Innuttaasut sinnerlugit? Aatsitassarsiornermi tusarniaariaatsit innuttaasullu peqataatinneqarnerat

Transcription

1 Innuttaasut sinnerlugit? Aatsitassarsiornermi tusarniaariaatsit innuttaasullu peqataatinneqarnerat All. Rune Langhoff Juuli 2013

2 Nalunaarusiap ilaa # 2 Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerit: Innuttat sinnerlugit? Aatsitassarsiornermi tusarniaariaatsit innuttaasullu peqataatinneqarnerat All. Rune Langhoff Naqiterititsisoq Inuit Circumpolar Council (ICC), Grønland, P.O. Box 204, 3900 Nuuk. Telefon: iccgreenland@inuit.org WWF Verdensnaturfonden, Svanevej 12, 2400 København NV Telefon: wwf@wwf.dk Projekt Nalunaarusiap ilaa # 2 suliariniakkamut Promoting public consultation and participation in the industrial development in Greenland -imut, 2012-imiit 2014-imut ingerlasussaq Villumfondenimit tapiineq VKR naapertorlugu aningaasatigut taperneqarpoq. Siusinnerusukkut nalunaarusianut ilanngussat Nalunaarusiap ilaa # 1: Aatsitassarsiornerup, piiaanerup pinngortitamullu qajassuuttarialimmut inuiaqatigiinnullu allanngoriartortunut sunniutaasa oqaluttuarisaanerat, all. Mads Fægteborg Siunnersortit Mette Frost, WWF & Steen Jeppson kiisalu Mads Fægteborg, ICC Allaaserinnittoq Rune Langhoff 1983-imi inunngorpoq tusagassiortutut ilinniarsimalluni. Siornatigut KNR Radioaviisimi aaqqissuisuunikuuvoq kiisalu Sermitsiaq.AG-mi ilanngtassiortuunikuulluni. Oqarasuaat: Assit il.il.: Rune Langhoff, allat allassimanngippata. Paasissutisseeqqaartoq erseqqarissumik ilanngullugu assilineqarsinnaapput. Nalunaarusiaq akeqanngitsumik downloaderneqarsinnaavoq ukunani nittartakkaniit ICC: WWF: ISBN

3 Imai Suliniaqatigiinneq 4 Siulequt: Paaseqatigiilluni allanngortitsineq 6 Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerup oqaluttuassartaanaatsumik 8 Aatsitassanik suliariniakkat pilersaarutaasut 10 Atortussiassat 10 Uulia aamma gassi 10 Atortussiassanik suliariniakkat piariingajalersut 12 Sooq innuttanik peqataatitsisoqassava tusarniaasoqarlunilu? 15 Innuttaasut oqallinnerannut sinaakkutissiat 17 Siunissaq qaninnerusoq 19 Isukasiani (Isua) saviminissamik piiaaniarneq 19 Aatsitassat qaqutigoortut kiisalu Kuannersuit eqqaanni urani pillugu suliariniakkat 23 Killavaat Alannguanni eudialyt-imik aatsitassanillu qaqutigoortunik piiaaffiginiagaq 26 Citronen Fjordimi zinkimik aqerlumillu piiaaniarneq 28 Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubininik safirinillu piiaaniarneq 30 Suliariniakkat aasigiinngiiaarnerat 33 Innuuttaasut peqataatinneqarnerat tusarniaariaatsillu 35 Cairn Energyp uuliasiorlunilu gassisiornera 36 Alcoap aluminiumik aatsitsivia 37 London Miningip saviminissamik suliariniagaa 39 Ataatsimiinnernit eqikkaaneq 50 Tusarniaanernik naliliineq 52 Suliariniakkat piariilersut allat pillugit innuttaasut peqataatinniarnerat 67 tusarniaanerillu Eqikkaaneq 72 Naggasiineq 75 English abstract 76 3

4 Suliniaqatigiinneq Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiat (Inuit Circumpolar Council ICC), Kalaallit Nunaat kiisalu WWF Verdensnaturfonden aatsitassanut tunngasunik aaqqissuussinissanut Kalaallit Nunaannilu innuttaasut peqataatinniarnissaannut Villum Fondenimit tapiiffigineqarlutik suliniaqatigiilerput. Suliariniagaq ukiuni marlunni septembari 2012-imiit septembari 2014-ip tungaanut. Suliariniakkami siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq pillugu oqallinnerup kiisalu aalajangiiniarnerni innuttaasut peqataatinneqarnerisa siuarsarnissaat. Suliariniakkami siunertaq ikorfartorniarlugu assigiinngitsut pingasut aallaavigineqarput: 1. Aatsitassarsiornerit pillugit ilisimasanik katersineq kiisalu Kalaallit Nunaanni innuttat peqataatinneqarnissaat eqqumaffigalugu suliffissuaqarnikkut ineriartornissamut innersuussuteqartarnissaq. 2. Inerniliinerit innersuussutillu aalajangiisartunut, qitiusumik auliarinnittunut kiisalu innuttaasunut tamanut apuunneqartarnissaat nalunaarutigineqartarnissaallu. 3. Inatsisit pillugit tusarniaanernut aalajangersimasunut kiisalu aatsitassanik tunisassiornernut aalajangersimasunut tunngasut pillugit ICC, Kalaallit Nunaata kiisalu WWF Verdensnaturfondenip annerusumik peqataanissaannut periarfissarsiorneq. Tapiiffigineqarnikkut ICC aamma WWF aatsitassarsiornermut atatillugu ajornartorsiutaasunik akiuiniarlutik kiisalu suliariniakkat pinngortitamut, avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniuteqarnerannut atatillugu suliassaminnik aalajangersuisinnaalerput. ICC aamma WWF isumaqarput, inuiaqatigiit ingerlalluarnerat aningaasaqarnikkut igerlalluarnermik tunngaveqartariaqartoq, inunnik isumaginninnikkut, peqqinnikkut, avatangiisitigut, kulturikkut allatigullu pissutsit tamakkiisumik ilanngussorlugit. Issittoq eqqarsaatigalugu pinngortitaq avatangiisillu illersorneqartariaqarput, siunissami kinguaariit pinngortitami pisuussutinik uumassusilinnik inuussuteqarsinnaaqqullugit. Kattuffiit taakkua marluk pisuussutinik uumassuseqanngitsunik atorluaanissaq Issittumiluunniit suliffissuaqarnerup ineriartortinnissaa akerlerinngilaat, sunulluunniilli nungusaataanngitsumik ineriartortoqarnissaa pingaartillugu kiisalu suliffissuaqarnerup, uuliamik atortussiassanillu tunisassiornerup pinngortitamut, avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutigisinnaasaasa tamarmik innuttaasunut ilisimatitsissutigineqartarnissaat pingaartillugu. Kalaallit Nunaanni suliariniakkat annertuut takkussuutilersinnaapput, taamaammat tamakkunannga suliaqarniartut assigiinngitsutigut killilersorneqartariaqarput. Pisuussutit uumaatsut akisussaassusilimmik atorluaraanni inuiaqatigiinnut kalaallinut tamanna iluaqutaassaaq ullumikkut innuttaasunut siunissamilu kinguaariinnut iluaqutaassalluni. 4

5 Inuiaqatigiit kalaallit nunarsuatsinni silap kissakkiartorneranit silallu pissusaata allanngoriartorneranit sunnerneqarput. Taamaammat Kalaallit Nunaanni suliariniakkat taakkua sunniutaannik ajornerulersitsisinnaanerat eqqumaffigineqartariaqarpoq. Pisuussutinik atorluaaneq assigiinngitsorpassuartigut sunniuteqarpoq, taamaammallu siunissaq ungasissoq eqqarsaatigalugu assigiinngiiaartumik aningaasarsiuteqarnissaq atorluaanikkut anguneqarsinnaavoq, aappaatigullu avatangiisinik innarliineq avataaniillu amerlavallaanik suliartortoqartalernissaa pinaveersaarneqarsinnaalluni. Aqqaluk Lynge International formand for ICC Gitte Seeberg Generalsekretær for WWF Verdensnaturfonden 5

6 Siulequt: Paaseqatigiilluni allanngortitsineq Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik ullumikkut nalunngisatsinnit allaanerulluinnartumik pilersitsisinnaasunik ukiuni makkunani aalajangiisoqartartussaavoq. Kalaallit Nunaat aatsitassarsiorfinngussaaq, politikkikkut tamanna oqaatigineqartareerpoq marsillu 12-ianni qinersinerup kiongorna Inuit Ataqatigiit, Demokraatit kiisalu Kattusseqatigiit Partiiat ukiuni sisamani naalakkersuisooreersut 2013-imi apriilimi Siumup siulittaasuuffigisaanik taarserneqarnerisa kingorna suli oqaatigineqartarluni. Inuiaqatigiit pigissaarnerat taamaaginnassappat siunissamilu ineriartortinneqassappat nutaanik isertitassarsiortoqartariaqartoq siornatigut maannakkullu kalaallit politikerit ilisimaaraat. Kalaallit Nunaata aningaasaqassusaa annikippoq, naalagaaffimmillu tapiissutit mi namminersulernerup kingorna nalikilliartorlutik. Kalaallit Nunaat namminersulivissappat isertitat amerlinissaat pisariaqarluinnarpoq ukiunilu tulliuttuni innuttaasut assigiinngitsunik piginnaanillit assigiinngitsuni najugaqartalernerisa landskarsi isertitassaaleqitilissammagu tamanna sukkasuumik anguneqartariaqarpoq. Taamaammat politikerit akisussaafferujussuarmik tigummiarput. Naluneqanngitsutut demokrati atuuppoq taamaammallu politikerit innuttaasut sinnerlugit aalajangiisinnaatitaallutik, maannakkulli aalajangigassat pingaartigitillugit, immikkut ittumik innuttaasut isumasiorneqartariaqarnerat tamanit kissaatigineqartariaqarpoq. Suut tamarmik oqallisigineqassapput, aalajangikkat tamarmik tamanut ammasumik misissoqqissaarneqassapput kiisalu iluaqutissartaat ajoqutaallu isertuanngitsumik saqqummiunneqassapput, Namminersorlutik Oqartussat allaffeqarfianni ingerlatsiviillu nunanit tamaneersut isumaqatiginiarnerini taamaallaat saqqummiunneqartaratik. Innuttaasut neriuutaat kissaataallu soorlu aamma apeqqusigaat isumakuluutaallu tusaaniarneqassapput. Taamaammat aatsitassarsiorniartoqartillugu tusarniaariaatsit pingaaruteqartupilussuupput. Taamaammallu tusarniaariaatsit pitsaasuunissaat aamma pingaarluni. Ukiuni hunnorujulinni Kalaallit Nunaat Danmarkimit nunasiaataanikuuvoq, taamanilu innuttaasut qarsupiinnarlugit aalajangiisoqartarnikuulluni. Kalaallit Nunaata nammineq maannakkut aatsitassat akisussaaffigilerpai. Inuiaat kalaallit namminneq siunniussaqarsinnaalerput. Periarfissinneqarunik. Uani nalunaarusiami tusarniaariaatsit ukiunilu kingullerni innuttaasut peqataatinniarneqarnerat nassuiarneqarput. ICC-p aamma WWF-ip kissaatigaat, tamakkua pitsanngorsarneqarsinnaasut eqqumaffiginissaat, siunissami tusarniaariaatsit innuttallu peqataatinneqarneri suli pitsanngorneroqqullugit. Taamaammat nalunaarusiami ukiumi kingullermi ilikkakkagut assigiinngitsutigullu malinnaallutik suleqataasimasut tusarniaanernut innuttallu peqataatinneqarneran- 6

7 nut paasisaat aallaavigalugit maannakkut siunissamilu innuttat peqataatinneqarnerannut pitsannguutaasinnaasut innersuussutigineqassapput. 7

8 Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerup oqaluttuassartaa naatsumik Kalaallit Nunaanni aatsitassanik tunisassiorneq takornartaanngilaq. Aatsitassaqarnermut Qullersaqarfimmit (Siornatigut Aatsitassaqarnermut pisortaqarfik) nalunaarutit naapertorlugit 1800-kkunnili Kalaallit Nunaanni aatsitassanik tunisassiortoqartarnikuuvoq. Taamani tyskit Qeqertarsuup tunuani aamarsuarnik piiaapput i. Tamatuma kingorna ujarassiuut takkussuuttut imi tuluit ingerlatsiviat kanngussammik piiaaffeqarpoq. Suli kingusinnerusukkut kalaallit ingerlataannik kryolitimik piiaasoqarpoq, minnerunngitsumik Ivittuut eqqaanni, taanna aatsaat 1987-imi matuneqarpoq. Piffissap ingerlanerani Kalaallit Nunaata kitaani Tunumilu aatsitassaqarfiit nalunaarsorneqarput. Tamatuma kinguneranik 1900-kkut qiteqqunneranni aqerlumik zinkimillu piiaaffik Tunumi Mestersvigimi ammarneqarpoq. Maarmorimik piiaaffik Maarmorilik Uummannap eqqaaniittoq 1973-imi aamma aqerlumik, zinkimik siilvimillu piiaaffiulerpoq, taaguuteqarluni Inngili Qernertoq, taannalu 1990-ip tungaanut ingerlavoq. Aatsitassaqarnermut Qullersaqarfimmit paasissutissat naapertorlugit Ivittuuni Maarmorilimmilu piiaanerit annertuumik isertitaqarfiupput sumiiffinnilu najugalinnut ajunngitsumik sunniuteqarsimallutik. Piiaaffiit eqqaanni mingutsitsineq maluginiarneqarluarpoq, sunniutaallu suli piiaaffiit eqqaanni najugalinnit malugineqartarlutik, naak piiaafiit qangarsuarli suliassaqartitsillutillu isertitaqarfiunikuugaluartut. 8

9 1979-imiit 2009-p tungaanut Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsineranni Kalaallit Nunaanni Aatsitassat pillugit ataatsimiititaq, kalaallinik qallunaanillu inatsisartunik inuttalik, aatsitassat pillugit aalajangiisarpoq. Kalaallit Nunaat namminersulermat aatsitassanullu inatsit atuutilermat Kalaallit Nunaat kisimi ullumikkut aalajangiisinnaatitaavoq. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerup oqaluttuassartaa sukumiinerusumik uani Mads Fægteborgimit allaaserineqarpoq; Aatsitassarsiornerup, tunisassiornerup kiisalu pinngortitamut qajassuuttarialimmut kinguneri inuiaqatigiillu allanngulernerat, taanna ICC-p WWF-illu suliniaqatigiinneranni nalunaarusiap ilagaa siulleq. 9

10 Aatsitassanik suliariniakkat pilersaarutaasut Atortussiassat Aatsitassaqarnermut pisortaqarfiup (maanna Aatsitassaqarnermut Qullersaqarfik) nalunaajaataani Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut tunngasumi imeersumi atuarneqarsinnaavoq, 2011-p naalernerani atortussiassanik piiaaniartut sisamat akuersissummik tunineqarsimasut. Taakkua ilagaat Nlunaq, taamanikkut kisiartaalluni ingerlasoq. Taassuma saniatigut ilaat tassa Maniitsup eqqaani olivinik piiaaffik Seqi, Jameson Landimi aatsitassarsiorniartut kiisalu Maarmorilimmi piiaaffik. Nalunaarummi atuarneqarsinnaavoq, olivinik piiaaffik matuneqalersoq, Tunumi aatsitassarsiorniartut nioqqutassiat akiisa pitsaanerulernissaat utaqqimaarpaat kiisalu Maarmorilik 2013-imi imaluunniit 2014-imi aallarteqqissamaartoq. Naalagaaffimmiilli tapiissutit annertussusaasa unitsinnerisa kiisalu innuttaasut assigiinngitsunik piginnaanillit nuuttarnerisa kinguneranik landskarsimi amigaatigineqalertussat, piiaaffinnit taakkunannga isertitanit matussuserneqarsinnaanngillat, nunamini killerni tamani ajornartorsiutaavoq inuiaqatigiinni utoqqarnut amerliartuinnartunut aningaasartuutit qaffakkiartuinnarnerat. Guultimik piiaaffik Nalunaq ukiuni marlussuinnarni ingerlanissaa ilimagineqarpoq (2013-imilu tusagasiuutit nalunaarput guultisiorfik akiliisinnaajunnaarsimasoq ii ), piiaaffiit allat aallartissagunik ukiut 20-t tikillugit ingerlasinnaassasut naatsorsuutigineqarpoq. Uulia aamma gassi Ukiuni qaangiuttuni uuliamik gassimillu ujarlertoqangaatsiarpoq. Uuliasiornissamut gassisiornissamullu akuersissutit amerliartuinnartut tunniunneqartarput. Cairn Energy 2010-mi 2011-milu Kalaallit Nunaata kitaata avataani arfineq pingasoriarluni uuliamik gassimillu ujarlerluni qillerivoq (Kalaallit Nunaata imartaaani 14- inik qillerisoqarnikuuvoq) imili qillerisoqanngilaq 2013-imi aamma qillerinissaraluit unitsiinnarneqarput. Cairn Energylli nalunaarutigaa, 2014-imi Kalaallit Nunaata imartaani qillerissamaarluni, soorlu Husky Energy aamma qillerisinnaanissaminut kissaateqartoq. Qallunaat ingerlatsiviat Mærsk Kalaallit Nunaanni uuliasiulersinnaassalluni kissaateqarpoq. Taakkua qinnuteqaataat 2013-imi maajimi suli Naalakkersuisunut tunniunneqarsimanngilaq, Aatsitassanulli Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard, Siumut, oqarpoq, Mærsk isumasioqatigineqartartoq ungasinngitsukkullu qinnuteqaateqarnissaat ilimagalugu. Ingerlatsiviit allat sumiiffinni ujarlerfimminni sajuppillatsitsisarlutik misileraapput. Kalaallit Nunaata kangiata avannaani aatsitassarsiornissamut akuersissutit agguaan- 10

11 neqarput. Tamatuma inernera 2013-imi decembarimi pisortatigut nalunaarutigineqassangatinneqarpoq. 11

12 Atortussiassanik suliariniakkat piariingajalersut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerit pillugit Inatsisartunut Nalunaarut kingulleq naapertorlugu iii atortussiassanik suliariniakkat arlallit piariingajalerput. Asuliariniakkat piariingajalersut pingaarnersiornagit ukuupput: Killavaat Alannguanni Eudialytimi aatsitassanillu qaqutigoortunik piiaaniarneq Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubininik safirinillu piiaaniarneq Isukasiani saviminissamik piiaaniarneq Citronen Fjordimi zinkimi aqerlumillu piiaaniarneq Kuannersuarni aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu piiaaniarneq Nalunaarummi atuarneqarsinnaavoq, aatsitassaqarnermut qullersaqarfiup ilimagisaraluatut 2012-imi suliariniagallit tamarmik tunisassiulernissamut qinnuteqaateqartoqanngillat. Aatsitassanut Naalakkersuisunngortup Jens-Erik Kirkegaardip 2013-imi maajip 14- ianni Kalaallit Aallartitaqarfianni ataatsimiinnermi oqaatigaa, saviminissamik tunisassiulerniartut, aatsitassanik qaqutigoortunik tunisassiulerniartut marluk, rubininik tunisassiulerniartut kiisalu aqerlumik zinkimillu tunisassiulerniartut 2013-imi piiaanissaminnut qinnuteqarnerisa Naalakkersuisunit isummerfigineqarnissaat naatsorsuutigalugu. London Miningip tunisassiulernissaminut qinnuteqaatimi akineqarnissaa Siumup siuttuuffigisaanik 2013-imi apriilip aallartinnerani naalakkersuisunngorneranniit ullut 100-t qaangiunneranni pissasoq naatsorsuutigissavaa. 12

13 13

14 Nalunaarusiap uuma inaarsarnerani ingerlatsiviit arlaannaalluunniit tunisassiulernissaminnut akuersissummik tunineqanngillat, qinnuteqaatilli arlallit tunniunneqareerput Naalakkersuisunit isummerfigineqassallutikj. Aatsitassaqarnermut Qullersaqarfiup 2012-imi nalunaarummini naliliinera naapertorlugu, suliariniakkat taakkua tallimat sanaartorneranni sulisut katillugit it miss. atorfissaqartinneqassasut, tunisassiulernerannilu sulisut t llu akornanniittut atorfissaqartinneqassallutik. Kalaallit Nunaanni sulisinnaasut amerlassusaat eqqarsaatigalugu suliffissat amerlaqaat imi maajimi Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmit Kalaallit Nunaat tamakkerlugu suliffissarsiortutut nalunaarutigineqartut katillutik iupput iv. Kalaallit Nunaanni sulisinnaasut kingullermik 2011-mi naatsorsorneqaramik iupput. Suliariniakkat piariingajalersut sumiiffinni ukunaniipput; Nuup eqqaani, Narsap eqqaani kiisalu Kalaallit Nunaata avannarpasinnersaani. Rubininik Safirinillu piiaaffiginiagaq saviminissamillu piiaaffiginiagaq Nuummiit 150 kilometerinik ungasissuseqarput, Killavaat Alannguat kiisalu Kuannersuit Narsamiit 20 kilometerit iluanni inissisimsut. 14

15 Sooq innuttanik peqataatitsisoqassava tusarniaasoqarlunilu? Inuiaqatigiinni demokratii naapertorlugu ingerlasuni pingaarluinnarpoq, pisortat innuttaasut sinnerlugit aalajangigaqannginnerminni innuttaasunik peqataatitsinissaat paasissutissiinissaallu. Aalajangiinerit sunniutissaannik aamma aalajangikkaminnik innuttaasut paasinninnissaat, pisortat qulakkeertariaqarpaat. Innuttanik peqataatitsinissaq tusarniaatsitsinissamillu piumasaqaatit nunat tamat isumaqatigiissusiaanni arlalinni ilanngunneqarnikuupput, soorlu aamma Aatsitassanut inatsimmi aamma tamanna ilanngunneqartoq. Tassunga atatillugu isumaqatigiissusiami ILO-mi 169 v, nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut, Naalagaaffeqatigiinnerup iluani 1996-imi atuutsinneqalersoq qitiulluinnarpoq. Tassani allaaserisaq 15-imi allassimavoq, nunat inoqqaavisa naalagaaffigisaanni nunap iluani imaluunniit nunap ilaani pisuussutinik piiaasoqalertillugu, naalakkersuisut nunami inuiaat taakkua naalagaaffigisaanni pisuussutinik ujarlernerit piiaanerilluunniit aaqqissuutilertinnagit inuiannik taakkunannga isumasiuisarnermik pilersitsissasut imaluunniit isumasiueriaatsinik taakkunannga naapertuissasut, inuiaat soqutigisaasa qanoq annertutigisumik innarlerneqarnissaat paasiniarlugu. Pisuussutinik piiaanermi periarfissaqartillugu iluanaarutinit inuiaat taakkua agguagarsiaqartassapput kiisalu piiaanerup kinguneranik sutigulluunniit innarlerneqarunik naammaginartummik taarsiiffigineqartassallutik. Isumaqatigiissutit naapertorlugit taamaammat inuiaat nunagisaminni pisunik aalajangiiniarnernut peqataatinneqartarnissartik pisinnaatitaaffigaat. Isumaqatigiissummi allaaserisami 6 imm. 2-mi aamma allassimavoq, isumaqatigiissut taanna naapertorlugu isumasiuinerit tutsuiginartumik pissutsillu naapertorlugit ilusilersukkamik isumasiuisoqartassaaq, iliuuseriniakkat siunnersuutigineqartut isumaqatigiissutiginissaat imaluunniit akuersissutigineqarnissaat anguniarlugu soorlu aamma inuiannit sunnerneqartunit akuersissut allaaserisaq naapertorlugu pituttorsimanani paasissutissinneqarluarlunilu akuersissutaasussaasoq. Allaaserisaq 7 imm. 3 naapertorlugu naalakkersuisut maanna qulakkiissavaat, naleqqutsillugu inuiaat pineqartut suleqatigalugit misissuisoqartassaaq, ineriartornermi suliariniakkat isumaginninnikkut, anersaakkut, kulturikkut kiisalu avatangiisit sunnerneqarnerinut atatillugu sunnerneqarnissaannik naliliinissaq anguniarlugu. Misissuinerni taakkunani inerniliinerit suliariniakkani taakkunani tunngaviusumik malittarisassatut isigineqassapput. Allaaserisaq 15 naapertorlugu inuiaat pineqartut nunaminni kiisalu/imaluunniit nunamik ilaani kulturiminnut tarnikkullu pingaartitaat arlaatigulluunniit atorluagaat immikkuullarissut ataqqineqassapput, minnerunngitsumik innuttaasunut tamanut pissutsit sunniuteqaatissaat eqqarsaatigalugit. 15

16 Allaaserisaq 17 aamma nunap inoqqaavisa akornanniinngitsunut nunamik atuisinnaanermik tunniussisoqartillugu pissutsinut tunngasuuvoq. Tassunga atatillugu pisinnaassutsimik tunniussisup pisinnaatitaaffiisa naliliiffigineqarneranni nunap inoqqaavi isumasiorneqassapput. Tamanna ilaatigut pissaaq aatsitassanut atatillugu suliariniakkanut Naalakkersuisut piiaanermik ingerlatsivimmut pisinnaatitaaffimmik tunniussaqassatillugit. Nalunaarusiami uani innuttaasut peqataatinneqarnerisa pitsaassusaat sammitillugit maluginiarneqartariaqarpoq, isumasiueriaatsit pitsaassusaat nunat tamat isumaqatigiissutaannut naapertuinersut nalilerniarnerannut apeqqutaalluinnarput vi. Pitsaassutsip naammaginarneranut apeqqutaalluinnarpoq, kattuffiit inunnik amerlanernik sinniisutut taaneqartartut (ass. NGO-t) pisariaqartitaminnik periarfissaqarlutillu nukissaqarnissaasa, isumasiuinerillu torersumik ingerlanneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Sunnrneqartut tamarmik isumaat piffissaatillugu saqqummiunneqarnissaat apeqqutillu isummerfigineqartussat paasilluarneqarnissaat aamma qulakkeerneqassaaq, isumasiuinermut sunniuteqarsinnaaqqullugit. Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit FN-ip avammut nalunaarutaani (UNDRIP) 2007-imeersumi aamma allassimavoq, isumasiuinerup siunertarigaa sunnerneqartunit tamanit akuerineqarnissaq. Akuersissut kiffaanngissuseqarluni, pisussat sioqqullugit kiisalu paasissutissinneqarluarluni, tassa pinngitsaalineqarani, uukapaatinneqarani imaluunniit qunusaarneqarani isummiunneqarsimassaaq vii. Aatsitassanut inatsit viii, kingullermik 2012-imi nutarterneqartoq, innuttaasut peqataatinneqarnissaannik aamma ilaqarpoq isumaqatigiissumilli ILO-mit tassani piumasaqaatit annikinnerupput. Assersuutigalugu 61-imi erseqqissarneqarpoq, aatsitassanik suliaqarnermi pinngortitamut malunnaatilimmik sunniuteqarsinnaasut taamaallaat akuersisoqarsinnaasoq innuttaasut pisortallu susassaqarfillit kiisalu kattuffiit suliariniakkat pillugit oqaaseqaateqarnissaminnut periarfissaqarsimassasut. Sumiiffimmi nunap iluani imaluunniit nunat tamat illersugassatut aalajangiussaanni aatsitassarsiortoqassappat, Naalakkersuisut naleqqutuusorippassuk akuersissummik tunniussisoqartinnagu innuttaasut oqaaseqaateqarnissaminnut periarfinneqassapput. 16

17 Innuttaasut oqallinnerannut sinaakkutissiat Innuttaasut sukumiisumik peqataatinneqassappata inuiaqatigiit akornanni oqallittoqartariaqarpoq. Aatsitassarsiorniarnerit assigiinngitsut pillugit paasissutissat ingerlatsivinnit piiaaffiliorniartunit piareersimatinneqassapput. Namminesorlutik Oqartussat aamma nalunaarutiginikuuaat siunissami ingerlatsivinnit illuatungaannarsiunnginerusinnaasunik innuttaasunut paasititsiniaariaaseqarnissaq kissaatigalugulu tamannalumi iliuuseqarfiginikuullugu. Tamanna ilaatigut pinikuuvoq paasissutissiissutinik filmiliornikkut, oqallitsitsinialuni angalasarnikkut il.il. Aatsitassaqarnermut siornatigut Naalakkersuisuusimasup Ove Karl Berthelsenip (Inuit Ataqatigiit) naqissusernikuuaa, innuttaasut peqataatinniarnissaat tusarniaariaatsillu patajaallisarnissaat Naalakkersuisut kissaatigigaat, innutaasullu peqataatinniarneranni periutsit pitsaanerpaanissaat eqqumaffigineqartoq naqissuserlugu ix. Innuttaasulli sukumiisumik pitsaasumillu peqataatinniarneranni Kalaallit Nunaanni tusagassiuutit tusagassiuutillu allat Kalaallit Nunaat pillugu tusagassiisartut pingaaruteqarluinnarput. Tusagassiuutit naalagaaffiup iluani pissaaneqarnerit sisamaattut inissisimanerminni pissaanilinnut ingerlatsivinnullu isorinnippalaartunik apeqquteqartarnissaminnut pisussaapput, siunissami piiaaffiliorsinnaanermut tunngasut tamaasa qaqilerlugit inuiaqatigiit akornanni oqallisigineqarsinnaaqqullugit. Tulliullugit Kalaallit Nunaanni tusagassiuutit akornanni pissutsit allaaserissavagut. Kalaallit Nunaanni tusagassiuuteqarneq soorunami killeqarpoq. Inuiaqatigiilli amerlassusaannut naleqqiullugu tusagassiuutit amerlaqaat. Malunnaataanersaavoq Kalaallit Nunaata Radioa, ulluinnarni ullormut tallimariarluni nutaarsiassaqartitsisarlunilu (Radioaviisi) ullormut ataasiarluni tv-kkut nutaarsiassiisartoq (Qanorooq). Taakkua saniatigut KNR aamma nittartakkakkut knr.gl-ikkut nutaarsiassiisarpoq ullutsinnilu pisut pillugit soqutiginartunik radiokkut tv-kkullu aallakaatitsisarluni. Tusagassiuutit naqitat eqqarsaatigalugit illu tusagassiuuteqarfik Sermitsiaq.AG sapaatip akunneranut aviisinik marlunnik saqqummiisarpoq, tassa Sermitsiaq kiisalu Atuagagdliutit (AG). Tusagassiuutearfik aamma nittartagaq Sermitsiaq.AG aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni alakkarneqarnerpaasartumik nutaarsiassiisarpoq. Taakkua saniatigut sumiiffinni tusagassiisoqartarpoq soorlu Nuuk TV sumiiffinnilu aviisit assigiinngitsut. Kalaallit Nunaannili tusagassiuutit puigupallappallaartarput, piiaanermik suliariniakkat pillugit ingerlaavartumik isorinnippalaartumik sukumiisumillu tusagassiinissamut ajornakusuulersitsisumik. Tamanna tusagassiortut 17

18 paarlakaappallaarnerannik pissuteqarpoq, pingaarnerusutulli pissutaagunarpoq qallunaat tusagassiorfiitut kalaallit tusagassiorfiisa akissaqartiginnginnerat. Danmarkimi Infomediatut ittumik Kalaallit Nunaanni tusagassiuutit ataatsimut toqqorsiveqanngillat, soorlu tv-kkut, radiokkut aviisitugullu allaaserisanik ilanngutassianillu ujarlerfiusinnaasumik. Pisussat annikitsut annertuullu ulluni ulapaarfiusuni arajutsineqaqqunagit Ritzauitut imaluunniit Berlingske Nyhedsbureau-tut pisussat ullorsiutikkut ataatsimut nalunaarsuisartunik aamma nutaarsiassiiffeqanngilaq. Tamakkua amigaatigineqarnerisa kingunerannik, siornatigut oqaaserineqarsimasut, allaaserineqarsimasut inuiaqatigiillu akornanni sutigut tamatigut pisimasut paasiniarnissaat ajornarnerusarpoq. Taamaammat paasissutissinneqarluarsimasutut oqallinnerit kiisalu sunniuteqarluartumik pitsaasumillu innuttaasut peqataatinniarnissaat ajornakusoornerusarpoq. Google aaqutigalugu nutaarsiassaqarfiit nittartagaat ujarneqarsinnaasut qanoq nutaarsiassiissoqartarneranik takussutissartaqanngillat, Sermitsiami AG-milu allaaserisat kiisalu Radioaviisikkut Qanoruukkullu ilanngutassiat annertunerusumik tamanut nassaarineqarsinnaanngorlugit saqqummiunneqarneq ajormata. Tamanna assigiinngitsunik marlunnik pissuteqarpoq. Tassaasunik, tusagassianut pitsaasunut akiliinissamik kissaateqarneq kiisalu tusagassiat internetsikkut takusassanngortinnissaannut akissaaleqineq. Taamaammat tusagassiariniakkat tunuliaqutaasa misissornissaat ajornakusoortarpoq, ingerlatsiviit politikerillu tusagassiortunik tusagassiuutinillu uukapaatitarinninniarunik ajornannginaarisinnaasarput. Tamakkua saniatigut tusagassiat tamarmik kalaallisut qallunaatullu saqqummiunneqartarnerat aamma akisoqutaaqaaq. Taamaakkaluartoq Kalaallit Nunaanni uummaarissumik oqallittoqartarpoq. Minnerunngitsumik Sermitsiaq.AG-p nittartagaani mikisualuit annertuullu oqallissutigineqartarput, allaaserisallu ilaasa oqaaseqarfigisarneri qallunaat nittartakkakkut nutaasiaasa oqaaseqarfigineqarneritut amerlatigisarlutik, naak Danmarkimi najugallit naluneqanngitsutut hunnorujoriaammik amerlanerungaluartut. KNR radiokkut aamma oqallinneq uummaarissuuvoq, oqallinnerli tutsuiginartunik tunngavilerniarlugu itisileralunili tusagassiorniarneq amerlanertigut akissaqartinneqarneq ajorpoq, tamannalu soorunami oqallinnerup tutsuiginassusaanut sunniuttarluni. Facebookikkut aamma annertuumik oqallittoqartarpoq minnerunngitsumik eqimattat ataatsimoorfiillu aatsitassanik piiaanissamik sammisaqartut. Tamakkua ilagaat quppernerit Arktis og Olie x, Alcoa eller ej xi, Arktisk Update xii, Aatsitassat nunaqavissunut/råstoffer til lokalbefolkningen xiii kiisalu Nuup Kangerluata ikinngutai/nuuk Fjord s Venner xiv 18

19 Siunissaq qaninnerusoq Maannakkutut pissutsit itsillugit suliariniakkat immikkuullarissut tallimat ima paasisassarsiornerminni siuareersimatigaat allaat piiaanissaminnut Namminersorlutik Oqartussanut 2013-imi qinnuteqarnissaat ilimagineqarluni. Nunap assiga qupp. 10 aamma takuuk. Isukasiani (Isua) saviminissamik piiaaniarneq Ingerlatsivik Tuluit Nunaanni aallaavilik London Mining, Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani inuussutissarsiornikkut suliariniakkat annersaarilersinnaasaannik pilersaaruteqarpoq. Piiaaffik, Nuup Kangerluata qinnguani sermersuup sinaaniittussatut pilersaarutigineqartoq, saviminissamik 1965-imi nassaarineqartumik piiaaffiussaaq. London Mining 2005-imi aatsitassarsiornissamut akuersissummik pisinerminit suliariniakkamut attuumassuteqarnikuuvoq. Sumiiffik London Miningip saviminissamik piiaaffiginiagaa. Paasissutiss.: Nunagis.gl 19

20 London Miningip naliliinera naapertorlugu minnerpaamik 1,1 milliarder tonsinik saviminissaqarpoq, annerusinnaasorli ingerlatsivimmit oqaatigineqarluni. London Miningimit nalunaarutigineqarpoq, 13,4 miliaarti koruuninik aningaasaliissuteqarluni ukiumut 15 miliuuni tonsi tunisassiarineqarsinnaassasoq. London Mining aatsitassarsiornissamulli pigami sumiiffimmi misissuititsisarnikuuvoq, aatsaalli 2012-imi avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutaat kiisalu ukiumut 15 miliuuni tonsimik tunisassiornissaq imminut akilersinnaanersoq misissuiffigilerlugit. London Mining paasissutissiissummi quppersakkami [i] ulloq juunip imeersumi allappoq, aningaasaliissutissat suli qulakkeerneqanngitsut. London Miningilli Kalaallit Nunaanni immikkoortortaani pisortaasimasoq Xiaogang Hu Berlingske-mut oqarnikuuvoq [ii], aningaasaliissutissat qulakkeerneqarnissaannut piffissaq kisimi apeqqutaagunartoq. London Miningilli inuiaqatigiit kalaallit isertitassarpassuaqarnerarlugit ilimasaarpai. Ingerlatsiviup missingersuutai naapertorlugit ukiuni 15-ini piiaanermini ingerlatsivittut iluanaarutinillu 28,5 miliaarti koruuninik akileraaruteqassaaq, piffissamilu tassani sulisut akissarsiaminnit 3,8 miliaarti koruuninik akileraaruteqassallutik, taamaalilluni ukiut taakkua ingerlaneranni inuiaqatigiit kalaallit katillugit 32,3 miliaarti koruuninik isertitaqassapput. Agguaqatigiissillugu tassa ukiumut 2 miaarti koruunit. Kalaallit Nunaanni pissutsit eqqarsaatigalugit taakkua aningaasarpassuupput, Danmarkimiillu tapiissutigineqartartut nallingajallugit. Naalakkersuisut royalty-mik akileeqqusiinerat missingersuutinut taakkununnga qanoq sunniuteqassanersoq paasissutissami naqitami takuneqarsinnaanngilaq. 20

21 London Miningip saviminissamik piiaaffiginiagaata Nuummut sanilliullugu qanoq inissisimanera. Paasissutiss.: Nunagis.gl Siumup 2013-imi naalakkersuisunngortitsinnginnerani Inatsisartunut ilaasortaatitaata nuimasup Folkeingimilu ilaasortaatitaata Doris Jakobsenip piumasaqaatigaa, suliariniakkap imminut akilersinnaaneranut kingumut missingersuusiortoqassasoq, missingersuusiortitami SNC Lavalin-imi anngiortumik iluanaarniapiluttoqarsimanera [iii] 2012-imi paasineqarmat. Siumup Naalakkersuisunngortitsinerata kingorna suliariniakkap imminut akilersinnaaneranut misissueqqeqqusineq unitsiinnarneqarpasippoq. London Mining tunisassiulernissaminut akuerineqarpat sanaartornerit annertuut aallartinneqassapput, talittarfik, inissiaqarfiit allallu piiaaffimmut atatillugu angallannermi pisariaqartitat sanaartorneqassammata. London Miningip naatsorsuutigaa piiaaffiup ukiuni 15-ini ingerlanerani ukiuni siullerni tallimani 680-inik sulisoqassasoq ukiunilu kingullerni 810-nik sulisoqassasoq. Ukiut tallimat ingerlareerunik suliffiit taakkua 55 procentiisa Kalaallit Nunaanni nunaqavissunik taarserneqarsinnaassasut, London Miningip 21

22 neriuutigaa [iv]. Sanaartornerup nalaani sulisussat amerlanerujussuit pisariaqartinneqassapput. Taakkua amerlanesaat avataaniit suliartortinneqassapput, Kina-miillu suliartortitsinissaq periarfissatut taaneqarluni. London Miningip nalunaarutai naapertorlugit sukumiisumik avatangiisinik misissuinermi VVM-imi (Avatangiisit Sunnerneqarnerannik Naliliineq) avatangiisit malunnaatilimmik sunnerneqassanngillat suliariniakkap ingerlanerani. Ingerlatsiviup aamma nalunaarutigaa, piiaaffissap eqqaani uumassusillit assigiinngiiaartut, naasut, tuttoqassutsip, bathymetri (immap itissusaa naqqanilu pissutsit), timmissat, aalisagaqassutsip kiisalu imaani miluumasut misissornerisa takutikkaat, avatangiisit annikitsuinnarmik sunnerneqassasut. Paasissutaasulli taakkua tusarniaanerni akissutaasunit inuiaqatigiillu akornanni oqallinnermi apeqquserneqartarput. Naalakkersuisut maannakkut siulittaassup Aleqa Hammondip (Siumut) upernaaq qineqqusaarnermi oqaatigaa, ingerlatsiviup misissuititsinerinit inerniliinerit tatigisinnaanagit: Avatangiisit pilliutigissanngilagut. Mingutsitsisoqannginissaa aatsaat qulakkeernearpat London Mining saviminissamik piiaasinnaalissaaq. Sukuluiaatit ingerlatsiviup naliliineranit ajornerupput. Nuup eqqaani mingutsitsinermik kinguneqassaaq, Aleqa Hammond taamatut naqissusiivoq. [v] Tamanna Aleqa Hammondip ullumikkut qanoq isumaqarfigineraa nalunarpoq. Uuliamik ikummmatissamik kinertumik atuinissaminik London Miningip pilersaaruteqaarnera isornartorsiorneqarpoq [vi], London Miningillu ikummatissamik atuinani imermik atuinissaa arlalinnit ilaatigut ICC Kalaallit Nunaat kiisalu WWF Verdensnaturfondenimit kaammattuutigineqarluni. 12. marsi qinersinerup kingorna naalakkersuisunngortunut siuttunngortut Siumut naqissusiipput, ullut 100-t qaangiutsinnagit London Miningip piiaanissamut qinnuteqaataa isummerfigineqassasoq. Kalaallit Nunaata Aallartitaqarfiani Aatsitassanut Naalakkersuisup Jens Erik Kirkegaardip erseqqissaatigaa ullut 100-t pineqartut Naalakkersuisut Inatsisartunit pisortatigut akuerineqarnerannit kisinneqassasut, tamannalu apriilip aallartinnerani pivoq. Taamaammat kingusinnerpaamik 14. juuli 2013 London Miningip qinnuteqaatimi aap-imik imaluunniit naamik-mik akineqarnissaat naatsorsuutigissavaa. Juulilli 12- anni tusagassiortunik katersuutsitsinermi ullut siulliit 100-t Aleqa Hammondip nali- 22

23 liiffigimmagit suli aalajangiisoqarsimanngitsoq paasinarsivoq. Kisianni, Aleqa Hammond oqarpoq, akuersissuteqarnissamut isumaqatigiinniarnerit naammassisutut oqaatigineqarsinnaapput, maannakkorpiaq isumaqatigiissuterput naggammik iluarsaapparput [vii]. London Miningip suliariniagaata Nuummut qaninnera, avataaniit amerlasuunik sulisoqartariaqarnera kiisalu sulisunut akissarsiaritinniakkat pillugit, ukiup kingulliup ingerlanerani tusagasiuutit, politikerit kattuffiillu alapernaassimaqaat. Suliariniagaq immikkut maluginiarneqarpoq, tusarniaasoqarnerata nalaani aamma suliariniakkat annertuut pillugit inatsit suliarineqarmat akuersissutigineqarlunilu. London Mining suliariniakkani pillugu 2012-imi ukiakkut Nuummi tusarniaasarnikuuvoq, taakkualu nalunaarusiami uani sukumiisumik allaaserineqassapput. Aatsitassat qaqutigoortut kiisalu Kuannersuit eqqaanni urani pillugu suliariniakkat Greenland Minerals and Energy Narsami Kuannersuarni piaarusuppoq. Aatsitassat qaqutigoortut uranilu piiarniarneqarlutik. Aatsitassat qaqutigoortut teknikkikkut atortunut nutaalianut atorneqartaramik ukiuni kingullerni pilerineqarlualerput. Aatsitassanik qaqutigoortunik tunisassiornermi Kina kisermaassingajalluni nunarsuatsinni tunisassiarineqartut 97 procentiinik tunisassiortarmata, taakkunannga piiaaffissat nutaat pilerigineqariaannarput. 23

24 Kuannersuit eqqaanni piiaaffissaq. Paasissutiss.: Nunagis.gl Kuannersuarni aatsitassat qaqutigoortut nunarsuatsinni annertunerpaat ilagaat, aatsitassaqassusaalu misissorlugu nalunaarsorlugulu Greenland Minerals and Energy 75 kilometerit sinnerlugit qillerisimavoq. Aatsitassat annertussusaat siornatigut ukiuni ni tunisassiarineqarsinnaasutut ilimagineqaraluartoq, ingerlatsiviup allaffissornikkut pisortaa Ole Ramlau-Hansen oqarnikuuvoq ukiuni 300-ni tunisassiornissamut aatsitassat naammattut. [viii] Kuannersuarni piiaaffiliortoqassangaluarpat qanoq imminut akilersinnaatiginera Greenland Minerals and Energy-p siornali misissukkaminnik inaariniarsarimmata, Kuannersuarni aatsitassanik tunisassiorneq Kalaallit Nunaata qanoq isertitaqaatigitigissaneraa suli nalunarpoq. Piiakkat uranitaqanngilluinnarnissaannik piumasaqaatip atorunnaarsinneqarnissaa aamma suli utaqqineqarpoq. Sumiiffimmi piiaasoqalissappat tamanna pisariaqarpoq. Piiakkat uranitaqanngilluinnarnissaannik piumasaqaat ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni oqalllisaanikoo- 24

25 qaaq, Inuit Ataqatigiillu allanngortitserusunnginnerat kisiat pissutigalugu allanngortitsisoqarnikuunani [ix]. Siumut, Atassut kiisalu Demokraatit sivitsortumik inatsit allanngorterusunnikuuaat. Piiakkat uranitaqaqqusaalerpata sunniutaasussat qallunaat kalaallillu suleqatigiit maannakkorpiaq misissorpaat, Naalakkersuisulli nalunaarutigereerpaat 2013-imi ukiaanerani Inatsisartut katersuuppata inatsisip atorunnaartinnissaa siunnersuutigineqassasoq. [x] Piiakkat uranitaqannginnissaannik piumasaqaatip atorunnaarsinneqarnissaa Naalagaaffeqatigiinnerup iluani aamma aalassassimaarutaavoq, Danmarkimi polikikkut partiit ilaasa NGO-llu arlallit [xi] Kalaallit Nunaata uranimik nioqquteqalernissaa aarlerisaarutigaat, isumannaallisaanikkut nunanullu allanut tunngasutigut naalagaaffimmut tamanut sunniuteqarnissaa ilaatigut pissutigalugu. Greenland Minerals and Energyp naatsorsuutigaa, tassani piiakkat 90 procentii aatsitassaassasut qaqutigoortut sinnerilu 10 procentillu missaat uraniussalluni [xii]. Nukissiamik pisariaqartitassaq tassaavoq MWH miss., taannalu erngup nukinganit pineqarani ikummatissanik nukissiarineqassaaq. Sulisorisassat 600 miss. amerlanersaat nunanit allaneersuussapput; 200-lli miss. Kalaallit Nunaanni nunaqavissuusinnaallutik. Narsami najugallit Narsap avataani pinngortitap Narsamilu avatangiisit sunnerneqarnissaat arlalitsigut isumakulunnartippaat. Pujoralammik, imikoorfimmillu imerisap mingutsinneqarnissaa ilaatigut isumakuluutigineqarluni, Greenland Minerals and Energy-li isumaqarpoq, Kuannersuit `nunarsuatsinni aatsitassarsiorfissuanngorsinnaavoq akisussaassusilimmik avatangiisinillu mingutsitsinngitsumik qaqutigoortunik aatsitassarsiorfiit nunarsuatsinni pingaarnerit ilaat`, taamaalillutillu avatangiisinik mignutsitsinissaq annikitsuinnaasussatut isigalugu. 25

26 Killavaat Alannguanni eudialyt-imik aatsitassanillu qaqutigoortunik piiaaffiginiagaq Ingerlatsivik Tanbreez, aatsitassat eudialytip akugisartagaasa naalisarnerannik (Tantalum, Niobium REE (aatsitassat qaqutigoortut) kiisalu Zinconium) atserneqarnikuuvoq, ukiullu arlallit Kujataani Narsamiit 20 kilometerisut ungasitsigisumi, Killavaat Alannguanni misissuititsisimalluni. Killavaat Alannguanni aatsitassanik qaqutigoortunik piiaaffiginiagaq nunarsuatsinni tamakkunannga piiagassaqarfiit annerpaat tallimat ilaattut nalilerneqarpoq [xiii]. Tanbreezip Narsap eqqaani, Killavaat Alannguanni piiaaffigisinnaasaa, Paasissutiss.: Nunagis.gl Tanbreezip nittartagaa naapertorlugu ukioq manna (2013) piiaaffissaq sanaartorneqaleriissasoq naatsorsuutigineqarpoq, tunisassiornerlu 2015-imi aallartissangatinneqarluni. 26

27 Suliariniakkamut atatillugu ammaannartumik piiaaffiliortoqassaaq, akuiaaveqassalluni, talittarfeqassalluni heliportimillu qulimiguulinnut mittarfeqassalluni, ineqarfeqassaaq imikoorfeqassallunilu. Ukiumut aatsitassaq ton akuiarneqartassasoq pilersaarutigineqarpoq. Aaatsitassaq 4,3 ton piiarneqarsinnaasutut nalilerneqarmat ukiorpassuarni piiaasoqarsinnaassaaq. Ukiumut aatsitassaq 1,5 miliuuni ton akuiarneqarsinnaanngorlugu piiaaffik ilusilersorneqassaaq. Ingerlatsiviup nalunaarutai naapertorlugit sanaartornermi t sulisorinissaat åisariaqartinneqassaaq, piffissap ilaani t pisariaqartinneqartassallutik. Tunisassiulernermi 100-t missaat sulisorineqassapput. VVM-imit nalunaarusiami inerniliinermi, pilersaarutit naapertorlugit avatangiisinillu nakkutiginnilluarlugit piiaasoqarpat, avatangiisit annikitsuinnarmik sunnernerlunneqassasut oqaatigineqarpoq. Ingerlatsivik naapetorlugu malunnaatilimmik mingutsitsisoqassanngilaq, annikitsuinnarmillu pujoralammik siaruarterisoqassalluni. Inerniliinermi allassimavoq, uumasut naasulluunniit pingaarutillit ikileriassanngitsut. Suliariniakkamili akuiariikkanik imikoorfimmik inissiivissaq innuttaasunit apeqquserneqarpoq. Kuannersuit ungasinngisaanni Killavaat Alannguanni uranimik akoqanngitsumik piiaasoqarsinnaammat inatsit allanngortinnagu tamaani piiaalersinnaapput, tassani urani akugisaa 50 ppm-iuvoq (parts per million) killigititaq 60 ppm-iusoq. Kuannersuarni uranimik ukua 350 ppm-iuvoq. Sermitsiaq.AG naapertorlugu 28. februaari 2013 Tanbreez aatsitassarsiorfimmini tunisassiorsinnaanermut qinnuteqarpoq [xiv]. Tamanna ukiumik ataatsimik kingusinaarpoq. Paasisat naapertorlugit 2012-imi qinnuteqaat kalaallisuunngortinneqanngimmat kinguartinneqarpoq. Kisianni kingusinnerusukkut saqqummerpoq, Tanbreez aatsaat juulip naalernerani 2013 inaarutaasumik qinnuteqassamaartoq. Kinguartitsineq ilaatigut marsimi qinersisoqarneranik pissuteqarneragaavoq. 27

28 Citronen Fjordimi zinkimik aqerlumillu piiaaniarneq Zinkeqarfiullunilu aqerloqarfik aatsitassarsiornermik ingerlatsivimmit Platinovamit imi nassaarineqarpoq, Nunap Eqqissisimatitallu isorartuup avannarpasinnerusortaani Citronen Fjordip eqqaaniilluni, nunatamiit avannarpasinnerpaamiit 100 kilometerit missaannaannik kujasinnerulluni. Citronen Fjord Nuummiit avannamut-avannamut kangimut 2000 kilometerit miss. ungasitsigaaq Qaanaamiillu 940 kilometerinik ungasitsigaluni nunataalu qeriuaannartuulluni. Juunimiit septembarip tungaanut qerinarunnaartarpoq ukiumullu aputaanerusoq 200 mm-imik annertussuseqarluni. Nassaarfik 1993-imiit 1998-imut sukumiinerusumik misissuiffigineqarmat Platinova 143- inik diamantitalimmik qillerigamik 34 kilometerimik misissugassarsipput. Aatsitassarsiorneq ingerlatsiviup Ironbarkip 2006-imi nangippaa, taassumalu ungasinngitsukkut tunisassiornissaminut qinnuteqarnissaa Aatsitassaqarnermut Qullersaqarfimmit ilimagineqarpoq. Aatsitassaqarfik 70 aamma 100 miliuuni tonsinik Ironbarkip 2008-mi aatsitassaqassangatippaa, 4 procentimik zinkitalik 0,5 procentimillu aqerlumik akulik. Avannaani Citronen Fjordip eqqaani aqerlumik zinkimillu piiaaffissatut siunnersuutigineqartoq. Paasissutiss.: Nunagis.gl DMU (maannakkut DCE) sumiiffimmi 1993-imiit 1997-imut tunngavissaasunik misissuinikuuvoq, Ironbarkillu 2007-miit avatangisinik misissuinini ingerlateqqillugu. 28

29 DCE naapertorlugu akuiariikkamik imikoorfimmik qaarsumillu akoqanngitsumik inissiivissaq avatangiisinik ulorianartorsiortitsinerpaassapput. xv Imminut akilersinnaaneranik misissuinermit xvi takuneqarsinnaavoq, dieselitortumik innaallagissiortoqassaaq 250-inillu ineerartalimmik najugaqarfiliortoqassalluni. Misissuinermi aamma paasineqarpoq, piiaanermi iluanaarutit katillugit 5,65 miliaarti dollarsiussasut, tassa 30 miliaarti koruunit sinningaatsiarlugit. Ingerlatsiviup naliliinera naapertorlugu, ukiumut sapaatip akunnerini arfiniliinnarni umiarsuarnik tikinneqarsinnaavoq tamannalu sikumik aserorterummik ikiorteqarluni pisassalluni. Piffissami tassani ulloq unnuarlu usilersuisoqartassaaq, taamaammat piffissami sivikitsumi tassani umiarsuit angallattuartassapput. Taamaammat aamma talittarfiliortoqarlunilu mittarliortoqassaaq. Mittarfiliassaq siullermik 900 meterinik takissuseqassaaq, kingornali 1500 meterinut tallineqassalluni. Suliariniakkami ukiumut dieseli 50 miliuuni literi atorneqartassasoq Ironbarkip naatsorsuutigaa, ingerlatsiviullu misilittaanera naapertorlugu taamaalilluni CO 2 -mik tonsimik aniatitsisassalluni. Piiaaffik matuneqarpat (ukiut 14-it ingerlareeruni naatsorsuutigineqarpoq), sumiiffimmi avatangiisit naammaginartumik ilusitoqaanut Ironbarkimit utertinniarneqassapput. VVM-imik misissuineq siulleq 2011-mi tunniunneqarpoq, pingajuallu 2012-imi aggustimi Aatsitassaqarnermut Qullersaqarfimmut nassiunneqarluni. Ironbark naapertorlugu Nunami Eqqissisimatitami level 3-tut nalilikkat siunnersuutigineqartut naapertorlugit piiaaffik inissinneqassaaq. Tassa sumiiffiit uumassusilinnut assigiinngiiaanut pingaaruteqanngitsut imaluunniit assigiinngiiaanik uumasorpassuaqaratillu naasorpassuaqanngitsut. Sumiiffimmi avatangiisinik misissuinerit takutippaat, Citronen Fjordip ilaani itissutsit ilaanni DCE-p killiliussaanit zinkimik, kanngussammik aqerlumillu nassaassaqartoq kiisalu avannarpasinnerusumi Frederick E. Hyde Fjordimi Aatsitassaqarnermjut Qullersaqarfiup killigititaanit annertunerusumik aatsitassaqartoq. Kalaallit Nunaata kangiata avannarpasinnersaani teqeqqoq imartaq sumiiffimmut qaninnerpaaq piiaaffimmut atatillugu umiarsuit angallannerannit aamma sunnerneqarsinnaasoq takuneqarsinnaavoq. Uumasut sisamat ulorianartoriortinneqartut imaluunniit siunissami ulorianartorsiortinneqalersinnaasut sumiiffimmi siumorneqarput. Taakkua tassaapput amaroq, nanoq, naajavaarsuk kiisalu imeqqutaalaq. Sumiiffimmi amaqqut nalinginnaanerusut Ironbarkip erseqqissarpaa. VVM siullermik saqqummiunneqartoq naapertorlugu avatangiisinut atatillugu sukumiisumik misissueqqittoqartariaqarpoq nakkutiginnittoqarlunilu: Imerisap immallu mingutsinnerat. Piiaaffimmit igitassat seerisoornerat Pujoralammik mingutsitsineq Uumasunik akornusiineq 29

30 Naasunik uumasunillu innarliinerit Immap qaavata allanngorneri Aniatitsisoornerit naatsorsuutigineqanngitsut CO 2 -mik aniatitsineq Matoreersoq aallarteqqinnissaa Ironbark naapertorlugu VVM-imi misissukkanik naliliinermi sumiiffimmi annikitsuinnarmik akornusersuisoqarlunilu mingutsitsisoqassaaq. Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubininik safirinillu piiaaniarneq Qeqertarsuatsiaaniit kujammut kangisimmut 20 kilometerinik ungasitsigisumi rubineqarferujussuaq 1960-ikkunni nassaarineqarpoq. Tamatuma kingorna taakkua aningaasarsiutigineqarnissaat arlaleriarluni misilinneqartarpoq mi canadamiut ingerlatsiviat True North Gems Aappaluttumik taaneqartartumi 110 km 2 -tut annertutigisumi misissuisinnaatitaalerpoq. Rubineqarfik tatsimi nuummiippoq immap qaavaniit 230 meteritut qatsitsigisumiilluni Tasiusaata kangerluaniit 2 kilometeritut ungasitsigaluni. Tasiusaata eqqaani True North Gemsip piiaaffiginiagaa. Paasissutiss.: Nunagis.gl Piiaaffiup annerpaamik 200 meteritut takitigisussap, 100 meteritut atitutigagaluni 70 meteritut ititigisussap saniatigut aamma Nuummi, piiaaffimmiit 100 kilometerinik ungasitsigisumi aamma ingerlatsivik atortoqarfeqassaaq. 30

31 Piiaasoqalissappat True North Gemsip 80-inik sulisoqarnissani naatsorsuutigaa, taakkunannga marluk pingasulluunniit avataaneersuussasut oqaatigineqarpoq. Ingerlatsiviup paasissutissiinera naapertorlugu piiaaffik ukiuni qulingiluani ingerlasinnaassaaq. Inuiaqatigiit kalaallit sulisut akileraarutaannit 90 miliuuni koruuninik isertitaqarsinnaasut ingerlatsiviup naatsorsuutigaa. VVM-imi siullermi 2011-meersumi piiaaffimmut sunniutaasinnaasut taagorneqarput. Ilanngullugu naqissuserneqarpoq, piiaaffik ukiumut dieselimik literimik atuisassasoq. Ilanngullugu oqaatigineqarpoq Qeqertarsuatsiaani najugallit (2010-mi 235-t) ikkunni rubininik nassaartoqarnerata kingorna tamaani ujaqqanik katersisarsimasut, sumiiffillu piniarfigineqartartoq, annerusumik aavarfiusarluni. Kiisalu tamaani aamma paarnartartoqartarluni. Tasiusaata kangerlua Qeqertersuatsiaanut naleqqiullugu. Paasissutiss.: Nunagis.gl Sumiiffiup qulaani oqaatigineqartutut atorneqartarnera kiisalu aatsitassarsiornerup piiaasoqarsinnaaneralu taamatut auinermik killiliisareerput tamannalu ilaatigut tusagassiuutitigut annertuumik oqallisaanikuuvoq. Tusarniaanissami isumakuluutit tamakkua aamma saqqummiunneqarnissaat qularnanngilaq. VVM-imili inerniliinermi oqaatigineqarpoq xvii suliariniagaq sanaartornermi ingerlatsinermilu avatangiisit malunnaatilimmik sunnerneqassanngitsut kiisalu nangilluni: Piiaaffik 31

32 matuneqarluni tatsimik pilersitseqqinnermi piiaaffiup annersaa, qaarsut akuiakkallu immamit qallerneqarsimallutik takussaassanngillat, matoreerpat angallannermut aqqutit ujaqqerivillu takuneqarsinnaassangaluartut, annikitsuinnarmik sunnerneqassasoq nalilerneqarpoq, taamatut VVM-imi siullermi naliliisoqarpoq imi maajip 16-ianni saqqummerpoq, Aappaluttumi tunisassiornissamut True North Gems pisortatigut qinnuteqaateqarsimasoq. Ingerlatsiviup pisortaa Bent Olsvig Olsen oqarpoq ulloq taanna Qanoruukkut apersorneqarluni oqarpoq, qinnuteqaat Aatsitassaqarnermut Qullersaqarfimmit nalilerneqareerpat tusarniaaneq aallartissinnaassasoq. 32

33 Suliariniakkat assigiinngiiaarnerat Aatsitassarsiornerit Aatsitassaqarnermut Qullersaqarfimmit piariingajalersutut taaneqartut arlalinnut immikkoortiterneqarsinnaapput. Suliariniagaq ataasiinnaq suliariniakkat annertuut pillugit inatsimmik naapertuisussaassaaq. Tassalu soorunami tassani pineqarpoq London Mining Nuup Kangerluata qinnguani saviminissamik piiaaniartoq. Taassumalli sanaartornerata nalaannaani suliariniakkanut annertuunut inatsit atuutsinneqassaaq. Suliariniakkat sinnerisa sanaartornermi aningaasartuutissaat 5 miliaartit sinninngimmatigit aatsitassanut inatsit nalinginnaasoq malittariinnassavaat. Suliariniagaq ataaseq kisimi illoqarfimmut qanittumiitutut oqaatigineqarsinnaavoq. Tassalu Kuannersuarni Greenland Minerals and Energyp piiaaffiginiagaa, Narsamut qanittuaraasussaq. Taassuma saniatigut suliariniakkat pingasut illoqarfimmut qanikannertumiissapput/sumiiffinni innuttaasunit atorneqartartuni. Tassalu suliariniakkat London Miningip suliariniagaa kiisalu Tanbreezip True North Gemsillu Narsap Qeqertarsuatsiaallu eqqaanni suliariniagaat. Citronen Fjordimili piiaaffiginiagaq inoqannginnersamiippoq, Qaanaaq qaninnersaralugu, 1000 kilometerinik ungasissusilik. Suliariniakkat pillugit oqallinnermi innuttaasut isorisaat marluunerupput, tassa avataaniit suliartortussat kiisalu urani. Suliariniakkat marluk tassa innuttaasunit isornartoqartinneqarput, tassa London Miningip saviminissamik piiaaniarnera, avataaniit sulisussanik arlalinnik tuusintilinnik tikisitsinissaq kiisalu Kuannersuarni Greenland Minerals and Energyp piiaaffiginiagaa, aatsaat uranimut killigititaq 60-imiit 1000 ppm-imut qaffanneqarpat piviusunngorsinnaasoq. Taassua killigititap qaffannissaa Naalakkersuisut Siumukkunnit siuttuuffigineqartut 2013-imi ukiakkut Inatsisartut katersuunneranni akueritikkusuppaa. 33

34 34

35 Innuuttaasut peqataatinneqarnerat tusarniaariaatsillu Oqaatigeriikkatut suliariniakkat assigiinngitsut assigiinngitsorujussuarmik oqallisigineqarnikuupput. Uani siullermik 2010-mi 2011-milu Cairn Energyp uuliasiorluni qillerinerinut atatillugu tusarniaariaasereq innuttallu peqataatinneqarnerat naatsumik eqqartussavarput. Tamatuma kingorna Masniitsumi Alcoap suliariniagaa pillugu innuttat peqataatinneqarnerat allaaserissavarput. Misissuillunili nalunaarusiorneq una siunissamut innersuussutinik imaqartussaammat, London Miningip saviminissamik suliariniagaanut atatillugu tusarniaariaaseq innuttallu peqataatinneqarnerat soqutiginarneruvoq. Tamanna arlalinnik pissuteqarpoq: Tusarniaanerit kingulliit London Miningip suliariniagaanut tunngasuupput, taamaammallu manna tikillugu Namminersorlutik Oqartussat qanoq tusarniaasoqartariaqarneranik isumaattut oqaatigisariaqarlutik. Tusarniaanerit taakkua aamma misissuiffigineqarnerpaallutik piariilersut pisortatigut tusarniaassutigineqartut kisiartaraat. Siornatigut kukkusutigineqarsimasut soorunami eqqaaneqarput, Namminersorlutik Oqartussalli namminneq aamma assersuutigalugu Alcoap suliariniagaanut atatillugu innuttaasut peqataatinneqarnerat iluarinngilaat. Taaamaammat suliariniakkat allat tusarniaassutigineqalerpata tusarniaariaatsip taassuma atorneqarnissaa ilimananngilaq. Cairn Energyp uuliasiorluni qillerinerinut tassa qillerinernut qaammatini ikittuinnarni sivisussusilinnut tunngasut tusarniaassutigineqarput aatsaallu uuliamik gassimillu tunisassiornissamut tusarniaasoqassappat, suliariniakkanut allanut piumasaqaatit assigannik piumasaqarfiusunik tusarniaasoqassalluni. Aallaqqaammulli soqutigsarialittut oqaatigisariaqartoq tassaavoq, siunissami Kalaallit Nunaata aatsitassarsiorfinngornissaanut tunngasut tamarmik innuttanut tusarniaassutigisariaqarneri. Tassa suliariniakkat ataasiakkaat saniatigut politikerit suleriaasissatut aaqqissuunniagaat pillugit innuttat tusarniartariaqarput. Qineqqusaarneq kingulleq eqqarsaatigalugu qularineqarsinnaagunanngilaq arlaatigut isertitaqarfiusinnaasut nutaat pisariaqartinneqartut, Kalaallit Nunaannilu innuttat amerlanersaasa ikummatissanik aatsitassanillu isertitaqartalersinnaaneq periarfissatut siullertut isigigaat. 35