased lõpetavad suvel oma päevatööd alles vastu ööd ja hommikul kaevust silmapesuvett ammutades hakatakse üleaedsega valjul häälel suhtlema. Vaiksema ilmaga olnud üle Soela väina kuulda, kuidas saare naised oma sumbkülades rootsipärase laulva häälega hõigates kuulutanud, et Pammana teel olevat üht hiidlast hulkumas nähtud. See pidi tähendama midagi olulist, arvasid nõiausku saarlased. ööd ja hommikul kaevust silmapesuvett ammutades hakatakse üleaedsega valjul häälel suhtlema. Vaiksema ilmaga olnud üle Soela väina kuulda, kuidas saare naised oma sumbkülades rootsipärase laulva häälega hõigates kuulutanud, et Pammana teel olevat üht hiidlast hulkumas nähtud. See pidi tähendama midagi olulist, arvasid nõiausku saarlased. Hiidlased on hea vigurdusvõimega ja püüavad saarlaste jutu osavalt oma muundamisvõrku, millest leiad ennast ninapidi veetuna alles järgmisel päeval. Neil on selleks ka õigus. Hiiumaa elanik - hiidlane - on statistilises vähemuses, aga trügib suurema vaimu poole. Seda on juba varem tähele pandud. Tsaariajal kirjutati kaardil Saaremaa kohale Esel (Ösel), Hiiumaad aga nimetati Dagöks - Päevasaareks. Muistsetel meresõitjatel kulus Põhjala skääride rannast siia tulemiseks päevateekond. Meresõit oli vanasti ka hiidlastel au sees. Paiksed Saaremaa maaviljelejad ja karjakasvatajad elasid varem nõnda, et üle väinade polnud muud kutset, kui suvel mandrile ulgtööle minek. Hiidlased, kes hulganisti merd sõitsid, ilma ja kultuuri nägid ning oskasid juba sada viiskümmend aastat tagasi kodus suitsutarele korstna ehitada, said neilt hüüdnime - va merehulgus. Ühe Saaremaa nooriku kosinud hiidlasest meremees. Tüdruku omaksed hakanud halisema: viidi sinna liivase maa peale hulgust ümmardama. Varsti saatis naine koju kirja, kus seisnud, et elab niisuguses majas, nagu linnahärradel on. Laudpõrandaga kambris olevat seinal laevade pildid ja nurgas kummut ning sellel plekk-karp, mis kuldraha täis. Kui saarlased otsustasid lõpuks oma ainsasse linna merekooli asutada, tulid ka Hiiumaa noormehed hulgakesi ning vaevu jäi saarlastele endile ruumi. Lõpuks aga lepiti ära ja ammutati sõbralikult koos meresõiduteadmisi. Üks Hiiumaa kapten tuli hiljem kenal suvepäeval sõnnikuveo ajal Saaremaa reederile külla. Reeder pakkus külalisele kõigepealt õlut, sõnades: Joo meite sõnnikuõlut ka! Hiidlane mekkis, rüüpas ja imestas: Me ei saa sõukest märga jumalaviljastki. Võttis aega, enne kui saarlane mõikama hakkas. Hea ituks tõmbamise peale kaevas mees lähedalt kaasikust neli noort puuhakatist ja kinkis need Hiiumaa kaptenile. Kolm vana kaske on tänagi veel alles, ühe murdis mere ääres möllanud torm. Mis kasest rääkida. Kui palju on vanu Hiiumaa ja Saaremaa meremehi elutormides murdunud, seda pole keegi kokku arvanud. Mõlemal saarel, mis naabritena külg külje kõrval merest üle vaatavad, võib kadunud naljahammaste ja merehulguste mälestuse ees mütsi maha võtta ning tuultejuttu kuulata. Hiiumaa 2011/

22 Happily Together with the Saare Folk BRUNO PAO, naval historian, born on Hiiumaa, currently living on Saaremaa. Saaremaa and Hiiumaa, Estonia s two largest islands, are separated by the Soela Strait, also known to ancient Scandinavians as the Seal Strait. Both islands boast abundance of tales and stories of their own. Both of them know - thou cannot choose thy neighbour. But you can reach to him. It may be due to the cultural differences between Riga and Tallinn, the used-to-be governorate capitals, that the Saare folk think of their neighbours as slightly funny. The old border cut through the Soela Strait, and the Hiiu folk are said to have believed even quite recently that one could actually hear the old waterlogged border under the boat keel. This separating line is an obsession of the islanders and one should keep that in mind. The Hiiu folk, known for their humorous nature, cannot really understand why the Saare folk have to look so serious. Is it because on the island three times bigger one has a lot more to worry about? The Hiiu folk are good with words and can twist a Saareman s story into a net so skillfully that it takes a day to realize you ve been tricked. And they have every right to do so - being less in numbers, they strive to be bigger by minds. It was already during the times of the czarist Russia that Saaremaa was called just an island (Esel, Ösel, derived from Inseln), but Hiiumaa was called Dagö, Island of the Day. It took the ancient seamen from the Northern skerries a day to get here. Seafaring was greatly honoured by the Hiiu folk as well. The sedentary farmers of Saaremaa used to live without having any need to cross the straits, apart from odd jobs in summertime. The seafaring Hiiu folk, however, saw different ways of life and were already 150 years ago skillful enough to build a chimney to the smoke cottage down home. For their constant travel they were christened with them seatramps as a nickname by the Saare folk. Once, a Saare girl was wedded to a Hiiu seaman. Girl s relatives started lamenting: the poor girl has been sent to the sandy grounds to serve a tramp. Soon the young wife wrote home, saying she lived in a house quite like the ones in town - real wood floors, pictures of sailing boats on the walls and, in the corner, a chest with a tin box full of gold coins. When the Saare folk finally decided to establish a naval school, young men from Hiiumaa came in groups and left very little room for the locals. Finally they came to terms, though, and packed their heads with naval knowledge amicably side by side. On a hot summer s day, a Hiiu captain came to visit a Saare shipowner during the manure carting time. Here, taste our manure beer!, said the shipowner. The Hiiu captain took a sip and said in astonishment, We don t get beer this good even from grain! It took a while before the Saare man got the joke. When he finally did, he dug out four young birch trees and gave them to the Hiiu captain as a gift for his good way with words. Three of these birches still stand, one was broken down by a storm. Storms have taken more than trees - no one has ever counted how many good men have gone down with the waves, but on both islands it is not much to take one s hat off to the long lost wit-crackers and seatramps, and listen to the whispers in the winds. 20 Hiiumaa 2011 / 2012

23 Saarenmaalaisten kanssa mukavasti yhdessä BRUNO PAO, merihistorioitsija, syntynyt Hiidenmaalla, asuu Saarenmaalla. Saarenmaata ja Hiidenmaata erottaa kansantarinoissa usein esiintyvä Soelan salmi, jota skandinaavit kutsuivat muinaisina aikoina Hyljesalmeksi. Kummallakin saarella on selvästi erilaiset tarinat. Yhteistä kummallakin saarella on vain naapureita ei voi valita. Mutta naapureita voi yhdistää. Entisten kuvernementtipääkaupunkien Riian ja Tallinnan historiallisesta kulttuurierosta ehkä johtuu, että saarelaiset pitävät naapureitaan omituisina. Vanha raja halkaisi Soelan salmen ja hiidenmaalaiset arvelevat vieläkin entisen vettyneen rajan kolahtelevan veneen kölin alla Tämä rajaviiva on saarelaisten keskinäinen päähänpiintymä, jota ei voi olla näkemättä tai kuulematta. Hiidenmaalaiset, tunnetut irvileuat, eivät usein ymmärrä, miksi kaikki saarenmaalaiset ovat niin totisia. Siksikö, että naapurisaari on kolme kerta suurempi ja työtä ja vaivaa saman verran enemmän? Hiidenmaalaiset ovat hyviä suustaan. He vääntelevät saarenmaalaisten puheita niin taitavasti, että nenästä vedon tajuaa vasta seuraavana päivänä. Siihen heillä on oikeutuksensa. Hiidenmaalaiset ovat määrällisesti vähemmistönä, mutta pärjäävät älyn voimin. Saarenmaan maanviljelijät ja karjankasvattajat eivät lähteneet yli salmen muutoin kuin kausitöihin mantereelle. Hiidenmaalaiset, jotka kulkivat meriä ja näkivät maailmaa ja kulttuuria, osasivat jo 150 vuotta sitten rakentaa savupirttiin savupiipun, siksi heitä haukuttiin merikulkureiksi. Erästä Saarenmaan neitoa kosinut sukulaisten kauhuksi Hiidenmaan merimies. Sinne nyt hietikoille kulkuria passaamaan. Pian tuli naiselta kotiin kirje, jossa kertoi asuvansa kuin kaupungin herrat. Lautalattiaisessa kamarissa ollut seinällä laivojen kuvia ja nurkassa piironki, jonka päällä peltirasia täynnä kultarahoja. Kun saarenmaalaiset perustivat Kuressaareen merikoulun, Hiidenmaan nuorukaiset melkein valtasivat koko koulun. Lopulta syntyi sopu ja purjehdustaitoja opiskeltiin yhdessä. Eräs hiidenmaalainen kapteeni tuli lannanajon aikaan saarenmaalaiselle laivanvarustajalle kylään. Laivanvarustaja tarjosi vieraalle olutta ja sanoi: Maista meidän lantaoluttakin! Hiidenmaalainen maistoi ja ihmetteli: Meillä ei tule tällaista juomaa jumalanviljastakaan. Kesti hetken, ennen kuin saarenmaalaisella välähti. Pilailtuaan saarenmaalainen kaivanut läheisestä koivikosta kolme koivuntainta ja lahjoitti ne kapteenille. Nuo kolme koivua ovat vieläkin olemassa, yhden mursi myrsky. Kuinka monta vanhaa Hiidenmaan ja Saarenmaan merimiestä elämän myrskyt ovat vieneet, ei tiedetä. Molemmilla saarilla, jotka katsovat toisiaan naapureina kylki kyljessä, voi poismenneiden pilkkakirveiden ja merikulkureiden muistolle paljastaa päänsä ja kuunnella tuulten tarinaa. 21

24 Inimeselt inimesele From Person to Person Ihmiseltä ihmiselle Harda Roosna Tuuli ja tuulekala festival Mere- ja kalameeste mittetulundusühingut Hiiukala juhib väike tragi noor naine Tuuli Tammla. Lääne-Virumaalt pärit Tuuli tunnistab, et sattus Hiiu saarele üsna juhuslikult ja kui juba tuldud, miks mitte jäädagi elamiseks ju igati hea paik. Tuulehaug ehk tuulekala aga on nii eriline, et mõte pühendada talle üks festival, tundub ainuõige olevat, leiab Tuuli. On ju selle kala nooljas välimus eksootiline ning tema kohalolu Hiiu saare vetes nii lühiajaline ja ainukordne. Mandriinimesena ei teadnud Tuuli tuulehaugist enne Hiiumaale tulekut suurt midagi. Ilmselt polnud ma seda varem maitsnudki, arvab ta. Tegelikult on tuulehaug väga maitsev kala tervislik ja rasvavaene. Esimesi tuulekalu hiidlased keedavad siis pidavat kalamaitse kõige paremini tunda olema. Kui isu täis, hakatakse suitsutama ja marineerima, hiljem ka kuivatama. Valmistusviise, mis tuulekalaga sobivad, on palju. Uudis esimeste tuulekalade saabumisest levib mai esimeselteisel nädalal kulutulena üle saare. Tuulehaug tuleb soojema vee ja lõuna-edela tuultega ning jõuab randa lõuna pool, Tärkma ja Sõru kandis. Kui tuul õigest ilmakaarest puhuma hakkab, tuleb hinge kinni hoida, et see põhja ei keeraks, sest siis võib kala tulemata jääda. Eriti ägedaks läheb, kui saaki on vähem kui tahtjaid. Mullu oligi kala vähe ja iga hommik Orjaku sadamas oli kui festival kai oli inimesi täis ja tungeldi, et oma osa saada. Üks paadisild vajus kokku, kui kõik ostjad üritasid kalani trügida. Orjaku sadam on kahtlemata kõige sobilikum koht kalafestivaliks. Peale ilusa sadama on sealsetel kalameestel meres suured kastmõrrad, kus festivali ajal tuulekala püüki saab vaadata. Ainuke viga on see, et tuulekala trollingu ehk landivedamise võistlusel on kõik võistlejad publiku silmaulatusest väljas. Seda põnevam, kui võistlejad kalaga või kalata tagasi jõuavad. Tuulekala festival, mida sõbrad nöögates ka Tuuli-kalafestivaliks kutsuvad, toimub maikuu viimasel laupäeval. TUULEKALA FESTIVAL Orjakus 28. mai 2011, 22 Hiiumaa 2011 / 2012

25 Tuuli and the Garfish Festival Hiiukala, the non-profit association uniting seamen and fishermen, is led by a small active lady Tuuli Tammla. Originally from mainland, Tuuli says that she came to Hiiumaa quite by chance, and, once there, she has no reason to leave. There is but every reason to have a festival in honour of the garfish - it is exotic-looking and visits the Hiiu waters only briefly. As a mainlander, Tuuli knew nothing about the garfish before coming to Hiiumaa. I probably hadn t even tasted it, she says. Actually, the garfish is delicious - heatlhy and low-fat. The season s first garfish get boiled, that brings the taste out the best. In addition, the garfish can be smoked, marinated and dried. There are many ways to prepare the garfish. The news about the garfish arriving spreads across the island like wildfire. The garfish comes with the warmer waters and south-south-west winds and reaches the Hiiu shores from the south, at Tärkma and Sõru. When the wind is right, you have to hold your breath for it not to turn north, otherwise the garfish might not come at all. Should there be less fish than catchers, be prepared for some action. When this was the case last year, every morning at the Orjaku harbour was like a festival - the quay was full of people struggling for their bit. One pier even collapsed when all interested in buying the fish made their way forward. The Orjaku harbour is definitely the best place for a fish festival. Besides the beautiful harbour, the local fishermen use box traps and during the festival you can see how those work. The only problem is that during the trolling competition, the competitors are out of the spectators sight. The more exciting it is to see them get back with or without fish. The Garfish Festival takes place on the last Saturday in May. The Garfish Festival at Orjaku May 28, 2011, Tuuli ja Tuulikala festivaali Meri- ja kalamiesten Hiiukala-yhdistystä johtaa pieni, reipas, nuori nainen Tuuli Tammla. Länsi-Virumaalta kotoisin oleva Tuuli joutui Hiidenmaalle aivan sattumalta. Kun oli tultu, miksei sitten voisi jäädäkin asumiseen kaikin puolin hyvä paikka. Tuulihauki eli tuulikala on niin erikoinen, että ansaitsee festivaalin, Tuuli arvelee. Kala on eksoottisen näköinen ja sen viipyminen Hiidenmaan vesissä lyhytaikaista ja harvinaista. Manterelaisena Tuuli ei tiennyt tuulihauesta ennen Hiidenmaalle tuloa mitään. En ollut sitä aikaisemmin maistanutkaan, hän tunnustaa. Tuulihauki on todellisuudessa varsin maukas kala terveellinen ja vähärasvainen. Ensimmäiset tuulikalat keitetään kalanmaku on silloin paras. Kun ensihimo on tyydytetty, aletaan savustaa ja marinoimaan, myöhemmin myös kuivaamaan. Valmistustapoja on monia. Uutinen tuulihaukien tulosta leviää toukokuun ensimmäisellä-toisella viikolla kulovalkeana yli saaren. Kala saapuu lämpimän veden ja etelä-lounaistuulien mukana ja tulee rantaan etelän puolelta Tärkman ja Sõrun seudulla. Kun tuuli alkaa puhaltaa oikeasta suunnasta, tulee vain toivoa, ettei tuuli käänny pohjoiseen, sillä silloin kala saattaa jäädä tulematta. Tilanne kiristyy, jos saalista on vähemmän kuin haluajia. Viime vuonna kalaa oli vähän ja jokainen aamu Orjakun satamassa oli kuin festivaali laituri oli täynnä ihmisiä, jotka tungeksivat saadakseen kalaa. Yksi venelaituri hajosi, kun ostajat yrittivät tunkea väkisin kalaa ostamaan. Orjakun satama on parhain kalafestivaalipaikka. Satama on kaunis ja sikäläisillä kalastajilla meressä suuret laatikkomerrat, joissa voi festivaalin aikana nähdä kalasaalista. Ikävä kyllä tuulihauen uistelukilpailun osallistujat ovat katseiden ulottumattomissa. Sitä jännittävämpää onkin nähdä, kuka palaa saalin kanssa, kuka ilman. Tuulikalafestivaali, jota ystävät naljaillen kutsuvat Tuuli-kala-festivaaliksi, järjestetään toukokuun viimeisenä lauantaina. Tuulikala festivaali Orjakussa 28. toukokuuta 2011, 23

26 Inimeselt inimesele From Person to Person Ihmiseltä ihmiselle Ly ja Kärdla kohvikutepäev Kärdla inimesi on kohvilähkriteks kutsunud juba üle sajandi. Kui esialgu oli see nimetus pigem tögamine Kärdla kalevivabriku sakstelt ülevõetud kohvijoomise kombe pärast, siis tänapäeval on saare pealinna elanikud selle nime üle uhkedki. Ja kuhu mujale sobikski kohvikutepäev paremini kui kohvilähkrite linna, leiab üks päeva korraldajaid Ly Kaups Hiiumaa Turismiliidust. Viie hiiu naise mõttetööna sündinud Kärdla kohvikutepäeval võtavad linlased külalisi vastu oma koduaedadesse ja -hoovidesse sisseseatud eriilmelistes kohvikutes. Hiiumaal on hea oma ideid ellu viia. Kui tuleb väärt mõte ja tunned, et seda on vaja teha, siis siin on paljude heade ideede elluviimine lihtsam kui mujal, mõnes suures rattas ja suures kohas, kinnitab Ly. 15 ühepäevakohviku mõte õnnestus aga kohe nii hästi, et sai juba esimesel aastal Hiiumaa Kultuuripärli aunimetuse. Kohvikute arv tuli lambist ja on ajapikku saanud isegi piiravaks huvi avada augusti algul üheks päevaks omaenda kohvik on olnud nii suur. Valikki on avar. Uskumatu, kuid tõsi ühel aastal tegid oma kohviku politseinikud, kes pakkusid trellidega küpsiseid, korraldasid ekskursioone arestikambrisse ja laulsid külastajale kitarri saatel! Lisaks koduõuedele ja politseimajale on kohvitama kutsutud laevale, kirikusse, sauna, muuseumi, diiselelektrijaama, jõesaarele, sadamaaita, bussijaama, linnavalitsuse majja... Väärt ideid valitakse nüüd juba konkursil ning et mitte muuta maagilist numbrit 15, avati mullu eel- ja järelkohvikuid. Ilmselt tuleb sama nipp ka tänavu kasutusele võtta. Paar asja on juba kokku lepitud viiendal kohvikutepäeval osalevad naabrid saarlased ja tulemas on rahvusvaheline kohvik soomlaste laeval Ihana. Peavarjumuret aitavad lahendada nn üheöömajutused, mis sarnaselt kohvikutele on avatud ainult sel nädalavahetusel. Korraldajad loodavad, et sarnaselt mullusele on augusti esimesel laupäeval suur osa armsast väikelinnast ainult jalakäijate päralt. KÄRDLA KOHVIKUTEPÄEV 6. august 2011, 24 Hiiumaa 2011 / 2012

27 Ly and the Kärdla Cafe Day The Kärdla people have been called coffee kegs for over a century. At first, it was more like banter for having taken up the habit of coffee drinking like the big bosses at the baize factory, but today this is something Kärdla people are even proud of. Where else would a cafe day fit in better than in the town of coffee kegs? says Ly Kaups, one of the organisers from the Hiiumaa Tourism Association. According to the original idea from five Hiiu women, people of Kärdla welcome visitors to cafes opened in their home gardens and yards. Hiiumaa is good for making your ideas happen. When you get a good idea and it feels like it needs to be carried out, it is easier to do it here than in a large place, Ly says. The day of the 15 one-day cafes was a huge success first time already - it was rewarded with the title of Hiiumaa s Gem of Culture. The number of the cafes was chosen randomly and it has become somewhat limiting already - more and more people are interested in opening their own cafes for the one day in August. The choice is also wide. Unbelievable, but true - once the policemen opened their own cafe where they offered barred cookies, held excursions to the jail, and sang and played the guitar! In addition to home gardens and the police house, the visitors have been invited to drink coffee on a ship, in a church, sauna and a museum, at a power station and on a river island, to a harbour granary and the bus station, and to the town government building... Good ideas are now being selected at a competition, and not to change the magical number of 15, pro- and post-cafes were opened last year. The same trick would most likely have to be repeated this year. A couple of arrangements have already been made - on the 5th Cafe Day the neighbouring Saare people will participate and an international cafe will be opened on the Finnish ship Ihana. Organisers hope that, just like last year, the first Saturday in August will see only pedestrians in most parts of the town. Ly ja Kärdlan kahvilapäivä Kärdlalaisia on haukuttu kahvilekkereiksi jo yli sata vuotta. Alkuun nimityksellä pilkattiin Kärdlan verkatehtaan herroilta opittua kahvinjuontitapaa. Nyt pääkaupunkilaiset ovat jo siitä ylpeitäkin. Minne muualle kahvilapäivä sopisikaan paremmin kuin kahvilekkereiden kaupunkiin, eräs päivän järjestäjistä Ly Kaups Hiidenmaan Matkailuliitosta arvelee. Viiden hiidenmaalaisnaisen ajatuksesta syntyneenä kahvilapäivänä kaupunkilaiset ottavat vastaan vieraita kotipuutarhoihin ja pihoilleen viritellyissä moni-ilmeisissä kahviloissa. Hiidenmaalla on helppo toteuttaa ideoitaan. Kun syntyy hyvä ajatus ja arvelet sen toimivan, täällä niiden toteuttaminen on yksinkertaisempaa kuin muualla, jossain suurissa ympyröissä tai paikoissa, Ly vakuuttaa. 15 yhden päivän kahvilan idea toimi heti niin hyvin, että jo ensimmäisenä vuonna se sai Hiidenmaan Kulttuurihelmen kunniapalkinnon. Kahviloiden lukumäärä oli hatusta tempaistu ja siitä on tullut rajoitus halu avata elokuun alussa yhdeksi päiväksi kahvila omaan puutarhaan on ollut niin suuri. Valikoima on laaja. Uskomatonta, mutta totta eräänä vuonna poliisit pystyttivät oman kahvilansa, jossa tarjottiin kalterillisia leivonnaisia, kiertokäynti putkaan. Poliisit vielä lauloivat kitaran säestyksellä! Kahvia on pihojen ja poliisitalon ohella tarjoiltu laivalla, kirkossa, saunassa, museossa, dieselsähkövoimalassa, joen saaressa, satama-aitassa, linja-autoasemalla, kaupunginhallituksen talossa Nykyisin kahvilaideat kilpailutetaan, jottei maagista 15 lukumäärää ylitettäisi. Viime vuonna toimi lisäksi esi- ja jälkikahviloita. Ilmeisesti tänä vuonna tehdään samoin. Parista asiasta on jo sovittu viidentenä kahvilapäivänä osallistuvat naapurit saarenmaalaiset ja tulossa on kansainvälinen kahvila suomalaisella Ihana-aluksella. Järjestäjät toivovat, että viimevuotiseen tapaan suuri osa kaupungista on elokuun ensimmäisenä lauantaina vain jalankulkijoita varten. The Kärdla Cafe Day August 6, 2011, Kärdlan kahvilapäivä 6.elokuuta 2011, 25

28 Inimeselt inimesele From Person to Person Ihmiseltä ihmiselle Astrid ja Hiiu Folk Hiidlaste eurolauluhuvi kasvas märgatavalt aastal, kui Eurovisioonile pääses ansambli Neiokõsõ koosseisus Käina Kaunite Kunstide Kooli folklooriõpetaja Astrid Böning. Kosus ka hiidlaste uudishimu oma juurte vastu. Astrid meenutab, et otsustas aastal peale Viljandi Kultuurikolledzi lõpetamist Hiiu saarele tulla. Teda võlusid siinne rahu ning soojad ja sõbralikud inimesed. Kui kolm aastat sai lastele rahvamuusikat õpetatud, tundus talle, et aeg on küps pärimusmuusikafestivali jaoks. Kuna olen rahvamuusik, on pärimus ja pärimusmuusika minu elu loomulik osa, tõdeb Astrid, kes nüüdseks on Hiiu Folgi korraldamise muresid ja rõõme kogenud juba kuus aastat. Iga aastaga on pidu tuntust kogunud ja pälvinud ka Hiiumaa Kultuuripärl 2009 austava tiitli. Teeb rõõmu, et Hiiu Folk on täiesti alkoholivaba ja tänu sellele on juurde tulnud palju väikseid muusikasõpru, et pidu on laienenud üle Hiiumaa ning hiidlased selle omaks võtnud. Astridil on aga veel üks soov. Ta unistab, et pärimusmuusikafestival seoks Hiiumaa tervikuks, et hiidlased eri valdadest tunneksid - see saar on paik, kus ajame ühte asja. Üks on kindel, aasta-aastalt kasvab Hiiu Folk saarega ühte nägu festivaliks, kus hiidlasel hea olla ja kuhu külaline tahab tulla. Kui folgi viimane kontsert läbi, viimane aplaus kõlanud, ja rahulolevad inimesed asutavad end koduteele, on nii hea tunne see, mida oled tahtnud inimestele edasi anda, on kohale jõudnud. Alati on südames ka tänutunne. Hiiu Folgi meeleolu loome me ju kõik koos korraldajad, muusikud, toetajad, festivalipublik..., ütleb Astrid. Hiidlased loodavad, et äsja abiellunud Astrid Böning-Nõlvak jätkab siin koos abikaasa Rainer Nõlvakuga heade ideede teostamist, olgu see siis folklooripidu või mõni muu uus Teeme ära!. Hiiu Folk vallutab taas juuli keskel neljaks päevaks kogu saare. Folgil näeme! Pärimusmuusikafestival HIIU FOLK juuli 2011, Astrid and the Hiiu Folk The Hiiu people s interest in the Eurovision Song Contest grew remarkably in 2004, when Astrid Böning, the folklore teacher at the Käina Beautiful Arts School, participated in the contest together with the group called Neiokõsõ. People became more interested in their own cultural heritage. Astrid recalls how she decided, after graduating from the Viljandi Cultural Academy, to come to Hiiumaa in She was enchanted by the local quietness and warm friendly people. After having taught children to play and cherish folk music, she felt that the time was right for a folklore festival. Since I m a folk musician, folklore and folk music are an integral part of my life, says Astrid who has tasted the sweetness and bitterness of organising the Hiiu Folk for six years already. With each year, the festival has become more popular and was even rewarded with the honourable title of Hiiumaa s Gem of Culture Hiiumaa 2011 / 2012

29 It is so delightful that the Hiiu Folk is totally alcohol-free and includes many little music lovers, and that it has spread all over Hiiumaa and the Hiiu people have embraced it. Astrid does, however, have another wish. She dreams of the Hiiu Folk uniting the whole island, so that people from all communes would feel that this island is theirs and they stand for the same qualities. That much is certain - with each year, the festival looks more and more like the Hiiu people, locals love it and visitors want to be part of it. When the last concert has ended, the final applause finished and the audience are heading home, full of content, it feels so good - what you have wanted to give to people, has reached them. I always feel grateful too. It takes all of us - organisers, musicians, supporters, the audience - to set the tone of Hiiu Folk, Astrid says. The Hiiu people hope that recently wedded Astrid Böning- Nõlvak will continue creating new ideas with Rainer Nõlvak, her husband, be it a folklore party or another Teeme ära! event. The Hiiu Folk conquers the island again for four days in the middle of July. See you there! Folk festival Hiiu Folk July 14-17, 2011, Astrid ja Hiiu Folk Hiidenmaalaisten eurolaulukiinnostus kasvoi vuonna 2004 kovasti, kun Eurovision laulukilpailuun pääsi Neiokõsõ-yhtyeessä Käinan taidekoulun kansanmusiikin opettaja Astrid Böning. Samalla kasvoi hiidenmaalaisten kiinnostus omiin juuriin. Astrid päätti vuonna 2002 tulla Hiidenmaalle valmistuttuaan Viljandin Kulttuuricollegesta. Häntä kiehtoivat rauha sekä lämpimät ja ystävälliset ihmiset. Opetettuaan kolme vuotta lapsille kansanmusiikkia hänestä tuntui, että aika oli kypsä perinnemusiikkifestivaalille. Kun olen kansanmusiikin soittaja, perinne ja perinnemusiikki ovat luontainen osa elämääni Astrid toteaa. Hän on kokenut Hiiu Folkin iloja ja suruja jo kuusi vuotta. Vuosi vuodelta maine on kasvanut, vuonna 2009 juhlat saivat Hiidenmaan Kulttuurihelmi-kunnianimen. Hiiu Folk on täysin alkoholiton tapahtuma. Siksi mukaan on tullut paljon pieniä musiikin ystäviä. Juhla on laajentunut koko Hiidenmaalle ja hiidenmaalaiset ottaneet sen omakseen. Astrid toivoo, että perinnemusiikkifestivaali yhdistäisi Hiidenmaan yhdeksi kokonaisuudeksi eli eri pitäjien hiidenmaalaiset kokisivat saaren paikaksi, jossa ajetaan yhteistä asiaa. Yksi on varmaa: vuosi vuodelta Hiiu Folk kehittyy aina enemmän saaren näköiseksi, jossa hiidenmaalainen viihtyy ja jonne vieraat haluavat tulla. On hyvä tunne, kun viimeinen konsertti on ohi, viimeiset aplodit kaikuneet ja tyytyväiset ihmiset lähtevät kotimatkalle. Se, mitä olet halunnut antaa ihmisille on mennyt perille. Aina on sydämessä kiitollisuus. Hiiu Folkin tunnelman luomme kaikki yhdessä järjestäjät, muusikot, tukijat, festivaaliyleisö, Astrid sanoo. Hiidenmaalaiset toivovat, että äskettäin avioitunut Astrid Böning-Nõlvak jatkaisi puolisoineen Rainer Nõlvakin kanssa hyvien ideoiden toteutusta, olkoon se sitten kansanmusiikkijuhla tai jokin muu Tehdään yhdessä -hanke. Hiiu Folk valloittaa taas heinäkuun puolessa välissä neljäksi päiväksi koko saaren. Folkilla nähdään! Perinnemusiikkifestivaali HIIU Folk heinäkuuta 2011, 27

30 Inimeselt inimesele From Person to Person Ihmiseltä ihmiselle Sveta ja Kõpu poolsaare külade päev Kui küsida, miks õpetaja ja loovterapeut Svetlana Reinmets elab Hiiumaal Kõpu külas, loetleb ta üles kõik, kes talle kallid: Siin on minu ema, minu kodu, minu Martin, minu Siim, Mart, Robin ja minu lambad. Sveta pole rändajatüüpi, talle meeldivad oma naabrid ja külaelu. Kui kuldkalake küsiks Svetalt kolm soovi, siis tahaks ta tähelepanelikkust ja armastust ning julgust seda välja näidata. Mulle meeldib see ütlemine, et igas inimeses on kild päikest, tuleb lihtsalt õige nurga alt vaadata, ütleb Sveta. Kümme aastat tagasi oli Sveta üks neist, kes korraldas esimese Kõpu poolsaare külade päeva. Ta meenutab, kuidas Kõpu küla seltsinguna toimetanud kõplased käisid koos ja sündis mõte, et võiks teha peo, kus üks küla kutsub teised enda poole, et kõik poolsaare elanikud ja uusasukad saaksid omavahel tuttavaks. Umbes samal ajal kolis Hiiumaale elama ja tuli Kõpu kooli tööle tore, tark ja tegus Lea Põlluste. Rääkisin talle, et selline mõte on peas küpsenud juba aastaid. Temal aga oli kodus seinal plakat sõnadega Kuni su küla veel elab, elad sina ka... Nii ühendatigi mõte ja sõna poolsaart mõjutavaks edasiviivaks jõuks. Kümne aasta jooksul on Kõpu poolsaare külade päev ringi rännanud ja Kõpu külla tagasi jõudnud. Igast peost on osa saanud enam kui poolsada inimest, nii kohalikku kui külalist. Oma külade kokkutulekuid on Kõpu järgi hakanud korraldama ka teised Hiiumaa piirkonnad. Inimestele ju meeldib külalisi kutsuda ja enne seda oma kodu koristada ja teistele näidata. Lootsime, et külaelu hakkab meeletu hooga käima, siia tuleb elama noori, sünnib juurde lapsi nii see kõik läkski. Uskumatu, milline jõud on koostööl ja kuidas inimesed koos suudavad asju käivitada. Nagu ikka, toimub tänavune Kõpu külade päev juuli viimasel laupäeval ning korraldajad, kelle hulgas, nagu alati, on ka kohaliku külaseltsi Valguskiir liikmed, loodavad väga, et poolsaare külad on valmis uueks ringiks. 10. KÕPU POOLSAARE KÜLADE PÄEV 30. juuli 2011, Sveta and the Kõpu Peninsula Villages Day When you ask what keeps Svetlana Reinmets, a teacher and a creative therapist, at the Kõpu village, Hiiumaa, she will list everyone dear to her: Here I have my mom, my home, my Martin, my Siim, Mart, Robin, and my sheep. Sveta is not much of a traveller, she likes her neighbours and the village life. If a goldfish asked Sveta for three wishes, she would wish for thoughtfulness and love, and courage to show it. I like the saying that there is a bit of sunlight in everyone, you just need to find the right angle to see it, she says. Ten years ago, Sveta was one of those to organise the first Kõpu Peninsula Villages Day. She recalls how the people of Kõpu came together as a society and had an idea to organise a party where one village invites other villages to visit, and so everyone will know everyone. About at the same time, Lea Põlluste, a wonderful, smart and active lady, came to live to Hiiumaa and work at the Kõpu school. I told her about this idea, and she had a poster at home saying As long as your village lives, you live too... So the idea and the word became one in a force affecting the whole peninsula. For ten years, the party has been rotating on the peninsula and ended up at the Kõpu village again. Over fifty people, both locals and visitors, have taken part in each of the party, other regions of Hiiumaa have started village reunions too. People do like having visitors, they like tidying up their home and presenting it. We hoped that the village life will take off, young people will come and more babies will be born - and that is exactly what happened. Unbelievable what cooperation can do and what people can accomplish together. As always, the Kõpu Peninsula Villages Day will take place on the last Saturday in July, and the organisers hope that the villages of the Kõpu peninsula are ready for the next round. The 10th Kõpu Peninsula Villages Day July 30, 2011, 28 Hiiumaa 2011 / 2012

31 Sveta ja Kõpun niemen kylienpäivä Jos kysyy, miksi opettaja ja luovuusterapeutti Svetlana Reinmets asuu Hiidenmaalla Kõpun kylässä, hän luettelee kaiken, joka on hänelle rakasta: Täällä on äitini, kotini, Martinini, Siimini, Martini, Robinini ja lampaani. Sveta ei ole vaeltajatyyppiä, häntä miellyttävät naapurit ja kyläelämä. Jos kultakala antaisi Svetalle kolme toivomusta, hän haluaisi huomioimista ja rakkautta sekä rohkeutta osoittaa niitä. Uskon sanontaan, että jokaisessa ihmisessä on siru aurinkoa, jos vain osaa katsoa oikeasta suunnasta, Sveta sanoo. Kymmenen vuotta sitten Sveta oli yksi ensimmäisen Kõpun niemen kylienpäivän järjestäjistä. Hän muistelee, kuinka kõpulaisilla heräsi ajatus juhlasta, jossa yksi kylä kutsuisi muut kylät vieraakseen ja siten kaikki niemen asukkaat tutustuisivat toisiinsa. Samoihin aikoihin Hiidenmaalle muutti ja tuli Kõpun kouluun työhön mukava, viisas ja tarmokas Lea Põlluste. Kerroin hänelle, että tällainen ajatus oli ollut kypsymässä jo vuosia. Hänellä oli seinällään juliste, jossa oli teksti Niin kauan kun kyläsi elää, elät myös sinä Näin yhdistyivät ajatus ja sana niemen elämää edistäväksi voimaksi. Kymmenessä vuodessa on kylienpäivä kiertänyt niemen ja vuoro palannut Kõpun kylään. Jokaiseen juhlaan on osallistunut yli puolen sataa henkeä, niin paikallisia kuin vieraitakin. Kylien kokoontumisia on Kõpun esimerkin mukaan alettu järjestää myös muilla Hiidenmaan alueilla. Ihmiset haluavat kutsua vieraita ja ennen sitä siivota kotinsa ja sitten näyttää muille. Elimme toivossa, että kyläelämä piristyy, tänne muuttaa nuoria, lapsia syntyy ja juuri näin kävikin. On uskomatonta, millainen voima yhteistyöllä on ja kuinka ihmiset yhdessä pystyvät käynnistämään asioita. Kuten aina, Kõpun kylienpäivä järjestetään heinäkuun viimeisenä lauantaina. Järjestäjät, muiden muassa paikallisen Valguskiir-kyläseuran jäsenet, toivovat, että niemen kylät ovat valmiita uuteen juhlakierrokseen. 10. Kõpun niemen kylienpäivä 30. heinäkuuta 2011, 29

32 Inimeselt inimesele From Person to Person Ihmiseltä ihmiselle Jaanus ja Kärdla ratsupäev Jaanus Berkmann on hiidlane, keda laia maailma ahvatlused küll kutsunud, kuid kes kodusaarele truuks jäänud. Ikka sellepärast, et siin lihtsalt on hea elada, ütleb Jaanus. Enam kui 50 elatud aasta jooksul on tal olnud piisavalt võimalusi ja pakkumisi kolida mõnele marjamaale. Siinoleku fakt kinnitab, et Hiiumaal on ikkagi kõige parem! Jaanus on kindlalt veendunud, et Hiiumaa tegelikud väärtused alles tulevad esile. Siin saarel liigub elu vaikselt, kuid enamasti selgelt ning teatud mõttes ka oludest sunnituna vääramatult terve inimmõistuse suunas. Iga hea asja mõistmiseks kulub meil pisut aega, enne tuleb läbi käia ahvatlevate pinnavirvenduste tee, kinnitab Jaanus, kes end ja oma sõpru nimetab hobuinimesteks. Tema panust Hiiumaa ratsaspordi edendamisse on raske üle hinnata. Kui nimetada vaid mõnda fakti, siis on need kaunid ratsud ja ratsutajad, kes Kärdla linna veerel, Linnumäel, saabujat rõõmustavad, suurte tallide ja ratsamaneezi sini-kollased värvilaigud, paljud saare noored, kes armastavad hobuseid ja ratsutamist ning kord aastas augusti esimesel nädalavahetusel toimuv Kärdla ratsupäev. Jaanus on õnnelik, et Kärdla ratsupäev mahub Hiiumaa olulisemate kultuurisündmuste hulka. On see ju ratsutamispidu selle sõna parimas tähenduses ja kellele ei meeldiks osaleda headel pidudel! Eriti sellistel, mille lõppedes lisaks emotsionaalsele pohmelusele tunned, et oled pisut rikkamaks saanud. Jaanus usub, et noored, kes ratsutamise juurde jõuavad, pääsevad välja igapäevasest nõiaringist koolipink-arvuti-telerarvuti. Värskesse õhku ja sadulasse, ratsut harjama ja talli puhastama seega sportlikuma ja tervema elulaadi juurde. Nii võib mõnigi rõõmuga mõista, et elus saab materiaalsuse hullumeelse tagaajamise asemel olla midagi tunduvalt ausamat ja suursugusemat inimese ja hobuse sõprus. KÄRDLA RATSUPÄEV, Palladium Cup Linnumäel august 2011, 30 Hiiumaa 2011 / 2012

33 Jaanus and the Kärdla Horse Day Jaanus Berkmann is a Hiiu man who has been tempted by the wide world, but who has remained true to his home island. No other reason than life is just good here, he says. During his 50+ years he has had several chances to move elsewhere, so the fact that he has stayed is the proof of Hiiumaa being the best! Jaanus is convinced that the true merits of Hiiumaa are yet to reveal themselves. Here life moves quietly, but mostly clearly and definitely according to the common sense. Before we recognise it, we need to go through the flickering lights of temptation, claimes Jaanus. He calls himself and his friends the horse people. Jaanus ja Kärdlan ratsastuspäivät Jaanus Berkmann on hiidenmaalainen, jota maailman ihmeet ovat houkutelleet, mutta jäänyt kotisaarelleen uskolliseksi. Siksi, että täällä on hyvä elää, Jaanus sanoo. Jo 50 vuotta hänellä on ollut mahdollisuuksia muuttaa jonnekin paremmille laidunmaille. Jaanus on varma, että Hiidenmaan todelliset arvot ovat vasta paljastumassa. Täällä elämä sujuu hiljaa, mutta selkeästi ja oloista johtuen terveen järjen suuntaan. Jokaisen hyvän asian ymmärtämiseen meillä kuluu jonkin verran aikaa, aina on kuljettava houkutusten pinnallinen tie, Jaanus vakuuttaa, joka itseään ja ystäviään kutsuu hevosihmisiksi. Hänen panostaan Hiidenmaan ratsastusurheilun kehittämiseksi ei voi yliarvioida. Mainittakoon vain kauniit ratsukot ja ratsastajat, jotka ilahduttavat tänne tulijoita Kärdlan kaupungin reunamalla Linnumäellä, suurten tallien ja ratsastushallin sinikeltaiset värilaikut, hevosia ja ratsastusta rakastava nuoriso sekä kerran vuodessa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävät Kärdlan ratsastuspäivät. Jaanus on onnellinen, että Kärdlan ratsastuspäivät kuuluvat Hiidenmaan merkittävimpiin kulttuuritapahtumiin. Se on ratsastusjuhla sanan parhaassa merkityksessä, kukapa ei haluaisi osallistua hyviin juhliin! Jaanus uskoo, että nuoret, jotka pääsevät ratsastuksen pariin pelastuvat koulunpenkki-tietokone-televisio-tietokone noidankehästä. Raikkaaseen ilmaan ja satulaan, hevosta harjaamaan ja tallia puhdistamaan eli urheilullisempaan ja terveempään elämäntapaan. Monikin tajuaa, että elämässä on mammonan tavoittelun sijaan jotain merkittävästi aidompaa ja suurempaa ihmisen ja hevosen ystävyys. It is hard to overestimate his contribution to advancing the local equestrian sport. Beautiful horses and horsemen at Linnumäe on the edge of Kärdla, the blue-and-yellow of the large stables and riding grounds, a lot of young people loving horseriding and the Kärdla Horse Day on the first weekend of August are just some facts to mention. Jaanus is happy to say that the Kärdla Horse Day is among the important cultural events of Hiiumaa. It is the horseriding party in the best sense, and who wouldn t like to take part in good parties! Especially in those which, in addition to the emotional hangover, make you feel that you ve actually gained something. Jaanus believes that the young people taking up riding will escape from the daily vicious circle of school-computer-tvcomputer. Rides in the fresh air, brushing their horse and cleaning the stables bring the young people closer to the sportier and healthier way of life. They will happily discover that next to the materialistic madness there is much more to the life - an honest and majestic relationship between the horse and his rider, for example. The Kärdla Horse Days, Palladium Cup at Linnumäe August 6-7, 2011, Kärdlan ratsastuspäivät, Palladium Cup, Linnumäellä elokuuta 2011, 31

34 Inimeselt inimesele From Person to Person Ihmiseltä ihmiselle Liina ja puulaevade pidu Hiiu Purjelaeva Seltsi koondunud mere-järgi-haigete eesmärk on lihtne: Inimesed, käige merel! Käige paadiga, kaatriga, mere ääres ja sadamas, õppige merd ja paate tundma elage, nagu elatakse mere ääres! Olen mere lähedal elanud suurema osa elust, aga merel käima hakkasin hiidlaste õpetusel alles kümmekond aastat tagasi, räägib seltsi juhatuse liige Liina Härm, üks Sõru puulaevade peo korraldajaid. Merehaigus ehk igatsus mere järele on sellest ajast aina süvenenud. Isegi kultuuritöötaja eriala sai vahetatud Liina lõpetab peagi Eesti Mereakadeemia hüdrograafia eriala! Hiiu saar võlub Liinat oma mõnusa laiskusega, hiidlaste oskusega mitte pugeda nahast välja, mitte vaadata liiga palju kella ega kalendrit, lõpuks kõik ikkagi hästi ära teha ning sellest rõõmu tunda. Ja need lahked inimesed! Hiiumaal on väga raske hätta jääda, sest kohe ilmub keegi, kellel just parajasti ongi tahtmist üks heategu teha, kinnitab Liina. Seltsi liikmed tahavad muuta arusaamist, et purjetamine on vaid majanduslikult edukatele inimestele jõukohane hobi. Seepärast aidatakse kogemust saada neil, kel oma paati pole seltsi kaks jahti on sõitma viinud sadu huvilisi. 12 aastat on korraldatud vesihiidlaste oodatuimat sündmust Hiiumaa paadimatka, mille käigus külastatud pea kõiki saare ja selle lähiümbruse sadamaid aastal seltsi liikme Marek Rätsepa välja pakutud puulaevade kokkutuleku ideele leidus kohe palju poolehoidjaid. Emmaste vald Sõru sadamaga sai peo võõrustajaks ja peakorraldajaks ehk peo emaks järgmiseks viieks aastaks Margit Kääramees. Puust laevad on eriti ilusad neil on soe süda. Puulaevade peo tegimegi selleks, et puulaevad pääseks pildile tagasi, ütleb Liina Härm. Sellest, et tegemist on ühe väärt ettevõtmisega, annab märku osalevate laevade ja peokülastajate kasvav arv ning kindlasti aastal saadud Hiiumaa Kultuuripärli tiitel. Puulaevade pidu tuleb tänavu nagu igal aastal jaanilaupäeval Sõru sadamas! PUULAEVADE PIDU Sõru sadamas 23. juuni 2011, 32 Hiiumaa 2011 / 2012

35 Katkendeid Justin Petrone raamatust Minu Eesti 2 Lennujaamast sõitsime taksoga saare pealinna Kärdlasse. Taksojuht hoidis suuremalt jaolt omaette, keeras rooli ning vaid mühatas aeg-ajalt midagi. Kui ta kuulis, et me räägime inglise keelt, pööras ta pead ja vaatas oma terashallide silmadega meie poole, vaikne muie suul. Esimest korda Hiiumaal? küsis ta inglise keeles. Jah, vastasin. Siis peaksite teadma, et maailma ajalugu tunneb kolme suurt merevõimu. Panin tähele, et juhi vasak silm vaatas pisut kõõrdi, nii et ma ei saanud aru, kas ta vaatab mind või Eppu. Millised siis? Arvake ära. Ma ei tea. Inglismaa, Holland ja Hispaania? Vale! Hiiumaa, Saaremaa ja alles siis Inglismaa. Ära räägi! Tõsiselt, ütles juht ning pööras oma pisut kõõrdi silma minu poole. Siis mühatas ta taas ning keeras pilgu tagasi teele. Kas ta teeb nalja? vajusin istmele ja sosistasin Epule. Ma arvan küll, vastas ta vaikselt. Aga nende hiidlastega ei või selles kunagi päris kindel olla. Kärdlasse sisse sõites möödusime nukumaja moodi elamuist ja päikeseküllastest aedadest. Kärdla on mereäärne küla, mida raamistavad apteek, käsitööpood ja üks suurkauplus. Astusime viimasesse sisse ja ostsime midagi söödavat. Lähedalasuvas pargis leidsime ühe vana tamme all piknikuks sobiva paiga. Me pidime valmistuma intervjuuks Anne- Helenega, ent me ei rääkinud temast. Jutt käis hoopis meie kõige tuttavamast hiidlasest Airist, kellega Epp oli kahe aasta eest Indias rändamas ja elu mõtet otsimas käinud. Olin Airiga kohtunud vaid paaril korral. Esimest korda nägin teda kirjastuses, siis olid tal lillad juuksed. Teisel korral, kui kohtusime meie korteris, olid need oranžid. Ma sain Airiga tuttavaks mõne aasta eest. Ta oli ühe sõbraga kaasas, jutustas Epp Kärdla tamme all lesides. Ma ütlesin talle, et mina olen Epp, tema ütles, et tema on Airi. Siis vaatas ta ümberringi, pani käed puusa, tõusis Epp istukile ja näitas ette. Noh, ütles Airi, mida me siin vahime? Lähme poodi. Ostame midagi süüa ja juua! Ma olin võlutud. Hiidlased ongi sellised. Nad on vahvad sellid, kes risti ette ei löö. Sa oled neile esimesest hetkest peale nagu vana semu. Epu suust kõlas Airi nimi nagu puhas maagia. Kui Airi tuli jutuks, rändas Epp ajas tagasi mõnda iidsesse templisse India džunglis, kus nad olid koos millegi otsinguil käinud. Siis, kui me Airiga... Sellised jutud olid võimalustest tulvil. Airi oli omamoodi konstant või meridiaan ning ma hakkasin mõtisklema, milline võis olla meie mõjuvõimsa Airi lapsepõlv Hiiumaal. Hiidlased söövad palju kala, eks, ütlesin ma tammeoksi vahtides. Mhmh, noogutas Epp uneldes. Ja tead, Airil on õde ka, Triin. Nad on nagu kaksikud. Üks aasta vahet. Airi ja Triin. Hiidlased. Kujutasin ette, kuidas nad siin saarel üles kasvasid nagu kaks Pipi Pikksukka, toeks ainult pidevalt sõidus olev laevakaptenist isa Eefraim oma vägeva habeme ja merekaru kõrvarõngaga. Ta isa pole üldse selline, pööritas Epp silmi. Tema nimi on Rein ja ta on insener. Aa, olin ma natuke pettunud. Aga Hiiumaa rahvas on teistmoodi, ütles Epp. Airi kirjutab muinasjutte. Ühe eest sai isegi auhinna. Teine suur saar Saaremaa on... Noh, tööka rahva saar. Saarlased on väga põhimõttelised ja konkreetsed. Aga hiidlased usuvad haldjatesse. Airi räägib, et Hiiumaa kubiseb haldjaist. See kõlas väga eksootiliselt, ent minagi teadsin, mida tähendab olla saarelt pärit. Lõppude lõpuks olin pärit Long Islandilt ning sündinud sellessamas haiglas kus mu isa ja vanaisa ning kus suri mu Itaalia immigrandist vanavanaisa, salaviinamüüja Salvatore. See eriline haigla oli üsna mere lähedal, nii et mu kopsudes on soola sestpeale, kui ma suutsin iseseisvalt hingata. Olin lapsest peale ürgvähkide, meritähtede, rannakarpide ja adru keskel ning mõõna hais oli mulle sama tuttav kui omaenda aluspesu lõhn. /.../ --- Ma ei sallinud terminit lääne inimene. Mulle oli vastukarva terve lääne 78

36 idee kui selline. Mulle ei meeldinud põrmugi mõte kujutletavast eesriidest Eesti ja minu vahel, mis eraldab mind Epust, mu veel sündimata lastest ning hoiab meid lahus vaid sellepärast, et mul oli Reagan ja temal Gorbatšov või et meil olid Volvod ja neil olid Žigulid. Lisaks sellele arvasin juba mõnda aega, et Eesti kuulus tegelikult läände ning oli sala-lääs, mis kogemata kukkus üle pea stalinismi ning mille eraldas läänest mingi ajalooline meeltesegadus, omamoodi diplomaatiline oih! mõnel sõjajärgsel konverentsil. Eesti polnud mõeldud saama Nõukogude Liidu osaks. Oo ei. Tegelikult oli nii, nagu Lennart Meri ütles ühes oma kõnes, mida ma Baltic Timesi Tallinna kontoris ühest vanast artiklist lugesin. Eesti ei ole endine Nõukogude liiduvabariik, ütles endine president. Eesti on endine Rootsi impeeriumi osa. Mulle meeldis see lähenemine väga. See kõlas nii, otsekui Eesti oleks kaetud kulla, smaragdide ja briljantidega ning Eesti väljakuil andnuks tooni kuninglikud kivist lõvid, purskkaevud ja keelpillikvartetid. See kõlas mulle üsna loogiliselt. Vaata vaid neid tuulikuid ja luteri kirikuid, neid piparkoogimaju ja arteesiakaeve. Vaata vaid Hiiumaad. See polnud mingi tagurlik, roojane ja kääriv postsovetlik peldik. See oli Eesti. See kentsakas saar oli üks Eesti läänepoolsemaid paiku. Kui Eestis miski oli endine Rootsi impeeriumi osa, siis kindlasti Hiiumaa. Kui Eestis oli mõni paik, kus Anne-Helene ja mina saime ringi kõndida lääne inimestena, oli see Kärdlas. Saar tundus nõukogude aastaist üsna rikkumata. Tõsi, siin-seal oli vanu roostetanud vahiputkasid, ent need olid lapselikud nagu varesepesad unustatud laevavrakkidel. Isegi nõukogudeaegsed paneelmaju, mis Eestis tavaliselt torkasid valusalt silma oma mustvalge inetusega, ümbritsesid puud ning siin-seal voolas nende vahelt läbi mõni sügav mustjas oja, mille kaldaid ehtisid kollased lilled. Olin selle üle väga rõõmus, sest Tallinnas oleksin ma kindlasti tahtnud buldooseriga maha võtta viimase kui võika sotsialismiaegse hoone ning anda krundi tasuta üle Soome kinnisvaraarendajaile. Ma polnud küll lammutaja tüüp, aga tahtsin, et Eesti näeks välja nii, nagu ta pidi välja nägema. --- Kas sa kuulsid, mida ta ütles? Sa oled mees, päästa meid. Et kui ma olen mees, küll ma oskan lennukit juhtida? Kas ta Amelia Earhartist 1 pole midagi kuulnud? Ära lase sel endale naha alla pugeda, Justin. Vänta ja säästa jõudu! Me peame saare teise otsa jõudma, enne kui hilja. Ega sa väsinud ole? Ei, säras Epp oma jalgrattalt. Ajakirjas räägiti, et neljandat kuud rasedatel naistel on palju energiat. Ja mina olen neljandat kuud rase! Olime Epuga üürinud Kärdlast kaks jalgratast ning asusime teele Käinasse saare lõunarannikul. Ma ei teadnud, kaua see aega võtab, ent tundus, et olime juba väga kaua teel olnud. Ma arvasin, et naised enam mehi ei vaja, väntasin ma edasi ja karjusin Epule, kuna ta oli minust kaugele ette jõudnud. Öeldakse ju, et naine ilma meheta on nagu kala ilma jalgrattata. Eesti naisi see värk eriti ei huvita, lõugas Epp vastu, nagu tema sellesse kategooriasse ei kuulukski. Soomlased ütlevad, et meile oleks rohkem feminismi vaja, aga eestlased ütlevad jälle, et Soome feministid on koledad. Eesti naised ütlevad, et nad on alati tööd teinud ja arvavad, et neile pole feminismi vaja. Tundus, et Eesti ei pidanud vajalikuks kõiki läänes levinud moode sisse vedada. Nad võtavad üle meie head asjad ja eiravad meie psühhodraamasid. Jah Vapratele ja ilusatele, ei poliitkorrektsusele. Jah internetikaubandusele, ei feminismile. Nad on nõus Euroopa Liidu ja NATOga, ent ära arvagi, et nad lakkavad ütlemast neeger või uskumast, et kõik tehnilised probleemid saab lahendada lähima meesterahva poole pöördumisega. Airi vanemad peaksid kusagil siinkandis elama! hõikas Epp ratta seljast ning ta hääl kajas metsast tagasi. Need puud on tuttava moega. Ükskord kirjutasime Airiga kahasse artikli sellest, kuidas me Hiiumaal haldjaid otsimas käisime, lõugas Epp eespool vändates. Saime kokku inimestega, kes rääkisid, et haldjad olid ühe laeva keset metsa maha visanud. Ja meile näidati isegi laevavrakki või midagi sellesarnast! Vau! Ning mina vaatasin neile otsa ja arutlesin, kas nad teevad nalja või mõtlevad seda tõsiselt. Ma ei saanud aru. Nii et kusagil metsas on laevavrakk? Ma piilusin puude vahele. Kui me mandrile tagasi jõudsime, helistas Airi ema ja ütles, et ma jätsin oma roosad sussid nende juurde maha. Mina olin nõutu: mis sussid? Mul pole roosasid susse! Tema ütles, et keegi oli need igatahes maha jätnud. Ses mõttes, et kas ta tegi nalja või leidis tegelikult ka mingid roosad sussid? 1. Ameerika Ühendriikide lennunduspioneer, kes esimese naisena lendas üksi üle Atlandi ookeani. 79

37 No ja kelle omad need olid siis? Ma ei tea! Neil kas on siin kentsakas huumorimeel või siis juhtuvadki nendega imelikud asjad. Peatoimetaja luges seda haldja-artiklit, kuulis sussidest ja ütles: Epp, sa hakkad vist hulluks minema. Siin-seal silmasin puude vahel maju. Niimoodi üksteisest eemal eestlased elasidki. Eestlastel polnud üleaedseid, sest aedugi polnud. Oli vaid vahemaa. Hea vedamise korral ei pidanud nad naabriga kunagi kohtumagi. New York, kust ma lahkusin, oli teistmoodi: suveõhtud täis kõrtsirallisid ja metroosõite aheldatuna tühjuse elektronsilmade külge, ümberringi igiliikurina kulgeva inimkonna kõrvulukustav mürin. Vaid mõne päeva eest viibisin seal. New York. Ülilinn, metropol, kus massi hulka aheldatuna oled võimetu vabalt liikuma ja selgesti mõtlema, oled pidevas ärritusseisundis ning eksinud suurlinna kaosesse, ja sind kuuldakse alles siis, kui sa hakkad rõvedusi karjuma. Ent ma ei olnud enam seal. Ma olin Hiiumaal jalgratta seljas ning mu närvid olid endiselt tundlikud. Mõni päev New Yorgist eemal ja nad olid ikka veel hellad, nõudes rohkem müra ning ihaldades rohkem valgust. Kõik tundus siin kuidagi liiga vaikne ja kirgas, ainsateks ebakõladeks olid sääsed ning tumendatud klaasidega läikivmustad Mercedesed ja BMWd, mis meist uskumatu kiirusega mööda tuhisesid, igaühe roolis päikeseprillidega juht: vaikne, endassetõmbunud ja hulljulge eesti mees. Sa raisk, need tüübid on püstihullud, hüüatasin ma, kui järjekordne kiir-bmw mööda vihises. New Yorgis nii ei sõideta. Isegi Jerseys mitte! Oh, vaata, sipelgapesa! Epp keeras teelt ära metsa alla. Lähme vaatama. See polnud mingi lihtne sipelgapesa. See oli põlvekõrgune, liivane ja ümmargune kuhil, mille tipus oli mustjas avaus ning mis nägi välja nagu raseda naise naba. See oli sipelgate korterelamu. Seal on neid veel, viipas Epp sügavamale metsa poole. Nägin seda vägevatest kuhjadest koosnevat Hiiumaa sipelgate Lasnamäed. See oli mulle midagi uut ja teistsugust. Vaatasin, kuidas sipelgate rodu marssis ebamaisena näiva hunniku pikast mustavast sissekäigust sisse. Me oleme New Yorgist ikka väga kaugel, pomisesin endamisi. Isegi Tallinn tundus siin metsavahel kauge paigana. Ja kelle asi oli see Tallinn? Kellel oli tarvis neid südametunnistuseta ärimehi, edevaid poliitikuid ja surmapõlgavaid joodikuid? Keda huvitasid linna inetud vanad majad ja säravad uued kaubanduskeskused? Kellele seda Tallinna vaja? Tol hetkel oli Hiiumaa mulle terve Eesti. --- Külalistemajas peatus ka üks sakslaste paar. Mehel olid vuntsid ja kallis kell. Naisel oli tukk ning ta näis olevat väga korraarmastaja. Hommikuks sõid nad kaeraküpsiseid ja lehitsesid reisijuhte. Ulrika, mida me täna teeme? Lähme äkki kõigepealt Rudolf Tobiase muuseumi? küsis mees. Kes on Rudolf Tobias? Siin on kirjas, et oli mingi helilooja. Sakslased. Miks nad pidid just Hiiumaale tulema? Kas end kunagise aupaiste lõõsas soojendama? Võimalik. Pärastpoole, kui olime teisel pool Käina lahte Kassari saare kabeli kalmistul, kummardusin ja tõmbasin sõrmega üle vanadesse hauakividesse ja ristidesse uuristatud vagude. Mõni neist ütles vaid Puhka rahus, ent vanemad olid kaetud Saksa turistide keelega. Kas need hiidlased olid siis saksa soost? Ei. Ent 19. sajandil pandi elu kirja sakslastest mõisnike keeles. Eestlased sündisid, abiellusid ja surid saksa keeles. Paljudel oli ning on siiani saksa nimi. Üldisest saksastamisest hoolimata aga eestlastest sakslasi ei saanud. Hiidlased jäid jonnakalt iseendaks ning saarte rahvas oli kindlasti teistmoodi. Seda võis kinnitada iga külaline. Kassari kabel oli kössis ja valge nagu vana naine. Tegime kabeli surnuaial puhkepeatuse ning ma laskusin põlvili, et vanadelt kääpakividelt nimesid lugeda. Georg. Elsa. Karl. Minna. Kõigist neist inimestest olid järel vaid luud. Lahkunud olid kõik, kes oleks mäletanud kedagi, kes neid mäletas. Ent üks nimi torkas mulle silma. See nägi pisut teistsugune välja. Kuidagi elav. See ei tundunud ei saksa- ega eestipärane, vaid midagi suuremat. See võinuks olla mõne Itaalia filmitähe või Brasiilia laulja nimi. Marta. Marta Petrone. Nägin seda juba vaimusilmas tulukestega kirjutatult. See oli otsekui tuline sähvakas. Selles nimes oli energiat ja adrenaliini. Kas niimoodi tuntaksegi ära oma lapse õige nimi? Ma ei osanud öelda, ent tunne oli õige. Mul oli vanatädi Marta, kükitas Epp minu kõrvale maha. Kas sa mäletad teda? Milline ta oli? Ta suri väga ammu, kortsutas Epp kul 80

38 mu. Aga mul on meeles, et tal oli kapi otsas väga vahva nukk. Mida sa arvad? Et meile? Kõlab küll rahvusvaheliselt, ütles Epp. Ning see on suguvõsa vana nimi. Meie Marta ei teagi, küünitasin välja ja puudutasin kivi veel kord, et ta saab nime ühe surnud Hiiumaa neidise järgi. --- Tagasiteel Kassari kabeli juurest peatusime korraks ühes vanamoelises villavabrikus. Panime jalgrattad parkimisplatsile kivimüüri najale seisma. Autosid parklas polnud, ümberringi ei paistnud kedagi. Polnud vähimatki elumärki peale mõne kaugemalt paistva üksiku elamu ning oma tumedate palkseinte ja paksude rookatustega nägid need välja õdusad ja iidsed nagu Sõrmuste isanda võtteplats. Kui me Tallinna tagasi jõuame, hakkas Epp ütlema, kui me tehase ukse poole sammusime. Kuss! Mis on? Kas sa kuuled? sosistasin. Ei. Kuula. Seal me seisime, mõlemad vait ja kõrvad kikkis. Me ei kuulnud mitte midagi. Ei vähimatki häält. Ei ühtegi autot. Ainsatki raadiot. Mitte mingit ehitusmüra. Siis määgis kusagil kaugel üks lammas. Siin on nii vaikne, ütlesin ma kivimüüri taga laiuvat linapõldu vaadates. Tere! üllatas meid üks hääl tehasetrepilt. Pöördusin sinnapoole ning nägin meest, kel olid pruunid, külgedelt hallinevad juuksed, kuklas turritav juuksetutt ja ees naeratav keskealine vats. Tal olid seljas sinised tunked, otsekui tulnuks ta just lehma lüpsmast. Tere, vastas Epp talle. Kas teie pood on lahti? On küll, astuge sisse. Pood oli puhas ning seda ehtisid villased mütsid, kampsunid ja kapukad. Epp leidis koju kaasaviimiseks ühe kohaliku käsitsi valmistatud salli. Maksime ning ajasime omanikuga juttu. Kas olete siitkandist? küsisin mina. Siin sündinud ja üles kasvanud, ütles ta. Ning ma olen seda poodi pidanud sestpeale, kui Vene aeg otsa sai. Kui ta minu poole pilgu heitis, märkasin, et tema vasak silm vaatas pisut kõõrdi. Taas vaatas üks hiidlane minu poole, aga mitte mulle otsa. Jah?! Te olete seda poodi pidanud aastast? pilgutasin omanikule silma. Noh, olgu, Nõukogude aja lõpust peale, vastas ta eriskummalise naeratuse saatel, otsekui teeks talle nalja miski, aga mitte mina. Kas see on tõsi, mida Hiiu huumorist räägitakse? küsisin talt. Kas see on päriselt olemas? Muidugi on olemas, vastas omanik samasuguse pentsiku naeratusega. Mandrimees tuleb siia ja küsib, kuhu see tee viib. Mina vastan alati, et tee ei vii sind kuhugi, ise pead minema. Vat see on Hiiu huumor! Epp naeris selle peale, mina mitte. Omanik suunas pilgu tagasi sallile, voltis selle kokku ja pistis paberkotti. Mina tean ka üht nalja, pakkus Epp välja. Miks ei tohi hiidlane mandrimehele kolmapäeval anekdooti rääkida? Sest see hakkaks pühapäeval kirikus naerma! vastas tehaseomanik otsekohe. Mõlemad kõkutasid, mina mitte. Kas see pidi naljakas olema? sosistasin Epule poest väljudes. Ära muretse, Justin, puudutas ta mu kätt. Küll sa hiljem aru saad. 81

39 Excerpts from Justin Petrone s book My Estonia 2 On an Island. At the airport we caught a cab to Kärdla, the island s capital. The cab driver kept mostly to himself, other than to grunt from time to time as he turned the wheel. When he heard us speaking English, he turned his head and looked at us with a set of steely eyes, a slight grin on his lips. First time in Hiiumaa? he asked in English. Yes, I answered. Well, you should know that there have been three great naval powers in history. I noticed that the driver s left eye was a little lazy when he said it, and I couldn t tell if he was looking at Epp or at me. Which ones? Guess. I don t know. The English, the Dutch, and the Spanish? Wrong! Hiiumaa, Saaremaa, and then England. Shut up! I m serious, the driver said, turning his lazy eye in my direction. Then he grunted again and returned his gaze to the road. Is he joking? I slunk down in the seat and whispered to Epp. I think so, she answered in a hushed tone. But you can never tell with these Hiiu people. We rolled down past doll-like houses and sunlit gardens into Kärdla, a village by the sea framed by an apothecary, a handicrafts shop, and one supermarket. At the supermarket, we stopped to get a snack. In a nearby park we found shelter under an old oak for a picnic. We were supposed to prepare for the interview with Anne Helene, but we weren t talking about her. Instead, we spoke of Airi, the closest hiidlane we knew, the one with whom Epp went backpacking in India two years before on a search for the meaning of life. I had met Airi only a few times. The first time I met her at the publishing house, her hair was purple. The second time I met her at our apartment, it was orange. I met Airi one night a few years ago. She came over with a friend, Epp lazed on her back in the shade of the Kärdla oak. I said, I m Epp. She said, I m Airi. Then Airi looked around and put her hands on her hips, Epp sat up to imitate her. Well, Airi said, what are we doing standing around here? Let s go the store! Buy some food and drink or something! I fell in love at this moment, and that s just how Hiidlased are. They re jolly good fellows who are not afraid of things. They take you as an old friend. On Epp s lips her name was pure magic. Whenever Airi surfaced, Epp was whisked back in time to some ancient temple in the jungles of India; places where they had gone searching for something. That time with Airi. Such tales trembled with possibility. Airi was a constant of some kind, a parallel, and I began to wonder what it was like for our influential Airi to grow up on Hiiumaa. I bet Hiidlased eat a lot of fish, I said, staring up at the oak branches. Mmmhmm, Epp nodded dreamily. And, you know, Airi has a sister, Triin. They are like twins. One year apart. Airi and Triin. Hiidlased. I could see them growing up together on this island like twin Pippi Longstockings, nurtured only by their wandering sea captain father, Efraim with his wild beard and seafaring earring. Her father s nothing like that, Epp rolled her eyes. His name is Rein. He s an engineer. Oh, I was a little disappointed. But people from Hiiumaa are different, Epp said. Airi writes fairy tales, she even won an award for one. The other big island, Saaremaa, is for, like, hardworking people. Saarlased are very principled, concrete. But Hiidlased? They believe in fairies. Airi says that Hiiumaa is full of elves and fairies. It sounded so exotic, but I also knew what it meant to be from an island. I was from Long Island, after all, born in the same hospital where my father was born and his father before him and where my great grandfather, the Italian immigrant bootlegger Salvatore, died. This special hospital was just a quick walk from the sea, so the salt had been in my lungs since I could breathe on my own and I d always been among the horseshoe crabs and starfish and mussels and seaweed, the stench of low tide as familiar to me as the smell of my own shorts. --- I also knew what growing up on an island did to you. You were always surrounded by water. There was no easy way off. As 82

40 a boy I thought about how, if the Soviets decided to strike New York City, we would be stuck on that island, nowhere to go, nothing to do except boil in the sea. As teenagers we would sit in parking lots at the beach and plot our escape, maybe across the sound to Connecticut or even beyond to California. A lot of us did manage to escape the island. Some of those who stayed behind went mad. Maybe this was the source of the aquatic tension within me, the water that connected me to Airi and Triin and their sea captain father, Efraim. When I thought of Airi and Triin, I empathized with them too. I imagined that I could be a father, a father of girls. Wait, what time is it? Epp asked as we lazed beneath the trees. I checked my mobile We have to go! Epp stood up suddenly, dusting off her shorts. It s time to meet her. --- I hated the term Westerner. I hated the very idea of the West. I hated the thought of any imaginary curtains descending between Estonia and me, cutting me from Epp, cutting me from my own unborn child, carving us up because I had Reagan and she had Gorbachev or we had Volvos and they had Ladas. Besides, I thought that Estonia, of all countries, was actually a part of the West, a stealth West, accidentally submerged by Stalinism, disconnected by historical aberration, a sort of diplomatic oops! at some post-war conference. Estonia wasn t meant to be part of the USSR. No. It was like Lennart Meri had said in his speeches, the ones I had read in old articles in the Baltic Times office in Tallinn. Estonia isn t former Soviet Union, the former president had said. It s former Swedish Empire. I loved it. It sounded like Estonia was encrusted in gold and emeralds and diamonds, its squares dominated by regal stone lions and ejaculating fountains and string quartets. And it made sense to me. Just look at those windmills and Lutheran churches, those gingerbread houses and artesian wells. Just look at Hiiumaa. This wasn t some backward, shit-ridden, fermenting post-soviet toilet. This was Estonia. And this whimsical island was among the westernmost parts of Estonia. If any place was former Swedish empire, this was it. If there was any part of Estonia where Anne Helene and I could walk as Westerners, it was in Kärdla. Indeed, the island seemed mostly unspoiled by the Soviet years. There were old rusty watch stations, sure, but they were childlike, like the crow s nests of forgotten shipwrecks. Even the Soviet apartment blocks, usually jarring in the Estonian towns with their white-brick ugliness, were tucked into wooded lots crossed with dark, deep-running streams, their banks peppered with yellow flowers. I was grateful for this because if there was one thing I wanted to do to Tallinn, it was bulldoze every revolting Communist-era building and hand the property over to Finnish developers, gratis. I wasn t a destructive person, really. I just wanted Estonia to look like it was supposed to look. --- Did you hear her? You are the man, save us. Like, just because I m a man, I know how to fly a plane? Hasn t she ever heard of Amelia Earhart? Don t let it into your heart, Justin. Just pedal, and save your energy! We need to get to the other side of this island before it s too late. Aren t you tired? No, Epp beamed from her bike. The magazines say that women who are four months pregnant have lots of energy. And I am four months pregnant! Epp and I had rented a pair of bicycles in Kärdla and set out for Käina on the southern coast of the island. I didn t know how long the journey would take, but it seemed we had been on the road for a long time. I thought women didn t need men anymore, I pedaled on and screamed at her while she rode strongly ahead of me. It s like they say on that bumper sticker: a woman without a man is like a fish without a bicycle. Estonian women aren t that interested in that stuff, Epp yelled back, as if the category excluded her. The Finns say we need more feminism, the Estonians say that the Finnish feminists are ugly. The Estonian women say they have always worked. They think they don t need feminism. Estonia didn t need to import every fad that had passed through the West, it seemed. They would take our good things and ignore our psychodramas. Yes to The Bold and the Beautiful, no to political correctness. Yes to online shopping, no to feminism. They d have the EU and NATO, thanks, but don t expect them to stop saying neeger or believing that all technical issues could be resolved by consulting the nearest male./.../ I think Airi s parents live around here, Epp said, her voice echoing through the forest as we rolled along. The trees look familiar. /.../ One time Airi and I wrote an arti 83

41 cle together about looking for fairies in Hiiumaa, Epp yelled as she pedaled in front of me. We met some people who said that the fairies had picked up a ship and dropped it in the forest. And they even showed us the ship wreck or something like it! Whoa. And I was looking at them, wondering, were they kidding or were they really being serious? I couldn t tell. So, there s a shipwreck in the woods? I peered into the trees. Then, when we went back to the mainland, Airi s mother called and said that I had left a pair of pink slippers at their house. And I said, What pink slippers? I don t have any pink slippers. And she said that someone had left them there. I mean, was she joking or did they really find some pink slippers? Whose pink slippers were they? I don t know! They have some weird sense of humor here, or the weird things really happen? The editor-in-chief read our article about the fairies and heard about the slippers and said, Epp, you must be going crazy. Through the woods, I spied a distant home here and there. This was how the Estonians lived, away from one another. Estonians never met to mend fences, as there were no fences. There was just distance. If luck had it, they wouldn t meet at all. It was different from the New York I had left behind, of hot summer nights spent pub crawling, riding around in the subway trains, tethered to the flashing electronic eyes of emptiness, the deafening thrum of humanity in perpetual motion. This was where I had been a few days before. New York, a giant city, a metropolis, arrested by masses, unable to move freely, unable to think clearly, chafed and displaced in an urban contusion where one had to yell obscenities to merely be heard. But I wasn t there. I was on a bike on Hiiumaa and my nerves still felt raw. A few days out of New York and they were still tingling, craving more noise, craving more light. Things seemed too quiet here, a bit too serene, the only dissonance coming from the mosquitoes and the shiny black Mercedes and BMWs that roared past us at astounding speeds, their windows tinted, each containing a male driver in sunglasses: quiet, self absorbed, reckless, Estonian. Holy shit these drivers are crazy, I cried out after another bullet-like BMW shot by. People don t drive like that in New York. Why is everyone here in such a goddamn hurry?! Oh, look, an anthill! Epp swerved off the road into the forest. Let s go have a look. It wasn t really an anthill. Knee-high, sandy and round with a dark opening at the top, like a pregnant woman s belly button, this was like an apartment complex for ants. There are even more of them over there, Epp motioned deeper into the forest. I saw them, thick mounds, the Lasnamäe of the Hiiu ants. It was new to me, different. I watched the line of ants trickle down into the long black entrance of the extraterrestrial-looking heap. We re a long way from New York, I said under my breath. Even Tallinn seemed distant out here in the forests. And who cared about Tallinn? Who cared about its unscrupulous businessmen or vain politicians or deathcheating drunks? Who cared about its ugly old buildings or shiny new shopping centers? Who needed Tallinn? At that moment, to me, Hiiumaa was Estonia. --- The other guests at the B&B were a German couple. He had a moustache and an expensive timepiece. She had bangs and looked very tidy. For breakfast they ate granola and flipped through guidebooks. What will it be today, Ulrika? Maybe start with the Rudolf Tobias museum? he asked. Who s Rudolf Tobias? It says here that he was a composer. Germans. Why did they come to Hiiumaa of all places? Was it to bask in their former glory? Maybe. Later, in the graveyard of a chapel, on an island called Kassari across the bay from Käina, I stooped down later to rub my hands in the grooves of the old stones and crosses. Some merely said Puhka rahus but the older ones were inscribed in the language of the German tourists. Were these Hiiu people German? No. But in the 19th century, life was recorded in German, the language of the manor owners. Estonians were born, married, and buried in German. Many had German names and many still do. But, despite this overwhelming Germanization, the Estonians had never become Germans. The stubborn Hiidlased had always remained who they were, and the islanders were certainly different, as any visitor would attest. The Kassari chapel was crooked and white, like an old woman. And in the graveyard of the chapel, as we stopped to take a rest, I knelt down to read off the names of the old stones. Georg. Elsa. Karl. Minna. All these people were bones. Anyone that could remember anyone that remembered them was dead. But one name 84

42 caught my eye. It looked a little different. Alive. It didn t seem especially German or Estonian. Instead, there was something grander there. It could be the name of an Italian film star or a Brazilian singer. Marta. Marta Petrone. It was like a hot spark. There was energy in that name, adrenaline. Is this how you recognize the right name for your kid? I didn t know, but it felt right. I had a great aunt named Marta, Epp crouched down beside me. Do you remember her at all? What was she like? She died a long time ago, Epp wrinkled her brow. But I remember she had a cool doll sitting on top of her cabinet. What do you think? You mean for us? Epp said and paused to think for a moment. Well, it does sound international, Epp said. And it s a family name. Little does our Marta know, I reached out and touched the stone one more time, but she s going to be named after some dead chick from Hiiumaa. --- On the way back from the Kassari chapel we had stopped to take a break in an old fashioned villavabrik a wool factory. We laid our bikes against a stone wall in the deserted parking lot, but there were no cars parked there and there was no one around, no evidence of life other than the odd home in the distance and there with its dark wooden walls and thick thatched straw roof looking cozy and ancient, like a movie set for The Lord of the Rings. So, when we get back to Tallinn, Epp began to speak as we walked to the factory door. Shh! What? Do you hear that? I whispered. No. Just listen. And we stood there, both silent, listening. We heard nothing. Not a sound. No cars. No radios. No construction. And then, in the distance, a sheep let out a gentle cry. It s so quiet here, I whispered looked out into the fields of flax beyond the stone wall. Tere! a voice boomed from the steps of the factory. I turned to see a man with brown hair, gray on the sides, a cowlick in the back, and a middle-aged paunch. He was dressed in blue overalls, as if he had just come from milking a cow. Tere, Epp answered him. Is your store open? It is, come in. The store was tidy and adorned with caps and sweaters and booties embroidered with colorful folk patterns made in subtle blues and reds, greens and golds, zigzagging and crisscrossing like diamonds, snowflakes, tree branches, insects, and thunderbolts. The air in the room was thick with the smell of pungent wool. Epp found a locally made shawl to bring home with us. As we paid, I chatted with the owner. Are you from around here? I asked. Born and raised, he said. And I ve been running this shop since the Russian time ended. And as he shifted his glance to me, I noticed his left eye was a little lazy. Again, an islander was looking in my direction, but not at me. The Russian times, eh, so you ve been running this shop since 1917? I winked to the owner. Ok, ok since the Soviet time ended, he said with a peculiar grin, as if he was incredibly amused by something, but not by me. So, is it true what they say about Hiiu humor? I asked him. Does it really exist? Of course it exists, the owner answered with that odd grin still on his lips. An Estonian from the mainland will stop in here and ask, Where does this road lead? And I ll tell him every time, The road doesn t lead you anywhere, you have to follow it yourself. Now that s Hiiu humor! Epp laughed when he said it, but I didn t, and I didn t get anything about this country, its wacky humor, its pervasive silence, its sexual mores, but I had definitely married into it, and all this, I looked around at the woolen folk costumes hanging on the wall, had seemingly been my choice. I know a joke too, Epp volunteered. Why shouldn t a Hiiu guy tell a joke to a mainlander on Wednesday? Because they start to laugh in the church on Sunday! the factory owner deadpanned. Ha! Epp chuckled. Yeah, that s a good one! the owner wiped a tear from his eye and handed the bag to me. You know, I could go on telling jokes like that all day. Was that joke supposed to be funny? I whispered and held the door for Epp as we exited the shop a moment later. Don t worry, Justin, she touched my arm on the way out. You will probably get it later. 85

43 Liina and the Wooden Ships Party at Sõru The aim of the people gathered into the Hiiu Sailing Boat Association is simple: People, go to the sea! Go by boat or bowrider, at the beach or in a harbour, learn about the sea and boats - live as they do on the coast! I have been living near the sea most of my life, but the Hiiu people taught me to go to the sea only a decade ago, says Liina Härm, a board member of the Association and one of the organisers of the Wooden Ships Party at Sõru. The sea sickness, meaning the yearning for the sea, has deepened ever since. She even changed specialties - instead of cultural studies she soon graduates from the Estonian Maritime Academy as a hydrographer. The Hiiu island captivates Liina with its laziness and the Hiiu people with their ability to keep a cool head, not to constantly look at the watch and the calendar, but still get everything done and even enjoy the process. And they are so kind! It is very hard to get in trouble on Hiiumaa, because right away a good Samaritan will pop up, she says. The members of the Association want to change the common understanding that you have to be well-off to go sailing. That is why they take those, who do not own a boat, sailing on the two yachts belonging to the Association. For the last 12 years the Association has also been organising the popular Hiiumaa Boat Trip which passes almost all of the harbours of Hiiumaa and islands nearby. In 2006, a member of the Association came up with an idea of wooden ships reunion. It was very welcomed, Sõru harbour in Emmaste commune was selected to be the location and Margit Kääramees was nominated the main organiser for the next five years. Wooden ships are especially pretty - they have a warm heart. The party is specifically for the reason of bringing them back into the picture, Liina Härm says. The growing numbers of visiting people and boats speaks of the popularity of the event, and so does the title of the Hiiumaa s Gem of Culture The Wooden Ships Party is coming this year too - on Midsummer s Eve at Sõru harbour! Liina ja puunlaivanjuhla Hiidenmaan Purjelaiva Seuraksi järjestäytyneet mereen sairastuneet julistavat: Ihmiset, käykää merellä! Käykää soutuveneellä, moottoriveneellä, meren rannalla ja satamassa, opetelkaa tuntemaan merta ja veneitä eläkää, kuten eletään meren äärellä! Olen asunut meren lähellä suurimman osan elämääni, mutta aloin käydä merellä hiidenmaalaisten opettamana vasta kymmenisen vuotta sitten, seuran hallituksen jäsen ja Sõrun puulaivajuhlan eräs järjestäjä Liina Härm kertoo. Meritauti eli meren kaipuu on siitä asti vain kasvanut. Jopa kulttuurityöntekijän erikoisala vaihtui Liina valmistuu pian Viron Meriakatemiasta merien rakennetta tutkivan hydrografian erikoisalalle! Liinaa kiehtovat saaren leppoisuus, hiidenmaalaisten taito pysyä nahoissaan, olla katsomatta liian paljon kelloa ja kalenteria, tehdä kaikki kuitenkin kunnolla ja iloita siitä. Ja avuliaat ihmiset! Hiidenmaalla ei jää pulaan, aina ilmestyy joku, joka haluaa olla avuksi, Liina vakuuttaa. Seuran jäsenet haluavat muuttaa käsityksen, että purjehtiminen on vain varakkaille sopiva harrastus. Siksi kokemuksia tarjotaan niillekin, joilla ei ole omaa venettä seuran kaksi alusta on vienyt merelle satoja kiinnostuneita. 12 vuotta on järjestetty vesihiidenmaalaisten odotetuinta tapahtumaa Hiidenmaan veneretkeä, jonka kuluessa käydään melkein kaikkien saarien ja lähistön satamissa. Seuran jäsenen Marek Rätsepan ajatus vuonna 2006 järjestää puulaivojen kokoontuminen sai heti paljon kannatusta. Emmasten kunta Sõrun satamineen valittiin juhlan isännäksi ja pääjärjestäjäksi eli juhlaemännäksi seuraavaksi viideksi vuodeksi Margit Kääramees. Puulaivat ovat kauniita niillä on lämmin sydän. Juhla onkin sitä varten, että puulaivat tulisivat takaisin, Liina Härm sanoo. Juhlan arvostuksesta kertoo osallistuvien alusten ja juhlavieraiden kasvava määrä sekä varmasti myös 2010 saatu Hiidenmaan Kulttuurihelmi-arvonimi. Puulaivajuhla järjestetään tänä vuonna, kuten joka vuosi juhannusaattona Sõrun satamassa! Puulaivajuhla Sõrun satamassa 23. kesäkuuta 2011, The Wooden Ships Party at Sõru harbour June 23, 2011, 33

44 Inimeselt inimesele From Person to Person Ihmiseltä ihmisell Jaana ja Emmaste rattaralli Emmaste asub Hiiumaa lõunaotsas. Jaana Üksik on siin sündinud, veetnud lapsepõlve- ja kooliaja. Pärast Eesti Lennuakadeemia lõpetamist tuli ta kodusaarele tagasi. Tegemist on nii palju ja pole põhjust ära kolida, vastab Jaana lühidalt Hiiumaale tagasituleku põhjuseks. Kuna õpitud ametis lennundusettevõtte juhina parajasti rakendust polnud, konkureeris spordiga aastaid sinasõber olnud neiu koduvalla spordijuhiks ja teebki nüüd metoodikutööd. Lisaks muudele võistlustele ja treeningutele on Jaana korraldada ka üks valla tähtüritusi Emmaste rattaralli. Üksi muidugi midagi ei tee nii kiidab neiu abi ja hea koostöö eest varem valla spordiasju ajanud Anne Golubit. Oli ju Anne see, kes võistluse algatas ja aastaid selle korraldamist vedas. Maastikul kulgeva ralli rajameistriteks on olnud Tõnis Saarnak ja Jaan Kallisma. Oma õla on üritusele alla pannud paljud Emmaste spordiklubi liikmed, abilisi on ka teistest valdadest. Emmaste rattaralli on kindlalt ületanud nii valla, maakonna kui riikide piire. Ralliraja ringi pikkuseks on 12 km ja seda tuleb läbida neli korda. Võistlustrass kulgeb Emmaste, Tilga, Kõmmusselja ja Riidaküla maadel ning on üsna lame 48 kilomeetri kohta on tõusu ainult 35 m. Teekatteks rataste all on nii asfalti, kruusa kui meeldivaid metsaradu. Olgu osalejad harrastajad või profiratturid, igaühele on sätitud sobiv rajapikkus. Paljudel on ette näidata mitme aasta võidud, mitmed neist sätivad oma graafikuid Emmaste rattaralli järgi. Koos lastega osalevad vanemad ja vanavanemad. Olulisem kui võit on aga korraldajate eesmärk populariseerida jalgrattasporti ja tervislikke eluviise. Seepärast teeb rõõmu, kui rallil on rohkesti osalejaid. Kõige enam, 170, oli pedaalijaid aastal, mullu oli stardis 123 igas eas inimest. Jaana Üksik ootab kõiki jalgrattasõiduhuvilisi oktoobri teisel laupäeval Emmastesse, kus kõlab 10. Emmaste rattaralli avapauk. Jaana and the Emmaste Bike Rally Emmaste is located at the southern tip of Hiiumaa. Jaana Üksik was born here and spent her childhood and school years here. After graduating from the Estonian Aviation Academy, she returned to the home island. There is a lot to do and no reason to move, she briefly comments on the reasons for having returned. She had studied to become a manager of an airline company, but since there were no positions available and she had been doing sports for years anyway, she applied for a job of a sports manager in her home commune. She now works as a sports educationalist. In addition to all sorts of competitions and training sessions, she also organises the star event of the Emmaste commune - the bike rally. One does not do something like that alone, of course - Jaana is grateful for help and good cooperation from Anne Golub, the local sports manager. EMMASTE RATTARALLI 8. oktoober 2011, 34 Hiiumaa 2011 / 2012

45 It was Anne who started the rally and organised it for years. The route managers are Tõnis Saarnak and Jaan Kallisma. In addition, helpers come from Emmaste sports club as well as from other communes. Emmaste Bike Rally has grown out of the borders of the Emmaste commune, the Hiiu county and even the Estonian state. The route is 12 km long, to be covered four times. It goes through Emmaste, Tilga, Kõmmusselja and Riidaküla, and is relatively flat - for the 48 kilometres, it only ascends for 35 metres. There are asphalt and gravel roads as well as forest tracks to be enjoyed. You can be a professional biker or a hobbyist - there are suitable tracks for everyone. Many bikers boast rewards of several years and plan their schedules according to the Emmaste Bike Rally. People come with whole families. More important than winning is the popularization of cycling and healthy ways of life. Therefore it is delightful to see the rally have so many participants. The largest number, 170, took part in 2009; last year there were 123 participants from all age groups. Jaana Üksik welcomes everyone to Emmaste on the second Saturday in October to be ready when the gunshot starts the rally. The Emmaste Bike Rally October 8, 2011, Jaana ja Emmasten pyöräralli Emmaste sijaitsee Hiidenmään eteläosassa. Jaana Üksik on syntynyt, viettänyt lapsuuden ja kouluajan täällä. Valmistauduttuaan Viron lentoakatemiasta hän palasi kotisaarelle. Tehtävää on niin paljon eikä ole syytä muuttaa muualle Jaana perustelee Hiidenmaalle paluuta. Kun koulutusta vastaavaa ilmailuyrittäjän tehtävää ei löytynyt, hän pyrki urheilua harrastaneena kotikunnan urheilujohtajaksi ja toimii nyt urheiluohjaajana. Muiden kilpailujen ja harjoitusten ohella Jaana järjestää kunnan huipputapahtuman Emmasten pyörärallin. Ei tietenkään yksin, vaan yhdessä aikaisemmin kunnan urheiluasioista vastanneen Anne Golubin kanssa. Anne oli kilpailun käynnistäjä ja vuosia sen järjestämisen vetäjä. Maastossa kulkevan reitin reittimestarit ovat Tõnis Saarnak ja Jaan Kallisma. Apuna ovat olleet Emmasten urheiluseuran jäsenet, apua on saatu muistakin kunnista. Pyörärallin maine on kiirinyt yli maakunnan, maan ja ulkomaillekin. Rallireitin pituus on 12 km ja se kierretään neljä kertaa. Se kulkee Emmasten, Tilgan, Kõmmusseljan ja Riidakülan mailla. Reitti on alavaa maata 48 kilometrin matkalla nousua on vain 35 metriä. Reittipohja on asfalttia, soraa ja myös metsäpolkuja. Ovat osallistujat sitten harrastajia tai ammattipyräilijöitä, jokaiselle on sopiva reitin pituus. Joillakin on voittoja usealta vuodelta, useat heistä järjestävät aikataulunsa Emmasten rallin mukaan. Lapsien kanssa osallistuvat vanhemmat ja isovanhemmat. Tärkeämpää kuin voitto on järjestäjien tavoite levittää pyöräilyä ja terveellisiä elämäntapoja. Siksi runsas osallistuminen ilahduttaa aina. Ennätys on vuodelta 2009, jolloin osallistujia oli 170, viime vuonna 123. Jaana Üksik odottaa kaikkia pyöräilystä kiinnostuneita lokakuun toisena lauantaina Emmasteen, jossa rallin lähtölaukaus kajahtaa 10. kertaa Emmasten pyöräralli 8. lokakuuta 2011, 35

46 Priidu Niit Hiiu jonn toob edu HERGO TASUJA Kuigi Hiiumaal elab vaevalt inimest ja puuduvad suured spordikompleksid, sirgub siit pidevalt Eesti ja maailmatasemel sportlasi nii tali- kui suve-, nii individuaal- kui võistkonnaaladel. Arvatavasti siinne kultuur ja elukeskkond soodustavad edukate sportlaste sirgumist, pakub Eesti parim noor kettaheitja ja kuulitõukaja Priidu Niit, kelle kettaheiterekord on Soodne keskkond ei ole aga ainus tegur. Kui jooksja vajab treeningute alustamiseks sisuliselt vaid vaba rada, kus silgata, siis mõne teise spordiala puhul on taristu üpris oluline. Eesti edukaim laskesuusataja, MK-sarja kuuma gruppi kuuluv Eveli Saue rääkis, et tingimused sporditee alustamiseks olid korralikud: Põhimõtteliselt oli mul vaja treenerit, treeningsaali ning maastikku ehk metsa ja suusarada. Eesti tugitoolisportlased tänavad õnne, et Sauele piisas vähesest, sest on, kellele pöialt hoida. Tänavusel MM-il sõitis Eveli end 12ndaks. 17-aastastena Eesti korvpalli meistriliigas mängivasse KK Pärnu tiimi murdnud Kristjan Voolaid ja Martin Paasoja peavad tingimusi keskpärasteks. Polnud korralikke palle, puudus vajalike vahenditega sisustatud jõusaal ning inimesi on vähe, mandril mängimas käimine nõuab palju aega ja raha. Aga ikkagi on nad end suutnud sportlastena tõestada ja kuuluvad Eesti U-18 koondisesse. Mündil on alati kaks külge Hiiumaal treenimise suurim pluss on noorte sportlaste meelest asjaolu, et kõik asub käe-jala juures. Kõik asus viieminutilise jalutuskäigu kaugusel. Oma köögi aknast nägin kooli, mille kõrvalhoone ongi spordisaal, selgitas Voolaid. Niit kurdab, et talvist ettevalmistust segab sisekergejõustikuhalli puudumine. Samas on olemas üsna uus nõuetele vastav Kärdla staadion, mis meelitab siia sportlasi üle terve Eesti ja ka kaugemalt, väidab Euroopa neljas kettamees U-23 klassis. Tema sõnul on saarel lisaks fantastilisele loodusele, mille abil linnakärast puhata ka sõnulseletamatu miski, mis tuttavaid tippsportlasi siia treeninglaagrisse kutsub. Vahel aga piisab vaid tahtmisest ja soovist sporti teha aastal kuni 96-kiloste meeste seas kreeka-rooma maadluses maailmameistriks tulnud Heiki Nabi ütles: Konkreetselt maadlusega ei saanudki ma Hiiumaal tegeleda, sellist spordiala siin lihtsalt ei harrastatud. Küll aga märkas treener temas potentsiaali ja koos laoti tugev füüsiline 36 Hiiumaa 2011 / 2012

47 põhi. Muu omandas noormees juba mandril. Paralleeli võiks tõmmata Läänemaalt pärit maadleja, aasta olümpiamängude kahekordse võitja Kristjan Palusaluga, kelle trumbiks oli samuti rasket maatööd tehes saadud tohutu jõud. Hiiu jonn toob edu Paasoja arvates on põhjus, miks Hiiumaalt palju häid sportlasi sirgub, selles, et sportimine on saarel populaarne: Ma olen kaasa saanud suure enesekindluse, kuna mind toetati ja innustati Hiiumaal väga palju. See on minu jaoks väga oluline. Saue leiab: Ju on see põline hiiu jonn, mis tippspordis edu toob. Võib ka olla, et alaspetsiifiliste võimaluste kesisus sunnib üsna varakult mõtlema, kas ikka tahad sporti teha ning sellisel juhul pead varakult täielikult pühenduma. Side Hiiumaaga jääb Minu side Hiiumaaga on ikka säilinud. Olen ikkagi Hiidlane, suure algustähega, ütles Paasoja. Voolaid lisas, et kõige tähtsam, mis ta siit kaasa on saanud, ongi asjaolu, et ta on hiidlane. Pidanud leppima vähesega, kuid seab suuri eesmärke. Hiiumaa see ongi mu kodu(saar). Kui tekib pikem treeningu- või võistluspaus, siis tulen ikka siia akusid laadima. Samuti tunnen väga tugevat hiidlaste toetust, ükskõik kas läheb hästi või halvasti, kiitis Saue kodusaart ja hiidlasi. Eveli Saue Heiki Nabi (s ) cm pikkune kreeka-rooma maadleja, kuni 96 kg meeste maailmameister a, 5. koht kuni 120 kg meeste seas 2011.a Eveli Saue (s ) - laskesuusataja, parim tulemus 12. koht MMil Juunioride pronksmedal 2005 MMil. Kristjan Voolaid (s ) cm pikkune ääremängija. Martin Paasoja (s ) cm pikkune tagamängija. Mängivad korvpalli KK Pärnu ja Eesti U-18 koondise eest. Priidu Niit (s ) cm ja 113 kg kettaheitja, kelle rekordiks U-23 Eesti meister 2010.a, Euroopa U-23 talviste MV neljas koht 2011 aastal. Hiiu Stubbornness Brings Success HERGO TASUJA Although there is only about inhabitants on Hiiumaa and no large sporting facilities, the island has been a good seedbed for athletes. The local environment and way of life are probably good for raising athletes, says Priidu Niit. He is Estonia s best young discus thrower and shot putter, with the personal discus throwing record of However, a favourable environment is not the only factor. A runner only needs tracks, but other sports require proper infrastucture. Eveli Saue, Estonia s most successful biathlete belonging to the World Cup series hot group, said that conditions were good for starting with biathlon. Basically I only needed a coach, a gym and a ski run in the woods. Estonia s armchair athletes can be grateful that she needed so little, because at this year s World Championships she came 12th. Kristjan Voolaid and Martin Paasoja, who made their way to the Estonian Basketball Champions League at the age of 17, consider the condition mediocre. There were no proper balls, no fully ecquipped gyms and not enough people, going playing on mainland takess a lot of time and money. Nevertheless, they have made it as athletes and belong to the Estonian U-18 selected team. Every coin has two faces According to the young athletes, the advantage of training on Hiiumaa is that everything is at hand. Everything is within 5 minutes walk. I was able to see the schoolhouse from my kitchen window, and the sports hall as its extension, Voolaid explained. Niit points out that training during the winter season was problematic, because there is no indoor facilities for light athletics. There is, however, the Kärdla stadium which also attracts athletes from the mainland and neighbouring countries, says the European 4th discusman U-23. He also says that in addition to the peace and quiet which helps you 37

48 rest from the city turmoil, the island has this something special which brings other athletes to training camps. Sometimes the pure wish to do sports can be enough. I wasn t able to do wrestling here at all, there was just no wrestling on Hiiumaa, Heiki Nabi, the Greco-Roman wrestler and the World Champion 96 kg 2006, said. His coach, however, spotted his potential and together they laid the physical foundations. The rest was acquired on the mainland. The story was similar with Kristjan Palusalu, a wrestler from mainland Estonia and double gold at the 1936 Olympic Games, who gained his strength from hard farm work he had to do in his youth. Hiiu stubbornness brings success Paasoja says the main reason for Hiiumaa boasting many good athletes is that doing sports is popular on the island. I became very self-confident, because I was supported and encouraged a lot on Hiiumaa. This means a lot to me, he says. I guess it is the ancient Hiiu stubbornness that brings success in professional Martin Paasoja Heiki Nabi (born ) cm Greco-Roman wrestler, World Champion at 96 kg 2006; 5th place at 120 kg Eveli Saue (born ) - biathlete, best result 12th place in the World Championships in Bronze medal Junior World Championships in Kristjan Voolaid (born ) cm winger Martin Paasoja (born ) cm guard Both play basketball in the BC Pärnu and Estonian U-18 selected team. Priidu Niit (born ) 198 cm, 113 kg discus thrower, personal record Estonian champion U , 4th place European champion U sports. Could also be that the mediocre conditions make you test your will and commitment quite early. Connection to Hiiumaa remains My connection to Hiiumaa has gone nowhere. I am still a full-blooded Hiiu man, Paasoja said. Voolaid added that being Hiiu is the most important aspect of his identity. Setting high goals despite mediocre conditions. Hiiumaa is my home. During longer breaks I always come here to recharge the batteries. I feel the support of fellow Hiiu people no matter how well I do, Saue said. Hiidenmaalainen sisu tuo menestystä HERGO TASUJA Vaikka Hiidenmaan asukasluku on alle eikä siellä ole suuria urheilukeskuksia, saarelta nousee jatkuvasti Viron ja maailmantasolle urheilijoita kesä- ja talvi-, yksilö- ja joukkuelajeihin. Täkäläinen kulttuuri ja ympäristö edistävät menestyvien urheilijain kehittymistä, arvelee Viron paras nuori kiekonheittäjä ja kuulantyöntäjä Priidu Niit, jonka kiekkoennätys on 57,60. Suotuisa ympäristö ei ole ainoa tekijä. Juoksija ei tarvitse harjoitteluun muuta kuin polun, mutta moni muu laji tarvitsee kunnon tilat. Viron paras ampumahiihtäjä, maailmancupin kuuman ryhmän Eveli Saue kertoo, että urheilu-ura alkoi helposti: Tarvitsin valmentajan, harjoitussalin ja maaston eli metsää ja ladun. Virolaisen urheiluyleisön onneksi Saue ei paljoa tarvinnut, sillä hänelle kannattaa peukkua pitää. Tämän vuoden MM-kisoissa Evelin sijoitus oli vuotiaat Viron koripallon mestaruusliigassa KK Pärnun joukkueessa pelaavat Kristjan Voolaid ja Martin Paasoja pitävät olosuhteita keskinkertaisina. Ei ollut kunnollisia palloja, ei kunnon voimailusalia, ihmisiä vähän, mantereella pelaaminen 38 Hiiumaa 2011 / 2012

49 vie paljon aikaa ja rahaa. He ovat silti menestyneet ja pelaavat myös Viron U-18 maajoukkueessa. Kolikolla on aina kaksi puolta Hiidenmaalla harjoittelun suurin etu on lyhyet etäisyydet. Kaikki sijaitsi 5 minuutin kävelymatkan etäisyydellä. Keittiön ikkunasta näkyi koulu, jonka vieressä on urheiluhalli, Vooglaid kertoo. Niitin talviharjoittelua haittaa sisäurheiluhallin puute. Kärdlassa on kyllä uusi vaatimuksia vastaava stadion, jossa käy urheilijoita kaikkialta Virosta ja muualtakin, väittää Euroopan U-23 sarjan 4. paras kiekkomies. Saarella on luonnon ja kaupungin melun puutteen lisäksi jotain, joka houkuttelee tuttavia huippu-urheilijoita leireilemään. Välistä tahto ja halu riittävät. Vuonna 2006 alle 96 kilon sarjassa kreikkalais-roomalaisen painin maailmanmestari Heiki Nabi kertoo: En voinut painia Hiidenmaalla ollenkaan, lajia ei täällä harrastettu. Valmentaja huomasi kyvyt ja yhdessä rakennettiin fyysinen pohja. Muu opittiin sitten mantereella. Samoin oli laita länsivirolaisen painijan, 1936 olympialaisten kaksinkertaisen kultamitalistin Kristjan Palusalun, jonka aseena oli raskaissa maatöissä hankitut valtaisat voimat. varhain miettimään, haluaako urheilla ja siinä tapauksessa on siihen jo alussa keskityttävä kokonaan, Saue pohtii. Yhteys Hiidenmaahan säilyy Siteet Hiidenmaahan ovat säilyneet. Olen Hiidenmaalainen, suurella alkukirjaimella, Paasoja sanoo. Voolaidille taas on tärkeintä olla hiidenmaalainen. On pitänyt tyytyä vähään, mutta täytynyt asettaa itselleen suuria tavoitteita. Hiidenmaa onkin minulle koti(saari). Kun tulee pitempi harjoitus- ja kilpailutauko, tulen tänne akkuja lataamaan. Tunnen hiidenmaalaisten vahvasti tukevan minua, menestyn tai en Saue kehuu kotisaartaan ja hiidenmaalaisia. Kristjan Voolaid Hiidenmaan sisu tuo menestystä Paasojan mielestä Hiidenmaan hyvien urheilijain runsaus johtuu urheilun suosiosta: Olen saanut suuren itsevarmuuden, koska minua tuettiin ja innostettiin erittäin paljon Hiidenmaalla. Se on minulle erittäin tärkeää. Hiidenmaalainen sisu tuo menestystä huippu-urheilussa. Voi olla, että lajikohtaisten mahdollisuuksien puute pakottaa jo Heiki Nabi (synt ) cm pituinen kreikkalais-roomalaispainija, alle 96 kg miesten maailmanmestari 2006, 5. sija alle 120 kg sarjassa Eveli Saue (s ) - ampumahiihtäjä, paras sijoitus 12. MM-kisoissa Pronssimitali juniorien MM-kisoissa Kristjan Voolaid (s ) laitapelaaja, pituus 196 cm Martin Paasoja (s ) - takakenttäpelaaja, pituus 190 cm Pelaavat koripalloa KK Pärnun joukkueessa ja Viron U-18 maajoukkueessa. Heiki Nabi Priidu Niit (synt ) cm ja 113 kg, kiekonheittäjä, ennätys 57.60, U-23 Viron mestari 2010, Euroopan U-23 talvimestaruuskilpailujen 4. sija

50 MAJUTUS ACCOMMODATION / MAJOITUS 4 TINGMÄRGID REKLAAMIDEL SYMBOLS ON ADVERTISEMENTS / MAINOSTEN MERKKIEN SELITYKSEN Kuni 15 EUR EUR EUR Aterioita vuoteita Avoinna ympäri vuoden Ympäri vuorokauden Kuivakäymälä Internetyhteys Telttailu Etäisyys uimapaikalle Luontopolku Polkupyörävuokraus 77 Vaata kaarti! Look at map! Katso kartta! Kanuu Canoe Kanootti Matkailuvaunupaikkoja Matkamuistoja Pankki- ja luottokortit kelpaavat 5 6/15 6 km 6 40 Hiiumaa 2011 / 2012

51 7 MAJOITUS / ACCOMMODATION MAJUTUS 41

52 MAJUTUS ACCOMMODATION / MAJOITUS /18 500m Hiiumaa 2011 / 2012

53 MAJOITUS / ACCOMMODATION MAJUTUS

54 MAJUTUS ACCOMMODATION / MAJOITUS /9 1 Posti 13 Kärdla Tel Hiiumaa 2011 / 2012

55 MAJOITUS / ACCOMMODATION MAJUTUS

56 MAJUTUS ACCOMMODATION / MAJOITUS km Sinima küla Emmaste vald Hiiumaa /3 tel m 500m PEEDU PUHKEMAJA Lõokese 4, Käina 41 2/4 46 Hiiumaa 2011 / 2012

57 42 VIINAKÖÖK RUOKAILU / EATING OUT SÖÖGIKOHAD VIINAKÖÖK Sadama 2 Kõrgessaare Hiiumaa ESTONIA lunches and dinners - 50 seats - catering for groups - festive boards - lõuna- ja õhtusöögid - 50 kohta - gruppide toitlustus - peolauad Lubjaahju 3, Kärdla tel

58 SÖÖGIKOHAD EATING OUT / RUOKAILU Ootame Teid forelli püüdma, häid roogi nautima ja meeldivalt aega veetma Põllu 3a, Kärdla E R L RMK Hiiumaa puhkeala - meeldejääv puhkus kauni looduse keskel! Teid ootavad ettevalmistatud telkimisalad, lõkkekohad, matka- ja suusarajad ning metsaonnid. 48 Kohvik Viiger Peielauad 60 in Peolauad 40 in Catering RMK Hiiumaa recreation area The state forests are happy to host all visitors who care about the environment. RISTNA LOODUSKESKUS: info ja teabematerjalid RMK puhkealade kohta, ekspositsioon ja näitused, ruumide rent loodusteemalisteks üritusteks. Avatud: iga päev K R tel , , VABA AEG VAPAA-AIKA / RECREATION 48 Hiiumaa 2011 / 2012

59 50 Parim ülevaade Hiiumaa ajaloost The best overview of the history of Hiiumaa Tel Fax PIKK MAJA Kärdlas, Vabrikuväljak aastatel ehitatud ja aastal renoveeritud Hiiumaa Muuseumi teaduse- ja näitusekeskus. Püsiekspositsioon Kärdla kalevivabriku ajaloost ning erinevad kunsti- ja ajalooteemalised väljapanekud. Tel Research and Exhibition Centre of the Hiiumaa Museum, built in the 1830s and renovated in Permanent exhibition on the history of the Kärdla Cloth Factory, other art and history exhibitions. LONG HOUSE Kärdla, Vabrikuväljak 8 VAPAA-AIKA / RECREATION VABA AEG KASSARI EKSPOSITSIOONIMAJA Ülevaade Hiiumaa ajaloost saare tekkimisest kuni aastateni. Tel Overview of the history of Hiiumaa from the emergence from the sea to the 1990s. KASSARI EXPOSITION HOUSE HELILOOJA RUDOLF TOBIASE MAJAMUUSEUM Käinas Vana köstrimaja endisaegses interjööris on võimalus tutvuda helilooja elu ja loominguga. Tel Meet Rudolf Tobias s life and music in the historic interior of the old sexton s house. HOUSE MUSEUM OF RUDOLF TOBIAS, COMPOSER Käina MIHKLI MUUSEUM Malvastes 19. sajandist pärit talukompleksis on võimalus tutvuda taluhoonetega ja suitsusaunaga. Tel Vist the complex of the 19th century Estonian farm buildings with an authentic smoke sauna. MIHKLI MUSEUM Malvaste 49

60 VABA AEG RECREATION / VAPAA-AIKA Kõpu tuletorn ja kohvik Kõpu Lighthouse and Café Avatud 1. maist 15. septembrini iga päev Open from May 1 to September 15 Every day Tel Tel Ristna tuletorn ja kohvik Ristna Lighthouse and Café Avatud 1. maist 15. septembrini teisipäevast pühapäevani Open from May 1 to September 15 from Tuesday to Sunday Tel Tel Tahkuna tuletorn Tahkuna Lighthouse Avatud 1. maist 15. septembrini teisipäevast pühapäevani Open from May 1 to September 15 from Tuesday to Sunday Tel Hiiumaa militaarmuuseum Hiiumaa Military Museum 2007 Avatud 15. maist 15. septembrini teisipäevast pühapäevani Open from May 15 to September 15 from Tuesday to Sunday Tel Militaarmatkad Hiiumaal Urmas Selirand Hiiumaa 2011 / 2012

61 55 OLEME AVATUD: MAI - SEPTEMBER VAPAA-AIKA / RECREATION VABA AEG HOBIKARDID VÕISTLUSKARDID TREENINGUD, TREENINGLAAGRID VÕIDUSÕIDULAAGRID ÜRITUSTE KORRALDAMINE KARDIRAJA RENT KÄINA KARDIRADA MTÜ Spordi 8, Käina, Hiiumaa GPS: N; E mob: UNDIULGUS Info ja broneerimine Information and booking Purjetamine Hiiumaa ümbruses kuni 10-le inimesele. Sailing near to Hiiumaa up to 10 persons. Purjekaga merele!!! Sailing tours!!!

62 67 68 Tel Nõmme 8 Käina Hiiumaa ROOG- JA ÕLGKATUSED HIIUMAA MEISTRITELT! PILLIROOST EHITUSPAKKIDE MÜÜK 69 KAUPAT JA PALVELUT / SHOPS AND SERVICES KAUBANDUS JA TEENINDUS 70 Metsaomanike nõustamine ja ühistegevus VABADUSE tn. ILUSALONG * juuksur * massaaž * solaarium * soolakamber * depilatsioon * valgusravi * ultraheliga näohooldused * teemant-mikrolihvimine * laavakivimassaaž * kõrva-,nina-,kulmu-ja nabarõngad Tel Kosmeetik: Massaaž: Vabaduse 55 Kärdla Hiiumaa

63 MUUTA / OTHER MUU TIIT LEITO FOTOGALERII PILTIDE NÄITUSMÜÜK Kõpu tuletorni kohvik Avatud: 15. mai 15. september iga päev HIIUMAA TURISMIINFOKESKUS Hiiumaa Tourist Information Centre Hiiu tn 1 (Keskväljak) Kärdla Tel/fax Lai valik trükiseid. Meened ja kohalike meistrite käsitöö. Wide choice of publications. Souvenirs and handicraft from local craftsmen. 55

64 NAABRID NEIGHBOURS / NAAPURIT Lummavad linnapargid Meelierutavad kultuurisündmused Kaunid liivarannad The summer capital Pärnu is full of positive energy active concert and theatre life, different international festivals and numerous museums make Pärnu a significant cultural centre. Come and enjoy also the pure and diverse nature and romantic coastline of Pärnu county the virgin forests and bog landscapes of Soomaa national park and the exotic Kihnu island are waiting to be discovered. PÄRNU VISITOR CENTRE / PÄRNU KÜLASTUSKESKUS Uus 4, Pärnu, Estonia Hiiumaa 2011 / 2012

65 Teel Hiiumaale ei saa Haapsalust ei üle ega ümber! On the way to Hiiumaa, you can't miss Haapsalu! Tulge külla, Haapsalu ootab Teid! Kutsume sind Eesti romantilise masse paika Haapsallu, kus vanad legendid ja sügav ajaloopärand kohtuvad tänapäevaga. Haapsa lusse on lihtne armuda: vaik sed käänulised merega lõppe vad tänavad, puitpitsiliste majadega vana linn ning augusti täiskuuöödel linnuse kabeli aknale ilmuv müsti line Valge Daam ei lase kord siia sattunut enam oma haardest lahti. Haapsalu üllatab oma külalisi - kord on ta hubane kuurortlinn, siis satute äkki tagasi keskaega. Siit leiate mitmeid huvitavaid muuseume ja galeriisid ning kõrgtasemel kultuuriüritusi. Be our guest! Haapsalu is waiting for you! Welcome to Haapsalu, to the most romantic seaside town, where the old legends and rich historical heritage meets the present. It is easy to fall in love with Haapsalu. The quiet winding streets, which end up at the sea, the old town with its wooden houses, the mysterious White Lady on the chapel window in moonlit August nights keep the visitors spellbound. Haapsalu is full of surprises: it might receive you as a cozy resort town or might surround you by the Middle Age walls. You'll find here a lot of museums and galleries; also various festivals and events surprise you all year round. NAAPURIT / NEIGHBOURS NAABRID Tihe suvine sündmuste kalender ja põnev seltskond. The tight calendar of events and the exciting society. Vanade puitmajade hõrk arhitektuur ning vanalinna kitsad ja käänulised tänavad. The old flamboyant wooden-lace houses and the quiet winding streets. Haapsalu Raudteejaama Vene tsaaride aegne suursugusus. The Railway Station reminds us the era of Russian tsars. Haapsalu Tourist Information Centre Karja 15, Haapsalu tel open Mon-Fri Mon-Fri 9-17, Sat-Sun SAAREMAA A CHARMING ISLAND Ajaloo ja arhitektuuri kaunis kooslus hästi säilinud keskaegne piiskopilinnus, klassitsistlik kesklinn. Turvaline ja sõbralik keskkond kõik tunnevad teineteist. Turismi- ja puhkekeskus. Kuressaare Tourist Information Centre Town Hall, Tallinna Str 2, Kuressaare ph/fax ph Balance of history and architecture - well preserved medieval Bishops`s Castle, classicist city centre. Safe and friendly environment - everyone knows everyone. Tourist centre and resort. 57

66 Majutus ACCOMMODATION / MAJOITUS Allika hostel...suuremõisa, Pühalepa vald...www.allika.com Dagen Haus...Orjaku, Ristna, Valipe...www.dagen.ee Eero puhkemaja...metsa 33, Kärdla...www.eeropuhkemaja.fie.ee Hausma hostel...hausma, Pühalepa vald...www.hausma.ee Hõbekala külalistemaja...kalana, Kõrgessaare vald...www.hobekala.ee , Järveääre puhkekeskus...jõeranna, Kõrgessaare vald...www.jarveaare.ee , Kaigutsi küla telkimisplats...kaigutsi, Käina vald...www.kaigutsi.edicypages.com Kalana puhkeküla...kalana, Kõrgessaare vald...www.kalana.ee , Karukoobas puhkemaja...lõokese 10, Käina , Kassariotsa puhkemaja...kassari, Käina vald...www.kassariotsa.ee Katri külalistemaja...tubala, Pühalepa vald...www.katrimajutus.ee , Keldrimäe külalistemaja...kassari, Käina vald...www.keldrimae.ee , Kivijüri külalistemaja...kõrgessaare mnt. 1, Kärdla...www.hot.ee/kivijuri , Kodumajutus Kärdlas...www.kohvilahker.ee Liilia hotell...hiiu mnt.22, Käina...www.liiliahotell.ee Lodjumetsa puhkemaja...kanarbiku 10, Kärdla...www.lodjumetsa.ee Lõokese hotell...lõokese 14, Käina...www.lookese.ee Mäeotsa talu suvemaja...orjaku, Käina vald...http://maeotsa.maaturism.ee Männi suvemaja...kassari, Käina vald...www.hot.ee/arnoait , Männiliiva puhkemajad...sääre, Pühalepa vald...www.manniliiva.ee Nina talu puhkemaja...orjaku, Käina vald...www.ninatalu.ee Nõmme puhkemaja...nõmme 30, Kärdla...www.nommepuhkemaja.ee Orjaku sadama külalistoad...orjaku, Käina vald Padu hotell...heltermaa mnt. 22, Kärdla...www.paduhotell.ee , Pauka puhkemaja...www.paukapuhkemaja.ee , Peedu puhkemaja...lõokese 4, Käina...http://peedupuhkemaja.onepagefree.com, , Pihla turismitalu...kõpu, Kõrgessaare vald...www.hot.ee/pihla Posti hostel...posti 13, Kärdla...www.postihostel.hiiumaa.ee Puhkemaja Kertel...Kabeli 9, Kärdla...www.kertel.ee Pähkli ürgtareke...sarve, Pühalepa vald...www.farmerkalle.com Roose puhkemajad...linnumäe, Orjaku...www.roose.ee Rootsi külaliskorter...rootsi 12, Kärdla...www.hot.ee/rootsi , Sinima puhkeküla...sinima, Emmaste vald...www.sinima.ee , Sireli hostel...suureranna küla, Kõrgessaare vald...www.sirelihostel.ee , Seeba talu...kassari, Käina vald...www.hot.ee/seebatalu Sõnajala hotell...leigri väljak 3, Kärdla...www.sonajala.ee Sõru suvilarent...sõru küla,emmaste vald...www.genelli.ee Tiigi majutus...tiigi põik 3, Kärdla...www.tiigimajutus.ee Vana-Tamme puhkemaja...orjaku, Käina vald...www.orjaku.ee/turism/vanatamme Vetsi Talli puhkeküla...kassari, Käina vald...www.vetsitall.ee , Viinaköök külalistemaja...sadama 2, Kõrgessaare...www.viinakook.com Villamaa puhkeküla...villamaa, Kõrgessaare...www.dageida.ee Söögikohad EATING OUT / RUOKAILU Gahwa kohvik...kärdla Keskväljak Grill Lest ja Lammas...Kassari, Käina vald Hiiu Villa kohvik...vaemla, Käina vald...www.hiiuvill.ee , Hõbekala kalakohvik...kalana, Kõrgessaare vald...www.hobekala.ee , Kati söögituba...emmaste, Emmaste vald Kohvilähkri kohvik Selveris...Linnumäe, Pühalepa vald Kõpu tuletorni kohvik...kõpu, Kõrgessaare vald , Liilia hotell...hiiu mnt.22, Käina...www.liiliahotell.ee Linnumäe puhkekeskus...linnumäe, Pühalepa vald...www.linnumae.ee , Luige baar...mäe 2, Käina , Odratolguse õllekas...hiiu mnt 22b,Käina Padu hotell...heltermaa mnt. 22, Kärdla...www.paduhotell.ee , Pihla turismitalu...kõpu, Kõrgessaare vald...www.hot.ee/pihla Rannapaargu kohvik-baar...lubjaahju 3, Kärdla...www.rannapaargu.ee Ristna tuletorni kohvik...ristna, Kõrgessaare vald , Sõnajala söökla...leigri väljak 1a, Kärdla , Vetsi Tall...Kassari, Käina vald...www.vetsitall.ee , Viinaköök...Sadama 2, Kõrgessaare...www.viinakook.com Kohvik Viiger...Põllu 3 a, Kärdla...www.viiger.ee , Vaba aeg RECREATION / VAPAA-AIKA Heltermaa käsitöömaja...heltermaa sadam...heltermaakasitoomaja.edicypages.com, Hiiu Purjelaeva Selts...Orjaku sadam...www.hps.ee Hiiu Vill...Vaemla, Käina vald...www.hiiuvill.ee , Hiiumaa Mereajalooselts...Suursadam, Pühalepa vald Hiiumaa meremuuseum...suursadam, Pühalepa vald Hiiumaa militaarmuuseum...tahkuna, Kõrgessaare vald...www.militaarmuuseum.ee Hiiumaa muuseum...vabrikuväljak 8, Kärdla...www.muuseum.hiiumaa.ee , Hiiumaa ratsaspordiklubi...linnumäe, Pühalepa vald...www.ratsu.ee Hiiumaa 2011 / 2012

67 Hiiumaa Reisijuhtide Selts...Vabrikuväljak 8, Kärdla Hiiumaa tenniseklubi...turu 7, Kärdla...www.hiiumaatenniseklubi.ee , Jalgrattalaenutus Hiiumaal...Hiiu mnt. 22, Käina, Kassari, Käina , Järveääre puhkekeskus...www.jarveaare.ee Kaigutsi külaselts...kaigutsi, Käina vald...www.kaigutsi.edicypages.com Kassari haridusselts...kassari, Käina vald , Kassari ratsamatkad...kassari, Käina vald...www.kassari.ee , Kõpu tuletorn...kõpu, Kõrgessaare vald , Käina kardirada...spordi 8, Käina...www.kartdago.ee Käina ujula...mäe 4, Käina...www.kainaujula.ee , Linnumäe puhkekeskus...linnumäe, Pühalepa vald...www.linnumae.hiiumaa.ee , Loodusmatkad...www.urve.hiiumaa.ee Lustisõidud puupaatidega...orjaku sadam...www.orjaku.ee Mereturism ja perepurjetamine...orjaku sadam...www.puhkaorjakus.ee Purjetamine Hiiumaal & kümblustünnide valmistamine , RMK Hiiumaa puhkeala, Ristna , Ristna tuletorn...ristna , Soera talumuuseum...palade, Pühalepa vald...www.soeratalumuuseum.eu Tahkuna tuletorn...tahkuna, Kõrgessaare vald Terviseklubi Ingel...www.inglid.ee Undiulgus...www.undiulgus.ee Ööklubi Carriba...Lõokese 14, Käina...www.carriba.ee Kaubandus TEENINDUS / SHOPS, SERVICES / KAUPAT, PALVELUT Eesti Optik...Heltermaa mnt.14 a, Kärdla Hiiumaa Selver...Linnumäe, Pühalepa vald...www.selver.ee Hiiumaa Tarbijate Ühistu...Heltermaa mnt.16, Kärdla...www.etk.hiiumaa.ee Hiiu Köök, Hiiu Pagar...Heltermaa mnt.16, Kärdla...www.etk.hiiumaa.ee Isabella Mööbel...Heltermaa mnt. 6, Kärdla , Recado Meedia...Vabrikuväljak 1, Kärdla...www.recado.ee , Roosa prillipood...uus 3, Kärdla Iluteenused COSMETIC AND BEAUTY SERVICES / KAUNEUSHOIDOT 71 Juuksur Riina Hirvelaan...Vabaduse 8, Kärdla Vabaduse tn ilusalong...vabaduse 55, Kärdla...www.iluva.ee Käsitöö HANDICRAFT / KÄSITYÖ Ateljee/Galerii Siidilaevad...Uus 3, Kärdla...www.kaiasaarna.com Heltermaa käsitöömaja...heltermaa sadam...heltermaakasitoomaja.edicypages.com Hiiu Vill...Vaemla küla, Käina vald...www.hiiuvill.ee , Hiiumaa Turismiinfokeskus...Hiiu 1, Kärdla...www.hiiumaaturismliit.ee Koosloome kudumisstuudio...uus 3, Kärdla Käsitöösalong...Uus 3, Kärdla Pitsu käsitööpood...heltermaa mnt.10, Kärdla Pritsumaja Putiik...Hiiu 1, Kärdla Tuulepesa pood...põllu 3, Kärdla...www.tuulepesa.ee Transport TRANSPORT / LIIKENNE 3 67 Avies...Lennujaama 2, Tallinn...www.avies.ee Jaanus Jesmin autorent...www.carrent.hiiumaa.ee Mulgi Reisid...Keskväljak 5A, Kärdla...www.mulgireisid.ee , Tiit Reisid...Sadama 13, Kärdla...www.tiitreisid.ee Väinamere Liinid...Kohtu 1, Kuressaare...www.tuulelaevad.ee Muu OTHER / MUUTA Dagöplast OÜ...Spordi 4, Käina...www.dagoplast.ee Hiiumaa Ametikool...Suuremõisa, Pühalepa vald...www.hak.edu.ee Hiiumaa Teavitamis-ja Nõustamiskeskus HUPS, Uus 2b, Kärdla...www.hups.ee Hiiumaa turismiinfokeskus...hiiu 1, Kärdla...www.hiiumaaturismiliit.ee Hiidlaste Koostöökogu...Vabrikuväljak 1, Kärdla...www.kogu.hiiumaa.ee Hiiu Leht...Vabrikuväljak 1, Kärdla...www.hiiuleht.ee Hiiumaa Metsaselts...www.metsaselts.hiiumaa.ee Tiit Leito fotogalerii...kõpu tuletorn...www.tiitleito.ee Roog- ja õlgkatused Hiiumaa meistritelt Sihtasutus Tuuru...Vabrikuväljak 1, Kärdla...www.tuuru.edu.ee Ungru Restauraator OÜ...Suuremõisa, Pühalepa vald...www.ungru.ee

68 KULTUURISÜNDMUSED 2011 Värskem info: MAI Muuseumiöö kõik muuseumid ja tuletornid avatud kuni Emmaste kevadlaat Tuulekala festival, JUUNI Hiiumaa lastefestival Kärdlas, 1. Hiiumaa maraton Kärdla Kõpu, Hiiumaa laulu- ja tantsupäev Kärdlas Sõru Jazz 2011 Sõru sadamas Jaanituled üle Hiiumaa Taavi Peetri mälestusvõistlus kergejõustikus Kärdla staadionil VI puulaevade pidu Sõru merekeskuses, Saunavihtade valmistamise õppepäev, JUULI XII paadimatk ümber Hiiumaa, MTÜ Kuulikodu heategevusüritus Hiiumaa loomakaitse toetuseks, Kalurite päev Suursadamas XIII Hiiumaa kammermuusikapäevad, Hiiumaa grillfest Hellamaa rannas Sõru käsitöö- ja kunstipäevad Sõru sadamas, 54. Muhu väina regatt Heltermaal, VII pärimusmuusikafestival Hiiu Folk, Käsitöö-ja omatoodangulaat Kärdlas, Simman Soera talumuuseumis, Mõisa meistrite päev Suuremõisa lossihoovis Tubala vaia naelutamine Kila-kola laat Kärdlas 54. võrkpalliturniir Kärdlas, X Kõpu piirkonna külade kokkutulek AUGUST V Hiiumaa puhkpillipäevad 15 ühepäevakohvikut Kärdlas, Kärdla ratsupäevad, Pallaadium Cup Linnumäel, Hiiurootslaste väljarände 230. aastapäeva tähistamise üritused, Eesti MV kardispordis Käina kardirajal, Talutööde päev Soera talumuuseumis, Kalapidu Lestafest Kõrgessaare sadamas, TeateTants Hiiumaa öös tantsides Sõru sadamast Heltermaale, SUUREMAD JAANITULED HIIUMAAL 22. juuni 23. juuni 24.juuni Kõrgessaare Kärdla, Hellamaa, Sõru, Lauka Käina PÄIKESELOOJANGUMUUSIKA KONTSERDID Kõpu tuletorni jalamil. Algus kell , 22., 29. juulil ja 5., 13., 19. augustil. KOHALIKU KULTUURI KOLMAPÄEVAD Soera talumuuseumis 6.,13.,20.,27. juuli ja 3.,10.,17.,24. august kell Käsitöö töötoad, talutööd, folkloorikava, SÜGIS TALVINE HOOAEG 8.oktoober 22. oktoober detsember 15. detsember detsember Emmaste rattaralli Ehtekojad Hiiumaal, Kärdla PÖFF Lauka öölaat Käsitöö jõululaat Kärdlas, 60 Hiiumaa 2011 / 2012

69 CULTURAL EVENTS 2011 Up-to-date information at: MIDSUMMER NIGHT BONFIRES June 22 June 23 June 24 Kõrgessaare Kärdla, Hellamaa, Sõru, Lauka Käina SUNSET MUSIC CONCERTS By the Kõpu lighthouse July 15, 22, 29. August 5, 13, 19. At LOCAL CULTURE WEDNESDAYS At Soera farm museum July 6, 13, 20, 27 August 3, 10, 17, 24. At Handicraft workshops, farm work, folk music programme, AUTUMN-WINTER SEASON October 8 October 22 December 9-10 December 15 December Emmaste Bike Rally Jewellery workshops, Kärdla PÖFF (Dark Nights Film Festival) Lauka night fair Christmas handicraft fair in Kärdla, MAY Museum Night all museums and lighthouses open until Emmaste Spring Fair Carfish Festival, JUNE Hiiumaa Children s Festival in Kärdla, The 1st Hiiumaa Marathon Kärdla Kõpu, Hiiumaa Song and Dance Day in Kärdla Sõru Jazz 2011 at Sõru harbour Midsummer fires all over Hiiumaa The 6th Wooden Ships Party at Sõru Seaside Centre, Sauna-whisk workshop, JULY The 12th boat trip around Hiiumaa, NGO Kuulikodu s charity event for homeless animals, Fishermen s Day at Suursadama harbour The 13th Hiiumaa Chamber Music Days, Hiiumaa Grillfest on the Hellamaa beach Sõru Handicraft and Art Days at Sõru harbour, The 54th Muhu Strait Regatta at Heltermaa, The 7th Hiiu Folk (folk music festival), Fair of handicraft and home products in Kärdla, Folk dance party at Soera farm museum, Mansion Masters Day at Suuremõisa mansion yard Antiquity fair Kila-kola in Kärdla The 54th volley ball tournament in Kärdla, The 10th Kõpu villages union AUGUST The 5th Hiiumaa Wind Instrument Days Kärdla Cafe Day, Kärdla Horse Days, Pallaadium Cup at Linnumäe, Events marking the 230th anniversary of Hiiu Swedes leaving Hiiumaa, Estonian championships in kart racing on Käina race track, Farmwork Day at Soera farm museum, Fish festival Flounder Fest at Kõrgessaare harbour, Relay dance in Hiiumaa night dancing from Sõru harbour to Heltermaa Pärimusmuusikafestival Hiiu Folk juuli 2011 Kontserdid, töötoad jpm. 61

70 Kulttuuritapahtumat 2011 Tuoreimmat tiedot: TOUKOKUU Museoyö kaikki museot ja majakat avoinna klo asti Emmasten kevätmarkkinat Tuulihauki-festivaali Orjakun satamassa, KESÄKUU Hiidenmaan lastenfestivaali Kärdlassa, 1. Hiidenmaan maraton Kärdla Kõpu, Hiidenmaan laulu- ja tanssipäivä Kärdlassa Sõru Jazz 2011 Sõrun satamassa Juhannuskokot kaikkialla Hiidenmaalla VI puulaivajuhla Sõrun merikeskuksessa, Saunavastojen sidonnan opetuspäivä, HEINÄKUU XII veneretki Hiidenmaan ympäri, Kuulikodu-yhdistyksen hyväntekeväisyystapahtuma Hiidenmaan eläinsuojelun hyväksi. Kalastajain päivä Suursatamassa XIII Hiidenmaan kamarimusiikkipäivät, Hiidenmaan grillijuhla Hellamaan rannassa Sõrun käsityö- ja taidepäivät Sõrun satamassa, 54. Muhun salmen regatta Heltermaalla, VII perinnemusiikkifestivaali Hiiu Folk, Käsityö- ja omien tuotteiden markkinat Kärdlas, Tanssijuhla Soeran maatilamuseossa, Kartanon mestareiden päivä Suuremõisan linnanpihalla Vanhan tavaran markkinat Kärdlassa 54. lentopalloturnaus Kärdlassa, X Kõpun seudun kylien kokoontuminen SUURIMMAT JUHANNUSKOKOT 22. kesäkuuta 23. kesäkuuta 24.kesäkuuta Kõrgessaare Kärdla, Hellamaa, Sõru, Lauka Käina AURINGONLASKUMUUSIIKIN KONSERTIT Kõpun majakan juurella, alkaen kello , 22., 29. heinäkuuta 5., 13., 19. elokuuta PAIKALLISKULTTUURIN KESKIVIIKOT Soeran maatilamuseossa, alkaen kello , 13., 20., 27. heinäkuuta, 3., 10., 17., 24. elokuuta Käsityöhuoneita, maatilatöitä, kansankulttuuriohjelmaa, ELOKUU V Hiidenmaan torvisoittopäivät Kärdlan Kahvilapäivä, Kärdlan ratsastuspäivät, Pallaadium Cup Linnumäellä, Hiidenmaa ruotsalaisten karkotuksen 230. vuosipäivän tapahtuma, Viron karting-mestaruuskilpailut Käinan kartingradalla, Maatilatöiden päivä Soeran maatilamuseossa, Kalajuhla Lestafest (kampelajuhla) Kõrgessaaren satamassa, ViestiTanssi Hiidenmaan yössä tanssien Sõrun satamasta Heltermaalle, SYKSY - TALVIKAUSI 8.lokakuuta 22. lokakuuta joulukuuta 15. joulukuuta joulukuuta Emmasten polkupyöräralli Koruverstaat Hiidenmaalla, Kärdla PÖFF (Pimeiden Öiden Filmifestivaali) Laukan yömarkkinat Käsitöiden joulumarkkinat Kärdlassa, 62 Hiiumaa 2011 / 2012

71 Suomi Helsinki Norge Stockholm Hiiumaa Tallinn Eesti Poccия Sverige Latvija TÄHTSAD TELEFONINUMBRID IMPORTANT TELEPHONE NUMBERS TÄRKEITÄ NUMEROITA Danmark Deutschland Polska Lietuva Бeлopyc Päästeamet / Rescue board / Pelastuslaitos Politsei / Police / Poliisi Hiiumaa turismiinfokeskus / Hiiumaa Tourist Information Centre / Hiidenmaan matkailuneuvonta Piirivalve / Border guard / Rajavartiosto Tolli-ja aktsiisiinfo / Customs and excise information / Tulli- ja valmisteveroneuvonta Hiiumaa haigla / Hiiumaa hospital / Hiidenmaan sairaala Kärdla lennujaam / Kärdla airport / Kärdlan lentokenttä Heltermaa sadam / Heltermaa harbour / Heltermaan satama Rohuküla sadam / Rohuküla harbour / Rohukülan satama Sõru-Triigi liin, parvlaev Kõrgelaid kassa / Sõru-Triigi route, ferry Kõrgelaid ticket office / Sõru-Triigi linja, autolautta Kõrgelaidin kassa Hiiu maavalitsus / Hiiu county government / Hiidenmaan lääninhallitus Kärdla bussijaam / Kärdla bus station / Kärdlan linja-autoasema Autoabi / Road assistance / Autoapu Hiiumaa loomakaitse infotelefon / Hiiumaa animal protection / Hiidenmaan eläinsuojelun neuvontapuhelin Kaugvalimiskood välismaalt / International dialing code / Suuntanumero ulkomailta soitettaessa

72 PARVLAEVALIINID/FERRYLINES UUS LAEV/NEW FERRYBOAT 2011 M/S HIIUMAA Lipp/Flag: EST Ehitaja/Shipbuilder: Fiskerstrand BLRT AS Ehitusaasta/Built: 2011 Maks pikkus/loa: 97,9 m Maks laius /Breadth Max: 18,5 m Süvis/Draft, moulded: 4,00 m Kiirus/Speed: 16 sõlme/knots Sõiduautosid/Cars: 160 Reisijaid/Pax: 690 E-piletiga läbi e-sadama kiirelt ja mugavalt! With an e-ticket through e-port easy and comfortable! E-pileti (eelisjärjekorra pileti) ostukeskkond ja kogu info laevaliiklusest E-tickets (priority tickets) and information Kliendiinfo Customer service info Laevaliikluse infotelefon Ferry information phone from abroad Üldjärjekorra piletid kõigile reisidele alati müügil ka sadamas Regular line tickets for all departures are sold in harbours Parvlaevade sõidugraafikud 2011 Timetables of Ferries 2011 Rohuküla Heltermaa Väljumisajad / Departures Triigi Sõru Väljumisajad / Departures SÕRU TRIIGI Väljumised IGA PÄEV Departures EVERY DAY Heltermaa Sõru Rohuküla ESMASPÄEV - REEDE LAUPÄEV PÜHAPÄEV Heltermaa Rohuküla Heltermaa Rohuküla Heltermaa Rohuküla 06:30 06:30 06:30 06:30 06:30 08:00 08:30 08:00 08:30 10:00 08:30 10:00 09:30 10:00 12:30 11:30 09:30 11:00 12:30 11:00 15:30 14:00 12:00 14:00 15:30 14:00 16:30 17:00 12:30 15:00 16:30 17:00 18:30 18:30 15:30 17:00 18:30 18:30 21:30 20:00 16:30 18:30 20:30 20:00 23:00 18:30 20:00 21:30 23:00 20:30 23:00 21:30 Triigi 64 Hiiumaa 2011 / 2012

73 84

74 ISSN Nagu täht või briljant või Like a Star or a Diamond or... Kuin tähti tai briljantti tai... Lilled päevasaare silmades Flowers in the Eyes of the Island of the Day Kukat päiväsaaren silmissäa Turvaline ettevõtluskeskkond Safe Environment for Entrepreneurs Turvallinen yritysilmasto Kas tead, et Did you know that... Tiedätkö, että... Saarlastega kenasti koos Happily Together with the Saare Folk Saarenmaalaisten kanssa mukavasti yhdessä Inimeselt inimesele From Person to Person Ihmiseltä ihmiselle Hiiu jonn toob edu Hiiu Stubbornness Brings Success Hiidenmaalainen sisu tuo menestystä Kultuurisündmused 2011 Cultural Events 2011 Kulttuuritapahtumat 2011 Kontaktid ja informatsioon Contacts and Information Yhteyksiä ja tietoa Katkendeid Justin Petrone raamatust Minu Eesti 2 Excerpts from Justin Petrone s book My Estonia 2 Tähtsad telefoninumbrid Important telephone numbers Tärkeitä puhelinnumeroita

Fry Instant Word List

Fry Instant Word List First 100 Instant Words the had out than of by many first and words then water a but them been to not these called in what so who is all some oil you were her sit that we would now it when make find he

More information

Fry Instant Words High Frequency Words

Fry Instant Words High Frequency Words Fry Instant Words High Frequency Words The Fry list of 600 words are the most frequently used words for reading and writing. The words are listed in rank order. First Hundred Group 1 Group 2 Group 3 Group

More information

Fry Phrases Set 1. TeacherHelpForParents.com help for all areas of your child s education

Fry Phrases Set 1. TeacherHelpForParents.com help for all areas of your child s education Set 1 The people Write it down By the water Who will make it? You and I What will they do? He called me. We had their dog. What did they say? When would you go? No way A number of people One or two How

More information

PUSD High Frequency Word List

PUSD High Frequency Word List PUSD High Frequency Word List For Reading and Spelling Grades K-5 High Frequency or instant words are important because: 1. You can t read a sentence or a paragraph without knowing at least the most common.

More information

20th century copyright system meets 21st century artist. Henrik Ingo Arcada, 24th October 2005

20th century copyright system meets 21st century artist. Henrik Ingo Arcada, 24th October 2005 20th century copyright system meets 21st century artist Henrik Ingo Arcada, 24th October 2005 Who am I? Happily married man, engineer, bit nerdy Software Developer (Sesca Technologies) Linux user Author

More information

Sound Art? kunst.ee magazine special section Estonian Quarterly of Art and Visual Culture June 2006 edition

Sound Art? kunst.ee magazine special section Estonian Quarterly of Art and Visual Culture June 2006 edition kunst.ee magazine special section Estonian Quarterly of Art and Visual Culture June 2006 edition Sound Art? Part 1: Historical context with perspectives on sound Part 2: Sound Art at MoKS Part 3: Sound

More information

Strusshamn. Bergen. Leirvik. Fredrikstad. Skudeneshavn. Kragerø. Kristiansand CRUISE IN COMPANY / JULY 15-19 2014. Fredrikstad TO Bergen

Strusshamn. Bergen. Leirvik. Fredrikstad. Skudeneshavn. Kragerø. Kristiansand CRUISE IN COMPANY / JULY 15-19 2014. Fredrikstad TO Bergen Strusshamn Bergen Fredrikstad Kristiansand Skudeneshavn Kragerø Leirvik CRUISE IN COMPANY / JULY 15-19 2014 Fredrikstad TO Bergen THE TALL SHIP RACES 2014 Welcome to Kragerø Quay capacity: 80m + 100m Anchoring

More information

i Innanen FINNISH DATA CENTER FORUM RY

i Innanen FINNISH DATA CENTER FORUM RY i Innanen.2015 FINNISH DATA CENTER FORUM RY Finnish Data Center Forum Ry (FCDF) FDCF Finnish data center forum is an association dedicated to the Data center professionals. It was set up in 2014 in Helsinki,

More information

porto e norte Let yourself go. Find a way.

porto e norte Let yourself go. Find a way. porto e norte Let yourself go. Find a way. World Heritage Admire works of world art, kept within century-old buildings and fairytale castles, at each step of your way through Porto and Northern Portugal.

More information

The Colors of Christmas

The Colors of Christmas The Colors of Christmas A Children s Celebration of the Nativity By Dottie Lafferty Setting: Scene: Characters: Opening: Child1: Child2: Child3: Child4: Child5: Grandma s Living Room The only props will

More information

Preliminary English Test

Preliminary English Test Preliminary English Test Placement Test Time allowed: 2 hours QUESTION PAPER DO NOT write on this paper Instructions: Please answer all questions DO NOT USE a dictionary Write all answers on the separate

More information

IN A SMALL PART OF THE CITY WEST OF

IN A SMALL PART OF THE CITY WEST OF p T h e L a s t L e a f IN A SMALL PART OF THE CITY WEST OF Washington Square, the streets have gone wild. They turn in different directions. They are broken into small pieces called places. One street

More information

Class 4 Poetry 2008. Forever. Killer Lightning!! Lightning is dangerous so Keep Away!! By Gregory

Class 4 Poetry 2008. Forever. Killer Lightning!! Lightning is dangerous so Keep Away!! By Gregory Class 4 Poetry 2008 Forever I went through A golden gate, A silver gate, A mother of pearl gate. Until I found a path, I followed it to I do not know where, But I ve followed it there, Through tangled

More information

Little Mermaid. The. The Little Mermaid. by Hans Christian Andersen. Name:

Little Mermaid. The. The Little Mermaid. by Hans Christian Andersen. Name: The Little Mermaid Name: Hans Christian Andersen was a famous Danish writer of children s stories and fairy tales. He wrote The Little Mermaid in 1837. It s the story of a young mermaid who is the youngest

More information

Georgia O Keeffe 1887-1986. The Beauty of Nature

Georgia O Keeffe 1887-1986. The Beauty of Nature Georgia O Keeffe 1887-1986 The Beauty of Nature Sun Prairie, Wisconsin 1887 The farm where Georgia grew up was a great place to learn about nature. Georgia wanted to touch and feel everything. She remembered

More information

Valid from 2014. Welcome to the Viking World. Finland Sweden Estonia Åland Islands. www.sales.vikingline.com

Valid from 2014. Welcome to the Viking World. Finland Sweden Estonia Åland Islands. www.sales.vikingline.com Valid from 2014 Welcome to the Viking World Finland Sweden Estonia Åland Islands www.sales.vikingline.com Long seafaring tradition Every day, since the late 50s, our red vessels cast off and head to exciting

More information

MY EXCHANGE SEMESTER IN GÄVLE, SWEDEN

MY EXCHANGE SEMESTER IN GÄVLE, SWEDEN FINAL REPORT MY EXCHANGE SEMESTER IN GÄVLE, SWEDEN (27 TH AUGUST 2014 18 TH JANUARY 2015) UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES BIBERACH MORITZ REIBER Table of content Preparation... 2 Sweden & Gävle... 3 University...

More information

Kempele a pole position to Northern Finland

Kempele a pole position to Northern Finland Invest in Kempele Kempele a pole position to Northern Finland Kempele is located in the heart of Northern Finland s most important city region that has 250,000 residents. It is only 10 kilometers from

More information

Australia, Boambee and Boambee Public School. Boambee

Australia, Boambee and Boambee Public School. Boambee Australia, Boambee and Boambee Public School Boambee Today we will take you on a quick trip around Australia and we hope you will begin to understand; The size of Australia The various climates of Australia

More information

A cultural hub of old and new

A cultural hub of old and new First in Finland Turku is the oldest city in Finland and one of the oldest in the North. The first written document where Turku is mentioned is from 1229. The fortress of Turku Castle has stood at the

More information

Fry s Sight Word Phrases

Fry s Sight Word Phrases The people Write it down By the water Who will make it? You and I What will they do? He called me. We had their dog. What did they say? When would you go? No way A number of people One or two How long

More information

EXPLORE BALTICS. 18 Days in Baltics

EXPLORE BALTICS. 18 Days in Baltics EXPLORE BALTICS 18 Days in Baltics 18 Days in Baltics tour program Day 1. Day 2. Day 3. Day 4. Day 5. Day 6. Day 7-13. Day 14. Day 15. Day 16. Day 17. Day 18. Helsinki. Capital of Finland. (Arrival by

More information

God, the Great Creator

God, the Great Creator Pre-Session Warm Up God, the Great Creator (Genesis 1: 2:3) Today we re going to start a new series of lessons all about God s attributes. An attribute is a character trait or quality about someone. For

More information

The Nature Conservancy Offering Protected Lands for Sale in the Adirondacks Sustainable Forestry to Continue

The Nature Conservancy Offering Protected Lands for Sale in the Adirondacks Sustainable Forestry to Continue News release For immediate release August 21, 2008 Contact: Connie Prickett, (518) 576-2082 x162, cprickett@tnc.org The Nature Conservancy Offering Protected Lands for Sale in the Adirondacks Sustainable

More information

B1 certification. March 2016. Reading and Writing

B1 certification. March 2016. Reading and Writing B1 certification March 2016 B1 certification March 2016 Reading and Writing You have 1 hour and 30 minutes to complete both parts. Please keep your eyes on your exam only. Copying or cheating will result

More information

SECRET LOVE. Wonderful Illusion

SECRET LOVE. Wonderful Illusion SECRET LOVE Wonderful Illusion Waiting for the moment to be right All I m asking for is a ray of light Wait and see Somewhere down the road You never know I don t wanna say goodbye It s hard to leave this

More information

Ida-Maria Pajari Karoliina Niinikoski. Kemi-Tornio University of Applied Sciences

Ida-Maria Pajari Karoliina Niinikoski. Kemi-Tornio University of Applied Sciences Ida-Maria Pajari Karoliina Niinikoski Kemi-Tornio University of Applied Sciences Introduction Location of Tornio, Finland Kemi-Tornio University of Applied Sciences THE LAPLAND WAR 1944-1945 - When, Who&Where?

More information

Pay Later: The Cost of Inaction. Climate change will have a negative impact on many of the industries that 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 5.

Pay Later: The Cost of Inaction. Climate change will have a negative impact on many of the industries that 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 5. FACTS CONNECTICUT A M E R I C A N S E C U R I T Y P R O J E C T Pay Now, Pay Later: Connecticut The Environmental Protection Agency estimates that the cost of protecting Connecticut s coast from the potential

More information

Garden design and restoration - rebuilding hystorical places Yvoire France

Garden design and restoration - rebuilding hystorical places Yvoire France Volume 17(3), 118-122, 2013 JOURNAL of Horticulture, Forestry and Biotechnology www.journal-hfb.usab-tm.ro Garden design and restoration - rebuilding hystorical places Yvoire France Szekely G. 1 * 1 Banat

More information

The Start of my Arctic Adventure

The Start of my Arctic Adventure The Start of my Arctic Adventure I have been asked if I would like to go to the Arctic. I am very excited. All I know about the Arctic is that it has lots of ice and is very cold. Here are some of the

More information

Growing Cocoa Beans. Growing Region

Growing Cocoa Beans. Growing Region Growing Cocoa Beans All chocolate begins with cocoa beans, the fruit of the cacao tree (also called a cocoa tree). Scientists know that the cacao tree originated somewhere in South or Central America.

More information

A beautiful sunny day in July; I m walking on a street in the middle of a city, being surrounded by

A beautiful sunny day in July; I m walking on a street in the middle of a city, being surrounded by A Trip to Cambridge By Iina Lahti A beautiful sunny day in July; I m walking on a street in the middle of a city, being surrounded by stunning old buildings. Colleges and churches seem to be in every corner,

More information

PRIVATE FORESTRY IN ESTONIA

PRIVATE FORESTRY IN ESTONIA PRIVATE FORESTRY IN ESTONIA FORESTS IN ESTONIA Estonia lies within the latitude of 59 00 N in the temperate zone of the Northern Hemisphere. Due to moderate maritime climate conditions for forest growth

More information

S OAPY MOVED RESTLESSLY ON HIS SEAT

S OAPY MOVED RESTLESSLY ON HIS SEAT T h e C o p a n d t h e A n t h e m p The Cop and the Anthem S OAPY MOVED RESTLESSLY ON HIS SEAT in Madison Square. There are certain signs to show that winter is coming. Birds begin to fly south. Women

More information

Haugesund Hardanger - Sunnhordland THE VIKING-WAY TO FJORD NORWAY

Haugesund Hardanger - Sunnhordland THE VIKING-WAY TO FJORD NORWAY Haugesund Hardanger - Sunnhordland THE VIKING-WAY TO FJORD NORWAY Langfoss waterfall DHH / Espen Mills Ryvarden Light House Tove V. Braathen Barony in Rosendal: Kjartan Pettersen Days: 5 Suitable for:

More information

Baltic Travel Group Your Efficient Partner in the Baltic States!

Baltic Travel Group Your Efficient Partner in the Baltic States! Baltic Travel Group Your Efficient Partner in the Baltic States! About Company Baltic Travel Group was established in 2000 and belongs today to the leading Destination Management suppliers in the Baltic

More information

The Polar Climate Zones

The Polar Climate Zones The Polar Climate Zones How cold is it in the polar climate? Polar areas are the coldest of all the major climate zones The Sun is hardly ever high enough in the sky to cause the plentiful ice to melt,

More information

The New England Colonies

The New England Colonies The New England Colonies The North is also called New England. There were four colonies in the North. The colonies were Massachusetts, Connecticut, Rhode Island, and New Hampshire. The Pilgrims were the

More information

Join Result Unknown Word Problems

Join Result Unknown Word Problems Join Result Unknown Word Problems There were pencils in your desk. You put more pencil (s) in your desk. How many pencils are in your desk now? I had crayons. My teacher gave me more crayons. How many

More information

How to make a Solitary Bee Box

How to make a Solitary Bee Box How to make a Solitary Bee Box **Note: The following instructions include the use of tools that may be dangerous. Ensure there is adult supervision with children. Time: 1 hour People: 1-2+ Materials: Wood

More information

John Muir Play. MUIR (reading a letter and shaking his head): I don t see how I can do it.

John Muir Play. MUIR (reading a letter and shaking his head): I don t see how I can do it. John Muir Play ACT 1 Scene: Spring 1903. The Muir house in California. John Muir, his wife Louie, and their daughters Helen and Wanda are sitting on the front porch. A special delivery letter has just

More information

Adapted from Stone Girl Bone Girl by Laurence Anholt, Francis Lincoln Children s Book

Adapted from Stone Girl Bone Girl by Laurence Anholt, Francis Lincoln Children s Book 1. Mary Anning Adapted from Stone Girl Bone Girl by Laurence Anholt, Francis Lincoln Children s Book This is the true story of Mary Anning, who lived 200 years ago. Mary was born in 1799 and was one of

More information

Enjoy a restful vacation by Keitele

Enjoy a restful vacation by Keitele Enjoy a restful vacation by Keitele Welcome to vacation! TThe new Äänekoski is located in the middle of the most beautiful part of Finland. The new Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, and Konginkangas regions,

More information

PRESENTS: Brisbane Return via. the Outback and Cairns Self Guided Tour. www.bikeroundoz.com

PRESENTS: Brisbane Return via. the Outback and Cairns Self Guided Tour. www.bikeroundoz.com PRESENTS: Brisbane Return via the Outback and Cairns www.bikeroundoz.com Sunshine Coast & Noosa Sunshine Coast & Noosa This area has one of the most spectacular hinterlands in the country incorporating

More information

Gift of the Magi By O Henry

Gift of the Magi By O Henry Gift of the Magi By O Henry One dollar and eighty-seven cents. That was all. And sixty cents of it in the smallest pieces of money - pennies. Pennies saved one and two at a time by negotiating with the

More information

RIT CROATIA STUDY ABROAD. A Rochester Institute of Technology Global Campus

RIT CROATIA STUDY ABROAD. A Rochester Institute of Technology Global Campus RIT CROATIA STUDY ABROAD A Rochester Institute of Technology Global Campus Dubrovnik The Pearl of the Adriatic In 1997, when RIT established its presence in Croatia, not many others had the vision to see

More information

Long Island is the youngest and fastest growing wine region in New York.

Long Island is the youngest and fastest growing wine region in New York. Long Island Wine Region: Fact Sheet New York is the 3rd largest wine growing region in America; Long Island is considered the premier region in the state for the production of vinifera wines. Long Island

More information

Hardangervidda. Great hiking & fishing High mountain cruise at Møsvatn. Moose safari

Hardangervidda. Great hiking & fishing High mountain cruise at Møsvatn. Moose safari Mountain village at the foot of Hardangervidda, Telemark Hardangervidda Northern Europe s largest Mountain plateau Great hiking & fishing High mountain cruise at Møsvatn Telemark s largest lake Moose safari

More information

SHOW THE LOVE BEAUTIFUL THINGS ARE POSSIBLE. WE CAN PROTECT THE WORLD WE LOVE FROM CLIMATE CHANGE.

SHOW THE LOVE BEAUTIFUL THINGS ARE POSSIBLE. WE CAN PROTECT THE WORLD WE LOVE FROM CLIMATE CHANGE. SHOW THE LOVE BEAUTIFUL THINGS ARE POSSIBLE. WE CAN PROTECT THE WORLD WE LOVE FROM CLIMATE CHANGE. SHOW THE LOVE MAKE A GREEN HEART TO WEAR AND SHARE ON VALENTINE S DAY DON T LOSE WHAT YOU LOVE TO CLIMATE

More information

Top Marine is the leading marina developer in Estonia

Top Marine is the leading marina developer in Estonia Top Marine is the leading marina developer in Estonia WELCOME! ENTREPRENEURSHIP AWARD 2014 TOP MARINE OÜ COMPANY OF THE YEAR 2014 TOP MARINE OÜ Exporter of the Year Top Marine CEO Andry Prodel and President

More information

YEAR 2 TOPIC OVERVIEW 2014 2015. YEAR 1 Term 1 Term 2 Term 3 Term 4 Term 5 Term 6

YEAR 2 TOPIC OVERVIEW 2014 2015. YEAR 1 Term 1 Term 2 Term 3 Term 4 Term 5 Term 6 YEAR 2 TOPIC OVERVIEW 2014 2015 YEAR 1 Term 1 Term 2 Term 3 Term 4 Term 5 Term 6 TOPIC Here and there What s it made of? Changes SCIENCE ANIMALS INCLUDING HUMANS - HEALTHY EATING HISTORY THE GREAT FIRE

More information

EcoInformatics International Inc.

EcoInformatics International Inc. 1 von 10 03.08.2010 14:25 EcoInformatics International Inc. Home Services - solutions Projects Concepts Tools Links Contact EXPLORING BEAVER HABITAT AND DISTRIBUTION WITH GOOGLE EARTH: THE LONGEST BEAVER

More information

Sharemind - the Oracle of secure computing systems. Dan Bogdanov, PhD Sharemind product manager dan@cyber.ee

Sharemind - the Oracle of secure computing systems. Dan Bogdanov, PhD Sharemind product manager dan@cyber.ee Sharemind - the Oracle of secure computing systems Dan Bogdanov, PhD Sharemind product manager dan@cyber.ee About Sharemind Sharemind helps you analyse data you could not access before. Sharemind resolves

More information

4-H Marine Biology and Oceanography Proficiency Program A Member s Guide

4-H Marine Biology and Oceanography Proficiency Program A Member s Guide 4-H Marine Biology and Oceanography Proficiency Program A Member s Guide OVERVIEW The 4 H Marine Biology and Oceanography Proficiency program helps you learn what you need to know about your 4 H project.

More information

Tha h nk n sg s iving g Praye y r

Tha h nk n sg s iving g Praye y r Thanksgiving Prayer The People Today we have gathered and we see that the cycles of life continue. We have been given the duty to live in balance and harmony with each other and all living things. So now,

More information

ONE DOLLAR AND EIGHTY-SEVEN CENTS.

ONE DOLLAR AND EIGHTY-SEVEN CENTS. T h e G i f t o f t h e M a g i p T h e G i f t o f t h e M a g i ONE DOLLAR AND EIGHTY-SEVEN CENTS. That was all. She had put it aside, one cent and then another and then another, in her careful buying

More information

Database Design Exercises

Database Design Exercises Database Design Exercises Miguel Rebollo Introduction to Computer Science 2010-2011 Example 1 Given a department code, obtain their name, director and their employees, with their name, category and dedication.

More information

3.1. Succession, Recovery, and Renewal in Natural Communities. A35 Starting Point. What Happens to a Vacant Lot?

3.1. Succession, Recovery, and Renewal in Natural Communities. A35 Starting Point. What Happens to a Vacant Lot? 3.1 Succession, Recovery, and Renewal in Natural Communities Here is a summary of what you will learn in this section: Ecosystems change in predictable ways known as succession. Ecosystems can establish

More information

Geography affects climate.

Geography affects climate. KEY CONCEPT Climate is a long-term weather pattern. BEFORE, you learned The Sun s energy heats Earth s surface unevenly The atmosphere s temperature changes with altitude Oceans affect wind flow NOW, you

More information

Backyard Buffers. Protecting Habitat and Water Quality

Backyard Buffers. Protecting Habitat and Water Quality Backyard Buffers Protecting Habitat and Water Quality What is a buffer? A buffer (also called a riparian buffer area or zone) is the strip of natural vegetation along the bank of a stream, lake or other

More information

Spring 2016. Week Schedule for the Clubs. Mondays Drama Club, grades 3-6, at 14:15-15:15, starting on January 11 th, 2016

Spring 2016. Week Schedule for the Clubs. Mondays Drama Club, grades 3-6, at 14:15-15:15, starting on January 11 th, 2016 Spring 2016 Week Schedule for the Clubs Mondays Drama Club, grades 3-6, at 14:15-15:15, starting on January 11 th, 2016 Tuesdays American Football Club, grades 3-6, at 14:15-15:15, starting on TBA (in

More information

Ecosystem and Society Role playing game Building a bridge between Aegna and Tallinn Külli Relve and Sirje Ahert

Ecosystem and Society Role playing game Building a bridge between Aegna and Tallinn Külli Relve and Sirje Ahert Ecosystem and Society Role playing game Building a bridge between Aegna and Tallinn Külli Relve and Sirje Ahert Purpose: Introducing the nature of Aegna and the analysis of environmental issues. Practicing

More information

The City Where The Sun Smiles; Alanya

The City Where The Sun Smiles; Alanya The City Where The Sun Smiles; Alanya Alanya is a holiday resort located on the south coasts of Turkey with its popular and still-breathing ancient history. The city s unique, natural and blue flagged

More information

TRIP PROPOSAL FOR. June 2009

TRIP PROPOSAL FOR. June 2009 TRIP PROPOSAL FOR TORUŃ ŚWIECIE GDAŃSK GDYNIA SOPOT - MALBORK June 2009 Blue Sky Travel sp. z o.o. KRS 54368 www.bluesky.pl Ul. Roosevelta 2, 60-829 Poznań Regon 634227081 magdalena.wohlgetan@bluesky.pl

More information

My name is Jonathan Harker. I am a lawyer and I live in

My name is Jonathan Harker. I am a lawyer and I live in 1 The Road to Castle Dracula My name is Jonathan Harker. I am a lawyer and I live in London. About seven years ago, some strange and terrible things happened to me. Many of my dear friends were in danger

More information

Bressay Community Council Area Statement

Bressay Community Council Area Statement Bressay Community Council Area Statement See Bressay Proposals Map Background 1.1 The island of Bressay is 7 miles (11 km) long by 3 miles (5 km) wide with a current population of approximately 400. The

More information

APPLE ACRES ENTRANCE BOOKLET HANDBOOK APPLESEED TRAIL

APPLE ACRES ENTRANCE BOOKLET HANDBOOK APPLESEED TRAIL Awana Clubs Cubbies Scope and Sequence APPLE ACRES ENTRANCE BOOKLET BEAR HUG A Parent Night; Cubbies Key Verse Memory Seed: 1 John 4:10: God loved us and sent His Son The Big Apple: God loves us very much!

More information

Ecosystem Services in the Greater Houston Region. A case study analysis and recommendations for policy initiatives

Ecosystem Services in the Greater Houston Region. A case study analysis and recommendations for policy initiatives Ecosystem Services in the Greater Houston Region A case study analysis and recommendations for policy initiatives Ecosystem Services Ecosystems provide services through their natural processes that we

More information

3D Pumpkins Illinois Ag in the Classroom. 3D Pumpkins Illinois Ag in the Classroom

3D Pumpkins Illinois Ag in the Classroom. 3D Pumpkins Illinois Ag in the Classroom Materials orange construction paper 2 paper fasteners for each pumpkin green construction paper for vines paper punch scissors 3D Pumpkins Illinois Ag in the Classroom Instructions Cut 3 strips about 1

More information

Introductory Paragraph Informational Mentor Text Samples. Compiled by M. Conrad

Introductory Paragraph Informational Mentor Text Samples. Compiled by M. Conrad Introductory Paragraph Informational Mentor Text Samples Compiled by M. Conrad Use Mentor Texts to Teach the Components of Informative Writing Checklist Item: Introduce a topic Use Mentor Texts to Teach

More information

12 Days of Letters from the North Pole!

12 Days of Letters from the North Pole! Created By: Soda Pop Avenue (www.sodapopave.com) 12 Days of Letters from the North Pole! From all 9 reindeer, the Head Elf, Mrs. Claus and Santa himself! December 2013 Sun Mon Tues Wed Thurs Fri Sat 1

More information

Everyone knew the rich man in the village. He had become rich by lending people

Everyone knew the rich man in the village. He had become rich by lending people Grade 3: Unit 5, Week 1 Making Money Read Aloud: The Moneylender and the Fly A Vietnamese Folk Tale retold by Polly Peterson Wonderful Words: possession, rascal, witness, debt, stern The Moneylender and

More information

Claude Monet S. house and gardens. activity booklet. 5/8 years. This booklet belongs to: ... I am... years old I visited Giverny on: ...

Claude Monet S. house and gardens. activity booklet. 5/8 years. This booklet belongs to: ... I am... years old I visited Giverny on: ... Claude Monet S house and gardens activity booklet 5/8 years This booklet belongs to:.............................................................. I am.................... years old I visited Giverny on:...........................................................

More information

Crossing the Jordan. Memory Verse. Lesson. Pre-Session Warm Up. Opening Prayer. Joshua Lesson #6 Page 21. (Joshua 3)

Crossing the Jordan. Memory Verse. Lesson. Pre-Session Warm Up. Opening Prayer. Joshua Lesson #6 Page 21. (Joshua 3) Crossing the Jordan (Joshua 3) Memory Verse Without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6a) Pre-Session Warm Up What is faith? The Bible says, It is the confident assurance that something

More information

Personalised Designs. Our inspiration for this collection. Wool: The most important ingredient. Personalise your own design.

Personalised Designs. Our inspiration for this collection. Wool: The most important ingredient. Personalise your own design. from Our inspiration for this collection Personalised Designs Inspired by childhood games, family holidays and our favourite animal characters, the range of Imagination Rugs from Axminster Carpets has

More information

World Masters Orienteering Championships 2017 at World Masters Games 2017 Auckland, New Zealand

World Masters Orienteering Championships 2017 at World Masters Games 2017 Auckland, New Zealand World Masters Orienteering Championships 2017 at World Masters Games 2017 Auckland, New Zealand Organiser The World Masters Orienteering Championship 2017 (WMOC2017) organising committee, on behalf of

More information

Objective: God is all Powerful! Bible Memory Verse: Matthew 19:26b With man this is impossible, but with God all things are THEME OVERVIEW

Objective: God is all Powerful! Bible Memory Verse: Matthew 19:26b With man this is impossible, but with God all things are THEME OVERVIEW Jesus the Magnificent Scripture: Luke 8:40-56 and Luke 18:35-43 Objective: God is all Powerful! Bible Memory Verse: Matthew 19:26b With man this is impossible, but with God all things are possible. THEME

More information

First Grade Spelling Words

First Grade Spelling Words First Grade Spelling Words The Hat 1. at 2. hat 3. cat 4. can 5. cap 6. tap 7. map 8. mad 9. a 10. the I tap the can. Sam and the Bag 1. am 2. ham 3. had 4. bad 5. bag 6. rag 7. cap 8. mad 9. up 10. go

More information

CASE: the Island of Nauvo, Finland

CASE: the Island of Nauvo, Finland CASE: the Island of Nauvo, Finland 1. Demographic data The total area of Nauvo is 243,9 km 2 of which 3,59 km 2 is water. Current population of Nauvo is 1428, 34,1% of them live in the population centres.

More information

Rural Settlement Patterns

Rural Settlement Patterns Rural Settlement Patterns A summary with pictures. Courtesy of Crescent School There are three types of rural settlement patterns that occurred where large numbers of people settled: the long lots of

More information

The NSS - Rural Development and Rural Settlement

The NSS - Rural Development and Rural Settlement The NSS - Rural Development and Rural Settlement Spatial Planning Unit, Department of the Environment and Local Government, February 2003 Introduction. This paper has three main parts that outline: (1)

More information

Alive Network s Ultimate Wedding Hymn List

Alive Network s Ultimate Wedding Hymn List Alive Network s Ultimate Wedding Hymn List For the blog post associated with this playlist Wedding Hymns: The Ultimate Wedding Hymn Resource please visit: http://www.alivenetwork.com/blogs/customer-advice.asp?id=283

More information

Fall 2015. Week Schedule for the Clubs

Fall 2015. Week Schedule for the Clubs Fall 2015 Week Schedule for the Clubs Tuesdays American Football Club, grades 3-6, at 14:15-15:15, starting on September 1 st, 2015 Spanish Club, grades 3-6, at 14:20-15:20, starting on September 8 th,

More information

Consortium on Applied Reserach and Professional Education. Kirsti Virtanen, Turun AMK

Consortium on Applied Reserach and Professional Education. Kirsti Virtanen, Turun AMK Consortium on Applied Reserach and Professional Education Kirsti Virtanen, Turun AMK CARPE members Turku University of Applied Sciences: 9.500 students, 700 employees. Fields:Business, Culture, Health

More information

Dedicated care and support for people living with dementia

Dedicated care and support for people living with dementia Helping me to live my life Dedicated care and support for people living with dementia I ve always loved being outdoors, so I was worried when I moved from my own home that I would miss my garden and not

More information

Cercis Ruby Falls. www.planthaven.com. Origin: Redbud breeding program at NCSU Species: Cercis canadensis Protection Status: US PPAF

Cercis Ruby Falls. www.planthaven.com. Origin: Redbud breeding program at NCSU Species: Cercis canadensis Protection Status: US PPAF Cercis Ruby Falls Origin: Redbud breeding program at NCSU Protection Status: US PPAF Key Features Unique weeping habit. Full crown of foliage at the top. Large heart shaped purple leaves. Attractive reddish-purple

More information

SALE TODAY All toys half price

SALE TODAY All toys half price Name: Class: Date: KET Practice PET TestPractice Reading Test and Reading Writing KET PET Part 1 Questions 1 5 Which notice (A H) says this (1 5)? For Questions 1 5 mark the correct letter A H on your

More information

trethem mill T O U R I N G P A R K where you can see nature at work...

trethem mill T O U R I N G P A R K where you can see nature at work... trethem mill T O U R I N G P A R K where you can see nature at work... Welcome to Trethem Mill... NATIONAL WINNER Caravan Park of the Year 2010 enjoyengland Awards for Excellence The Roseland Peninsula

More information

EKOLA Junior High School Bilingual Programme Entrance Test (1h15) Sample Paper. Result:

EKOLA Junior High School Bilingual Programme Entrance Test (1h15) Sample Paper. Result: EKOLA Junior High School Bilingual Programme Entrance Test (1h15) Sample Paper Name: Result: Task 1 Which notice says what? For questions 1 5, match the correct letter A H. 1. You do not have to pay extra

More information

Volcanoes and More: A Visit to Two National Parks in Hawaii

Volcanoes and More: A Visit to Two National Parks in Hawaii VOA Special English is a daily news and information service for English learners. Read the story and then do the activities at the end. MP3s of stories can be found at voaspecialenglish.com Volcanoes and

More information

IFD FAKRO SKI World Cup

IFD FAKRO SKI World Cup IFD FAKRO SKI World Cup www.fakro.com, www.activa.fakro.pl 3 SKI World Cup Place Jaworzyna Krynicka Enthusiasts of skiing will find excellent skiing conditions on Jaworzyna which offers 8 km of skiing

More information

Lofoten, Chasing the Northern Lights

Lofoten, Chasing the Northern Lights Lofoten, Chasing the Northern Lights Never-ending sunrises/sunsets, a photographer s paradise I had been to Lofoten in the summer of 2004 on a two month camping trip around Scandinavia, and when I arrived

More information

(06.10.2011) Matjaž Grmek, ApE

(06.10.2011) Matjaž Grmek, ApE Study Tour Slovenia (06.10.2011) Matjaž Grmek, ApE 1 Location We visited 3 locations: 1.1 Vransko Innovation Centre and district heating system Energetika Vransko 1.2 Biogas plant Organica nova and research

More information

Fridge Memory Reminder

Fridge Memory Reminder APPLE ACRES ENTRANCE BOOKLET BEAR HUG A: Due on Parent Night; Cubbies Key Verse 1 John 4:10: God loved us and sent His Son None The Big Apple: God loves us very much! He sent His Son to be our Savior.

More information

Opening Prayers Opening Prayer Opening Prayer Opening Prayer

Opening Prayers Opening Prayer Opening Prayer Opening Prayer s Lord, let us not dwell in the past, nor worry about the future. We cannot undo what is done. We cannot foresee what will come. Let us instead dwell in your peace, love and be loved, heal and be healed.

More information

NATURAL REGIONS OF KENTUCKY

NATURAL REGIONS OF KENTUCKY NATURAL WONDERS As you travel around Kentucky taking pictures, you are excited by what you see. Kentucky offers diverse and amazing sights. The Six Regions In the West, you see the Mississippi River, the

More information

Kino, Juana and Coyotito

Kino, Juana and Coyotito 1 Kino, Juana and Coyotito K ino woke up early in the morning. The stars were still shining in the sky. The cockerels were beginning to crow 1 and the pigs were looking for something to eat. Outside the

More information

Region of Georgia : Mountains

Region of Georgia : Mountains Region of Georgia : Mountains Northern most region of GA Cold weather in the winter Brasstown Bald is the highest point in Georgia Lots of creeks and streams High above sea level Poor soil for farming

More information

Learn. play. Explore. Camp fuller

Learn. play. Explore. Camp fuller Learn. play. Explore. Camp fuller Dear Campers and Parents I am so glad that you are considering spending time with us at Camp Fuller. Our camp on Rhode Island s beautiful southern shore is a magical place

More information

Jesus Makes Breakfast (The Reconciliation of Peter)

Jesus Makes Breakfast (The Reconciliation of Peter) Jesus Makes Breakfast (The Reconciliation of Peter) Teacher Pep Talk: Sometimes we sin. That s it. We sin and that sin separates us from God, who loves us. When Peter denied Christ three times, you would

More information